Fregattien ja korvettien kehitys

Toisen maailmansodanaikaisesta hävittäjän saattotehtävien korv· aa-jasta fregatista on kehittynyt sodan jälkeen sekä suurten että pienten laivastoj1en yleisalus. Tämä johtuu pääasial1isesti fregattien suhteelli-sen halvasta hinnasta hävittäjiin verrattuna ja nopeasta j'a vähemmän vaativasta rakentamisesta, min:kä perustekijänä on ollut 8-10 solmua pienempi nopeus kuin hävittäjillä.

Fregatt1en päätehtävänä on edelleenkin sukellusv,eneiden tuhoami-nen. Näiden nopeuden lmsvu valtamernolosuhteissa n 10 solmusta 25 ja huippUtlJa 35 solmuun on pakottanut nostamaan fregattien

nopeu-UUSIMPIEN H~Vl'rrÄJÄLUOKKIEN (PL OHroSIlÄV) VERTAILU Häv-luolclca Kotiin Forrest Diana La

Gallis-Sherman

Maa NL USA Englanti

Lukum yli 20(1) 18 8

Hävvalmv 1954-58 1955--58 1949-56 Uppowna (maks) 2900 2850 2800

') Seacat asennettu rakentamisen jälkeen.

2) Malafon suvtorj ohjusheitin 3} Martar (40 kpl)

LnTTEESSÄ 4 a on esitetty hävittäjien kehitystä graafisesti

Öster- Teruzuki

-76

den lähes hävittäjien nopeuden tasolle, ja se sekä ta.isteluvälineiden auromatisointi ja tehon lisääminen teletekni11isten laitteiden lisäämi-sen ohella ovat aiheuttaneet uppouma.n kasvun samaksi kuin sodan-aikaisilla hävittäjillä. Tämä on. nostanut fregattien hintaa I!liin paljon., että suurvaltalaivastojen valtamerillä käytettävät fregatirt eivät enää ole alussa mainittuja halpoja hävittäjien korvaajia. Niinpä esiIn englantilainen 2700 tn:n Freg Ashanti maksaa 20 X sodanaikaisen häv Ashan:tin hinnan.

Rajoitetuilla merillä, joissa sukelllusveneet eivät yleensä kykene käyttämään huippunopeuksia, on. fregattien sekä nopeus et,tä uppouma pysynyt pienempänä.

Fregattden tehtävien lisääntyminen erityisesti rannikkomerillä toi-mivilla laivastoilla on ailieulrtanurt myös fregateissa erikoistumista.

Niinpä &-im Englannin laivastolle on. mkennettu sodan jälkeen - sukellusveneentorjuntafregatteja,

- ilmatorjuntafregatteja ja

- lentotoiminnan johtam.isfregalrteja sekä uusimpana ja suurimpana fregattilajlina

- yleis-(general purpose) freg8J1rteja.

Eräissä maissa, mm Italiassa ja Saksassa, on fregatteja rak.ennettu myös komeIllto-(taistehmjohto-) aluksiksi.

Pienemmissä laivastoissa eivät fregatit ole ensisijaisesti sukellus-veneentorjunta-aluksia, vaan ne voivat olla joko rtykistöaluklsda (esiIn Tanskassa rakentema olevat fregarti,t) tai esiIn moottoritorpedoverre-taisteluosastojen johtoaluksia. Täysin omaperäisenä rat1:kaisuna on.

pidettävä 1800 :tn:n Rhein-luokan saattajia (14 kpl), joirta ilmoitetaan rakennettavan moottoritorpedoveneiden, miinanraivaajien ja sukellus-veneiden tukialuksiksi.

Korvetteja, jotka olivaJt 2.maailmansodan aikaan kauppalaivoista muutettuj'a apualuksia, ovat Italia, Sak,sa ja Tanska rakentaneet vielä aivan viime vuosinakin. Myös useiden muiden maiden vartiolaivoja

(vasrt) voidaan pitää korvetteina.

Uusimpien fregattien ja korvettien ominaisuuksia on esitetty liit-teessä 5.

VIIME AIKOINA RAKENNETTUJEN FREGATl'lEN JA KORVETTIEN OMINAISUUKSIA

Maa USA Englanti Ranska Saksa Ltalia

NL Italia Tanska

Com') Luigi D.e

Cris-Alusluoklra DEG 1 Ashanti

Riviere Köln

Rizzo Riga

tofaro DE

Lukumäärä 0+6

I

_{7 9 6 4 yli 20 4 2}

Valm v n 1965

I

_1959--62 19511--.Q 1958---e2 1960 1954--59 1963- 1964?

Uppouma tn 3400 Z'7OO 2200 2800 1650 1200 950 1800?

Koneisto TU Tu+ksTu D+ksTu D+lrsTu D Tu D

Nopeus s 1 28 25 32 25 28 18 27

Päätykistö 1/127 2/1/114 3/11100 2/1/100 3/76 3/100 2/76 4/127

Konetykistö

-

^{2/40 2/30 6/40 8/37 2/40}

Torpedot 6/53 4/53 2/53") 3/53 3/53

It ohjukset 1 Tartar 2 Seacat

I

Syy rakheitt 1 2 1 1

Syy anunusheitt 2 Limbo 1 1

Suvtorj ohjuks 8 Asroc 6/55

Suvtorj torpedot 6/55 2/? 2/1") 2X3/

Helikopterit 1 1 1 1 1

Miinat 1 40 1

Huom

') 80 miehen mn-osasto (commando)

2) Toisissa kalentereissa suvtorjunta, toisissa tav.torp.

8) Koneistossa Tu = höyry- ja kstu = kaasuturpiini, D = dieselkon.

78

Va1tamerillä käytettävien fregattien kehityksen. kannalta on mielen-kiintoista seurata USA:n kahden uusimman, n 4 vuoden aikaerolla val-mistuvan 3400 tonnin fregattiluokan käyttöä. Näiden samalla koneis-tolla varustettujen fregattien aseistus on

- DEG 1 lk: 1 X 1 Tartar it-ohjussinko, 1 X 1 127 mm:n yleistykki, 1 X 8 Asroc-heitin, 2 X 3 suv,torjtorpedoheitiIlltä ja 2 (?) suvtor-j\HlJtahelikopteria

- DE 1040 1k: 2 X 1 127 mm:n yleistykkiä, 1 X 8 (?) Asroc-hei-tin, 2 X 3 (?) suviorjtorpedonheitintä ja 1 suvtorjuntahelikop-teri.

Ohjusfregatissa on siis toinen tykki korvaJ1ltu it-ohjuksella, mutta muuten aseistus on sama. Alusten ylärakenteet sen sijaan poikkeavat täydellisesti toisistaan, aivan kuin niiden raklentamisella olisi aikaväliä 40 vuotta 4 vuoden sijasta.

7. Sukellusveneiden kehitys

USA:n Atlantin laivaston sukellusvenevoimien komentaja arvioi Neuvostollitontehneen kohrtalokkaan straJtegisen virheen sen investoi-dessa valJtav·at swnmat suuriin tavanomaisilla koneilla varustettuiliin sukellusveneisiin, joita on mkennettu 250 kappaletta viime vuosikym-menen aikana.^{1 )}

Hän SlaJn()o myös USA:n pyrkinJeen v:een 1955 saakka lisäämään sotilaallista voimaa uudistamalla (modifioimaJla) tavanomaisia sukel-lusveneitä ja muuttamalla niitä kuljetussukellusveneiksi joukkojen, öljYlIl ja tavaroiden kuljetusta vwten, mutta atrVioi tämän olleen lähes hyödytönJtä työtä.

Yhdysvallat onkin lopettanut n v 1959 tavallisella koneistolla varus-tettujen sukelllusveneiden valmistuksen, joista jo osa oli ilmeisesti tar-koitettu atomisukellusveneiden rungon muodon ym kokeiluja varten, ja ntJkerutenut sen jälkeen vain

- atomiohjussu1rellusven.eitä (SSBN) ja

- aJtomirymläkkö-(atta.ck-)sukellusveneitä (SSN).

') V. Adm E W Grenfell: The Growing Role ofthe Submarine, Procee-dings 1/63

Atomisulrellusveneiden koko on kasvanut jatkuvasti niin, että uppouman oltua. USA:n Nautiluksella 3180 tn se on viimeisellä val-miilla (Lafaytte-lk) veneellä jo 7000 tn (pinnalla) eli lähes sama kuin uusimmal1a. ohjushävåttäjällä.

Neuvostoliitossa on erään Jehtitiedon1 ) mukaan rakenteilla kolme 3000-3500 tmn atomisukellusvenettä (H-, E- ja N-lk), joita arvellaan jo olevan valmiina 16. E-luokain veneissä on 6 ohjuslähetintä.

Edellä mainittu atomikoneistolla varustettujen sukellusveneiden arvostus ainoaksi mahdolliseksi koskee suul'ia valtamerisukellusveneitä ja. valtameriolosuhteilta.

Rajoitettuja ja II8IIlIli:kkomeriä varten on diesel-sähkö-sukellusve-neitä kehitetty useimmissa laivastoissa aivan viime aikoihin saakka.

Kehittämistyössä on yleisesti lähdetty liikk.eelle 2.maa:ilmansodan lop-puvaiheen saksalaisista ilmamastoilla varustetuista sukellusveneistä.

Sen sijaan Walther- (vetysuperoxidi- )koneistoJla varustettujen sukel-lusveneiden kehittäminen on ilmeisesti jäänyt ainakin toistaiseksi kah-den englantilaisen. kokeilu sukellusveneen varaan.

Uudet "tavanomaiset" sukellusveneet oVl3lt yleensä uppoumalJtaan 700-2000 tonnia. Vain Saksa on rakentanut 350 tonnin pieniä rannik-kosukellusveneitä, joita rakennetaan myös Norjalle. Saksa on kuitenkin pyytänyt Länsi-Euroopan unionilta lupaa rakentaa 1000 tonnin veneitä, koska pieniin veneisiin ei saada mahtumaan tarvilttavia nykyaikaisia laitteita.

Sukelluksissaku1kunopeus on 20 solmua ja joillakin diesel- sähkö-koneistoisi1la tyypeillä ilmoituksen mukaan 25 solmua, sen oltua vielä viime sodan aikana en.intään 12 solmua.

Sukellusveneiden toimintaa tehostaa ydinvoimakoneiden lisäksi eni-ten eritlltäin tehokas kaikumittain, jon.lm.arvellaan ainakin venäläisessä R-1k:n sukellusveneessä olevan erikoisrakenIteiseen torniin sijoitettu syvyydensäätöma:hdollisuudella varustettu.^{2 )} Pitkän kantaman omaa-vat torpedot OV'Bit yleisesti maaLinhakuisia ·tai matalissa. vesissä myös lanJmohja.1ltuja.

') S Breyer: Neue Schiffe und Waffen der Sowjetmarine; Soldat und-Teohnlk 8/62

") Soldat und Technik 5/63

80

Sukellusveneentorjuntasukellusven.e (Hunf.er-Killer Submarine), jonka amerlkkaJ.ai.set kehiifltivät n 10 vuotta sitten, on nyt er.iJtyisenä sukellusveneluokkana katoamassa. Tåhän muutokseen vaikuttaa ilmei-sesti

- "länsimaiden" 1Jaholta Neuvostoliiton sukellusveneuhkan vuoksi esitetty vaatimus, että kaikkien sukellusveneiden on pystyttävä sukellusveneeIlltorjuIlll:aan,

- on kyetty rakeIllta.m.aan verraten pienikokoinen sukellusveneen keulaan sijoitettava kaikumitJtamen kanta, joka. on voitu asen-taa myös tavallisiin sukellusveneisiin,

- muutJetta.valla syvyytyksellä varustettu kaikumi1ltain ja - suv1torjuntaohjuktsen (Subroc) kehittäminen.

Myös USA:n v 1956 valmistu.neet tutkatiedustelusukellusveneet (SSR) on muutettu v 1961 tavaJlisiksi sukellusveneiksi. Kun veneillä oli myös ohjusten ohjausjärjestelmä, on otaksu:ttavissa, että nykyisiä kauko-ohjuksia ei tarvitse ohjata viholllisrannikolla tai että myöhem-min mkermetaan atomi-tutka5ukellusvenei.tä.

Sukellusveneen kykyä toimia suvtorjunta-aluksena korostetaan erityisesti sillä, että suvtorjuntasukellusvene voi toimia vesikuuntelun ja kaikumtttauksen kannalta edulllisimmalla syvyydellä (äänikana-vassa) ja toisekseen atomisu1rellusvene voidaan sijoitJta:a pitkiksi. ajoiksi suvtorjuntapartiointitehtävin vihollissukeUusveneiden kulkureiteille ja tukikohtien edustoille.

Sukellusveneiden toimintamahdollisuuksien ja turvallisuuden lisää-miseksi on pyritty myös lrehiJttämään äänetöIlltä kulkua ja lisäämään sukellussyvyyttä. Amerikk.a1aiset arvioivat näillä kehiltysaloilla pääs-tyn pisimmälle 10. 4. 63 syvyyssukelluskokeissa tuhoutuneessa atomi-sukellusverre Thresherlssä (-luokJassa), jota pidetään myös maailman nopeimpana sukellusveneluokkana (nopeus pinnal1a 20 ja sukelluk-si:ssa 35 solmua).

Uusimpien eri maiden sukellusveneiden ominaisuudet on esitetty liitteessä 6.

Aika-ajoin on merisotilasa1an lehdistössä ja kirjallisuudessa esiin-tynyt tietoja ja kuviakin pienois-(kääpiö- ) sukellusveneiden

kehittämi-...

LnTE 6

UUSIMPmN SUKELLUSVENEIDEN OMINAISUUKSIA

Maa USA NL USA Englanti

NL Ruotsi NL Saksa

Lafaytte E-Lk Threser

Dread-F-lk Draken R-lk UI

Alusluokka nought

Suv laji

I

^Ohjus

I

^Ohjus

I

^{Atakki Atakki}

I

^{Atakki Atakki} Rannikko Rannikko

suv torj suv torj atakki atakki

Lukum 19 4+? 17+8 1+1 21 6 13? 12

Valm v 1962 1962? 1961- 1962 195~1 1961-62 nl960

1961-Upp (suk) 8200 3000 4300 4000 2300 835 1200 350

Nop pinta/suk S ? /25--30 20/35 /n 30 20/20 16?/-25? 18/15 11/20 Koneistolaji Atomi Atomi Atomi Atomi Diesel- Diesel- Diesel-

Diesel-sähikö sähkö 1 sähkö sähkö Kauko-ohjuks 16 Pola- 6

ris 3

Suv torj ohjuks Subroe

Torp 4/53 /53 4/53 6/53 ' ) 8/53 1/53 6/53 8/53

') Maalinhakuinen

82

sessä eri maissa, mutta joidenkin vuosien kuluttua on !Iliistä lakattu puhumasta. USA:n SSX1, jo~a valmistui jo v 1955 ja joka raken-nettiin uudelleen veneen hajotta:neen räjähdyksen jälkeen, on ollut v:sta 1960 lähtilein kokeilukäy:tössä. Ruotsi on ostanut v 1958 kokeilu-veneekseen Englazmissa saksalaisen sodanaikaisen piensukellusveneen pohjalta rakennetun kokeiluveneen. On luultavaa, että pienoissukellus-venettä kehitetään muissakin maissa salaisena aseena, kuten ennen 2. maailmansotaakin.

Aikaisemmin jo maini-tllin amerikkalaisten käsitykset vanhojen sukellusveneiden muut1Ja.mdsesta kuljetussukellusveneiksi, joita USA:lla on 2 ma:ihin.nousujoukkojen ja 1 öljyn kuljetusta varoten. USA:n meri-j'alkaväki pitää niiden l'IIIIk.eDItamista tarpeellisena .tiedustelu- ja pien-ten kommando-yksiköiden kuljettamiseen.

8. Nopeiden vartioveneiden kehitys

Heti sodan jälkeen alkoi nopeiden vartioveneiden (moottoritol'pedo-ja 1llOOIt1:oritykkiveneiden) varusta.ntinen ,tutkilla, automaattisilla tais-telutasoill.a; ja 1ask.inhtitteilla, joiden samaten kuin lentokoneiden nopeuden suu.re11Jemisen vuoksi välttämättömä:klSi tulleiden kOllJesuun-nattujen au1lomaatitttykkien vuoksi on niiden uppouma kasvanut kaik-kial1:a n kaksi.nk.ertaiseksi. soda.naikaisest (isoilla veneillä n 200 ja pie-nilllä 50-70 tonniin). On huomattava, että veneiden kokoon eri maissa ei ole niinkään paljoa vaikuttanut käytettävän meren laJajuus kuin V'eneille ·asetetut tehtävät ja ta.isteluosaston kokoonpan.o, johon ne kuuluvat.

Veneiden merikelpoisuuden parantamisen vuoksi on luovuttu nopeutta li:sää.västä porraspohjl8Sta ja l.i.säksi on verraten yleisesti siir-rytty V -pohjaisiin tai uppoamarunkoisiin aluksiin.

Heti sodan päätyttyä kehitettiin eri maissa suuritehoisia diesel-lroneita, jolloin täysin luovuttiin. ottoInoottoreiden käytöstä. Nyt ollaan siirtymässä kaasuturpiinik.cmeistoihiID, joilla kyetään lisäämään kone-tehoa huomattavasti samalla konepainolla.

Sodan jälkeen alettiin aJinakin. Englannissa kokeilla 75-100 mm:n

"mörssärin" käy'ttöä mt-tykkiveneiden vaihtoaseena toisen vaihtoeh-don ollessa 40 mm:n kone'tykki tai. torpedoaseistus. Konesuunnartun it-tykin välttämättömyys miltei kaikissa o1o.:.-uhrteissa on ilmeisesti ollut syynä näiden kokeilujen lopebtamiseen. Toisena s~ saattaa olla lähi-etäisyyden o.hjusten kemttäminen ;nopeiden vartio.veneiden aseiksi.

Ruotsi on mm ko.keillut alun perin pst-ohjukseksi kehitetyn lankao.h-jauksella ohjattavan SSl1:n käyttöä mt-torpedoveneillä.

Varsinaisten o.hjusveneiden rakentamisen o.n aloittanut Neuvooto-liitto, jolla o.n käytössä Jane's Fighting Ships 1963:n mukaan 54 ja 56 veneen sarjat

- P6-lk:n mo.otto.ritorpedoveneestä muutethlja 100 i{n:n ohjusve-neitä (KoDlm'-lk), joissa on kansiasettelussa 2 mmo.hjusta, ^ja - 160 tn:n Osa-lk:n ohjusveneitä, joissa o.n 4 meriohjusta, joiden

kantamaksi arvioidaan 15 mpk.

Lähivuosina o.n näbtäviSi, itu1evaltko ohjusveneet yleistymään.

Ruotsissa on alkuvaiheessaan 12 kevyesti panssaro.itua 120 (?) tn.:n moottoritykkiveneen mkentaminen. Näiden aseistukseksi on sUllmliteltu 75 mm ja 40 mm:n ,tykin lisäksi. kevyet o.hjukset, jotka tulevat myös suunnitteluvaiheessa oleviån kaasuturpiineilla varustettuihin 200 tn:n mOOlttorttorpedoveneisiin, joihln tullee 6 torpeedon lisäksi 57 mm:n tykki. On kuitenkin todennäköistä, että osa ero aseistuksesta on vaih-tOaSleita huo.limatta siitä, että ndi.hin tuleva kaasuturpiinikoneisto sääs-tääkin painoa.

Viime aiko.ina rakennettujen nopeiden vartioveneiden ominaisuudet o.n esitetty liitteessä 7.

9. Miinalaivojen ja raivaajien kehitys

Suurvallat eivät yleensä rakenna varstnaisia miinalaivoja rauhan aikJana, vaan muuttavat sodan aikana tähän itarkoiitukseen risteilijöitä, hävirttäjiä ja kauppalaivo.ja.

84

Liite7a Komar-lk:n ohjusveneiti

Sen vuoksi ei voida vetää miinasodalnkäynnin suhJtee.n kielteisiä joh-topää.töksiä siitä, että suurvallat eivät ole edes korvamteet romutJettuja sodanaikaisia miinalaivoj'aJaD..

Sen sij-aan keskikokoisiin ja pieniin laivastoihin. on viime vuosina-kin rakennettu miinalaivoja, joiden koko on yleensä sulll"empi kuin ko maiden aikaisemmin käyttämien miiIlIalaivojen. Niinpä esim Saksa rakentaa 4 n 3000 tn:n miinalaivaa ja Tanska 4 1800 tn:n miinalaiv,aa.

Molempien maiden miinalaivoihin tu1ee verna:ten voimakas lt-tykistö-aseistus (75-100 mm) ja Saksan miinalaivoiliin lisäksi it-ohjukse,t.

Läntiset suurvallat aloiljjtivat Korean sodassa miinoiJtusten takia kolremansa epämiellyttävän yllätyksen johdosta nopean miinanraivaa-jien ral!len:t,amisen, jolla ne täydensivät laivastojensa puu:tteet pääosin vv 1951-53. Sen jälkeen ne eivät ole mkeIlltaneet muuta kuin joitakin uuden tyyppisiä raiv'aajia sodanadkaisten runsaasta romuttamisesta

NL:n ohjllsveneet

Osa-lk

Komar-lk

huolimatta. Uudet tyypit ovat ilmeisesti prototyyppejä sodan aikaista sarjlQvalmistusta var.ten.

Neuvostolittto samaten kuin keskikokoiset ja pienet merlvallartlcin ova.t sen sijl8an rakentaneet m.iiruulraivaajia suhteelldsesti enemmän kuin ennen 2. maailm:ansotaa.

Muiden kuin Neuvostoliiton raivaadista on huomattavan suuri määrä puurunkoisia ja antimagneettisilla koneistoilla varustettuja. Neuvosto-liitto on sen sijaan rakentanut vain teräsrunkoisia raivaajia, joiden

VIIME AIKOINA RAKENNETTUJENVARTIOVENEIDEN OMINAISUUKSIA

koko on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi sodanaikaisista. Ne on yleensä varustettu myös suvtorjunta-aluksiksi.

Raivaajien tai raivaushelilropterien. mahdollisesti käyttämistä mii-nanetsintäkaikumittaimista ei ole jullmistu tietoja.

Viime aikoina rakennettujen mivaajien om.il1aisuudet on esitetty llitteessä 8.

Tunnetuista miinanmivauksessa käyotebtä.vien erikoisaluksien nussuumrltelm.ista on huomattava USA:ssa v 1960 tehty ratkaisu raken-taa 4000 tn:n (tyhjänä) Liberty-laivasta painemiinojen raivaaja (sulun-muriaja) , jonka kuljetusvoimaksi suunniteltiin 5 kaIm.elle sijoi1ettavaa dieselkäy,ttöistä ilmapotkuria. Rakentamisesta luovuttiin kuitenkin v:n 1961 lopul:la sy,istä, joita ei ole ilmoo.teVtu.

10. Maihinnousualusten kehitys

Maihinnousulaivojen kehltykseen on. eniten vallruttanut helikopte-rin vakiintuminen maihinnousurynnäkköjoukkojen kuljetusvä1ineek.si..

USA:n amfibiovoimien tärkeimm.ik.si aluksiksi. on sen vuoksi kehitetty - maihinnousurynnäkkölaiva (Amphibious Assault Ship, lyh LPH;

18.000 ^tn), jolla kuljetetaan 2000 miestä varusteinleen ja näiden maihin siirtoa val'ten 24 suurta helikopteria, ja

- maihinnousute1ak:kalaiva (Amphibius Transport Dock, lyh LPD;

13.900 tn), jossa "telakka-altaan" päälle on rakennettu helikop-terikansi ja johon mahtuu 900 miestä varusteineen ja näiden maihinsiir:toa varten 6 isoa hellikopteria, 1 iso (LCU) ja 9 pientä

(LCM6) maihinnousuvenebtä.

Edellisiä on rakennettu 3 ja jälkimmäisiä 6

+

4.

Näillä korvataan sodanaikaiset maihinnousualukset AKA ja LSD.

Vastaavia aluksia ovat sekä Enghmti että Ranska rakentaneet 2 kpl.

Eng1a1llJtilaisessra telakkamaihinnousWaivassa on it-ohjusaseistus (Sea-oot).

Maihinnousuveneiden nopeus on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi sodanaikaisesta, ja sekä maalla että vedessä li:ikkuV18 ensimmäisen por-taan ajoneuvo on yleistynyt.

LDTE 8

VDME AIKOINA RAKENNETTUJEN RAIVAAJIEN OMINAISUUKSIA

Maa Englanti Saksa

I

NL

Lindon

I

^{Ruotsi Suomi}

Alusluokka Ton Ham Mercur Arkö R-lk

Raivlaji Koskja Koskja Kosk Kosk? :KosJk? Koskja Kosk?

heräte heräte heräte

Lukum 97 66 32 18 30 12 5

Valm v 1952--58 1952--58 1959- 1958--60 1958- 1957~2 1957-59

Uppowna tn 425 160 600 425 270 300 110

Nop/raiv nop s 15/? 14/9 18/? 16/? 24,5/? 14,5/ 17/

Konetykistö 1/40+2/20 1/40 4/45 1/40 1-2/40 2/40 1/40+1/20

Suvtorj rakh (vast) 2X4 + Squid

Kaikwnittain Asdic

+

^{+ +}

osassa

Rak.aine Puu Puu tai Teräs Teräs Teräs Puu Teräs

kompos

11. Kantosiipialukset ja pintaliitäjät

Kantosiipialuksia, joita on jo siviililiikennealuksina veITalten run-saasti. varsinkin Neuvostoliitossa, on määrätietoisesti kehitetty myös sotilaskäy;ttöön. Kehitystoimimlan päämääräinä on saada kehitetyksi rannikkomeriä varten

- sukellusveneenJtuhooja-alus nykyisten VIal"Itioveneiden ja sukel-lusvenetuhooja-alusten (Submarme Chaser, lyh PC) rtilalle, - moottoritorpedovene ja

- maJhinn;oUJSUvene.

YhdY5V811oissa on kokeiluvailieessa (li.ilte 9 a-9b)

- 110 m:n kahdella kaasuturpiiJnilla varustettu sukellusveneentu-hooja (High Point) , jonka maksiminopeus on 50 solmua, aseis-tuksena 2 X 2 suvtorjuntato:rpedoa, syvyytyksensäätömahdolli-suudella varustettu kevyt kaikumittain ja kaksoiskonetykki (alle 20 mm) ja

- maihinnousuvene (LCVPH) , joka kykenee jatkamaan IIlaIbkaa pyörillä maissa vedettyään kantosiivet ja potkurit sisään.. Sen hyötykUX>rIIla on 3600 ja nopeus vedessä 35-40 solmua sekä maissa 65 km/ii:.

RakenJI1usvaiheessa on 320 tn:n kiantompi-suvtorjunta.-alus (AGEN), jonka lasketaan kahdella kaasuturpiinilla: kulkevan 45 solmua ja lisät-täessä kokeilumielessä. vielä kaksi kaaswturpiinia yli 70 sohnua. Aluk-sen arvioidaa!ll kykenevän kulkJemaan 45 solmun vauhdilla sääolosuh-teism, joissa w.staJa.vankokoisen tavallisen aluksen on vähennettävä vauhtiaan. Aluksen ilmoitetaan valmistuvan v 1964.

Kokeiluja varten on USA:ssa rakennettu useilta pieniä kantosi.ipi.-veneiJtä, joista Fresh kykenee kulkemaan ·100 solmun nopeudella. Näillä ei ole kuitenkaan. mitään käytätninöllistä Sotilaallista merld.tystä.

Neuvostoliitolla arvellaan olevan myös kokeiluWJiheessa torpedo-aseistuksella varustettu kantosiipivene.1 )

Vaikka amerikkalaiset arvioiVJatkin lmntosiipiveneiden kehittyvän suv.torjunnassa ja rnaihinnousussa .nykyisiä vastaavia aluksia parem-miksi., 'arvioivoa.t he niiden oleVlaIl opel'laatioasteelle kehitetty:iJnä vasta

1) Jane's Fighting Ships 1963

90

Liite 9 a

USA:n KANTOSIIPIVENEITÄ U.S. Naval Institute Proceedings, February 1963

Kantosiipivene LVHX-l. Pituus 11,3 m, kuorma 5 tn, nopeus 30 s, uppouma-veneenä 10 s ja maissa 65 km/t.

Kantosiipivene L VHX-2

Naval Use of Hydrofoil Craft

Kantosiipivene High Point. Pituus 35 m, nopeus 40 s, uppouma 110 tn.

Kokeiluvene (AGFH). Pituus 60,96 m, nopeus 50 s, uppouma yli 300 tn.

92

LUte 9 b

KantosUplmaihinnousuveneen maihin silrlyminen

n 10 vuoden kuluttua.1 ) Vaikeutena ovat jatkuvasti tasauskoneistot kontrollilaitteineen, kaviltaaJtio, voimanlisäys ja vo.im.akone. Lisäksi veneet ovat erittäin kalliita, esirn High Point maksaa 3 700 000 dollaria.

Pintaliitäjiä (ilmatyynyveneitä) on USA:ssa rakennettu v::sta 1959 a1lmen kokeoilutarkoiltuksia varten. Kuitenkin vasta tänä vuonna val-mistuvan n 20 tn:n pintallitäjän SKMR-1 perusteella voidaan ratkaista, onko pintaJiitäjillä sotilaaJ.l.ista käytännöllistä merkitystä. Se tulee kul-kemaan neljällä 1080 hv:n kaasutturpiinilla 50 solmun nopeudella aal-lokossa.^{1 )} Maksiminopeus on 70 solmua, toiminta-aika 2 t j'a hyöty-kuonna 5 tn.

1) R.adm R K James: The Ships af '73, Proceedings 1/63

Pinta1iitäjä, joka lentää 65----80 cm:n korkeudella, kykenee liikku-maan myös la:aJkea11e rannalle, jolletn se lienee tarkoitettu ensisijaisesti maihinnoUSl.lJa.lukseksi.

USA on suUIlllitellut aloittavansa v 1965- 150-300 1n:n pintaliitä-jän rakentamisen, jos SKMR-1:stä saadut kokemukset ovat myöIlJteisiä.

V MERISODANKÄYNNIN KEHITYS 1. Suurvaltalaivastojen kokoonpano ja käyttöajatus

a. USA j a muu t N a ,t 0 - maa t

At1ailllti.n.liiton merellisten voimien kokonaisuus muodostuu kolmesta pääryhmäsJtä

- kansal1isen tai alueellisen puolustuksen voimista, - yhteisistä med1laisteluvoimista ja

- Yhdysvaltain itsenäisessä johdossa olevista voimista.

Näille voimaryhmille on aIlJIlIe1.tu maailmassa vaJli1lsevan voimaryh-mitysjaon ja globaalise!ll straJtegian mukaiset rtehtävät ja niitä kehite-tään yhteisesti koordinottujen suuntaviivojen mulman, joskin kehitystä värilttävät myös kansalliset erikoisintressit.

Kansallisen ja alueellisen puolustuksen voimille annettujen. tehtä-v>ien luonteesta antavat hyvän kuvan ju1ka.istut Saksan ja Tanskan yh-teisten :merivotmien (NA VBALT) saatn.aJt tehtävät, jotka ovat 1)

- päätehtävänä puolustaa Tanskan salmia ja toisena tehtävänä suo-jata Englannin kanaalista saapuvia huoltoaluksia ainakin Friisten saarten tasalta sekä näiden tehtävien. kokonaisasettelun puit-teissa

- torjua rannikkovesien yli suorttettavart; hyökkäykset,

- suojata. ^SOIta- ja sodan~atilanteessa elintarvike- ja raaka-·aine-kuljetukset meritse,

1) V.adm Fr Ruge: The ReconstrucUon of the German Navy 1956--61, Pro-ceedings 7/62

94

- ylläpitää liittoUJtuneiden laivastojen yhteydet Saksan-Tanskan alueen lwnssa ja

- osallistua tärkeimpien Itämerelle johtavien väylien suojaamiseen.

Näiden tehtävien suorittamiseksi kehitetään

- miinoitus- ja raivausvoimia, joiden kaJtsotaan alueellisten olo-suhteiden vuoksi olevan tärkeämmät kuin suvtorjunrtavoimalt, - maihinnousutorjUIlitaan soveltuvia tykistöllisiä voimia, joiden on

sovel1uttava myös saattotoimin.taan, ja

- ra:nni:kkovesillä .toim1ntaan soveliaita moottoritorpedo- ja sukel-lusvenevoiInia IIliiden tarvitsemine tukivoimineen.

Englannin ja Ranskan tehtävissä ja laivastojen kehittämisessä on ilmeisesti määräävänä vaJtameren:takaisten yhteyksien suojaam1n.en ja suvtorjuntasodankäynti sekä suurvallan kansalliset iIlltressit liittoLai-siin ja etupiireihin.

Yhdysvaltain itsenäisessä jDhdossa olevien ja ilmeisesti myös yh-teisten meritaisteluvoimien tehtäviksi. ja kehitystDimiIman päämääriksi

0IIl aretettu - kuten jo on lyhyesti mainittu!)

- viedä USA:n VoBna meren yli,

- turvata merten tehokas käyttö kuljetusteinä liittolaisille ja omille voimille ja

- saavuttaa kaikilla merillä merenherruus, johOlIl liittyy myös ilmanherruus ja meren pinJnan alaisten voimien hallinta, sekä mahdollisesti uutena tehtävänä

- kyetä tuhoamaan tai lamauttamaan vihollisen laivasto- ja lento-tukikohdat, johtokeskukset ja muut tärkeät kohteet,

- estää vihollista pääsemästä samaan päämäärään.

Näiden tehtävien suoriJttamisen katsotaan vDivan tapahtua vain offensiivisella strategialla ja viemällä suv.torjuntavoimat ja meritaiste-luvoimat saarronoonaisesti Neuvostoliilton voimien tukeutumisalueiden tuntumaan sekä muodDstamalla ympäri.I1e jatkuvassa valmiudessa

ole-V1aIl ydintaisteluvDimien kehän.

') Adm C Ricketts: Naval Power - Present and Future ja V adm Grenfell:

The Crowing Role af the Submarine, Proceedings 1/63

Tehtävien suoriJtltamisessa tarvittavat voimat on v:n 1963 alusta jaettu seuraavaan viiteen pääryhmään 1)

- tukilaiva.taisteluvoimat, - Polaris-,ta.isteluvoiInat, - amfibiovoimart,

- sukellusveneentorjuntavoimat ja - huoltovoimat (Logistic forces).

Näitä voimia on laivastoissa alueellisten olosuhteiden ja alueellisten sodan päämäärien määrittämässä suhteessa jo rauhanaikaisessa alueel-lisessa alkurylunityk.sessä. Niinpä USA:n Tyynenmeren ladvastoon kuuluu nykyisin

- 3 suunta lentotukilaivaa ja 650 lentokonetta, - joitakin ohjusristeilijöitä,

- n 30 hävittäjää,

- 7--8 sukellusvenettä, joista osa ohjussukellusveneitä, jotka ovat toiminnassaan suoraan ylijohdolle alistettuja,

- suvtorjUllltaryhmä, jonka roo:koaluksena on suVotorjuntatuk:ilaiva, - 60000 merijv-sotilaan amfibiovoimat, joihin kuuluvat tarvittavat maihinnousulaivat, -veneet ja h.elikopterituki.1aivalta toimivat kuljetushelikopterit, sekä

- 30 laivan huoltovoimat, jOltka tekevät voimaJt lähes tukikohdista riippuma.ttomiksi pitkähköksi ajaksi.

Erityisesti sukellusvene- ja ohju:suhkan torjumiseksi sekä voimien nopean ja tarkoiltuksenmukaisen käytön vuoksi Yhdysvalloissa koros-tetaan liittoutuman yhteise.n. ylijohdon ja komen:topaikan :tarpeellisuutta, joka on jo syntymässä Polaris-voimien käyttöä va.I1ten.

Vaikka USA:n Polaris-voimat ja sukellusvenOOllJtorjUIlltavoimaJt ovatkin rauhan aikana suureksi osaksi jaettuina ja alistettuina l:aivas-tojen komentajille, saattaa olla mahdollista, että niiden pääosa tai aiJna-kin osa on sodan ai.ka.na kesk.i.tetysti aselajijohdon >alaisena, mihin viit-taavat USA:n johtavien merisotilasasiantuntijoiden yhdenmukaiset vaatimukset suVlf;orjuntasodan keskitetystä johtamisesta, erity·i:sen

suv-1) V.adm F Lee: Naval Aviation in the Years Ahead, Proceedings 1/63

96

torjuntakoulutuslaivastoo. perustaminen. joi<1:akin vuosia sitten sekä Po-laris-voimien käytön aJ.ista,minen ainakin rauhan aikana suoraan yli-johdolle (presidenJtille), mitä jo on täytynyt edeltää johtoportaan ja johtamiSSYSlteemien luominen.

Yhdysvaltain ja myös muiden vastaavia voimia omaavien "läntisten suurva1Jtojen" meri.sodankäyntimenetelmistä on eri itaisteluvoimien osalta vedettävissä. laivojen ja taisteluvälineiden kehityksen sekä meri-sotilaallisten aika:kausilehtien kirjoiJtusten perusteella seuraavaJt johto-päätökset:

1) Kaikki eri tad.steluvoimat, pl Polaris-voimat, ovat eri aluslajeis<ta ja lentoyksiköistä muodostettuja yhtymiä, joita komenJtaja johtaJa (eri-tyise1tä) komen.tolaivalta.

2) Tukilaivataisteluvoimia käytetään merenherruuden hankkimi-seen määräalueilla, vihollisvoimien ja määräalueiden sa.art.oon, viliolli-sen pintavoimien lyömiseen, läpimurtoon viholliviliolli-sen hallinnassa olevalle

2) Tukilaivataisteluvoimia käytetään merenherruuden hankkimi-seen määräalueilla, vihollisvoimien ja määräalueiden sa.art.oon, viliolli-sen pintavoimien lyömiseen, läpimurtoon viholliviliolli-sen hallinnassa olevalle

In document Katsaus alusten, meritaisteluvälineiden sekä merisodankäynnin viimeaikaiseen kehitykseen (sivua 29-54)