Katsaus viimeaikaiseen talouskehitykseen

350

Talouspoliittinen foorumi – KAK 3/2000

Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 3/2000

Katsaus viimeaikaiseen talouskehitykseen

MICHAEL MUSSA Economic counsellor IMF

Maailmantalouden kehitys viimeisen puolen- toista vuoden aikana on ollut pääpiirteissään va- loisaa.Arvioidessamme maailmantalouden nä- kymiä syyskuussa 1998, Aasian kriisin jälki- mainingeissa ja juuri Venäjän romahduksen jäl- keen, ajattelimme, että jo 2,25 prosentin talous- kasvuun vuosina 1998 ja 1999 voisi olla tyyty- väinen. Samoin toivoimme, että vuonna 2000 maailman talouskasvu saattaisi nousta jo 3,5 prosenttiin.

Asiat kääntyivät kuitenkin huomattavasti pa- remmalle tolalle. Käsittääkseni tähän vaikutti osittain se, että talouspolitiikassa kyettiin otta- maan huomioon maailmantalouden muutokset.

Syyskuussa 1998 suosittelimme, että rahapoli-

tiikkaa olisi löysättävä. Suosituksen kohteena olleiden maiden yhteenlaskettu osuus maailman bruttokansantuotteesta oli peräti 90 prosenttia.

Rahapolitiikka myös keveni. Federal Reserve laski korkotasoa 0,75 prosenttia. Euroalueella korot laskivat yhteiselle kolmen prosentin tasol- le Saksan keskuspankin 3,3 prosentista ja edel- leen vuoden 1999 alussa 2,5 prosenttiin. Raha- politiikka löysättiin samaan aikaan myös Isos- sa-Britanniassa ja Kiinassa sekä Japanissa, jos- sa lyhyet korot lähestyivät nollarajaa.

Maailman talouskasvu vuonna 1999 ylitti prosentilla syksyllä 1998 laaditut ennusteet nousten 3,3 prosenttiin. Tämän vuoden maalis- kuussa arvioitiin kasvun kuluvana vuonna nou- sevan jo yli neljän prosentin ja olevan siis voi- makkainta sitten 1980-luvun lopun.

Alkuvuoden vaikutelmien perusteella Yhdys- valtojen talouskasvu näyttää tänä vuonna ole- van lähes viisi prosenttia.Euroalueella saavute- taan todennäköisesti 3,5 prosentin kasvu, mikä on puoli prosenttiyksikköä enemmän kuin vain kaksi – kolme kuukautta sitten arvioitiin. Kesä- kuussa julkaistut Japanin bruttokansantuotelu- vut osoittavat, että tuotannon kasvun elpyminen Kansantaloudellinen Yhdistys ja SITRAjärjestivät

9.6. 2000 Talouspoliittisen paneelin. Pääpuhujana ti- laisuudessa oli Kansainvälisen valuuttarahaston Michael Mussa. Kansantaloudellinen aikakauskirja julkaisee Mussan puheen, sekä toimituksen kokoa- man yhteenvedon tilaisuudessa käydystä keskuste- lusta.

1 Kääntänyt Manu Heikkonen, toimittanut Roope Uusitalo.

Talouspoliittinen foorumi

351 Michael Mussa

siellä on ollut nopeaa, kasvu ensimmäisellä nel- jänneksellä on ollut 2,5 prosenttia. Aasian ta- lousihme, Kiina mukaan lukien, näyttää selviy- tyvän hiukan paremmin kuin kolme kuukautta sitten näytti. LatinalaisessaAmerikassa tilanne on jossain määrin kirjavampi;Argentiina on ko- kenut vaikeuksia, kun taas Meksikon talous on kasvanut oletettua nopeammin. Myös Afrikka näyttää pärjäävän melko hyvin. Siirtymätalou- detkin, erityisesti Venäjä on suoriutunut parem- min kuin ennusteet antoivat luvan odottaa.

Maailmantalouden voimakkaasta kasvusta huolimatta inflaatiopaineet ovat pysyneet huo- mattavan vähäisinä. Inflaatio on ollut aivan vii- me päiviin asti hyvin hidasta myös Yhdysval- loissa, vaikka talouskasvu on jatkunut pidem- män aikaa kuin koskaan aiemmin, ja työttö- myys on laskenut jo alle neljän prosentin.

IMF:llä onkin hyvin suotuisa kuva maailmanta- louden kehityksestä vuonna 2000. Kuitenkin huoli siitä, mitä saattaisi tapahtua vuonna 2001, sai meidät kirjoittamaan keväällä ilmestyneessä World Economic Outlookissa perusennusteen ohella myös vaihtoehtoisen skenaarion. Tässä vaihtoehtoisessa skenaariossa kuvailemme ris- kejä, jotka maailmantalous saattaisi kohdata.

Vaikka maailmantaloudella menee hyvin, on taloudessa kasvavia epätasapainottomuuksia, jotka ovat mahdollisten riskien lähde. Tämä ei koske niinkään vuotta 2000, vaan vuotta 2001 ja sen jälkeistä aikaa. Kyseiset epätasapainot- tomuudet liittyvät erityisesti Yhdysvaltojen ta- louteen. Yhdysvaltojen talouskasvu viimeisten kolmen vuoden aikana on ollut hyvin voimakas- ta. USA:n kotimaisen kysynnän kasvu vastasi lähes 50 prosenttia maailmantalouden kysynnän kasvusta vuosina 1998 ja 1999, vaikka USA:n bruttokansantuote kattoi vain suunnilleen nel- jäsosan maailman yhteenlasketusta bruttokan- santuotteesta. Kun Yhdysvaltojen taloudessa kysyntä kasvoi merkittävästi nopeammin kuin

tuotanto, niin osa kysynnän lisäyksestä siirtyi ulkomaille. Tämä auttoi muuta maailmaa no- peampaan kasvuun kuin ilman Yhdysvaltojen vaikutusta olisi ollut mahdollista.

Eräs seuraus hyvin nopeasta kysynnän kas- vusta on ollut Yhdysvaltojen vaihtotaseen ali- jäämän huomattava kasvu. Vuosina 1996–97 vaje oli noin kaksi prosenttia USA:n bruttokan- santuotteesta, ja arvioimme, että vuonna 2000 vaihtotaseen vaje on jo yli neljä prosenttia.

Toistaiseksi vaihtotaseen alijäämä on rahoitettu ilman vaikeuksia suurella Yhdysvaltoihin suun- tautuneella pääomavirralla, erityisesti sijoituk- silla amerikkalaisyhtiöiden osakkeisiin.

IMF:n riskiskenaariossa inflaatiopaineet kas- vavat Yhdysvalloissa. Keskuspankki reagoi tä- hän perinteisellä tavalla eli nostamalla korkota- soa ja hidastamalla kysynnän kasvua. Tämä vai- kuttaa voimakkaasti osakemarkkinoihin. Yh- dysvaltojen osakemarkkinat ovat hyvin kor- kealla tasolla.Erityisesti tämä koskee Nasdaq- indeksiä, joka lähes kaksinkertaisti arvonsa vii- me vuoden kesästä tämän vuoden kevättalveen.

Osakkeiden arvot ovat nousseet jatkuvasti, ei ainoastaan Yhdysvalloissa, vaan koko läntises- sä maailmassa. Itse asiassa nousu prosenteissa mitattuna oli vuonna 1999 jyrkempääEuroopan kuin Yhdysvaltojen markkinoilla. Riskiskenaa- riossa olemme huolestuneita siitä, mitä tapahtuu tilanteessa, jossa osakemarkkinat maailmanlaa- juisesti ovat merkittävästi yliarvostettuja suh- teessa fundamentteihin, jos Yhdysvaltojen raha- politiikkaa kiristetään, talouden vauhti hiljenee ja osakekurssit tekevät suuren korjausliikkeen.

Kuten mainitsin, kasvava vaihtotaseen vaje on rahoitettu mittavalla Yhdysvaltoihin suun- tautuneella yksityisen pääoman virralla. Pää- oman tulovirtaus on edesauttanut vaihtotaseen vajeen kasvua tukemalla hyvin vahvaa dollaria.

Mutta jos Yhdysvaltojen talous lähtee alamä- keen ja osakehinnat alkavat korjautua tilantees-

352

Talouspoliittinen foorumi – KAK 3/2000

sa, jossa rahapolitiikan kiristäminen on jo nos- tanut korkotasoa, niin Yhdysvaltojen rahapoli- tiikkaa puolestaan löysätään. Tällöin dollari heikkenee nopeasti ja mahdollisesti huomatta- vasti. Tämä aiheuttaisi eräänlaisen käänteisen tilanteen viime vuosien kehitykselle. Sen sijaan, että osa Yhdysvaltojen kysynnän kasvusta siir- tyisi ulkomaille tukemaan muun maailman ta- louskehitystä, kysynnän supistuminen ja sa- manaikainen dollarin heikkeneminen pienentäi- si muun maailman tuotteiden kysyntää voimak- kaasti.

Tämä oli siis merkittävin riskiskenaario, jon- ka kehitimme internetissä huhtikuussa julkiste- tussa WorldEconomic Outlook -teoksessa. Sa- noin lehdistötilaisuudessa huhtikuussa, että kä- sittääkseni perusskenaario oli kaksi tai kolme kertaa todennäköisempi kuin vaihtoehtoinen skenaario. Olisin nyt taipuvainen pitämään ske- naarioiden suhdetta fifty-fifty -tilanteena. Yh- dysvaltojen talous on kasvanut ennusteita voi- makkaammin. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä on myös nähty ensimmäiset to- disteet Yhdysvaltojen talouden inflaatiopaineis- ta. Työvoimakustannukset ovat nousseet ja BKT-deflaattorin neljännesvuositiedot osoitta- vat inflaation kiihtyneen viime vuosien luvuis- ta.Federal Reserve on vastannut tähän tilantee- seen nostamalla keskuspankkikorkoa puolella prosenttiyksiköllä. Rahoitusmarkkinoilla odote- taan, että suunta on enenevässä määrin kohti korkojen nousua.

Tämä ei vielä tarkoita, että olemme vaihto- ehtoisen skenaarion tiellä. On yhä mahdollista, että keskuspankin tekemät rahapolitiikan kiris- tykset saavat USA:n talouden hiljentämään vauhtiaan pehmeään laskuun. Ensimmäisen vuosineljänneksen tiedot Yhdysvaltojen brutto- kansantuotteen kasvusta indikoivat hidastumis- ta. On kuitenkin huomattava, että tavallisesti kestää ainakin yhdeksän kuukautta ennen kuin

rahapolitiikan kiristäminen alkaa vaikuttaa ta- louden kysynnän ja tuotannon kasvuun. Siten ensimmäisen vuosineljänneksen tietoihin vai- kuttava keskuspankkikorko oli vain noin 5 pro- senttia ja sittemmin tehdyt 150 pisteen rahapo- litiikan kiristykset vaikuttavat Yhdysvaltojen talouskasvuun vasta myöhemmin. Oma käsityk- seni on, että tehty rahapolitiikan kiristys on to- dennäköisesti riittävä tai jopa hiukan tarpeellis- ta suurempi hidastaakseen kysynnän kasvun po- tentiaaliselle tasolle.

Todellinen kysymys kuuluu: Onko Yhdys- valtojen talous ylikuumenemassa siten, että ky- syntä kasvaa tuotantoon ja tasapainoiseen kas- vuun nähden liian nopeasti. Seuraavien parin kuukauden aikana vallitsee hermostunut epätie- toisuus siitä, mitä data tulee paljastamaan Yh- dysvaltojen kasvuvauhdista ja inflaatiopaineis- ta sekä siitä, miten maan keskuspankki toimii tämän informaation valossa. Sanoisin, että WorldEconomic Outlook-teoksen vaihtoehtoi- sen skenaarion riski on selvästi kasvanut muu- taman kuukauden takaisesta.

Seuraavaksi muun maailman talous. Euro- alueen talouskasvu on voimistunut tämän vuo- den ensimmäisellä puoliskolla. Luvut tietenkin eroavat jonkin verran maasta toiseen. Näkyvis- sä ei ole esteitä, etteikö suhteellisen vahva kas- vu voisi jatkua.Ei ole oletettavaa, että tähänas- tinen rahapolitiikan kiristys hidastaisi merkittä- västi euroalueen kysynnän ja tuotannon kasvua lyhyellä aikavälillä. Sen sijaan merkittävä ky- symys on euron vaihtokurssi. Olemme jo näh- neet euron arvon nousevan suhteessa dollariin, 0,89:stä 0,95:een. Tämä kurssitaso antaa yhä erittäin hyvän kilpailuaseman useimmille eu- rooppalaisille tuottajille suhteessa Yhdysvaltoi- hin ja moniin muihin maihin. Mutta ei ole sa- nottua, etteikö euron arvo voisi palata tasolle, jolta se aloitti tammikuussa 1999 ja jopa kor- keammallekin. On hyvä muistaa, että huhti-

353 Michael Mussa

kuussa 1995 dollariin tarvittiin 1,34 Saksan markkaa, mikä euroiksi muutettuna merkitsi, että yhdellä eurolla sai 1,4 dollaria. Euroopan rahapolitiikassa onkin kiinnitettävä merkittävää huomiota siihen, mitä tapahtuu vaihtokurssille.

Tällä hetkellä ei mielestäni ole vakavia huolia, mutta kuten aiemmin mainitsin, korkean riskin skenaario sisältää yhtenä mahdollisena element- tinä merkittävän muutoksen euron ja dollarin välisessä vaihtokurssissa.

Mitkä ovat näkymät muualla? Japanin talous pysyy edelleen merkittävänä kysymysmerkki- nä. Kesäkuussa raportoidut tiedot ensimmäisen vuosineljänneksen voimakkaasta kasvusta kor- jaavat osittain viime vuoden jälkimmäisen puo- liskon ehkä liiallista kasvun hidastumista. Kas- vu on merkittävissä määrin yritysten investoin- tien elpymisen ansiota. Kuitenkin yksityinen kulutus pysyy edelleen hyvin heikkona ja koti- talouksien luottamus on melko alhaisella tasol- la. Japanin talouden elpyminen ei olekaan vielä vahvalla pohjalla ja meidän on katsottava eteen-

päin nähdäksemme, elpyykö Japanin talous kes- tävällä tavalla.

Yhdysvaltojen osakemarkkinoiden kehitys heijastuu myös Japanin ja muunAasian osake- markkinoille. Näiden maiden arvopaperimark- kinoiden elpyminen on paljolti stimuloinut nii- den talouksien elpymistä ja arvopaperimarkki- noiden elpymiseen vaikuttaa nyt teknologia- osakkeiden jyrkkä lasku maaliskuun alun jäl- keen. Joten sekä Japanin että muunAasian suh- teen on joitakin huolia: Japanissa erityisesti ta- louden sisäisen dynamiikan ja kulutuskysynnän johdosta, sekä Aasiassa yleisesti osakemarkki- noiden maailmanlaajuisen epävarmuuden takia.

LatinalaisessaAmerikassa elpyminen näyttää olevan pääasiassa urallaan. Taloudet ovat myös vähemmän herkkiä kansainvälisten rahoitus- markkinoiden vaikutukselle, mutta joitakin huolia saattaa aiheuttaa Yhdysvaltojen korkota- son nousu tietyille maille.Esimerkiksi Argen- tiina on erityisen herkkä sille valuuttansa vaih- tokurssinsa luonteen johdosta.