5
”Hei mä lainaisin sellaisen iPadin”– kokemuksia Jyväskylän yliopiston kirjaston e-kirja -hankkeesta.
Nina Kivinen
Jyväskylän yliopiston kirjasto on tarjonnut asiakkailleen lukuisia e-kirjakokoel- mia jo vuosituhannen vaihteesta alkaen. Kuluneet vuodet ovat tuoneet suuria muutoksia kokoelmien laajuuteen ja niistä löytyy jo huomattava määrä yliopis- ton kurssivaatimuksissa olevaa kirjallisuutta. Tämä artikkeli kuvaa kuluvan vuo- den aikana käynnissä ollutta Sähköisen kirjan teknologia –henketta, jossa pyrit- tiin lisäämään e-kirjojen käyttöä.
J
yväskylän yliopiston kirjastossa noin 7 % kurs- sivaatimuksissa olevasta kirjallisuudesta on tällä hetkellä sähköisenä tarjolla. Kappalemääränä se tarkoittaa jo yli 400 kirjaa. Hankintapolitiikkam- me takaa sen, että lukumäärä on lähitulevaisuu- dessa todennäköisesti jo moninkertainen.Kurssikirjastossamme sekä osin muissakin ko- koelmissamme on otettu käyttöön QR-koodit, jotka ohjaavat e-versioon. Koodilaput on kiinni- tetty näkyvälle paikalle painetun kirjan läheisyy- teen hyllyn reunaan ja jotta koodeja olisi vaiva- ton ladata, niin kirjasto päätti tarjota myös sii- hen soveltuvat laitteet.
Sähköisen kirjan teknologia -hanke
Sähköisen kirjan teknologia hanke käynnistyi Jy- väskylän yliopiston kirjastossa joulukuussa 2012 saadessamme Jyväskylän yliopistolta ”Koulutuk- sen ja tutkimuksen infrastruktuurihankinnat”- nimikkeen alle kohdennettua rahaa. Kirjaston tehtäväksi jäi tällä rahoituksella edistää e-kirjo- jen käyttöä - kuinka ja millä tavalla toteutettu- na, se jäi kirjaston päätettäväksi. Myös yliopiston tasolla kirjaston tulostavoitteisiin määriteltiin tu- levalle lukuvuodelle yhdeksi tärkeimmistä tavoit- teista lisätä e-kirjojen käyttöä.Hankerahoitus päätettiin käyttää lukulaittei- siin, joiden avulla opiskelijat voisivat ladata e- kirjoja helposti ja vaivattomasti omaan käyttöön.
Tätä päätöstä tukivat suurimpien e-kirjapalvelui- demme tarjoamat latausmahdollisuudet omal- le kannattavalle tietokoneelle, iPad ja Android- laitteille. Kirjat eivät ole enää sidottuja verkkoyh- teyteen ja tämä on käytettävyyden kannalta suu- ri muutos aikaisempaan.
Toisaalta lukulaitteiden hinnat ovat vielä lii- an kalliilta, jotta voisi ajatella jokaisen opiskeli- jan itse hankkivan tarvittavan laitteen itselleen.
Opiskelijoiden yleisin mukana kulkeva tekniik- ka on älypuhelin, joka ei kuitenkaan tarjoa alus- tana kovin hyvää lukukokemusta.
Henkilökunnalle iPad-laitteet
Sähköisen kirjan teknologia-työryhmä perustet- tiin. Hankkeen vetäjäksi valittiin asiakaspalvelun kirjastonhoitaja ja muut työryhmän jäsenet edus- tivat IT-osaamista, tietopalvelua ja kirjastojärjes- telmän hallintaa. Hankkeelle perustettiin oma si- vusto kirjaston intranetiin, jossa henkilökuntaan kuuluva pystyi kommentoimaan ja jakamaan e- kirjoihin liittyviä kokemuksiaan.
Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla oli mah- dollisuus noutaa itselleen kokeiltavaksi oma iPad- laite. Kysyntä ylittikin heti tarjonnan ja laitteiden käyttöä jouduttiin porrastamaan. Työryhmän jä- senet saivat käyttöönsä oman laitteen.
Hankkeen käynnistyessä Applen iPad Retina- mallia pidettiin ominaisuuksiltaan parhaimpana
6
e-kirjojen lataamiseen ja lukemiseen. Laitteita ti- lattiin 30 kappaletta, jotka annettiin ensin kirjas- ton henkilökunnan käyttöön. Lisäksi hankittiin lataustelakoita ja tietokone laitteiden keskitettyä hallintaa varten.
Laite- ja e-kirjakoulutusta henkilökunnalle
Työryhmä alkoi koordinoida heti oman henki- lökunnan koulutusta. Totuushan on, että mitä emme itse osaa, sitä emme myöskään opiskeli- joillemme asiakaspalvelussa pysty opastamaan ja markkinoimaan. Koulutuksissa oli haastavinta kahden uuden asian yhdistäminen; lähes kaikil- le iPad-laitteet olivat entuudestaan täysin tunte- mattomia ja lisäksi myös e-kirjapalveluiden omi- naisuudet olivat melko tai lähes täysin vieraita useimmille koulutuksiin osallistuville.
Koulutukset lähtivät kuitenkin käyntiin näiden kahden asian yhdistämisellä ja haasteita riitti sekä kouluttajilla että koulutukseen osallistujilla. Nyt jälkeenpäin tilannetta arvioidessamme lisäisim- me koulutuskertoja sekä erottaisimme alusta al- kaen selkeästi laitteen hallintaan liittyvän koulu- tuksen ja e-kirjakokoelmat. Näiden kahden asian
yhdistäminen vasta-alkajalle on oppimisen kannalta liian haasteellista.
E-kirjojen kanssa tekemisessä olevat tie- tävät, että kirjojen lataamiseen tarvitaan ainakin neljä erilaista lukuohjelmaa se- kä lisäksi täytyy muistaa e-kirjapalvelui- den käyttöön liittyvät salasanat. Näin ol- len koulutukseen ensimmäistä kertaa osal- listuvat ahdistuivat koettaessaan selvitä lä- hes kymmenen uuden sovelluksiin liitty- vän termin ja salasana-käyttäjätunnus-yh- distelmän kanssa. Koulutusten vetäjienkin on syytä muistaa, etteivät laitteisiin liitty- vät vakiintuneet ”suomennokset” kuten
”apsit”, ”loudaukset” ja ”configuraatiot”
avaudu luonnostaan kaikille.
Yliopiston iPad koulutus
Yliopiston osalta IT-palvelut aloittivat iPad-kou- lutukset keväällä 2013 ja kurssit täyttyvät heti osanottajista. Kirjaston edustaja, tässä tapaukses- sa hankkeen vetäjä, pääsi koulutuksiin mukaan kertomaan e-kirjakokoelmien käytöstä. Myös yli- opiston ainelaitoksilta oltiin kiinnostuneita kir- jaston ja IT-palveluiden yhteisistä koulutuksista.
Kirjastolta tehtiin muutamia laitosvierailuita, joissa kerrottiin e-kirjapalveluiden kirjojen la- tausmahdollisuuteen liittyvästä tekniikasta. Syys- lukukauden aikana kirjaston henkilökunta on saatu kattavasti koulutettua, ja kaikkia kirjaston asiakaspalveluun osallistuvia on kehotettu huo- lehtimaan myös itse omasta osaamisestaan ja osal- listumaan e-kirjakoulutuksiin.
Koulutuksia tehostettiin yksittäisiä e-kirjapal- veluihin painottuvia koulutuskertoja lisäämällä ja tilaamalla erikseen kirjaston henkilökunnalle IT-palveluiden järjestämää ipad-koulutusta se- kä vasta-alkajille että jo edistyneemmille taito- jen mukaan.
iPad-laitteiden lainauskäytäntö
Työryhmän tärkein tehtävä henkilökunnan koulu- tuksen järjestämisen lisäksi oli laatia selkeä suunni- telma sille, kuinka laitteita voidaan lainata opiske-Kuva: Arto Itkonen/JYK
7
lijoille. Mitä kaikkea se vaatii ja mitä seikkoja siinä tulee ottaa huomioon. Aikatauluksi otettiin syys- kuun alku, jolloin yliopiston syyslukukausi alkaa.
Päätimme aloittaa kymmenellä laitteella, jotka luetteloidaan ja lainataan viivakoodin avulla kir- jaston lainausjärjestelmään. Lainaamisen ja pa- lautuksen tapahtuessa saman järjestelmän kautta kuin muunkin lainattavan aineiston työ asiakas- palvelussa on joustavaa. Alusta alkaen oli selvää, että laina-ajaksi määritellään sama kuin kurssi- kirjoilla eli 14 päivää ja lainaoikeus rajataan JY:n opiskelijoihin ja henkilökuntaan.
Varausmahdollisuutta ei annettu ja uusinnan tuli tapahtua asiakaspalvelun kautta. Lainaamalla laitteen asiakas sitoutuu korvaamaan kadonneen tai vahingoittuneen laitteen vastaavalla laitteella tai maksamalla siitä käyvän hinnan.
Laitteiden suojaaminen
Pohdintaa aiheutti laitteiden ja niiden lataamiste- lakan sijoittaminen lähelle asiakaspalvelupistettä, mutta siten, että se olisi tarpeeksi suojassa mah- dollisten varkaustapausten välttämiseksi.
Toimivaksi paikaksi löytyi asiakaspalvelupis- teiden takana oleva työhuone, jolloin laitteisto
on aina lukollisen oven takana, jos henkilökun- taa ei ole tilassa paikalla. Selvää oli myös se, että laite palautettaisiin ja lainattaisiin aina virkailijan kautta. Palautuksen jälkeen laite viedään lataus- telakkaan, josta sovellussuunnittelijamme nou- taa laitteen tyhjennettäväksi ennen uudelle asi- akkaalle lainaamista.
Laitteet tiiviiseen käyttöön
Asiakkaille tiedotettiin useiden viestintäkanavien kautta ja jo ensimmäisellä viikolla kaikki laitteet olivat lainassa. Nopeasti huomattiin, että kaik- ki laitteet olivat jäämässä ensimmäisille lainaajil- le, joten ohjeistusta muutettiin niin, ettei laitet- ta voinut enää palautuksen yhteydessä uusia it- selleen. Tämä osoittautui toimivaksi käytännöksi.
Opiskelijat osaavat tarkistaa laitteiden saata- vuuden kirjaston JYKDOK-tietokannasta ja kii- rehtivät heti laitetta kysymään, kun saatavuustie- to ilmestyy verkkoon. Alussa lähdimme varovai- sesti liikkeelle 10 laitteella, mutta nyt artikkelin ilmestyessä laitteita on jo 27 kappaletta asiakkail- le tarjolla. Kaikissa laitteissa on valmiina ladattu- na kirjaston tarjoamien e-kirjojen lukuohjelmat.
Kirjaston sivuille laadittiin suomeksi ja englan-
Kuva: Arto Ikonen/JYK
8
niksi ohjeet siitä kuinka e-kirjoja voidaan lada- ta iPad-laitteelle.
IPadien varausta harkitaan pienellä varovaisuu- della. Laitteiden kierto on nyt nopeaa; tyhjennys- vaihe ei kestä kuin puoli päivää, nopeimmillaan minuutteja ja näin laitteita voi joustavasti tarjota asiakkaille heti niiden palattua takaisin kiertoon.
Varatut laitteet sen sijaan olisivat useamman päi- vän poissa käytöstä ja pahimmillaan aivan suot- ta, jos varaaja ei noudakaan varaamaansa laitetta.
Laitteiden helppokäyttöisyys yllätti
Asiakkailta keräsimme palautetta laitteen palau- tuksen yhteydessä kyselyllä, jossa kartoitimme mm. pystyikö laitetta käyttämään omatoimi- sesti vai olisiko asiakas kaivannut lisäohjeistus- ta, oliko laina-aika sopiva ja mihin kaikkeen lai- tetta käytettiin.Kyselyyn vastanneista asiakkaista lähes kaikki kertoivat pystyneensä käyttämään laitetta itsenäi- sesti. Tämän huomasimme myös asiakaspalvelus- sa; lainaajat ottivat innolla laitteen vastaan eivät- kä juuri kyselleet käyttöohjeista.
Moni totesi kaverillaan olevan jo vastaavanlai- sen laitteen tai itse harkinneen tabletin ostamis- ta. Henkilökunnan ehkä pahin asiakaspalveluun liittyvä pelko ei toteutunut, sillä opiskelijat ovat tottuneita tekniikkaan, eivätkä hae teknistä tu- kea henkilökunnalta.
Laitteita käytettiin palautteen mukaan moniin erilaisiin käyttötarkoituksiin kuten oppimisteh- tävien tekoon, sähköpostin lukemiseen, netti- selailuun jne. Kirjaston näkökulmasta valtaosa käyttäjistä oli toiminut esimerkillisesti; he olivat lukeneet laitteilla e-kirjojamme. Useassa vastauk- sessa tuli ilmi, että opiskelijat olivat kokeneet lait- teen poistaneen e-kirjoihin heidän aiemmin liit- täneitä negatiivisia ennakkoasenteita, kuten vaa- timuksen verkkoyhteyden toimivuudesta.
iPad lainaus ilahdutti
Nyt kirjojen mukaan ottaminen esimerkiksi ju- namatkalle oli ollut vaivatonta. Laitteen lainaa- misen yhteydessä henkilökuntaa oli ohjeistettu
muistuttamaan e-kirjojen lukumahdollisuuksis- ta, mutta se ei ole ollut edellytyksenä laitteen lai- naukselle. Tätä taustaa vasten tulokset e-kirjojen lukemisesta ovat erityisen ilahduttavia.
Yleisesti iPadien lainausmahdollisuutta kiitel- tiin ja sitä pidettiin todella hyvänä ratkaisuna hel- pottamaan e-aineiston käyttöä, eikä vain e-kir- jojen osalta, sillä useassa vastauksessa mainittiin myös e-artikkelit ja lehdet. Laina-aikaan tyydyt- tiin ja kaksi viikkoa tuntuisi sopivalta. Se on sa- ma aika kuin painetulla kurssikirjakokoelmalla ja siksi ehkä luonteva myös iPadeille.
Tulevaisuus näyttää kuinka kauan tilanne on nykyisen kaltainen, jolloin kaikki 27 iPad-laitet- tamme kiertävät jatkuvasti maailmalla. Laitteet viivähtävät kirjastossa vain tyhjennyksen vaati- van hetken ja sen aikana jo opiskelijat kyselevät niitä palvelupisteissämme. Todennäköisesti vain laitteiden hintojen tullessa alas niin paljon, et- tä oman laitteen hankinta tulee kaikille mahdol- liseksi, kirjaston rooli niiden tarjoajana jää ta- ka-alalle.
Käyttö vakiintui kuukaudessa
Ipadit ovat nyt jo lyhyen, vain reilun kuukau- den jälkeen, solahtaneet osaksi kirjaston tarjo- amia palveluja. Henkilökunnan on ollut helppo markkinoida ja lainata niitä asiakkaille. Teknistä neuvontaa ei ole juuri tarvinnut antaa ja kirjas- ton sovellussuunnittelijan puoleen on voinut tar- vittaessa kääntyä ongelmatilanteissa.
Kaiken kaikkiaan voimme todeta Sähköisen kirjan teknologia-hankkeen onnistuneen toivo- tulla tavalla ja mikä parasta, jokainen asiakas- palveluun osallistuva saa osansa iPadia lainaavi- en opiskelijoiden vilpittömästä riemusta ja kii- toksista. &
Tietoa kirjoittajasta
Nina Kivinen, informaatikko Jyväskylän yliopiston kirjasto Email. Nina.kivinen@jyu.fi
