9
Uusia avauksia – E-kirjat ja Ipad lääketieteen opiskelun tukena
Terhi Sandgren & Jukka Englund
E-kirjojen parantunut saatavuus on mahdollistanut e-kirjakokoelmien kehittä- misen ja tablettitietokoneiden yleistyminen on tehnyt niiden käyttämisen asi- akkaiden näkökulmasta houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Helsingin yliopiston kir- jaston Meilahden kampuskirjasto Terkossa ja Helsingin yliopiston Lääketieteel- lisessä tiedekunnassa on kahden viime vuoden aikana on klikattu auki monta uutta lukua e-kirjoissa, sekä kirjaimellisesti että kuvainnollisesti.
T
ässä artikkelissa käsitellään e-kirjakokoelmia Meilahden kampuksella. Kahden viime vuoden aikana Terkkoon hankittujen e-kirjojen määrä on kasvanut jyrkästi ja e-kirjojen löytyvyyttä on pa- rannettu kehittämällä Book Navigator- ja Terkko Navigator -palveluita. Helsingin yliopiston lääke- tieteellisessä tiedekunnassa on puolestaan alkanut syksyllä 2013 projekti, jossa opiskelijat ovat saa- neet opiskeluvälineeksensä iPadin, johon on la- dattu kolme ensimmäisen vuoden kurssikirjaa.Laajentunut e-kirjatarjonta mahdollistaa hankinnat
Syksyllä kaksi vuotta sitten e-kirjojen parantu- nut tarjonta mahdollisti laajojen e-kirjaostojen tekemisen Helsingin yliopiston kirjastoon. Lää- ketieteellisten e-kirjojen määrä nousi tällöin 60 teoksesta lähes 900 kirjaan. Vuonna 2012 kir- joja ostettiin jälleen lisää edellisen syksyn mallil- la ja lääketieteellisten e-kirjojen määrä nousi lä- hes 2000:een.
Vaikka tässä artikkelissa keskitytäänkin lääke- tieteellisiin e-kirjoihin, e-kirjakokoelmaa on hy- vä tarkastella myös oppiaine- ja kampusrajat ylit- tävänä kokonaisuutena. Asiakkaidemme käytös- sä on myös muiden Helsingin yliopiston kirjas- ton kampuskirjastojen aihepiirien e-kirjat, joista varsinkin biotieteellinen aineisto on varsin rele- vanttia myös Meilahden kampuksella.
Meilahden kampuksen näkökulmasta kokoel- miin on hankittu lääketieteen kannalta keskeis-
ten kustantajien tarjoamia lääketieteellisiä kir- jakokoelmia eli kustantajien kokoamia valmiita kirjapaketteja, joihin on kerätty kyseisen kustan- tajan tiettynä vuonna ilmestyneitä lääketieteelli- siä kirjoja. Kirjakokoelmat on hankittu kertaos- to-mallilla, joka vastaa painetun kirjan hankin- taa eli kirjat maksetaan kerran, jonka jälkeen ne ovat kirjaston käytettävissä aina.
Kuluvana vuonna olemme saaneet käyttööm- me myös e-kirjapalveluita, joista on ollut mahdol- lista helposti hankkia yksittäisiä teoksia kertaos- toina. Toinen keskeinen hankintamalli on e-leh- distä tuttu lisensointi eli kirjasta maksetaan vuo- simaksua. Lisensoitavien kirjojen määrän olem- me pyrkineet pitämään mahdollisimman piene- nä, jotta kulut eivät nousisi liikaa. Olemme ko- keilleet myös käyttömääriin perustuvia hankinta- malleja (Evidence Based Acquisition, Patron Dri- ven Acquisition). Tämä hankintamalli on mielen- kiintoinen ja sitä tulemme jatkossa varmasti hyö- dyntämään yhä enemmän.
Painotus kurssikirjoissa
Yksittäisten asiakkaiden toivomien kirjanimek- keiden löytäminen e-kirjapalveluista oli aluksi vaikeaa: ja onkin erityisen ilahduttavaa on, et- tä kysytyimpiä teoksia, kurssikirjoja ja erikois- lääkärikuulusteluvaatimusten kirjoja, löytyy yhä enemmän erilaisista kirjapalveluista elektronise- na. Kurssikirjoista on hankittu e-versio aina kun se on mahdollista.
10
Lääketieteen perusopintojen kurssikirjoista on tällä hetkellä 32% (60/182) elektronisena. Ham- maslääketieteen perusopintojen kurssikirjoista, jotka ovat osittain päällekkäisiä lääketieteen pe- rusopintojen kurssikirjojen kanssa, e-versio löy- tyy 44% (36/81) ja erikoislääkärikuulusteluvaa- timusten kirjoista n. 27% (115/414).
Päänvaivaa e-kirjojen hankinnassa aiheuttavat lisensoitavien kirjojen korkeat hinnat, yhtäaikais- ten käyttäjien määrän rajoitukset ja se, että osas- sa e-kirjapalveluita ei ole saatavissa kirjan uusin- ta painosta vaan johdonmukaisesti edellinen pai- nos. Rajoitettu yhtäaikaisten käyttäjien määrä on hankala erityisesti kurssikirjoja hankittaessa, kos- ka kurssikirjoja voi teoriassa tarvita 170 opiskeli- jaa samanaikaisesti.
Book Navigator ja Terkko Navigator helpottavat hakua
E-kirjojen käytön edistämisessä oleellista on se, että ne löytyvät helposti. Luonnollisesti e-kirjat luetteloidaan Helsingin yliopiston kirjaston Hel- ka-kokoelmatietokantaan, jonka lisäksi e-kirjojen löytyvyyttä on parannettu kehittämällä Book Na- vigator – ja Terkko Navigator –palveluita.
Book Navigator -palvelu on ollut käytössä Ter- kossa jo aikaisemmin, mutta e-kirjojen määrän kasvettua siihen kehitettiin vuonna 2012 uusi käyttöliittymä ”mobile first”-periaatteella. Tämä tarkoittaa sitä, että käyttöliittymä mukautuu lait- teeseen, jolla sitä käytetään. Book Navigator-pal- velun perusajatuksena on olla elektroninen kirja- hylly, jossa eri kustantajilta hankitut kirjat löyty- vät yhden palvelun kautta. Kirjoja on mahdollis- ta hakea teoksen tietojen perusteella ja selata ai- hekategorioittain. Kirjautumalla palveluun asi- akkaiden on myös mahdollista luoda oma hen- kilökohtainen kirjahylly. Book Navigator -pal- velu kehittyy koko ajan, se on käytössä Helsin- gin yliopiston kaikilla kampuksilla, ja uusia aihe- kategorioita lisätään sinne jatkuvasti.
Terkko Navigator on puolestaan palvelu, josta löytyy lääketieteellisten kirjojen lisäksi lääketie- teellisiä lehtiä, tietokantoja ja syötteitä. Katego-
riat ovat samat kuin Book Navigatorin lääketie- de-osiossa. Terkko Navigatorista löytyy myös lää- ketieteen opiskelijoille räätälöity profiili ”Otto - opiskelijan Terkko”, josta löytyvät elektronisten kurssikirjojen lisäksi muita opiskelijoille hyödyl- lisiä palveluita, kuten Digitaalinen kurssikirjasto, jonne opettajat voivat ladata luentomateriaalinsa.
Kirjaston näkökulmasta erillisen e-kirjapalve- lun ylläpitäminen toki työllistää. Kirjojen tieto- jen viemistä Book Navigator – ja Terkko Navi- gator –palveluihin on pyritty tekemään mah- dollisimman paljon koneellisesti, mutta edelleen kirjojen luokittelu eri kategorioihin vaatii myös ajatus- ja käsityötä.
Tiedotus, koulutus ja käytön seuranta
E-kirjoja käytön edistäminen on vaatinut runsas- ta tiedottamista ja markkinointia useaa eri väylää pitkin. Tiedotuksessa on hyödynnetty kirjaston kotisivuja ja Facebook-profiilia sekä opiskelijoi- den ja henkilökunnan sähköpostituslistoja. Erit- täin tärkeä väylä markkinoinnille ja tiedotukselle on ollut asiakkaille tarjottava koulutus.
E-kirjojen käyttöä on opetettu opiskelijoiden pakollisiin opintoihin kuuluvassa kirjaston jär- jestämässä tiedonhaun koulutuksessa, tutkija- kouluille pidetyissä koulutuksissa, Terkon avoi- missa asiakaskoulutuksissa ja HYKSin osastoilla ja klinikoilla järjestetyissä koulutuksissa. Kirjas- totilassa e-kirjoja on markkinoitu Info-TV:n ja painettujen kurssikirjojen välittömään läheisyy- teen sijoitettujen QR-koodien avulla, jotka joh- tavat vastaaviin e-kirjanimekkeisiin.
iPad-projektin tiimoilta tehdään myös lukui- sia kyselytutkimuksia ja alustavien tulosten mu- kaan esimerkiksi peräti 93% on käyttänyt laitet- ta aktiivisesti opetustilanteissa. Yli puolet (53%) on asentanut laitteeseensa yli kymmenen sovel- lusta. Ongelmia iPadin käytössä on ilmennyt var- sin vähän ja apua on pystytty antamaan jousta- vasti. Opiskelijat toimivat myös toisilleen vertais- tukena ja he myös tuovat aktiivisesti uusia sovel- luksia opettajien arvioitaviksi. Inkling-kirjojen
11
käyttöön saattamisessa, lataamisessa ja käytössä ei ole käytännöllisesti katsoen ollut minkäänlai- sia ongelmia.
Tilastoinnin haasteita
Käyttötilastojen vertaileminen eri palveluista saa- tavien kirjojen välillä on tällä hetkellä haastavaa useasta eri syystä. Vaikka keskeiset kustantajat ovat sitoutuneet noudattamaan tilastojen kerää- misessä käytettävää Counter-standardia, eri alus- tojen tekniset ratkaisut näyttävät tuottavan var- sin erilaisia tilastoja. Käyttötilastot ovat erittäin oleellinen osa kokoelmatyötä ja Helsingin yliopis- ton kirjastossa työskennellään paraikaa voimalli- sesti elektronisten aineistojen käytön seurannan kehittämiseksi.
Tällä hetkellä olemme systemaattisesti seu- ranneet käyttötilastoja lisensoitavien aineistojen osalta ja tehneet kertaostoina hankituista aineis- toista pistokokeita. Tämän pienen otoksen pe- rusteella käyttö on kasvanut viime vuodesta suo- sittujen aineistojen osalta lähes kaksinkertaisek- si, mutta eri lääketieteen erikoisalojen välillä vai- kuttaa olevan eroja käyttömäärissä.
E-kirjojen käyttötilastojen seuraaminen on tärkeää varsinkin nyt e-kirjataipaleemme alku- vaiheessa. Käytön seuranta on tietysti oleellista kun on kysymyksessä lisensoitava aineisto, mut- ta myös kertaostoina hankittujen e-kirjojen käyt- töä on tärkeä seurata, jotta voimme arvioida sitä kuinka asiakkaamme ovat löytäneet ne ja onko niitä tarpeen markkinoida enemmän.
Lääkärin määräys: yksi tabletti per opiskelija
Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekun- nassa on alkanut syksyllä 2013 iPad-projekti.
Opiskelijat ovat saaneet opiskeluvälineeksensä iPadin, johon on ladattu 3 ensimmäisen vuoden kurssikirjaa.
Alkusysäyksen projektille antoi se, että kesäl- lä 2011 kuului yhdysvaltalaisilta lääketieteellisil- tä kampuksilta (University of California, Irvine ja Stanford University) jännittäviä asioita. Siellä
uudet lääketieteen opiskelijat saivat opintoja var- ten käyttöönsä iPad-laitteen. Näissä projekteissa eivät kuitenkaan olleet paikalliset kirjastot mu- kana, joten päätimme Terkossa lähteä proaktii- visesti tuomaan ideaa omalle kampuksellemme.
Heti syyskuussa 2011 Terkko julkisti uuden TerkkoPad-palvelutuotteen, joka on lainatta- va iPad-laite sisältäen siihen valmiiksi ladattui- na keskeisiä iPadille suunniteltuja kurssikirjoja.
TerkkoPad tulikin markkinoille juuri oikeaan ai- kaan, sillä kovinkaan monet asiakkaistamme ei- vät vielä silloin olleet tutustuneet tablet-laittei- den mahdollisuuksiin, tai interaktiivisten kurs- sikirjojen uuteen maailmaan.
TerkkoPad oli varsin suosittu ensiaskel, mutta pian kävi selväksi, että asiakkaat kaipasivat kirjo- ja ja muuta sisältöä omiin, henkilökohtaisiin lait- teisiin. Tällöin esimerkiksi kirjojen tarjoamat so- siaalisen lukemisen työkalut olisi mahdollista ot- taa käyttöön täysipainoisesti.
Erkon säätiön rahoitus vei eteenpäin
TerkkoPad oli kuitenkin mainio väline lähteä vie- mään alkuperäistä ideaa eteenpäin tiedekunnan päättäville elimille. Tiedekunnan dekaani innos- tui Terkon alkuperäisestä ideasta ja lähti päämää- rätietoisesti etsimään hankkeelle rahoitusta. Ja- ne ja Aatos Erkon säätiö kiinnostuikin asiasta ja projektia esiteltiin heille sekä dekaanin että Ter- kon toimesta.
Säätiön kahden vuoden rahoitus varmistui tam- mikuussa 2013 ja Helsingin yliopiston lääketie- teellisen tiedekunnan iPad-projekti käynnistyi.
Projektiryhmässä on mukana tiedekunnan opet- tajia sekä henkilöitä Tietotekniikkakeskuksesta ja Terkosta . Nyttemmin mukaan on tullut myös opiskelijoiden edustajia.
Opiskelijat saivat laitteensa kolmantena opiske- lupäivänään. Ensimmäisen vuoden opettajat oli- vat saaneet laitteensa jo aiemmin, jotta he pys- tyisivät suunnittelemaan opetustaan.
12
Kolme keskeistä kirjaa saatavilla
Laitteisiin voitiin ladata kolme keskeistä kurs- sikirjaa (anatomia, histologia, solubiologia), jot- ka olivat iPad-kirjojen testivoittajan Inkling-ni- misen yrityksen interaktiivisia kirjoja. Inkling ra- kentaa tutut kurssikirjat kokonaan uudestaan toi- miviksi iPad-sovelluksiksi, joihin voi tehdä alle- viivauksia, korostuksia ja kirjoittaa muistiinpa- noja. Kirjat sisältävät myös tehtäviä, monivalin- tatestejä ja mahdollisesti myös videoita. Kirjoi- hin voi tehdä tehokkaita hakuja, jolloin tarvitta- vat tiedot ja asiayhteydet selviävät nopeasti.Kirjoja voi käyttää paitsi iPadeilla niin myös pilvipalvelun kautta selaimella ja iPhone-äly- puhelimella. Yksi hienoimmista käyttöoptioista Inkling-kirjoissa on sosiaalisen lukemisen mah- dollistavat julkiset muistiinpanot. Esimerkiksi anatomian professori rikastaa kurssikirjan perus- tekstiä omilla kommenteillaan ja lisäyksillään ja häntä ”seuraakin” kirjan sisällä lähes koko kurs- si (170 opiskelijaa).
Inkling ja Terkko ovat tarjonneet myös myö- hempien vuosien opettajille mahdollisuuden tu- tustua kirjoihin maksutta. Heille, joilla on oma iPad-laite käytössään, on tarjottu ladattaviksi kak- si heitä kiinnostavaa kirjaa. Tämä yhteistyötar- jous onkin ollut suosittu ja selvästi opettajat ha- luavat jo valmistautua tulevan iPad-sukupolven opiskelijoiden saapumiseen heidän kursseilleen.
E-kirja vakiintuu työvälineeksi
E-kirjan vakiintuminen uutuudesta arkipäivän työvälineeksi on meneillään Meilahden kampuk- sella. Keskeistä prosessissa on ollut se, että samaan aikaan on tapahtunut kaksi toisiansa tukevaa ja ruokkivaa asiaa: tablettilaitteiden yleistyminen ja e-kirjatarjonnan parantuminen. Tärkeää on ollut myös tiedekunnan johdon tuki ja se, että asiakas- kuntamme on varsin tottunut käyttämään elekt- ronisia lehtiä ja tietokantoja.
E-kirjojen osalta olemme saaneet avattua jo monta lukua. Voimme olla tyytyväisiä, että olem- me tilanteessa, josta on hyvä jatkaa aktiivisesti e- kirjoista tiedottamista ja kokoelman kehittämis- tä. Tätä kirjaa ei olla vielä kuitenkaan loppuun luettu. &
Tietoa kirjoittajista
Terhi Sandgren, kokoelmapäällikkö Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko Email. Terhi.sandgren@helsinki.fi Jukka Englund, johtava tietoasiantuntija Helsingin yliopiston kirjasto,
Meilahden kampuskirjasto Terkko Email. Jukka.englund@helsinki.fi
