N B S
I 978-952-60-3945-9(pdf) N
S S
I 1799-4845(pdf)
o t s i p o il y - o t l a A
u l u o k a e k r o k n u l e t t i n n u u s a j n e d i e t i a T
) O L E ( s o t i a l n e e t i a t s u t s a v a l a j n e e t i a t a v u k o l E
fi . o t l a a . w w w
+ A P P U A KALOUS T
+ E D I A
TUOTOILU + MRKKITEHTUURI A
+ E D E I
TEKNOLOGIA T
R E V O S S O R C
L A R O T C O
DISSERTATIONS D
-otlaAAMT 3/ 0202
n ii s i a n a n o t s i e n i a s u m i k t u t - a s s i s s e s o r p o k e t n e s k ö t ä ä p n o i t k fi o i t o o m E
t a v il o a n ij a a li t n e s k u m i k t u t - a s s o i t k fi t e s k u a t h o k a t l a v i k ä v t a v u t s i d h o k
T F I W ( y r d n a l n i F n o i s i v e l e T
&
m li F n i n e m o W a j o t s i p o il y - o t l a A
ä t li m li F k s i d r o N n : y r d n a l n i F T F I W i u t s il l o d h a m s u m i k t u T . ) y r d n a l n i F
a j - a v u k o l e n o t s i p o il y - o t l a A ä k e s a ll o n n i k l a p - o k e t o r U a ll a m a a s
. a ll a h a r ä r ä ä m s i y t i r e n i r e n t t ü K o r i I i r o s s e f o r p n e s k u t i o j r i k i s ä k o i s i v e l e t
n o i t k i f o i t o o m
E ä ä t ö k s e n t e k o - p r o s e s s i s s a
p
a s s o i t k fi t e s k u a t h o k a t l a v i k ä v t a v u t s i d h o k n ii s i a n a n o t s i e n i a s u m i k t u t
a l o n i e R i s r i K
I T T R O P A R S U M I K T U T +
E D I A
TUOTOILU+ MRKKITEHTUURI A
n o i t k fi o i t o o m
E ä ä t ö k s e n t e k o p r o s e s s i s s a p
t a v u t s i d h o k n ii s i a n a n o t s i e n i a s u m i k t u t
a s s o i t k fi t e s k u a t h o k a t l a v i k ä v
a l o n i e R i s r i K
o t s i p o il y - o t l a A
u l u o k a e k r o k n u l e t t i n n u u s a j n e d i e t i a T
) O L E ( s o t i a l n e e t i a t s u t s a v a l a j n e e t i a t a v u k o l E
©2020Kirs iReinola N
B S
I 978-952-60-3945-9(pdf) N
S S
I 1799-4845(pdf) t
a v u
K :KansikuvaMikkoRaskinen y
O a if a r g i n U
i k n i s l e
H 2020
&
m li F n i n e m o W a j o t s i p o il y - o tl a A t a v il o a n ij a a li t n e s k u m i k t u T
T F I W i u t s il l o d h a m s u m i k t u T . ) y r d n a l n i F T F I W ( y r d n a l n i F n o i s i v e l e T
ä k e s a ll o n n i k l a p - o k e t o r U a ll a m a a s ä tl i m li F k s i d r o N n : y r d n a l n i F
o r iI i r o s s e f o r p n e s k u ti o j r i k i s ä k o i s i v e l e t a j - a v u k o l e n o t s i p o il y - o tl a A
. a ll a h a r ä r ä ä m s i y ti r e n i r e n tt ü K
o t l a A 6 7 0 0 0 , 0 0 0 1 1 L P , o t s i p o il y - o t l a
A www.aalto.f i
ä ji k e
Tirs iReinola K
i m i n n u s i a k l u J
a s s i s s e s o r p o k e t n e s k ö t ä ä p n o i t k fi o i t o o m
Et utkimusaineistonanaisiinkohdistuva tväkivaltakohtaukse tfiktiossa -
a ji s i a k l u
J Taiteidenj asuunnittelunkorkeakoulu ö
k k i s k
Y Elokuvataiteenj al avastustaiteenl aitos( ELO ) a
j r a
S Aalto-yilopistonj ulkaisusarjaTAIDE+MUOTOILU+ARKKITEHTUURI 3/2020 a
l a s u m i k t u
T Elokuva i
l e i
K Suom i ä m l e t s i v ii T
n o i t k fi n e s il a a u s i v o i d u a ä t s e s k y t i k r e m n e e t n u t s y m y s y K . e n il ä v n e s k u t e jl u k n e e t n u t n o a v u k o l E
a t o i t k fi n u k , n i o ll i s i t s e s i y t i r e a t t u m , a s s e e h i a v a k o j n o n n a t o u t ä e k r ä t n o a s s i s s e s o r p o k e t n e s k ö t ä ä p
. t ä v i e s a a t a t s i s i o t , a t s i e h i a n i k a t s i o j t a v u t s o n n ii k t a j a t t i o h a r a j t ä ji k e T . n a a ll e t i n n u u s a t s a v
i a t ä i v e l e t t ä h ä v a a t l a v i k ä v n a n n u k s i e t h y n ä v i ö r ä p m y t a v a t n i s u u t e s k y t i k r e m n a ll a v i k ä v a s s o i t k i F
c i d r o n . s n i t s e s i y t i r e t y n y t n ä ä s il n o a s s o i t k fi a t l a v i k ä v a v u t s i d h o k n ii s i a N . a j e ll a m s u t a j a a i v il l a s
a n e s k o l u t n i s s e s o r p o k e t n e s k ö t ä ä p n e s i a l ä k n i m , ä t i s n ä ä t e t i v l e s a s s e s k u m i k t u T . ä t ö y m n e r n e g - r i o n
, a v u t s u r e p n o o i t o o m e i a v n e n il a a n o i t a r s ö t ä ä p o k n O . t ä v y t ä ä p n o o i t k fi t e s k u a t h o k a t l a v i k ä v ä m ä n
? n a a t s i s i o t a s s i v a t t e t o r e t a v a t o k e t n e s k ö t ä ä p i r e o k t a v o a j
a s s o i t k fi a t s i s k u a t h o k a t s ii m l a v n a j r a s - v t i a t n a v u k o l e i u t s o o k o t s i e n i a n e n i a l n e d h a k n e s k u m i k t u T
. a t s i s k u a t s a v n e d i y l e s y k n e j y t t e t e h ä l e ll i ö ji k e t a j a t s i u l e t t a t s a a h n e d i ö ji k e t n e t s u a t h o k n e d i ä n ä k e s
. a a t l a v i k ä v a a v u t s i d h o k n e e s i a n a t t u n u t h a p a t i a t a a v u t h a p a t n ii t t e t i s e a s s o t s i e n i a s u a t h o K
. a ll i u l e t t a t s a a h a m e e t a j ä ll i y l e s y k n ii t t ä r e k s u u s i a n o k o k o t s i e n i a s u a t s a V
e ll ä v ä t l ä s i s a a t l a v i k ä v a a v u t s i d h o k i a t a t t u n u t s i d h o k n e e s i a n i e a ll e e t s u r e p n o t s i e n i a s u a t s a V
n i k o j i t t i r ä ä m a j o t n il a v n ä ji k e t n a v u k o l e a n i a s e h ä L . a j o t h e o t h i a v n a a k n i a l u t t i d h o p e ll e s k u a t h o k
, n i t p e s n o k t u n o u l i s k i k r e m i s e i l o a j a a j h o a v i o t p e s n o k i a t r e n n u r w o h S . o t h e a n u e r u t t e t e s a n i m m e i a
y t l e t i r ä ä m i l o e t s a s u u k a a r n o i t k fi a s s a u m n u u m s ö y M . a i s i e t s il a t a v il o t ä ji k e t n e s k ö t ä ä p t u u m e ll o j
. n e e t ä k u t e
a ll a i k k i a k a t s i u d a s n e a k l a a t l u v u l - 0 0 8 1 t e e n y t s i e l y t a v o t o i t a a t n e s e r p e r t e s i n ii n i m e f n a m e l o u K
, ä t s e e t t i s ä k ,
"
a t s i p o o r t n e s i a n n e e ll o u k
"
u tl e t s u k s e k n o ä s s i s k ö t ä ä p o t h o j n e s k u m i k t u T . a s s i r u u t tl u k
n o e d h u S . n o o i t i s o p i t k e j b u s n e e s i n ii l u k s a m a j n ii r u u t t l u k n e e s il a a k r a i r t a p ä s s i s k ö k t y k n o a k o j
. n o o i t a a k fi i t k e j b o a j n ii t n i o s il a u s k e s n e s i a n u u t s u r e p e s ä ll i s , n e n il l a m l e g n o
. a t o i m o u h ä t s i t t ii r k ä t e t i n n ii k n i h ii n i e t t e , n ii n e ll a j o s t a k n a a d i o s il a m r o n a i s k u a t h o k a t l a v i k ä V
a t s a ' a a r n e s il l e s k u e k k i o p a t s e e n u t h a p a t i a t a t s a v u t h a p a t e s y k n o a s s i s k u a t h o k n o t s i e n i a a s s i k i a K
t u n e t n u t n o ä t i m , a t s i u m ä ji k e t n o i t k fi i e n i e s u n a v a t t a m o u h n i k n e t i u K . n a a t h o k a t s i a n a t s a ll a v i k ä v
n o ä t s i m e k e t n e s k u a t h o k n e t i m , n a a t i d h o p ä s s i s k ö t ä ä p o t h o J . n ä ä s s e d h e t a t s u a t h o k t u ll e t a j a i a t
n e s i m u t s i a m a s t ä v y t r e i k t e s k u a t s a v n e s k u m i k t u t t e n o m i s k ä s i L . a t t a m a t s i u m a ll o a t s il l o d h a m
ä t i m ä d h e t e ll i r h u n a ll a v i k ä v n e s i v ii t k fi i o v , y n n y s i e a t s i m u t s i a m a s i l ä k i M . e ll i r ä p m y n a k ii t a m e t
. a s n a h a t
t a n a s n i a v
A elokuva ,fiktio ,päätöksenteko ,väkivalta )
u t t e n i a p ( N B S
I ISBN(pdf)978-952-60-3945-9 )
u t t e n i a p ( N S S
I ISSN(pdf)1799-4845
a k k i a p u s i a k l u
J Helsink i PainopaikkaHelsink i Vuos i2020 ä
r ä ä m u v i
S 55
Sisällysluettelo
1. JOHDANTO ... 1
2. KIRJALLISUUSKATSAUS ... 2
2.1.EMOOTIO JA PÄÄTÖKSENTEKO ... 3
2.2.SYMBOLINEN JA SUKUPUOLITTAVA VÄKIVALTA ... 4
2.3.NAISEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA FIKTIOSSA ... 5
3. TUTKIMUSPROSESSI ... 8
3.1.AINEISTO JA METODOLOGIA ... 8
Haastattelut ja kyselyt ... 9
Kieltäytymiset ... 9
Kyselyn ja haastattelujen vastaukset ... 10
4. TULOKSET ... 30
4.1.JOHTOPÄÄTÖKSET AINEISTOSTA ... 30
Vastauksista nousevat emootiot ja niiden merkitys ... 30
Kuolleen naisen trooppi ... 34
Vaikeneminen ... 35
Silmien avautuminen ... 37
Toiseuttamisen teema aineistossa ... 38
Väkivallantekijän ymmärtäminen ... 42
Raaistamisvaatimukset ... 42
5. LOPUKSI ... 44
6. LÄHDELUETTELO ... 46
7. LIITTEET ... 47
1. Johdanto
Audiovisuaalisessa kulttuurissa on havaintojeni mukaan paljon naisiin kohdistuvia rikoksia ja raakaa väkivaltaa. Asiasta on käyty myös mediassa laajaa keskustelua (mm. Nieminen, 2018; Koponen, 2018;
Mänttäri, 2018). Miksi kotimaisen fiktion päätöksentekoketjussa päädytään aina uudestaan siihen, että seksuaalissävytteinen rikos ja väkivalta kohdistuu nuoreen naiseen? Miksi alaston, eloton tai raiskattu naisenruumis on elokuvien ja sarjojen vakiokuvastoa?
Entä mitä katsojille tapahtuu, kun heidät turrutetaan raakuuksilla? Ympärillä näkyvä kuvasto vaikuttaa suuresti siihen, mitä ihmiset ajattelevat ja tuntevat itseään ja ympäröivää maailmaa kohtaan. Väkivallan esittäminen fiktiossa normalisoi myös reaalimaailman väkivaltaa. Tuleeko fiktion raakuuksissa jossakin vaiheessa vastaan raja, jonka yli ei mennä?
Fiktioväkivaltaa naista kohtaan on perinteisesti puolustettu toteamalla, että ”tällainen yhteiskunta vain nyt on”. Kuitenkin yhteiskunnassa tapahtuu paljon muunkinlaisia rikoksia, jotka varmasti kiinnostavat sekä tekijöitä että elokuva- ja televisioyleisöä.
Tilastollisesti Suomessa naisten ja miesten kohtaaman väkivallan määrässä ei ole juurikaan eroja.
Toisaalta siinä on eroja, miten ja missä muodossa väkivalta kohdistuu eri sukupuoliin. Tyypillisesti naiset kokevat väkivaltaa työpaikoilla, kotonaan ja muissa yksityisissä tiloissa. Rikosuhritutkimuksen mukaan vuonna 2016 oli viidesosa suomalaisista naisista kokenut jonkinasteista uhkailua tai väkivaltaa.
Naisiin kohdistuu myös enemmän pari- tai lähisuhdeväkivaltaa. Miehet taas joutuvat tyypillisesti tuntemattoman tekijän väkivallan kohteeksi. (Rikoksentorjunta.fi, 2018)
Myös seksuaalinen väkivalta on yleisempää naisten kokemana, mutta se on silti verrattain harvinaista, sillä vain 2 % naisista oli kokenut vuoden 2016 aikana seksuaalista väkivaltaa tai sen yritystä.
Miesten kohtaama väkivalta tapahtuu tyypillisesti julkisilla paikoilla. Miehet ovat naisia useammin uhreina vakavissa väkivaltarikoksissa ja henkirikoksissa, ja vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan 55% miehistä on kokenut uhkailua tai väkivaltaa. Rikoksentorjuntaneuvoston raportin mukaan väkivallan ongelmaryhmä on nuoret miehet, niin uhreina kuin tekijöinäkin. (Rikoksentorjunta.fi, 2018) Lisääntyvä ja raaistuva naisiin kohdistuva väkivalta fiktiossa ei siis selity sillä, että se kuvastaisi
yhteiskuntaa erityisen tarkkanäköisesti. Siihen on oltava muita syitä. Toinen tekijöiden usein käyttämä argumentti on, että yleisö haluaa nähdä raakaa väkivaltaa naista kohtaan, jolloin tekijän motiivi olisi puhtaasti taloudellinen. Tähänkin väitteeseen pyrin tutkimuksessani vastaamaan joiltain osin.
