80-vuotias ylioppilaskunta
STuDenT LIFE
KUTSU
yliopiston lehti nro 2 • 2014 Tiedonjyvä ilmestyy paperilehtenä neljä kertaa vuodessa.
Seuraava numero ilmestyy 1.9.2014.
lehTi VerkoSSa www.jyu.fi/tiedonjyva 49. VuoSikerTa Painos 3 000 kpl VaSTaaVa ToimiTTaja miikka kimari puh. 050 522 2015 miikka.kimari@jyu.fi ToimiTuSSihTeeri ja juTTuVinkiT hanna Parviainen puh. 040 805 4403 hanna.parviainen@jyu.fi ilmoiTuSmyynTi ja TilaukSeT kalevi luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi ToimiTuS jyväskylän yliopisto Viestintäpalvelut Pl 35
40014 jyväskylän yliopisto kuSTanTaja
jyväskylän yliopisto PainoPaikka Forssa Print SiSäinen jakelu Vahtimestarit
TiedonjyVän TilaukSeT www.jyu.fi/tiedonjyva TaPahTumakalenTeri julkaistaan vain verkossa.
kaikki tapahtumat aikataulu- ja paikkatietoineen löytyvät www.jyu.fi/kalenteri iSSn-l 0789-4805
iSSn 1798-6877 (verkkojulkaisu) Kansi Avajaistapahtuma Agoran rannassa syksyllä 2013. Kuva Petteri Kivimäki
student life
12 Masentunutta tukeneen veeran tarina
14 hyvis auttaa huolissa
18 JYY juhli 80-vuotista historiaansa
15 ����������������Uraosumia 2014 19 ����������������Museon kätköistä 20 ��������� Rokkaavat professorit
23 ����������������yliopiston piirtäjä
24 ������������ pelit tiedepäivässä 30 ����� leluja seminaarinmäellä 32 �������Uudet monitilatoimistot 35 ��������� semmari pasi pohjola
Ja vielä lisäksi
24
35
30
32
Opiskelijan parhaaksi
Voisiko Jyväskylän yliopisto olla Suomen pa- ras paikka tehdä työtä ja opiskella? Tätä ta- voitellaan Student Life- ja Academic Life -konsepteilla.
Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana saa- dut kokemukset vaikuttavat siihen, kuinka vahvasti opiskelija sitoutuu opintoihinsa ja opiskelupaikkaansa. Tämän tiedostaen olemme muun muassa mukana kehittämäs- sä ylioppilaskunnan kanssa tutor-toimintaa sekä tarjoamme uusille opiskelijoille vuosit- tain akateemista opiskelukykyä käsittelevän opinto kokonaisuuden.
Ohjauksen saatavuudella ja sisäl- löllä on erittäin tärkeä merkitys opintojen eri vaiheissa. Tavoitteellinen opiskelu edellyttää opintojen suunnittelua ja niiden esteetöntä sujumista. Suunnitelmallisuutta tukee muun muassa ePortfolio, verkkosovellus, joka aut- taa opiskelijoita työelämätaitojen tunnistami- sessa ja tavoitteellisessa kartuttamisessa.
Osa opiskelijoista kokee jossain vaiheessa stressiä, jännitystä tai opintoihin liittyvää ah- distusta. Verkossa tukea tarjoava Opiskelijan Kompassi edistää tutkimuksen mukaan yleis- tä hyvinvointia sekä lievittää stressiä. Ohjel- maan voi yhdistää myös henkilökohtaista tu- kea ja tapaamisia kasvokkain.
Opiskelijoidemme hyvinvoinnin edis- tämisessä painotus on ennaltaehkäiseväs- sä työssä. Kaikissa yksiköissämme on Hyvis- ohjaajia eli hyvinvointineuvojia, jotka tarjoa- vat matalan kynnyksen apua. Heidän tuek- seen on luotu yhteistyö- ja tukiverkosto, jota konsultoi muiden muassa Ylioppilaiden ter- veydenhoitosäätiö.
student life -kOnseptia ryhdyttiin kehittämään yhdessä sidosryhmien kans- sa ajatuksella, että haluamme luoda puit- teet, joissa opiskelija voi keskittyä opintoi- hinsa ja menestyä mahdollisimman hyvin.
Hyvinvointia tuottavat niin hyvät liikunta-
mahdollisuudet, viihtyisät ruokailu- ja oles- kelutilat kuin opiskeluun innostava ympäris- tökin. Ohjauksen saatavuudella ja opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksella on val- takunnallisen kandikyselyn perusteella vahva yhteys opiskelutyytyväisyyteen.
academic life -kOnseptin kehittä- mistä luonnehtii kysymys siitä, mikä auttaa yliopistolaisia tekemään työssään parhaan- sa. Henkilökunnalle tehdyissä kyselyissä on noussut esille johtamis- ja esimiestyön mer- kitys sekä osallistumis- ja vaikutusmahdol- lisuudet. Konseptin puitteissa yliopistos- samme on parannettu tutkimusedellytyksiä, annettu tukea osaamisen kehit tämiseen ja pyritty vahvistamaan yhteisöllisyyttä.
Yliopistoyhteisöön kiinnittymistä tukevat ja hyvinvointia luovat erilai-
set tapahtumat ja tunnus- tukset. Hyviä esimerk- kejä näistä ovat kuu- sijuhla, promootio ja ansiomerkit. On- nistuessaan Aca- demic Life edistää opiskelijoidenkin hyvinvointia.
14 785
hakijaa tavoitteli tänä vuonna yliopiston 1518 aloituspaikkaa. Hakemuksia tuli 23 288.
Hakijamäärä kasvoi eniten informaatioteknologian tiedekunnassa ja kauppakorkeakoulussa, molempiin haki lähes 12 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Taloustieteen yhtä paikkaa tavoittelee 19 hakijaa, tietotekniikassa vastaava luku on 14.
kauppakorkeakoulu menestyi erin- omaisesti european Business ethics network eBenin Suomen osaston jär- jestämässä kilpailussa, jossa palkittiin vuoden paras yritysetiikkaan liittyvä tutkielma sekä myönnettiin kunniamai- ninta.
Voittajaksi valittiin Fm, kTm Anu Pynnösen pro gradu -työ Tunnistettu vaan ei tunnustettu: huonon johtajan
etsintää teoriasta ja diskurssista. kun- niamaininta myönnettiin Piia Leppä- mäelle, jonka gradun aihe oli esi- mies-alaissuhteen laadun ja organi- saatioluottamuksen vaikutus organi- saation innovointikyvykkyyteen.
kilpailuun saivat osallistua vuosien 2012 ja 2013 aikana valmistuneet yri- tysetiikkaan liittyvät pro gradu -tutkiel- mat ja diplomityöt.
Kaksi johtamisen pro gradua palkittiin
Ympäristöntutki- muskeskuksen omistus vaihtui
jyväskylän yliopisto myi ympäristöntut- kimuskeskuksen näytteenotto-, labora- torio- ja suunnitteluliiketoiminnat nab labs oy:lle. kaikki ympäristöntutkimus- keskuksessa työskentelevät 34 henki- löä siirtyivät maaliskuun lopussa yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä.
Toiminta jatkuu normaalisti ylistön kampuksen toimitiloissa.
ympäristöntutkimuskeskus on tar- jonnut monipuolisia ympäristöalan näytteenotto-, laboratorio- ja suunnit- telupalveluja jo vuodesta 1968 lähti- en.
liikuntatieteellisen tiedekunnan Nelli Lyyra ja Kasper Mäkelä palkittiin young Scholar award -palkinnoilla aieSePin maailman- kongressissa aucklandissa uu- dessa-Seelannissa maaliskuussa.
Palkinto myönnetään vuosittain muutamalle nuorelle tutkijalle, jotka ovat ansioituneet liikunta- kasvatuksen tutkimusalueella.
lyyra väitteli tohtoriksi vuonna 2013 aiheenaan koululiikunnan tavoitteita käsittelevän kyselymit- tarin validiteetin ja reliabiliteetin tarkastelu. mäkelä väittelee kulu- van vuoden aikana aiheenaan lii- kunnanopettajien työtyytyväisyys, opettajien ammatinvaihto ja am- matinvaihtoaikeet. kumpikin työs- kentelee liikuntakasvatuksen lai- toksessa.
Nuorille liikunta- tieteilijöille tunnustusta
jyväskylän yliopisto, jyväskylän am- mattikorkeakoulu, jyväskylän Pyöräily- seura ja humanistinen ammattikorkea- koulu ovat polkaisseet liikkeelle 100 pyörää opiskelijoille -projektin. hank- keessa kerätään ja kunnostetaan käy- töstä poistettuja ja hylättyjä pyöriä, jotka arvotaan syksyllä jyväskylän yliopistos- sa ja ammattikorkeakoulussa aloittaville uusille opiskelijoille.
kunnostetut ja turvalliseksi testatut pyörät lahjoitetaan uusille omistajille kansallisena auton vapaapäivänä 22.
syyskuuta. ajatus pyörien kierrättämi-
sestä opiskelijoiden hyötykäyttöön syn- tyi viime vuonna jyväskylän kaupungin ja Sitran kohti resurssiviisautta -hank- keen myötä.
– Projektissa yhdistyy resurssiviisaus luonnollisella ja positiivisella tavalla opiskelijoiden arkeen. jyväskylän maine hyvänä opiskelijakaupunkina perustuu osittain siihen, että täällä on lyhyet väli- matkat ja kaikki kampukset ovat pyöräi- lymatkan päässä. nostamme yhdessä tätä asiaa enemmän esiin, viestintä- ja markkinointipäällikkö Miikka Kimari toteaa.
100 pyörää opiskelijoille
Seuraa meitä somessa!
Jyväskylän yliopiston tapahtumia voit seurata myös
sosiaalisessa mediassa.
Twitter: @uniofjyvaskyla Facebook: JyvaskylaUniversity LinkedIn: University of Jyväskylä, Alumni Group Youtube: www.youtube.com/
JyvaskylaUniversity/videos
Bio- ja ympäristötieteiden laitos sai kolme akatemiatutkijanpaikkaa Suo- men akatemian myöntämästä yhdestä- toista paikasta.
rahoitusta jyväskylään saavat yli- opistontutkija Lutz Fromhage, yli- opistonlehtori Ulla Pentikäinen ja tutkijatohtori Tarmo Ketola. Fromha- ge tutkii eläinten lisääntymisstrategi- oiden evoluutiota, ketola sitä, valikoi- ko vaihteleva lämpötila yksilöitä, jotka menestyvät hyvin monenlaisissa ym- päristöissä ja Pentikäinen filamiinien fysiologisten ominaisuuksien säätely- mekanismeja.
Toimikunnalle jätettiin syyskuussa päättyneessä haussa yhteensä 87 ha- kemusta, joista 13 prosenttia sai ra- hoituksen. kunkin tutkijan viidelle vuodelle jakautuva 434 485 euron ra- hoitus kattaa tutkijan palkan sivu- ja muine kuluineen. rahoituksella edis- tetään tutkijoiden pätevöitymistä aka- teemiseen johtajuuteen ja vakiinnute- taan heidän asemaansa itsenäisenä tutkijana.
Viisivuotiset sopimuskaudet alkavat syyskuussa 2014.
Akatemiatutkijoita bio- ja ympäristö- tieteisiin
Fysiikan akatemiatutkija Jussi Top pari kehittää ryhmänsä kanssa ikkunalasina toimivaa aurinkolämpökeräintä.
– rakennusten suuret ikkunat aihe- uttavat sisätilojen liiallista lämpene- mistä. nykyisin liikalämpö poistetaan ener gia syöpöllä koneellisella ilmas- toinnilla tai asennetaan energiaikku- noita, jotka estävät lämpösäteilyn pää- syn huoneisiin, Toppari kuvailee.
hankkeessa kehitetään ikkunaan in- tegroitu nanorakenteiden pintaplasmo-
neita hyödyntävä aurinkolämpökeräin (WiSC). Se estää lämpösäteilyn pääsyn rakennukseen, mutta päinvastoin kuin tavallinen energiaikkuna, se kerää sä- teilyenergian talteen muuta käyttöä varten. Samalla vähenee suurten ikku- noiden aiheuttama kasvihuonevaiku- tus.
Suomen akatemian rahoittama han- ke on osa eu:n new indigo era-neTia, joka edistää euroopan ja intian välistä tutkimusyhteistyötä.
yliopistoon on tehty kolme uutta kaksi- vuotista marie Curie -apurahasopimus- ta. Soveltavan kielentutkimuksen kes- kuksessa professori Tarja Nikulan joh- tamassa projektissa aloitti huhtikuun alussa Tamás Péter Szabó. hanke kä- sittelee unkarilaista kielikoulutusta, sen diskursseja ja metadiskursseja.
Professori Rauno Julinin fysiikan projektissa aloittaa ensi tammikuussa kyproslainen Philippos Papadakis, jo- ka tutkii kokeellisesti tiettyjä atomin yti- miä, jotka sijaitsevat ydinkartalla niin sanotun kaksoismaagisen tinaisotoop-
pi-100:n lähellä.
Virolainen sosiologi Erle Rikmann analysoi Suomessa ja Virossa asuvien venäjänkielisten nuorten internetkom- munikaation ja yhteiskunnallisen aktii- visuuden yhteyksiä. ensi vuoden alus- sa starttaavaa hanketta johtaa sosiolo- gian professori Markku Lonkila.
euroopan komission puiteohjelmasta tuleva rahoitus vaihtelee 200 000:sta liki 280 000 euroon. myöntö tulee käyt- tää tutkijan kansainväliseen liikkuvuu- teen ja työskentelyyn jyväskylän yli- opistossa.
Energiaa keräävä ikkuna työn alla
Kansainvälisiä tutkijoita
JUssi Jäppinen
• Oikeus terveelliseen opiskelu- ja elinympäristöön
• Oikeus suorittaa opinnot joustavasti
• Oikeus lepopäivään ja sairauslomaan
• Oikeus opintojen ohjaukseen
• Oikeus opiskella ilman häirintää ja syrjintää
• Oikeus kohtuulliseen toimeen- tuloon eri elämäntilanteissa
• Oikeus tietää ennalta kurssin tavoitteet ja suoritustavat
• Oikeus opintosuorituksen perusteltuun arvosteluun
• Oikeus saada opinto- suorituksen arvostelu nopeasti
• Oikeus uusia tentti
• Oikeus myös kunnallisiin terveyspalveluihin
• Oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja yksilöllisiin
erityisjärjestelyihin ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön
säädekirjan allekirjoituksesta on kulu- nut 60 vuotta. yThS syntyi, kun Suo- men ylioppilaskuntien liiton (Syl) ter- veydenhoitosäätiö laajensi helsingissä toimineen ylioppilaiden terveyden- huolto toimiston toiminnan valtakunnal- liseksi helmikuussa 1954.
opiskeluterveydenhuollon juuret ovat vuonna 1932 aloitetuissa ylioppi- laiden keuhkojen läpivalaisuissa.
Vuonna 1946 käynnistyivät lääkärien sairasvastaanotot, 1955 alkoi ham- mashuolto, ja opiskelijoiden mielenter- veystyö organisoitui omaksi toiminta- linjakseen 60-luvun lopulla.
yThS:n yhteisöterveyden ylilääkärin Kristina Kuntun johdolla käynnistet-
tyjen valtakunnallisten korkeakoulu- opiskelijoiden terveystutkimusten mu- kaan yksi suurimpia terveyden edistä- misen ongelmia on ylipainon lisäänty- minen.
– yksinkertainen totuus on, että li- hoo, jos syö enemmän kuin kuluttaa.
Painonhallinnan resepti opiskelijalle:
syö lisää kasviksia, älä santsaa, juo kaljaa kohtuudella ja liiku tunti päiväs- sä, kunttu suosittelee.
yThS tarjoaa yleisterveyden, mie- lenterveyden ja suunterveyden palve- luja perustutkintoa suorittaville yliopis- to- ja korkeakouluopiskelijoille. Toimi- piiriin kuuluu yli 130 000 opiskelijaa yhteensä 14 toimipisteessä.
Hanurihaaste nostaa pyllyt ylös
yThS:n ja Turun yliopiston Pylly ylös -hanke kannustaa suomalaisia nousemaan työ- ja opiskelupäivän aikana ylös tuolista pari kertaa tunnissa.
istumisen säännöllisellä tauottamisella ja lyhyillä liikuntatuokioilla on positiivisia terveysvaikutuksia: jo muutaman minuu- tin seisominen nostaa kehon energian- kulutusta 10 –13 prosenttia, virkistää aivojen verenkiertoa, kohentaa veren- sokeriarvoja ja laskee kolesterolia.
Vyötärön ympärys ja takamus siis pienevät istumista vähentämällä!
Kuusikymppinen YTHS
näin vähennät istumista:
• Puhu aina puhelimeen seisten, tee samalla 10 kyykkyä.
• Keskeytä istuminen munakellon avulla (käy samalla wc:ssä tai juomassa lasi vettä).
• Nouse seisomaan kahvitauon ajaksi.
• Valitse portaat hissin sijaan.
• Pyöräile, kävele tai rullaluistele matkat kotoa yliopistolle.
• Jää bussista yksi pysäkki aikaisemmin pois.
• Käytä tuolina jumppapalloa.
Ohjeet hanurihaasteeseen löytyvät osoitteesta http://www.yths.fi/pylly_ylos
80-vuotias
muistuttaa JYY
opiskelijan
oikeuksista
jyväskylän yliopiston avoin yliopisto- opetus juhlii kuluvana vuonna 30-vuo- tista taivaltaan. juhlaan on syytä:
opiskelija- ja opintopistemäärät ovat aiempien vuosien tyyliin jatkaneet kasvuaan.
jyväskylän yliopiston avoimessa yli- opistossa opiskeli viime vuonna run- saat 15 000 opiskelijaa, jotka suoritti- vat yhteensä noin 87 000 opintopis- tettä. edellisenä tilastovuonna vastaa- vat luvut olivat 14 500 opiskelijaa ja lähes 80 900 pistettä. mukaan ei ole laskettu oman yliopiston tutkinto-opis- kelijoiden avoimen yliopisto-opetuksen suorituksia.
Viidennes avoimen opiskelijoista valitsi jyväskylän avoimen yliopisto- opetuksen, missä he suorittivat yli nel- jänneksen koko maan avoimen opin- topisteistä. yksi opiskelija suoritti kes- kimäärin 5,8 opintopistettä, kun valta- kunnan tasolla luku oli 4,6.
jyväskylän yliopiston avointa yli- opisto-opetusta toteutetaan jyväsky- län yliopiston avoimen yliopiston lisäk- si kokkolan yliopistokeskus Chyde- niuksessa sekä kymmenissä yhteis- työoppilaitoksissa ympäri Suomea.
Avoin yliopisto-
opetus maan tuotteliainta
iT-alalla ovat parhaiten työllistyneet ylemmän korkeakouluasteen suoritta- neet iT-alan ammattilaiset.
iT-tiedekunta selvitti työttömien työnhakijoiden koulutustasoa alalla ko- ko Suomessa ja erikseen maakunnit- tain käyttäen työ- ja elinkeinoministe- riön työnvälitystilastoja ja Tilastokes- kuksen ammattiryhmäluokitusta iT- alalle.
Selvityksessä työttömyyttä tarkas- teltiin kolmessa pääryhmässä: kes- kiaste ja alin korkea-aste (ammatilli- nen koulutus), alempi korkea-aste ja ylemmät amk-tutkinnot (opistot ja am- mattikorkeakoulut) sekä ylempi kor- keakouluaste (yliopistokoulutus).
Parhaiten työttömyyden ovat välttä- neet yliopistotutkinnon suorittaneet, joiden osuus työttömistä työnhakijoista vuonna 2013 oli noin 12 prosenttia.
opisto- ja amk-tutkinnon suorittanei- den osuus työttömistä työnhakijoista oli noin 26 prosenttia ja keski- ja alemman korkea-asteen suorittaneista noin 62 prosenttia.
maakunnissa, joissa ei ole yliopisto- koulutusta, on pula yliopistotutkinnon suorittaneista iT-osaajista.
– koska yliopistotutkinnon suoritta- neita työttömiä työnhakijoita on vain noin 1 000, on se varsin pieni reservi verrattuna 90 000 työpaikkaan, profes- sori Pekka Neittaanmäki toteaa.
yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos ja yksi kiinan arvostetuimmista yhteis- kuntatieteellisistä yliopistoista, Pekin- gin renmin -yliopisto, aloittavat ope- tusyhteistyön syksyllä 2014.
maailmanpolitiikan professori Pek- ka Korhonen, filosofian professori Mikko Yrjönsuuri ja tutkijatohtori Mikko Jakonen pitävät Pekingissä syksyllä kolme luentosarjaa. aiheet keskittyvät aasian politiikkaan ja eu- rooppalaisen poliittisen ajattelun histo-
riaan.
Pekingistä tulevat jyväskylään luen- noimaan professorit Song Xinning ja Ren Feng. luennot käsittelevät kiinan poliittisen ajattelun historiaa sekä toi- saalta kiinan ja euroopan unionin po- liittisia ja taloudellisia suhteita.
Tutkijatohtori Mikko Jakosen koordinoima euroopan ja kiinan poliit- tiset ajattelumallit -hanke sai rahoituk- sen Cimo:n kautta. hankkeeseen kuu- luu myös opiskelijavaihto.
Opetusyhteistyötä Pekingin kanssa
Yliopistotutkinto työllistää IT-alalla
Suosittu kampusmuusikkotoiminta jat- kuu edelleen tänä vuonna. kampus- muusikkoja ja muita esiintyjäryhmiä voi tilata yliopiston tapahtumiin kult- tuuritoimikunnan esiintyjäpankin kaut- ta. esiintyjäpankkiin ovat ilmoittautu- neet monet yliopiston piirissä toimivat orkesterit, kuorot, bändit sekä tanssi- ja teatteriryhmät, joten tarjonta on to- della laaja.
kulttuuritoimikunta hoitaa esiintymi- sen palkkiolaskun, ohjeet palkkioiden laskutukseen löytyvät esiintyjäpankis-
ta. etuus on voimassa vuoden 2014 loppuun tai siihen saakka kun kam- pusmuusikkotoimintaan tarkoitettua määrärahaa on jäljellä. Virkeä ja väri- käs kulttuuritoiminta tuo iloa ja hyvin- vointia koko yliopistoyhteisölle, joten uusia ryhmiä lisätään aina mielellään esiintyjäpankin tarjontaan.
Lisätietoja: www.jyu.fi/hallinto/toimi- kunnat/kulttuuritoimikunta/esiintyja- pankki
Kampusmuusikkotoiminta jatkuu
Aikuistumiseen liittyvät päätökset opiskelualasta, itsenäinen asuminen, ihmissuhteet ja taloudellinen pärjääminen mietityttävät
monia korkeakouluopiskelijoita. Yhä useampi kokee masennusta ja ahdistuneisuutta opiskeluaikanaan. Student Life -toimintamalli
ja YTHS tukevat opiskelijoita eri elämäntilanteissa.
ÄLÄ JÄÄ YKSin
teksti hanna parviainen
Opiskelujen aloittaminen on suuri muutos nuoren aikui- sen elämässä. Aikuistumisen kysymyksiä on ratkaistava- na useita yhtä aikaa: oman identiteetin pohdinta ja seu- rustelusuhteet, oman opiskelualan löytäminen, itsenäi- nen asuminen ja myöhemmin perheen perustaminen ja työelämään sijoittuminen.
Osa opiskelijoista kokee jossain vaiheessa opintojaan yksinäisyyttä, sosiaalisten tilanteiden pelkoa, ahdistunei- suutta, vaikeuksia ihmissuhteissa tai masennusta. Asioita ei kannata jäädä vatvomaan yksin.
Opiskelijan hyvinvointia tukevan Student Life -toi- mintamallin ohjausryhmän puheenjohtaja, vararehto-
ri Helena Rasku-Puttonen kannustaa keskustelemaan mieltä painavista asioista esimerkiksi hyvinvointineu- vojien eli hyvisten kanssa. Apua ja vinkkejä tilanteeseen voi etsiä myös esimerkiksi Opiskelijan Kompassi -verk- kopalvelusta.
Laitosten omat hyvikset tarjoavat ideoita ja informaa- tiota esimerkiksi opiskelusuorituksiin ja -motivaatioon sekä taloudelliseen pärjäämisen ja terveyteen liittyvissä asioissa. Toiminta on tärkeä linkki myös laitosten hen- kilöstön ja terveyspalvelujen yhteistyössä.
– Joskus on matalampi kynnys jutella opetushenki- löstöön kuuluvan työntekijän kanssa, joka edustaa sa-
istockphoto�coM
maistumisen mallia opiskelua ja tulevaa ammattia ajatel- len. Tiedon saaminen eri palveluista sekä sopi- van tukimuodon löy- täminen on tärkeää, Ylioppilaiden ter- veydenhoitosäätiön (YTHS) Jyväskylän toimipisteen psyko- logi Marjo Kotimä- ki sanoo.
Tilanteen tuntues- sa vaikealta kannattaa hakea rohkeasti tukea myös YTHS:n kautta.
– Aina ei ole helppoa soittaa ja pyytää apua. Jos yh- tään miettii, kannattaisiko kes- kustella jonkun kanssa, suosittelen ottamaan yhteyttä. Kartoitamme tilan- netta yhdessä mielenterveyteen tai kiireellisissä asioissa yleisterveyteen soittaneiden opiskelijoiden kans- sa, Kotimäki sanoo.
Selkeä asennemuutos
Jyväskylän yliopistossa kehitetyn Student Life -toimin- tamallin tavoitteena on luoda edellytykset akateemiselle opiskelulle ja oppimiselle sekä tukea opiskelijoiden ke- hittymistä ja kasvua hyvinvoiviksi ja eheiksi yksilöiksi ja monipuolisiksi osaajiksi.
Toimintamallin ajatuksen esitti emeritarehtori Aino Sallinen vuoden 2009 avajaispuheessaan. Konseptin ke- hittämistä varten perustettiin seuraavana vuonna oh- jausryhmiä, joihin kutsuttiin edustajia muun muassa Jyväskylän kaupungista, YTHS:sta, LiKESista ja yliop- pilaskunnasta. ideoita haettiin vastaavista kansainväli- sistä malleista.
Ryhmissä kehitettiin opiskeluympäristöihin, hyvin- vointiin, ohjaukseen, osaamiseen ja työelämään liittyviä ajatuksia, joista parhaat ideat pilotoitiin.
– Yliopistomaailmassa on tapahtunut selkeä asenne- muutos: opiskelijoista halutaan kantaa vastuuta. Vanhan ajatusmallin mukaan menestyminen opinnoissa kertoi ensisijaisesti opiskelijan kyvyistä, mutta nykyään ope- tusjärjestelyillä ja pedagogisella osaamisella nähdään ole- van erityinen merkitys. Kaikkien kannalta on tärkeää, et- tä ongelmat eivät kasva liian suuriksi. Meillä on keinoja
päästä ongelmista yli, Rasku-Put- tonen sanoo.
Vastaanotolla joka kymmenes
Vuosittain YTHS:n mielenterveyden yk- sikön tutkimuksissa ja hoidossa käy Jyväs- kylän yliopiston opis- kelijoista reilut vii- si prosenttia, yhteensä 600–700 eri kävijää. Ko- ko opiskeluaikanaan kes- kimäärin joka kymmenes opiskelija käy mielen tervey- den psykiatrin tai psykolo- gin vastaanotolla. Yleisterveyden käyntisyistä ensisijaisesti mielenter- veysperusteisia on kymmenen prosenttia.
Kotimäen mukaan kävijäluvuista ei kuulu huoles- tua. Päinvastoin ne kertovat opiskelijoiden kiinnostuk- sesta omasta terveydestään ja jaksamisestaan sekä roh- keudesta ja valveutuneisuudesta hakea apua.
– Tuen avulla voidaan usein nopeasti auttaa palautta- maan opiskelukyky ja selvittämään aikuistumiseen liitty- viä ristiriitoja. Kävijöillämme on eriasteisia pulmia: osa kokee saavansa apua jo yhdestä tai muutamasta tapaami- sesta, osa tarvitsee pitemmän hoitojakson.
Vuonna 2010 YTHS:n mielenterveydessä oli yli 4000 käyntiä ja reilut 600 eri potilasta. Työntekijöitä yksiköis- sä on kahdeksan, joista moni toimii osa-aikatyössä. Ko- kopäiväisiksi työtunneiksi muutettuna työresurssit ovat 3 psykologia, 2 psykiatria ja toimistosihteeri.
– Vastaanotoillamme kohtaamme sen, millaisiksi opis- kelija kokee yhteistyöedellytyksensä, halunsa parantua, mahdollisuutensa kohdata avuttomuutensa ja samaistua työntekijän tutkivaan asenteeseen sekä sietää haavoittu- vuuttaan. Opiskelijat tahtovat tulla kuulluksi ja ymmär- retyksi, Kotimäki kuvaa.
Psykologi on erityisen huolissaan opiskelijoista, jotka eivät ota itse yhteyttä, mutta tarvitsisivat apua, ja joiden tilanteesta läheisillä on hätä. Vaarana on, että opiskeli- ja eristäytyy ja jää yksin, kun ei uskalla luoda sosiaalisia kontakteja tai jatkaa opintojaan.
–Uudella paikkakunnalla kukaan ei välttämättä kyse- le yliopisto-opintoja suorittavan perään. Joka vuosi tu- lee ilmi tilanteita, joissa opiskelija on eristäytynyt asun-
nolleen, hänellä on sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja kon- taktit toisiin ihmisiin ovat jääneet. Opiskelija on ehkä ol- lut kuukausia tai vaikka vuoden pois opinnoista, jolloin opintotuki on lakkautettu ja maksut ovat maksamatta.
Viime vuosina ovat selvästi lisääntyneet vakavammat ja opiskelukykyä uhkaavat psyykkiset ongelmat, joihin liit- tyy itsen kokemiseen liittyvää epävakautta, ihmissuhde- ristiriitoja ja riippuvuutta. Myös psykoosisairauksia koh- dataan yliopisto-opiskelijoilla.
Pääasiallisina hoitovaihtoehtoina mielenterveyspalve- luissa ovat kriisihoitojakso, yleispsykiatrinen hoito, har- vajaksoinen tukea antava hoitokontakti tai psykoterapia, joka toteutuu yleensä Kelan tukemana. Myös yleistervey- den lääkäreiden ja terveydenhoitajien vastaanotoilla to- teutetaan tutkimus- ja hoitojaksoja.
Opiskelutyylissä eroja
Mielenterveyden työntekijöitä mietityttää myös erityisesti naisten itseen liittyvä vaativuus ja liika tunnollisuus. iso joukko opiskelijoita vaatii itseltään liikaa niin opiskeluis- sa, työnteossa kuin harrastuksissaan ja on sen vuoksi lä- hellä loppuunpalamista.
Yliopisto-opintojen itsenäisyys, opintojen omatoimi- nen suorittaminen sekä lukujärjestyksen puuttuminen vaativat opiskelijalta paljon.
–Moni amanuenssi on kohdannut opiskelijoita, jotka ovat kertoneet valinneensa väärän alan. Kuitenkin kes- kustelussa on huomattu, että sivuaineiden avulla opinto- kokonaisuus on saatu mieleiseksi. Haluaisimme tukea vie- lä vahvemmin opiskelupolkuja: henkilökohtaiset opiske- lusuunnitelmat eivät ole vain paperintäytettä. Student Life toimii siksi, että opiskelija saisi parhaan mahdollisen tuen opiskelulleen ja voisi hyvin, Rasku-Puttonen painottaa.
Aikuistumiseen liittyvät ongelmat kärjistyvät kuiten- kin vain pienellä opiskelijajoukolla. Pääasiassa opiskelu- aika sujuu hyvin, ja ongelmat eivät kasva liian suuriksi.
–Valtaosalla opiskelijoista aikuistuminen sujuu hyvin.
Kaikki joutuvat ratkaisemaan itsenäistymisen haasteet: et- simään oman ammatillisen paikkansa, irtautumaan lap- suudenkodistaan ja löytämään toimivia aikuissuhteita, rakkaussuhteita ja ystäviä, toteaa Kotimäki.
Student Life ja YTHS haluavat olla mukana tukemas- sa opiskeluaikaa: yksin ei kannata jäädä.
YTHS:n Mielenterveys, hoidontarpeen arviointi ja ajanvaraus: Kiireellinen hoito ma–to klo 8–15 ja pe 8–14, puh. 046 710 1068 (Yleisterveys). Kiireetön hoito ma–pe klo 11.30–12.30, puh.046 710 1073 (Mielenterveys).
• Yhdistää toimijoita yliopistolla ja sen ulkopuolella tukemaan opiskelua ja ylläpitämään
opiskelukykyä.
• Kuusi teema-aluetta: sujuva opiskelu, kuulu joukkoon, voi hyvin, opiskelijan arki, työ, työelämäosaaminen ja tulevaisuus sekä kansainvälisty.
• Poimintoja: ePortfolio, hyvis-toiminta, osaamista opintoja ohessa, opiskelun taitokartta, verkkotentti, opiskelijan kompassi, kampusPiknik
www.jyu.fi/studentlife
https://opiskelijankompassi.jyu.fi
www.jyu.fi/studentlife/hyvis/hyvinvointianeuvojia
• Jyväskylän yliopiston henkilöstön hyvinvoinnin ohjelma.
• Keskeisiä painopisteitä johtaminen, henkilöstön osaamisen uudistaminen, yhteisöllisyys ja työhyvinvointi. kannustusta uralla etenemiseen, palkintoja hyvistä tuloksista sekä tukea työssä kehittymiseen.
www.jyu.fi/henkilosto/academiclife
A
loitin opiskelun heti lukion jälkeen yhtä ai- kaa poikaystäväni Matin kanssa. Matti me- netti vanhempansa lyhyen ajan sisällä, jolloin hänen mielenterveysongelmansa kasvoivat ja alkoivat haitata opiskelua. Jos hän sairastui eikä päässyt luennolle, jätti hän kurssin kesken, koska kynnys kysyä luennolla käsitellyistä asioista oli ylitsepääsemätön. Jos hän meinasi myöhästyä 10 minuuttia, hän jätti koko lu- ennon väliin, koska koki vaikeaksi tulla myöhässä mui- den katseiden alla. Opintojen alun iloinen toiveikkuus katosi pikkuhiljaa.Lopulta opinnot katkesivat akateemisen ruotsin kurs- siin. Pelko ruotsinkielisen esitelmän pitämisestä ryhmän edessä oli liian vahva, ja ajatuksesta tuli hallitseva. Hän ei kyennyt keskustelemaan asiasta kurssin ohjaajan kanssa, ja pian muutkin kurssit jäivät kesken.
Meillä oli pahoja taloudellisia vaikeuksia, koska Matti ei saanut opintotukea eikä sairauspäivärahaa. Ainoa rat-
kaisu oli, että aloin käydä töissä. Siivosin toimistoja kol- mena aamuna viikossa kello 5–7. Oli raskasta opiskella, käydä töissä, yrittää saada rahat riittämään ja tukea ma- sentunutta, joka ei halunnut apua.
Käytin aikani opiskeluun ja työhön, koska kotona oli vaikea olla. Pahimmillaan masennuskausi kesti kuusi viik- koa, jolloin Matti ei liikkunut kotoa mihinkään. En saa- nut nukuttua, koska hän piti valoja päällä öisin, kuunte- li musiikkia, tuhlasi rahojamme nettikaupoissa ja pelasi.
Koska minun opintoni menivät pääosin hyvin, Mat- ti sanoi, että en voinut ymmärtää, miltä hänestä tuntui.
Oikeasti aloitin lukuisia kursseja, mutta ei ollut voimia suorittaa niitä loppuun. ”Tämä ei ole sinun kotisi, et sinä minua rakasta”, Matti huusi mustimpina kausina. Hyviä- kin aikoja oli, mutta taustalla oli jatkuva pelko siitä, kos- ka tilanne muuttuu. Oli kuluttavaa, että koti ei ollut tur- vapaikka, jossa olisi saanut olla rauhassa ja levätä. Elin kulissielämää.
teksti hanna parviainen
Masentunutta tukenut Veera:
”Elämän ei kuulu olla tuskaa”
istockphoto�coM
Pelkkää opettelua ja selviämistä
Pyysin apua YTHS:sta, josta luvattiin ottaa yhteyttä kol- men kuukauden päästä. Yhteydenottoa ei tullut. Tilanne paheni ja menimme päivystyksen kautta kunnalliselle, jos- ta saimme tehostettua akuuttiapua. Tutuksi tulivat koti- hoito, masennuslääkkeiden käyttöpulmat sekä epäpätevät päivystyksen lääkärit. Matti sai yksityiseltä b-lausunnon ja pääsi lopulta Kelan tukemaan terapiaan. Terapian avulla masennus alkoi hellittää, ja Matti vaihtoi opiskelupaikkaa.
Kävin itsekin juttelemassa YTHS:n psykologin kanssa.
Hän totesi, että taloudellinen pärjääminen stressaa minua.
Ajattelin, että olin itse valinnut tilanteen. Rakastin Mat- tia ja halusin auttaa. Kaikki oli meille uutta: lapsuuden- kodista muutto, opiskelusysteemit, tukien hakemiset. Ai- kuisuus oli pelkkää opettelua, ja meidän olisi pitänyt opis- kella kiireesti unelma-ammattiamme, suorittaa nopeasti ja oppia. Aikaa ei olisi saanut tuhlata yhtään, mutta em- me päässeet mukaan elämän liikkeeseen.
Kun tilanne laukesi, tuntui luonnolliselta erota. En vie- läkään tiedä, miten jaksoin. Olen aina ollut sosiaalinen ja aktiivinen, mikä varmasti pelasti minut. Minulla oli tii- vis ystäväporukka ja olin mukana ainejärjestössä. Myös oma perheeni auttoi minua jaksamaan. Mietin usein, mi- ten selviää, jos ei ole mitään tukiverkkoa.
Syyt pysytellä suhteessa oman jaksamiseni ja opintoje- ni etenemisen uhalla olivat ehkä huonoja, mutta tuntui- vat silloin parhailta. Työskentely viivästytti opiskelua ja opiskelu rajoitti työntekoa, joten jouduin nostamaan pal- jon lainaa, mitä maksan kauan.
Pikavipeillä maitoa ja ruisleipää
Jostain syystä akateemisessa maailmassa siedetään mie- lenterveysongelmia, ne ikään kuin kuuluvat siihen. Missä muussa kuin tutkijan työssä katsotaan työntekijän stres- siä ja ahdistusta neljä vuotta putkeen? Lähipiirissäni on paljon väsymystä, aikuisuuden kipuilua ja stressiä. Moni joutuu ottamaan liian nuorena liian paljon vastuuta. Pi- täisi heti osata päättää oma ala ja opiskella nopeasti, ja monille on kova pettymys, jos valitseekin väärin. Jatku- va rahapulakin stressaa. On rankkaa, kun tilanteeseen ei ole tulossa helpotusta vuosiin, ja ystävyyssuhteet kärsivät rahattomuuden takia. Tiedän, että jotkut turvautuvat pi- kavippeihin, vaikka asiasta ei puhutakaan.
Yksi vaikeimmista asioista oli avun etsiminen ja löytä- minen. nykyään voi hakea ihan eri tavalla apua esimerkik- si hyviksiltä. Jos aloittaisin opintoni nyt ja elämäntilanne olisi sama, emme varmasti uppoaisi yhtä syvälle suohon.
Tärkeintä on ymmärtää, että elämän ei kuulu olla pelk- kää tuskaa, kun on 21-vuotias. Ei elämä saa mennä niin umpikujaan, että selviytymistietä ei löydy. Aina on mah- dollista saada apua.
nämä vuodet ovat olleet kasvattavia. nyt kun oma sis-
koni hakee yliopistoon, voin olla kaikin tavoin tukemas- sa häntä alkuun. Tunnen hyvin yliopisto-opiskelun lisäksi YTHS:n, Kelan ja sosiaalitoimen toimintatapoja. Gradu- ni on ihan kohta valmis, seitsemän opiskeluvuoden jäl- keen. Minun piti opiskella vain neljä vuotta, mutta kun nyt lopulta valmistun, on tunne uskomattoman hieno.
Vakaassa elämäntilanteessa tunteet ovat alkaneet kui- tenkin ryöpytä voimalla. On jäänyt paljon käsittelemät- tömiä asioita, ja pääsenkin lähiaikoina aloittamaan te- rapian.
lue jyväskylän yliopistossa opiskelevan Veeran tarinan pi- tempi versio osoitteesta www.jyu.fi/tiedonjyva. haastateltu- jen nimet on muutettu.
Psykologi Marjo Kotimäki:
Matti olisi tarvinnut ulkopuolista tukea
matilla oli raskaita menetyksiä, joiden läpikäymiseen hän varmasti tarvitsi läheisten tuen ohella hoidollista apua. usein on iso haaste yliopistolle ja terveyden- huollolle reagoida sillä tavalla nopeasti, että esimer- kiksi kynnys mennä luennoille tai puhua koetusta ei nousisi kovin korkeaksi. aina tiedon saaminen tuen tarpeesta ei välity ulospäin. joskus omasta hädästä on vaikea puhua sekä opiskeluympäristössä että ter- veyspalveluissa.
on valitettavaa, jos yhteydenottoa terveyspalve- luista ei ole tullut ja tiedonkulku on katkennut. mis- sään nimessä tämä ei ole käytäntö, ja toivon, että sellaisena tapausta ei ajatella. ohjaamme akuutissa hädässä olevan myös mielenterveyden palvelujen odotusaikana akuutteihin palveluihin. Tapauksen ai- kaan hoitotakuuvelvoitetta ei vielä ollut, ja odotusajat olivat nykyistä pidempiä.
onneksi matti sai kuitenkin apua ja pääsi terapi- aan. Psykoterapia ei sinänsä ole varsinaisesti akuut- ti tukimuoto. Tutkimusjaksolla arvioimme ensin yh- dessä opiskelijan kanssa avun tarvetta ja tarpeen- mukaisia hoitokeinoja.
Toisen tukeminen voi olla läheiselle hyvin raskas- ta, ja moni hakeutuukin vastaanotolle puhumaan täl- laisessa tilanteessa. Sosiaalisuus, aktiivisuus ja ys- tävät auttoivat varmaan Veeraa jaksamaan tilantees- sa, jossa aikuisuuteen kasvuun osui puolison ma- sentuminen. ennalta on vaikea tietää, koska näin käy lähipiirissä.
teksti ja kuva hanna parviainen
Opiskelija ottaa useimmiten yhteyttä laitoksensa hyvinvointineuvojaan eli hyvikseen arjen hallintaan liittyvis- sä asioissa. Erityisesti juuri opinnot aloittanut opiskelija on uuden edes- sä: usein kyseessä on lapsuudenko- dista muutto, vieras paikkakunta ja uusi opiskeluympäristö.
– isoksi ongelmaksi ovat paljastu- neet akateemisen vapauden haasteet.
nuoren voi olla vaikea asettaa itsel- leen tavoitteita ja aikatauluja ja tehdä valintoja. Koska mitään ei ole pakko tehdä, on sisäinen motivaatio löydyt- tävä itsestä. Toiset tarvitsevat enem- män aikaa sopeutumiseen kuin toi- set, tietojenkäsittelytieteiden laitok- sen hyvis Tiina Parkkonen sanoo.
Myös kemian laitoksen hyvis Juk- ka Rautiainen on huomannut saman ilmiön.
– Lukion jälkeen monista tuntuu hankalalta suunnitella itse omat aika- taulunsa. Käyn opiskelijoiden kanssa läpi vinkkejä, joilla he pääsevät al- kuun.
Hyvis on oman laitoksen henki- lökuntaan kuuluva työntekijä, jonka
luo opiskelijat voivat hakeutua mo- nenlaisten asioiden kanssa. Hyviksen kanssa voi keskustella esimerkiksi ar- jen hallinnasta, kurssien suorittami- sesta, ihmissuhteista, terveydestä tai taloudellisesta pärjäämisestä tai jakaa onnistumisen elämyksiä. Hyvis ohjaa tarvittaessa myös eteenpäin esimer- kiksi YTHS:n, Kriisikeskus Mobilen tai Kelan palveluiden pariin.
Matala kynnys apuun
Student Life -malliin kuuluvaa toi- mintaa pilotoitiin vuosina 2011–
2013, jolloin mukana oli yhdeksän hyvistä viidestä laitoksesta. Tämän jälkeen toiminta laajennettiin koko yliopistoa koskevaksi, ja nyt hyvik- siä on jokaisessa laitoksessa yhteen- sä 37. Toimintaa tuetaan muun mu- assa YTHS:n psykologien tarjoamal- la konsulaatiolla ja työnohjauksella.
– Halusimme vastata opiskelijoi- den kokemiin haasteisiin lisäämällä henkilöstön hyvinvointi- ja ohjaus- osaamista, kehittämällä hyvinvoin- tia tukevia toimintamalleja ja mate-
riaaleja sekä luomalla opiskelijoiden hyvinvointiverkoston. Hyvikset tuke- vat opiskelukykyä matalan kynnyk- sen toimintatapana, mikä on riittä- vän lähellä opiskelijan opiskeluym- päristöä ja helposti saatavilla, suun- nittelija Hanna Ahola kertoo.
idea syntyi Student Lifen yhtenä ensimmäistä piloteista vuonna 2010.
Mallia on esitelty laajasti valtakunnal- lisissa seminaareissa, ja siitä on kiin- nostuttu myös muissa yliopistoissa.
Opiskelijat kävivät syyslukukauden 2013 aikana hyvisten luona yhteen- sä 170 kertaa, mutta useammallekin käynnille olisi ollut resursseja. Opis- kelijapalaute on ollut hyvin positii- vista, ja toimintaa on toivottu mai- nostettavan nykyistä tehokkaammin.
– Opiskelu on parasta aikaa elä- mässä, ja haluan olla tukemassa sitä.
Ajattelen aina positiivisesti: kaikesta voi selvitä, Parkkonen sanoo.
www.jyu.fi/studentlife/hyvis/
hyvinvointianeuvojia
Hyvis auttaa huolissa
Hyvis Tiina Parkkonen (toinen vas.) ja ainejärjestö Dumpin sosiaali poliittinen vastaava Maija Heire toivovat enemmän yhteistyötä ainejärjestöjen ja laitosten välille, jolloin tieto hyviksistäkin kulkisi paremmin. Dumpin tiloissa myös Eemeli Koli (vas.), Matti Pohjanvirta ja Renne Hirsimäki.
teksti Miikka kimari, kuva Marie holmstedt
Tänä keväänä toista kertaa järjestetty UraOsumia -tapah- tuma toi korkeakouluopiskelijat ja paikalliset hyvinvoin- tialan työnantajat yhteen jyväskyläläisravintolassa järjes- tetyssä tapaamisessa maaliskuussa. Jyväskylän yliopiston työelämäpalveluiden ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun järjestämään iltapäivään osallistui noin 80 opiskelijaa ja seitsemän eri työnantajan edustajat. Tavoitteena oli etsiä ja löytää muun muassa projekti- ja opinnäytetöitä sekä työ- ja harjoittelupaikkoja.
– Tällaisille tilaisuuksille on selvästi kysyntää sekä opis- kelijoiden että työnantajien puolelta. Tapahtuma sai vii- me vuonna hyvää palautetta, ja ilmoittautumiset tulivat- kin tänä vuonna nopeasti täyteen, työelämäasiantuntija Muru Linjala työelämäpalveluista kertoo.
Tapahtuman alussa työnantajat esittäytyvät ja kertovat mahdollisista tulevaisuuden rekrytointitarpeistaan, min- kä jälkeen opiskelijat kiertävät työnantajien pöytäryh- missä. Loppuaika on varattu vapaalle verkostoitumiselle.
Liikuntalääketiedettä opiskeleva Kristiina Saarimaa et- si tilaisuudesta hankkeita tai projekteja, joihin voisi tule- vaisuudessa työllistyä. Ensi kesän kesätyö on jo löytynyt, mutta hän piti tilaisuutta silti hyödyllisenä.
– Täältä tuli monta sellaista johtolankaa, joista on var- masti hyötyä tulevaisuuden kannalta.
Työelämä tutuksi monin tavoin
UraOsumia -tapahtuma on yksi esimerkki yliopiston työ- elämäpalveluiden toiminnasta. Opintopalveluiden alai- suuteen kuuluva yksikkö toimii monipuolisesti yliopis- ton ja työelämän välisenä linkkinä. Sen tehtävänä on var- mistaa, että jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada kontakti työelämään opintojen aikana.
Yksikkö tarjoaa palveluitaan yliopistolaisille, työnan- tajille, yrityksille ja organisaatioille. Erilaisten verkostoi- tumistilaisuuksien lisäksi se tarjoaa opiskelijoille työelä- mävalmiuksia kehittäviä opintoja sekä apua oman CV:n viilaamiseen ja työnhakuun.
Ensi kesänä kuudetta kertaa starttaava Monitieteinen työelämäprojekti -kurssi johdattaa opiskelijat projekti- työn maailmaan. Kurssin monitieteiset opiskelijatiimit ovat vuosien varrella ratkoneet noin 40 yrityscasea omaa osaamistaan kehittäen ja hyödyntäen. Myös työelämä- palveluiden ylläpitämän työ- ja harjoittelupaikkoja välit- tävän ”Repalinja”-sähköpostilistan kautta monet opiske- lijat ovat saaneet arvokkaan ensimmäisen työpaikkansa.
Yksikkö tuottaa työelämäaiheista informaatiota koko yliopistoyhteisön käyttöön. Keskeisinä tietolähteinä toi- mivat vuosittain toteutettavat sijoittumis- ja uraseuran- takyselyt sekä tilastokeskuksen tarjoamat tietopalvelut.
UraOsumia -tapahtuma on tarkoitus järjestää myös en- si vuonna.
Opiskelijat ja yritykset
kohtaavat uratapahtumissa
UraOsumia 2014 sai kiitosta sekä opiskelijoilta että työnantajilta.
www.jyu.fi/tep, www.jyu.fi/tyoelama
Katja Koskialho, psykologia – Toimintamalliin kuuluvat esimerkiksi Opiskelijan Kompas- si ja hyvikset. Tarkoi- tuksena on tukea opis- kelijan mielenterveyt- tä ja pitää huolta, että kukaan ei esimerkiksi jää yksin. Paljon olen kuullut Student Lifes- ta, joten uskon, että on hyvin opiskelijoilla tiedossa.
Kimmo Korpi, liikuntapedagogiikka – En ole törmännyt Student Lifeen kuin satunnaisissa julis- teissa.
Marianne Montonen, liikuntalääketiede – Olen nähnyt logon yliopiston nettisivuil- la, mutta koskaan se ei ole tullut missään muualla vastaan.
Mikko Karttunen, tietojärjestelmätiede – En ole kuullut kos- kaan Student Lifesta mitään.
teksti hanna parviainen, kuvat Marie holmstedt ja hanna parviainen
”Mainoksia olen nähnyt”
Vuonna 2010 käynnistynyt Student Life -toimintamalli on pikkuhiljaa juurtumassa osaksi opiskelijoiden arkea.
Tiedonjyvä kysyi opiskelijoilta Seminaarinmäellä ja Mattilanniemessä, miten tuttu Student Life on heille.
Aleksi Paavilainen, erityispedagogiikka – Olen nähnyt mai- noksen, mutta en tun- ne toimintamallia mi- tenkään.
Otto Hämäläinen, puheviestintä – Student Life on opiskeluajan ohja- usjärjestelmä, johon kuuluu muun muassa opiskelijalähettiläät.
Jenni Körkkö, taloustiede – Muistan, että Stu- dent Life luki kirje- kuoressa, jonka sain, kun minut valittiin tänne opiskelemaan.
Luulen, että asia liit- tyy opiskelijan hyvin- vointiin.
Aino Parviainen, luokanopettajakou- lutus
– Hyvistoiminta on minulle tuttua, mutta muuten en tunne Stu- dent Lifea. Olen kyllä nähnyt sitä julisteita.
katja aleksi
kimmo otto
marianne jenni
aino
mikko
Jyväskylän yliopiston henkilöstön hyvinvointiin kiinni- tetään paljon huomiota: osaamista tuetaan, yhteisölli- syyttä ja jaksamista vaalitaan, iloitsee vararehtori Hele- na Rasku-Puttonen.
– Jo toisena vuonna peräkkäin yliopisto on pystynyt jakamaan kannustepalkkion taloustilanteessa, jossa mo- nen muun työpaikan väki kokoontuu yt-pöytään. Se on hieno viesti.
Jyväskylä sijoittui yliopistojen kärkinelikköön työelä- kevakuuttaja Varman tekemässä työhyvinvointikyselyssä tänä keväänä. Vuonna 2013 henkilöstöä oli liki 2 700, jois- ta 727 työskenteli opettajina, 940 tutkimuksen parissa ja 1 017 muissa tehtävissä. Vakinaisten työntekijöiden osuus kasvoi 53 prosenttiin ja ulkomaisen henkilöstön osuus 9.3 prosenttiin. naisia henkilöstöstä on 53,6 prosenttia.
Jyväskylän yliopistosta eläköidytään keskimäärin 64,4-vuotiaana eli 3,5 vuotta myöhemmin kuin Suomes- sa keskimäärin.
– Olen iloinen ja ylpeä siitä, että henkilöstössämme on monta pitkän uran tehnyttä työntekijää. Henkilöstön kehittäminen on tärkeää, ja tätä varten on muun muas-
sa Academic Life -konsepti, jolla on paljon potentiaalia, henkilös- tön kehittämisestä vastaava Ras- ku-Puttonen sanoo.
Asiakassihteeri Kalevi ”Kale”
Luoman yliopistoura on kestä- nyt tasan 39 vuotta. Heinäkuussa hän jättää yliopistotuotteet uudelle kauppiaalle jäädessään eläkkeelle.
– Vilpittömästi voin sanoa, että
yliopisto on ollut loistava työpaikka. Moni ei tajua, että täällä ei ole tarvinnut pelätä lomautuksia, vähentämisistä puhumattakaan. Ainakaan vielä ei ole minkäänlaisia ko- lotuksia ja olen kuullut, että elämää on myös eläkkeellä, Luoma sanoo pilke silmäkulmassaan.
Yhteistyö toimii
Yliopisto tähtää kansainvälisel- le huipulle, ja ulkomaisen henki- löstön osuus on liki 10 prosent- tia. Työmarkkinoiden ja työperäi- sen maahanmuuton tutkija, lehtori Nathan Lillie tuli Jyväskylään kak- si vuotta sitten Hollannin Groenin- genista. Muuttoa varten hän joutui puntaroimaan samoja asioita kuin monet muutkin tulokkaat.
– Laitos antoi hyvän tuen minun tutkimusryhmälleni.
Biologi-vaimoni sai akatemiatutkijan pestin, mikä helpotti asettumista Jyväskylään. Täällä on hyvä perheen kasvaa.
– Minulla on hyviä jatko-opiskelijoita ja post-doc-tut- kijoita. Aloitteitani on kuultu ja yhteistyö toimii. Vaik- ka eroja laitosten kansainvälisyydessä on, vaatii sitkeyttä päästä mukaan päätöksentekoon, ja kielitaito on ratkai- sevaa, European Research Councilin rahoituksen hank- keelleen saanut tukija sanoo.
Lillien mukaan yliopistossa kannattaisi erityisesti ke- hittää suomalaisen ja kansainvälisen henkilöstön yhteis- työtä.
Henkilökunnan kevätpiknikillä esiintyneet yliopiston bändit saivat yleisön tanssimaan Agoran rannassa toukokuussa 2013.
Ylpeä omasta yliopistosta
teksti Tarja Vänskä-Kauhanen, kuva Hanna Parviainen
Kalevi Luoma
Nathan Lillie
teksti hanna parviainen,
kuva Jyväskylän yliopiston tiedemuseo
Onko ylioppilaan sopivaa tanssia? Tätä pohdittiin yliop- pilaskunnan ensimmäisenä toimivuonna 1934, kun illan- vietoissa kuunneltiin puheita, runonlausuntaa ja kuoro- esityksiä, vaikka monen mieli paloi valssin pyörteisiin.
Toisena vuonna puheenjohtaja Eeli Autti esitti, että yli- oppilaiden omissa tilaisuuksissaan järjestämät tanssit vah- vistaisivat ”toverielämän yhtenäisyyttä” ja veisivät pohjaa arvostelulta, joka kohdistuu korkeakoulun ulkopuolella tansseissa käyviin ylioppilaisiin.
Vastustajat pelkäsivät, että tanssi alentaa ”henkistä rien- toisuutta” eikä maalaisväestö huoli tanssivia opettajia.
Kannattajat uskoivat, että on vain ajan kysymys milloin Jyväskylässä on opiskelijapolvi, joka uskaltaa antaa itses- tään rehellisen kuvan ja tunnustaa tanssivansa. Lopul- ta rehtori suostui, ja tanssikengät saatiin laittaa jalkaan.
Seminaarin muuttuminen Jyväskylän kasvatusopillisek- si korkeakouluksi syksyllä 1934 toi tarpeen koulukoulu- asetuksen mukaisesta ylioppilaskunnasta. Korkeakoulun
hallintoelinten tiukassa valvonnassa toiminut ylioppilas- kunta oli aluksi 60 opiskelijan tiivis ”kunta”, joka eli ”kun- talaisineen” erillään muusta kaupungista ruokalan, asuin- tilojen ja Seminaarinmäen rakennusten keskellä.
Opiskelijamäärät puhuttavat
Ylioppilaskunta on kasvanut 80 vuodessa 12 000 opiske- lijan etu- ja palvelujärjestöksi, jonka tärkein tehtävä on jäsentensä edunvalvonta. Vilkas kulttuuritoiminta, yli- oppilaskylä, ylioppilaslehti ja ravintola ovat vain osa mo- nipuolista toimintaa.
JYYtä juhlittiin maaliskuussa muun muassa varjovuosi- juhlasitseillä, näyttelyillä ja vuosijuhlassa.
– Juhlaviikko oli suuren joukon voimannäyte. JYY te- kee kantaa ottavaa työtä ja pyrkii vaikuttamaan myös yh- teistyössä JAMKin ja eri yliopistojen ylioppilaskuntien kanssa. Tällä hetkellä puhuttavat korkeakoulupoliittiset uudistukset, kuten opiskelijamäärät ja aloituspaikat, pu- heenjohtaja Joonas Rantala sanoo.
Myös työelämä on vahvasti toiminnassa läsnä, vaikka pääpaino onkin opiskelussa.
– Työelämä on muuttunut, mukaan on tullut esimer- kiksi virtuaalisia työskentelytiimejä. Muutokset tulevat oppisisältöihin hitaasti, mutta työmarkkinoilla tulee silti pärjätä. Opiskelijat osaavat onneksi ottaa asioista selvää ja ovat terveellä tavalla kriittisiä.
Parhaillaan kartoitetaan ilokiven remonttisuunnitel- mia sekä väistötiloja. ilokiven historiasta voi lukea juhla- viikolla julkaistusta Antti Seppäsen ja Marjo Vallitun toi- mittamasta teoksesta Iloa kiven sisässä. Tarinoita ylioppi- lastalo Ilokivestä. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan 80-vuotisjuhlateos (Kampus Kustannus, 2014).
Vuonna 2014 ylioppilas saa tanssia, mutta JYY on kui- tenkin paljon muutakin kuin kulttuuritoiminnan järjes- täjä.
lähde: lamberg, marko: nuoruus ja toivo. jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1934–2003. kampus kustannus.
jyväskylä 2004.
Toverielämän yhtenäisyyttä jo 80 vuotta
Aatteellisista muutoksista huolimatta Ilokiveen ei pääs- syt vielä 1960-luvulla ilman pukua eikä naisilta hyväksytty housupukua. Itä-Suomen Osakunnan vuosijuhlasta.
KiSSAT
PiiRRETÄÄn HEiKOin
ViiVOin
teksti hanna parviainen, kuvat Jyväskylän yliopiston tiedemuseo
Mitäpä jos ilahduttaisit ystäviäsi maalaamalla heille itse pääsiäiskor- tit, joihin taiteilisit pajunkissoja ja tipuja? Onnistuisiko?
Jyväskylän seminaarissa ja kasva- tusopillisessa korkeakoulussa opis- kelevan tulevan opettajan oli tärkeää osata piirtää ja maalata hyvin. Pääsi- äisen aikaan opiskelijat tekivät ”Pal- muretkiä” eli Palmusunnuntain pa- junkissaretkiä, jolloin he keräsivät pajunoksia sekä omien internaat- tihuoneidensa kaunistukseksi että käytettäväksi piirustuksenopetuk- sessa malleina.
Jyväskylän yliopiston tiedemuse- on kokoelmissa olevista opiskelijoi- den piirustuksista sidotuista kirjois- ta löytyy sekä pajunkissapiirustuksia
että yksityiskohtaisia ohjeita pajun- kissojen maalaamiseen vesiväreillä.
Miten se pajunoksa sitten maala- taan? Esimerkiksi näin: ”Vesivärein:
valo- ja varjopuoli varressa. Kostu- tetaan pajunkissa ja siveltimen kär- jellä hiukan harmaata. Huom! Pa- jun kasvu!” Tai näin: ”Kissat piirre- tään heikoin viivoin! Varressa valo ja varjopuoli näkyviin. Kissojen vä- ritys: Kissat kokonaan osin vedellä tai vaaleanharmaalla. Sopivan kos- tealle pinnalle tummempia täpliä pehmeästi imeytymään. Heittovar- jo: Ensin tummin kohta vedetään.
Sitten nopeasti vedellä sivellään var- joon päin. Runsaasti vettä!”
Arvatenkin opettajalta saatu- jen ohjeiden lisäksi piirustuksissa
on myös opiskelijoiden omia muis- tiinpanoja, kuten otsikon ”Oikeat havainnot” alla: ”Varsi ohenee osa osalta. Kiinnityskohdat paksum- pia. Edetään osa kerrallaan!” Huo- maathan myös, että pajunkissoissa ja niiden kuorissa ei ole suurta ”va- löörieroa”.
näin kauniiden kissojen maalaa- minen vaatii kyllä harjoittelua!
Seminaarin opiskelijat ”Palmuretkellä” eli Palmusunnuntain pajunkissaretkellä todennäköisesti Jyväskylän Nisulassa 1920-luvun alussa.
Vuonna 1964 tuli popmusiikki Englannista Suomeen ja toi Beatlesin ja muut bändit nuorten levysoittimiin.
Monet alkoivat haaveilla soittamisesta, muiden mukana 14-vuotias Timo Ahonen.
– Se oli sitä sukupolven murroksen ja nuorisomu- siikin nousun aikaa. Päätin kokeilla muu-
taman kaverin kanssa soitta- mista, joten perus-
timme Teteter- miten, nykyään psykologian lai- toksen professo- rina työskentelevä Ahonen muistelee.
Jyväskyläläiset koulukaverukset te- kivät itse kitarat, jotka kytkivät kiinni putkira- dioihin. Innostus oli val- tava, ja pikku hiljaa soitti- mia ja taitoa alkoi karttua.
Pari vuotta myöhemmin joukkoon liittyi samanikäi- nen Rauno Julin, nykyään fysiikan laitoksen professori.
– Koska ei ollut rahaa, ei ol- lut kunnon välineitäkään. Ei ollut musiikkikoulutusta saati YouTubea, josta olisi voinut ope- tella soittamista. Ostimme Jimi Hendrixin vinyylilevyn ja opet- telimme sen avulla soittamaan, Julin kertoo.
Radiosta tuli 30 minuuttia viikossa poppia ja rockia, ja erityisesti Radio Luxembourg teki syvän vaikutuksen.
Kun Englannissa julkaistiin levyjä, olivat ne Suomen nuorten käsissä parin kuukauden päästä. Viive tuntui hyvin kohtuulliselta.
Ylioppilaskirjoitukset, opiskelu ja lapset toivat harras- tukseen tauon, mutta kun elämäntilanteet tasoittuivat, kaivettiin kitarat esille.
– Ennen taukoa soitimme koulubileissä ja myöhem- min tanssilavoilla. Minulla on yhä tallessa c-kasetti, jos- sa lukee dramaattisesti ”viimeinen keikka”, Julin nauraa.
Palindromeja ja 60-lukua
Tetetermiten ohjelmistoon kuuluu muun muassa 1960-luvun stemmalaulua. Bändi tekee myös omia kappaleita, joista eri- koisuutena ovat palindromilaulut, joi- den puolivälissä sanat ja sävel vaihta- vat suuntaa. Ohjelmisto vaihtelee kei-
kasta riippuen.
– Olemme huomanneet, et- tä yleisö tykkää kuunnella tuttu- ja lauluja, joten bileissä vedäm- me 60-luvun biisejä, Ahonen
kertoo.
Tetetermite on esiintynyt usein yliopiston tapahtumis-
sa, kuten Kampuspiknikis- sä, karonkoissa ja kesäkou- luissa. 1960- ja 70-luvuil- la bändi keikkaili ympäri
Suomea, mutta nykyään esiintyminen ei ole itsetarkoi- tus. Ystävykset kokoontuvat kerran viikos- sa musisoimaan ja parantamaan maailmaa.
– Itsensä häpäisy suuren yleisön edessä pitää virkeänä, silloin tällöin on hyvä nolata itsensä. Musiikkiala on ko- va, joten on hyvä, että se voi olla vain rentouttava harras- tus, joka tuo iloa myös kaveripiirille, Ahonen myöntää.
– Keikat pitävät meidät pirteinä, mutta niitä ei tarvit- se maksimoida. Nykynuorilla on helppoa, kun kaiken voi oppia netistä. Me opettelimme kantapään kautta, ja opimme yhä: 60-vuotiaana oppii asioita, joita ei oppinut 15-vuotiaana, Julin sanoo.
Tetetermiten 50-vuotiskonsertti 27.9. Ilokivessä.
Konserttiin kutsutaan mukaan ystäviä ja faneja.
Proffat rokkaa!
Tetetermite juhlii 50-vuotista uraansa Ilokivessä syyskuussa.
Tetetermite syntyi koulupoikien 60-luvun bändihuumassa suu-
resta halusta oppia soittamaan.
Dick van Der kuiP
Proffat rokkaa!
Tangomarkkinoita kovempaa menoa
Pari vuotta keikkaillut London Leather Boys mainostaa itseään 70- ja 80-luvun hard rockia ja heavya soittavana vauhdikkaana bilebändinä, jonka tarkoituksena on viih- dyttää ja tanssittaa tangomarkkinoita kovemmasta me- nosta kiinnostunutta yleisöä iästä riippumatta.
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksessa työsken- televille tutkijatohtori Olli-Pekka Moisiolle ja professori Mika Ojakankaalle tuli puhetta vuonna 2010, että kum- pikin on soittanut aiemmin bändissä. Laitoksesta löytyi muitakin soittajia, ja niin syntyi aluksi tiedekunnan pik- kujouluja varten London Leather Boys. Mukaan he saivat dosentti Arto Laitisen, tohtorikoulutettava Onni Peko- sen, yliopistonopettaja Tero Vaajan ja tohtorikoulutet- tava Antti Vesikon.
Bändi soittaa biisejä heavymusiikin kulta-ajalta. Oh- jelmistossa on muun muassa Deep Purple, Black Sab- bath, Iron Maiden, AC/DC, Judas Priest, Kiss ja Bon Jovi.
Erikoisuutena on karaoke, jossa yleisö saa tulla lau- lamaan suosikkiheavybiisiään bändin säestyksellä. Bän- di on keikkaillut yliopiston tapahtumien lisäksi pubeis- sa ja Lutakossa.
– Haluamme tuoda bileisiin hyvän meiningin. Tavoit- teena on tehdä omia biisejä ja lisätä keikkailua, Ojakan- gas sanoo.
Fuksiaiset paras keikka
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun housebän- di Dumpers on keikkaillut viiden vuoden ajan. Yliopis- tonopettaja Tommi Auvisen, lehtori Antti Rautiaisen, lehtori Pekka Salmisen ja professori Tuomo Takalan ensimmäinen yhteinen keikka oli silloisen taloustietei- den tiedekunnan pikkujouluissa Ilokivessä 2009 tai 2010.
– Meillä kaikilla oli musiikkiharrastustaustaa ja kokei- limme perustaa bändin. Meillä on pari-kolme keikkaa vuodessa, joista paras on aina Pörssin fuksiaisissa. On mahtavaa soittaa uusille opiskelijoille ja päästä esittäy- tymään heille ihan toisella tavalla kuin luennoilla, Ta- kala sanoo.
Pääasiassa englanninkielistä rockia soittavan Dum- persin ohjelmistossa pääsevät esiin niin hard rock kuin heavy rock coveritkin.
OKL:ssa monta muusikkoa
Opettajankoulutuslaitoksen lehtori Aimo Naukkarinen soittaa poikansa Johannes Naukkarisen kanssa kuusi vuotta kasassa olleessa True Klang -nimisessä bändissä, joka esiintyi muun muassa OKL:n bänditapahtumassa Ilokivessä joulukuussa.
– Olen soittanut ystävieni Ilpo Lehtovirran ja Eero Virtasen kanssa todella kauan. Musiikkimme on sekoi- tus 70-luvun rockia, uutta aaltoa ja punkkia. Minä sa- noitan ja sävellän kappaleemme, joita laulamme englan- niksi.
True Klang on esiintynyt muun muassa maakunnan eri pubeissa. OKL:ssa on muutamia muitakin bändejä, joista osan kokoonpano kasataan aina erikseen eri juhlia varten. Lehtori Hannu Tauriainen, lehtori Sauli Puuka- ri ja tutkijatohtori Josephine Moate ovat esiintyneet yh- dessä soittamalla esimerkiksi Beatlesin ja Abban kappa- leita OKL:n juhlissa.
– Usein ideana on korostaa yhteisöllisyyttä ja me-hen- keä järjestämällä esimerkiksi soitettavan musiikin hen- keen naamiaiset, Tauriainen sanoo.
Upea kieli, ruoka ja aurinko
Korkeakouluharjoittelu ja myöhemmin työ veivät Karim Aissa Baccouchen toiseen kotimaahansa Tunisiaan.
Kuva Tunisin keskustasta, taustalla Afrika-hotelli ja Bou- garnine-vuori.
kaisa Oikarinen
Synnyin Suomessa mutta asuin lapsuuteni Tunisiassa. Ke- sälomilla Jyväskylän mummolassa ihastuin Suomeen, ja valmistuttuani tunisialaisesta lukiosta vuonna 2007 tulin opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon.
Vuonna 2011 suoritin Suomen suurlähetystössä Tu- nisiassa korkeakouluharjoittelun. Sattumalta kuulin lä- hetystössä vapautuvasta työstä, ja otin kiinnostavan työ- tarjouksen vastaan. Palasin äskettäin Suomeen parivuo- tisesta paikallisen yhteistyön määrärahakoordinaattorin työtehtävästä.
Työ Tunisiassa oli kiinnostavaa. Työskentelin linkkinä kansalaisjärjestöjen ja edustuston välillä ja muun muassa vastaanotin kehitysapurahaan liittyviä avustushakemuk- sia, arvioin hankkeita, tein mediaseurantaa ja raportoin maan poliittisesta tilanteesta.
Työnantajani oli suomalainen, mutta osa kollegoista ja kaikki yhteistyökumppanit olivat tunisialaisia. Työ- kulttuuri ja aikataulukäsitys eivät aina osuneet yksiin:
esimerkiksi suomen kielen huomenna-sana on arabiak- si ghodwa, joka tarkoittaa seuraavan päivän sijaan, et- tä “on todennäköistä, että asia tapahtuu tulevaisuudessa”.
Matkustin paljon ja tapasin maassa asuvaa isääni ja muita sukulaisiani. Työmatkoilta mieleeni jäivät kauniit, miltei punaiset vuoristomaisemat, keskustelut paikallis- ten toimijoiden kanssa sekä libyalaiset, jotka elävät nor- maalia arkeaan epävakaassa tilanteessa.
Jyväskylän yliopisto on tehnyt kauan yhteistyötä suur- lähetystön kanssa. Monet opiskelijat ovat olleet suurlä-
hetystössä harjoittelussa, ja 15 työntekijän tiimistä 5 on opiskellut yliopistossamme.
Grillaus yhdisti tiimin
Kuuma aurinko, hiekkarannat ja kaoottinen liikenne ovat tyypillistä Tunisiaa. Eläminen on halpaa, ja esimerkiksi söin ravintolassa lähes joka ilta. Tuoreista, laadukkaista raaka-aineista pystyi tekemään upeaa ruokaa, ja järjes- timme työyhteisön ja ystävien kanssa parin viikon välein grillibileitä. Tiimimme oli mahtava, ja vietimme aikaa yh- dessä työajan ulkopuolellakin.
Jasmiinivallankumous näkyy välinpitämättömyytenä ja lain väheksymisenä. Korruptio on yhä yleistä. Turvalli- suustilanne on kuitenkin parempi kuin Suomeen kantau- tuva kuva antaa olettaa. Tunisia on luomassa oman käsi- tyksensä demokratiasta, ja kaikesta huolimatta he osaa- vat nauttia elämästä.
Maassa käytetään kielien yhdistelmää, joka on kielitie- teilijän aarrearkku. Virallisesti puhutaan arabiaa, mutta se eroaa klassisesta arabiasta huomattavasti. Huomasin, että haluan kehittää lisää toisen äidinkieleni arabian tai- toa ja työllistyä myöhemmin ulkoministeriöön.
Karim Aissa Baccouche opiskelee Jyväskylän yliopistossa romaanista filologiaa ja Helsingin yliopistossa arabialais- ta ja islamilaista kieltä ja kulttuuria.
Hanna Parviainen
teksti ja kuva Hanna Parviainen, otsikon tekstaus Päivi Lamberg
Miten tehtiin yliopiston esitteet, julisteet, opastekyltit, ni- mikyltit ja kalvosarjat ennen tietokoneiden aikakautta?
Siihen tarvittiin vakaata kättä, taiteellista silmää, hyviä hermoja ja piirtäjä Päivi Lamberg.
– Tekstasin ja piirsin aina käsin kaikki lukuisat piirto- heitinkalvot, opastekyltit ja julisteet ja esimerkiksi pro- mootioiden sadat pöytäkortit. Kylttejä ja julisteita teks- tattiin spriiliukoisilla tusseilla, ja käry oli todella karmea.
Pää oli usein kipeä ja välillä meinasi tulla jännetupen tu- lehdus, mutta oli mukavaa tekstata käsin, Lamberg ker- too.
Piirustuslauta, valopöytä ja lopulta 1990-luvulla myös tietokoneet alkoivat muuttaa piirtäjän työskentelytapo- ja. Pitkään ne pysyivät kuitenkin vain käsin tekemisen vaihtoehtona. Piirtäminen on aina tuntunut Lambergis- tä omalta jutulta.
– Lähdin taidekouluun, vaikka koulun ammatinvalin- nanohjaaja sanoi, että sillä alalla ei työtä riitä. On kuiten- kin riittänyt. Piirtäjän työ vaatii värisilmää ja sommitte- lua, joten koulutuksesta on ollut hyötyä.
Viime vuonna Jyväskylän yliopiston palvelusansio- merkin 30 vuoden työstään saanut Lamberg tuli ensim- mäisen kerran taloon vuonna 1978 nuorten työllistämis- projektin kautta. Hän aloitti työn silloisessa opetustek- nologian laitoksessa tittelillä laboratorioapulainen, vaik- ka toimikin piirtäjänä. Välillä hän työskenteli muualla, ja palasi sitten takaisin yliopistoon. Piirtäjän työpiste on sijainnut vuosien varrella täydennyskoulutuskeskukses- sa, kehittämistoimessa ja viestintäpalveluissa ja viimei- sen vuoden ajan tiedemuseossa.
Piirretystä professorista emeritus
Nykyään kalvosarjat, kyltit, esitteet ja julisteet tehdään tietokoneella, mutta tekstaustaidolle ja käsin piirtämisel- le on yhä jonkun verran kysyntää. Esimerkiksi yliopiston lähettämään adressiin tai onnittelukorttiin voi pyytää piir- täjältä tekstauksen.
Vuosien varrella Lambergin kädenjälki on jäänyt näky- viin esimerkiksi vuonna 1989 muurattuun Ylistönrinteen kemian laitoksen rakennuksen peruskirjaan, Yliopiston-
portti-teoksen leijonavaakunaan sekä Korkeakoululii- kunnan tunnuksessa hyppivään hahmoon.
– Vuosia sitten Yliopistopainolla oli käytössä piirtä- mäni professorihahmo, joka oli esillä kaupungillakin jossain. Nyt Yliopistopainolla on käytössään toisenlai- nen professori, joten tuo piirretty on varmaankin jo elä- köitynyt, Lamberg nauraa.
Piirtäjän työnkuva on laajentunut muun muassa tiede- museon aineiston skannaukseen, perusnäyttelyn kuvien etsimiseen sekä kuva-arkistojen käsittelyyn ja valokuvi- en kuvatietojen etsimiseen.
– Kampuksilla tiedetään mielestäni hyvin, että meillä on oma piirtäjä. Olen saanut tehdä sitä, mitä olen halun- nutkin ja mikä tuntuu omalta. Olen siitä iloinen, Lam- berg sanoo.
Yliopiston piirtäjä:
Ennen piirtäjä Päivi Lamberg tekstasi käsin useat samanlaiset opastekyltit ja piirtoheitinkalvot, nyky- ään tekstaukselle on käyttöä enää onnittelukorttien ja adressien teksteissä.
Pelejä joka lähtöön
1. Tiedepäivä innosti kaikenikäisiä tutkimaan ja kokeilemaan itse tie- teen tekemistä.
2. Italokokki Luigi haastoi Jenna Kyllösen tilaamaan ruokansa italiaksi Liki Epeli -kielipelissä.
3. Niki Väänänen testasi tarkkuut- taan OKL:n opiskelijoiden luonnon- tiederastin savutykkiammunnassa.
4. Venäjän sanastoa treenaamassa Tiia-Maria Kinnunen Kivijärveltä.
5. Norssin kolmasluokkalaiset kokei- livat tabletilla piirtämistä Agoran oppimistilassa.
6. Antton Minkkinen ja Arttu Viita- saari Voionmaan lukiosta selvittivät, kummasta irtoaa enemmän voltteja, ananaksesta vai appelsiinista.
7. Pelin henki sai Norssin tytöt tans- sahtelemaan.
8. Oikealla seossuhteella Benjamin Tervosen lähettämä vetyraketti ampaisi korkeuksiin. Fysiikkaa opis- keleva Pauli Hytölä tarkkaili lento-
1 2
3
teksti vesa Holm, kuvat Petteri kivimäki
Pelin henki -teemalla 2.4. vietetty Tiedepäivä houkutteli Mattilanniemen Agoraan yli 300 oppilas- ta 12 koulusta. Yliopiston joka toinen vuosi järjestämä tapahtuma tuo Keski-Suomen alueen kou- lulaisille ja toisen asteen opiskelijoille tietoa, elämyksiä ja oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta.
Tiedepäivään kuuluu myös kaikille avoimia yleisöluentoja.
5
7
4 5
8 6
7
Metsänhoidossa on totuttu ajattelemaan, että puustos- ta saa parhaan tuoton käsittelemällä sitä kaavamaisesti hyvän metsänhoidon suositusten mukaisesti. Näin on- kin suurimmalla osalla metsiköistä. Kuitenkin jopa 40 prosentille palstoista olisi taloudellisesti hyödyllistä jät- tää harvennushakkuut tekemättä. Samalla luonnon mo- nimuotoisuus paranisi merkittävästi.
Tällaisiin tuloksiin on tullut bio- ja ympäristötieteiden professori Mikko Mönkkösen tutkijaryhmä, joka tarkas- teli kasvua ja kehitystä kaikkiaan 68 neliökilometrin alal- la keskisuomalaista metsämaata. Alueelle sijoittui noin
30 000 metsäkuviota eli kansanomaisesti palstaa.
Suomen Akatemian rahoittamassa projektissa Ekolo- gisten ja taloudellisten arvojen yhtäaikainen tuottaminen metsämaisematasolla on tavoitteena etsiä keinoja met- säluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi ja lisää- miseksi samalla, kun metsistä saadaan hakkuutuloja ja puuta.
– Viime aikoina on alettu korostaa metsäluonnon vai- kutusta ihmisen hyvinvoinnille. Monet omistajat ovat metsän tuoton ohella kiinnostuneita säilyttämään virkis- tysarvoja ja lajien elinympäristöjä, Mönkkönen luettelee.
Keinoja monimuotoisuuden lisäämiseksi
Puut ovat tärkeitä hiilen sitojia, ja niillä on huomattava merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tästä syystä metsien käytössä on tärkeää pyrkiä sovittamaan yhteen erilaisia tavoitteita. Ne eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään, kuten tutkimus osoitti. Eri tavoitteiden sa- manaikainen tarkastelu ja optimoiminen osoittautui he- delmälliseksi.
Bio- ja ympäristötieteiden ja informaatioteknologi- an tutkijoista koostuva ryhmä simuloi metsien kasvua ja puuston rakenteen vaihtoehtoisia muutoksia erilaisilla muuttujilla. Näin nähtiin, miten tietyt toimenpiteet vai- kuttivat luontoon kokonaisuutena. Tavoitteena oli löytää edullisia keinoja ja käsittely-yhdistelmiä monimuotoi- suuden lisäämiseksi.
– Monitavoitteiseen optimiratkaisuun pääseminen edellyttää useiden metsänkäsittelyvaihtoehtojen saman- aikaista käyttöä ja huolellista metsäaluetason suunnitte- luotetta. Pelkästään paremmalla suunnittelulla voidaan lajien elinympäristöjen määrää lisätä huomattavasti il- man suurempia kustannuksia, Mönkkönen arvioi.
