Kertomus Suomen Kivityöntekijäin liiton toiminnasta v:lta 1912.

(1)

' trZT. s

Kertomus

uomen Kivityöntekijäin liiton toiminnasta v:lta 1912

CD

Työväenliikkeon kiriasto- Arbstarrörclsci ia bibliotek

Helsinki 1913, Työväen kirjapaino.

(2)

öv

(3)

Kertomus

Suomen Kivityöntekijäin liiton

toiminnasta viita 1912.

Kivityöntekijöillä on ollut jo parin vuoden aikana talou

dellisesti edullista aikaa. Tästä on seurannut työntekijäin kesken vilkkaampi yhteistoiminta ja jäsenluvun lisääntyminen niin, että se jo on joissakin määrin vastannut tarkoitustaan.

Mutta ei kuitenkaan siinä määrin, että ei vielä toivomisen varaa olisi. Yleensä on vielä kokonaisvaikutus heikkoa, ja väsymystä toiminnassa tapahtuu. Ei yhteistoiminnan tar

peellisuus ole niin vakiintunut vielä, että jäsen jättäytyessään pois ammattiosaston jäsenyydestä tuntisi sillä sortavansa oman itsensä ja toveriensa toimintaa ja pyrkimyksiä. Vaikkakin vaistomaisesti käsittää osaston toiminnan kuntoisuuden riip

puvan siitä, missä määrin sillä on paikkakunnan työntekijät, mutta ei sitä, että hänkin osaltaan on siihen syyllinen. Otet

takoon vielä huomioon, että ammatillinen työväenliike vaatii aineellista tukea, joka menetetään, että vaan osa työläisiä jää rauhan ajaksi ylläpitämään ammattiosastoa.

Vuoden kuluessa on tullut suuri osa uusia jäseniä, mutta vuoden ensi ja viime neljännes osottavat että osastot ovat olleet enempi vaihtokassan muotoisia laitoksia joihin jäsenet ovat tulleet ja menneet. Siis velvollisuudentunnetta puut

tuu. Osastojen toiminnan heikentymisen kautta ovat työn

tekijät monissa paikoin saaneet itsekin kärsiä taloudellista

(4)

tappiota ja sen pakoittamana ryhtyneet keskinäiseen kilpai

luun, niin on se vaan yhä surullisemmaksi aseman muutta

nut. Mutta ei tämäkään ole vielä innostanut parempaan yhteistoimintaan.

Vuolukiviteollisuus on myöskin yhä surkastuneessa tilassa työntekijäin järjestäymiseen nähden. Sillä nekin osastot kuin sillä alalla ovat, eivät tahdo elää, vaan on kuoleman uhka jäsenluvun vähyyden tähden aina edessä. Eikä edes voi

massa olevaa sopimusta ole voitu pakoittaa työnantajia nou

dattamaan, kuin miehet luikkivat pois ammattiosastosta ja työnantajan kanssa kilpaa vainoavat osaston toimintaa, joten nekin kun osastoa ovat ylläpitäneet, ovat saaneet tämän vai

non tähden jo monesta työpaikasta potkut. Ei edes ne sur

keat joukkomurhat joita näillä louhimoilla tapaturman muo

dossa tapahtui, saanut valveille työntekijöitä, vaan samanlai

sella tyyneydellä kuin karitsat keritsijäinsä käsissä, ovat edel

leenkin työläiset, odottaen mitä heille tuleman pitää.

Liiton toiminnasta kuluneella vuodella yksityiskohtaisem

min seuraavaa:

Liiton kokoonpano.

Sortavalan osaston toiminta siirrettiin vuoden alussa Tuokslahteen, pysyen edelleenkin Sortavalan osastona.

Riihimäen osastossa syntyi keskinäiset riitaisuudet, joista oli seuraus, että ammattiosaston toiminta lakkasi tammikuulla.

Jyväskylään perustettu kivityöntekijäin ammattiosasto hy

väksyttiin liiton osastoksi n:lla 39 (entinen Loviisan osasto).

Vuonislahden vuolukivityöntekijäin ammattiosasto hyväk

syttiin maaliskuulla liiton osastoksi järjestysndla 31.

Virolahden kivityöntekijäin osasto hyväksyttiin liiton osas

toksi huhtikuun 1 p:stä järjestysndla 30 (entinen Riihimäen osasto).

(5)

Kumlingin osasto hyväksyttiin 1 p:stä huhtikuuta liiton osastoksi järjestysn:lla 26 (entinen Oulun osasto).

Koukkusaaren osasto hyväksyttiin 1 p:stä toukokuuta lii

ton osastoksi järjestysn:lla 41.

Salon osasto hyväksyttiin liiton osastoksi 1 p:stä kesä

kuuta järjestysn:lla 42.

Weslanfjärdin Lammalan osasto hyväksyttiin liiton osas

toksi järjestysn:IIa 43 jouluk. 1 p:stä.

Hämeenlinnan ja Nunnanlahden osastot ovat ilmoitta

neet toiminnan lakanneeksi, vaan lopputilitystä ei näistä vielä ole tehty.

Ilman minkään osaston välitystä kuuluu liittoon Taavi Jääskeläinen Savonlinnasta.

Jäsenluvut ja osastojen kuntoisuus näkyy taulukoista.

Liiton asiain hoito.

Liittotoimikunnassa ei ole muutoksia kuluneella vuodella tapahtunut. Virkailijoina ovat olleet: V. Koivula puheen

johtajana, K. Salmela rahastonhoitajana ja allekirjoittanut sih

teerinä.

Liittotoimikunnalla on ollut 27 kokousta, joista pöytä

kirjaan on merkitty 182 §:lää.

Kokouksiin ovat liittotoimikunnan jäsenet ottaneet osaa seuraavasti: V. Koivula 23, K. E. Majanen 24, K. Salmela 26, J. Mäkinen 24, A. Talvio 26, N. Nieminen 25, J. Virtanen

25 ja allekirjoittanut 26 kertaa.

Liiton toimisto on ollut allekirjoittaneen asunnossa 15 mk. kuukausivuokraa vastaan.

Työriitaisuudet.

Jo viime vuotena joulukuun 21 päivänä alkanut Bergön saaren katukivenhakkaajain lakko päättyi kirjalliseen työsopi

(6)

mukseen helmikuun 12 päivänä. Lakko kesti 41 päivää ja avustusta käytettiin liitolta 692 mk. sekä kerätyttä y. m. va

roja 1,060 mk. eli yhteensä 1,752.

Tämän sopimuksen kautta, vaikkakin siinä vielä puutteita on, poistettiin työnjohtajan yksinvaltius. Alimmat palkat (jos muihin töihin näitä vietiin) olivat ilman ylityöprosenttia jo melkein säännöllisesti 30 penniä tunti. Nyt saatiin alin tuntipalkka 40 penniksi sekä pyhä- ja ylityölle prosentit ja lastaukseen 10 pennin korotus tuntipalkkaan. Urakkatyö- hinnat, joista riita alkoikin, nousivat siten, että yhtiön alku

peräinen tarjous olisi jättänyt keskimäärin Warsovan ja Pa

risin kivissä noin 240 mk. vähemmälle vuositulolle ja sekun

dassa noin 150 mk. Tämä on jo koko hyvä vuositulon lisäys, joka olisi silloisen työntekijäin luvun mukaan lisän

nyt yhtiön vuosivoittoa 6—7 tuhannella markalla. Työpäi

vän pituus joka ennen oli rajoittamatoin, määrättiin 10-tuntiseksi, paitsi lauvantaisin ja juhlain aattoina 7-tuntiseksi.

Osalliseksi tähän riitaan joutui päivätyöläisiä 10 sentähden, että yhtiö ei voinut entistä määrää käyttää, kun varsinainen hakkausala oli seisahtunut

Hyvinkäällä Hyyppärän louhimoita viime vuonna alka

nut lakko päättyi 27 p:nä lokakuuta tänä vuonna. Lakko kesti toista vuotta ja päättyi täydellisellä tappiolta. Liiton varoja on tässä lakossa käytetty avustuksiin 48 mk. tämän vuoden osalle.

Helsingissä sanoi Suomen Rakennusmestariinkin Hel

singin osasto irti Kivityöntekijäin Palkkasopimuksen, yleis

sopimuksen sekä toisten rakennusalalla olevain ammatti

kuntain sopimuset. Yleinen selonteko tästä näkynee par

haiten Ammattijärjestön toimintakertomuksessa. Mutta se osa, joka käsitti kivityöntekijäin yksityistä palkkasopimusta, tuli erityisemmin meidän valvottavaksemme. Tästä sanotta

koon, että työntekijäin puolelta ei sanottu sopimusta irti.

Rakennusmestarien irtisanomisen johdosta alkanut riita syn

nytti myöskin sovitteluja, joihin työntekijäin edustajat ilmoit

tivat myöskin puolestaan haluamiansa muutoksia. Asiassa ei

(7)

saatu sovintoa, vaan oli riita jätettävä sopimuksen mukaisen sovinto-oikeuden ratkaistavaksi. Yksimielisyyttä ei edes saatu sovinto-oikeuden puheenjohtajan valinnassa, vaan sekin oli jätettävä H:gin kaupungin Maistraatin ratkaistavaksi, joka määräsi tuom. H. Ritavuoren puheenjohtajaksi. Sovinto- oikeudessa tehtiinkin uusi sopimus, jossa tuli muutoksia hakkaajille useamman kuin kaksisivuisen kiven saumahak- kauksessa sekä poraushinnoitteluun uusi aluejako ja osittai

nen hintain korotus. Nämä muutokset olivat saatavissa si

ten, että kivityönteeltäjä-osuuskunnat, vaikka eivät sopimusta irtisanoneet, katsoivat kuitenkin voivansa suostua tämänlaisiin muutoksiin sovinnaisella tavalla, joka osottaa, että tämä muu

tos on kohtuullisena pidettävä. Sopimus uusitussa muodos

saan allekirjoitettiin myöskin näiden osuuskuntain puolelta.

Tästä huolimatta joutui osa kivityöntekijöitä kärsimään H:gin rakennustyö väen lakosta, sillä rakennusmestarit koettivat vai

kuttaa, että mahdollisimman vähä määrä kivityöläisiä olisi saanut töitä. Osaksi lienee myöskin kivityöntekijöillä ollut tarkotus kannatuslakolla tukea rakennustyöläisiä kun asiat olivat yhteisiä monessa suhteessa. Tästä syystä ei myöskään liittotoimikunta katsonut voivansa näiltä lakon tähden työt

tömiksi joutuneilta kieltää avustusta, vaan päätti antaa sään

nöissä määrätyn suuruussuhteen mukaisen avustuksen niille jäsenille, jotka olivat veronsa maksaneina siihen oikeutetut ja että paikalliset osastot itse auttoivat niitä joita ei liitto avustanut. Tähän käytettiin liiton varoja 1,187 mk. Liitto- toimikunta otti myöskin osaa tämän rakennustyöväkeä kos

kevan sopimuksen (n. s. yleissopimuksen) neuvotteluihin sekä siitä johtuviin muihin toimenpiteihin.

Tuokslahti, johon vuoden alusta oli siirretty Sortavalan osaston toiminta, esitti että porarien palkkoja olisi saatava korjatuksi. Kun liiton puolelta tästä pyydettiin lisäselvityk

siä ja selostuksia asemasta yleensä, saapuikin tieto, että ylei

nen kokous on päättänyt lakon, jonka osastokin on hyväk

synyt ja pyysivät, että liitto sen hyväksyisi ja antaisi myös

kin aineellista apua, jota kyllä luulivat ei suuresti tarvitse

(8)

vansa. Lakko kuitenkin pian alkoi merkityksensä menettää, sillä vähin erin miehet pyrkivät takaisin. Työnjohtaja taas puolestaan tunsi työmiehensä ja pani ehdoksi, että ensin päättäisivät lopettaa lakon, niin kyllä sitten työt alkaisivat Niin kävikin, nämä eri kansallisuudet ja suurin osa järjesty

mättömiä saivat kärsiä vahingon ja palata nöyryytetyin mie

lin takaisin töihin.

Vehmaan osasto esitti tammikuun lopulla että saisivat sanoa v:na 1908 tehdyn sopimuksen irti ja esittää ehdotus uudeksi sopimukseksi. Liittotoimikunnalla puolestaan ei ol

lut muistuttamista sitä vastaan, vaan arveli, että voi olla tul

kintakysymys irtisanomisoikeudesta ja jos se kuitenkin tulee, on tämä sovinto-oikeutena käsiteltävä. Riita tulikin, eivätkä sopineet puheenjohtajasta, joten tämän tulkinta jäi ratkaise

matta. Osasto tosin pyysi lakkolupaa kun irtisanomisaika oli umpeen kulunut, mutta liittotoimikunta katsoi ei voivansa sitä myöntää. Tästä on ollut riitaa jälkeenpäin jonkun ver

ran. Kuitenkin näytti selostus, että lakon tekemiseen ei ko

vin hyviä edellytyksiä olisi ollutkaan.

Hangon osasto esitti, että sen puolesta sanottaisiin irti v. 1907 tehty sopimus, johon helmik. 12 p:nä pidetty Han

gon graniittityöntekijäin kokous oli osaston valtuuttanut.

Liittotoimikunta puolestaan hyväksyikin esityksen. Neuvot

telut alkoivat uudesta sopimuksesta heti irtisanomisen jälkeen sekä jatkuivat osaston valtuutettujen kanssa ilman suurem

paa riitaa siksi kun sopimus allekirjoitettiin. Sopimus on voimassa v. 1914 ja takaa alimpana tuntipalkkana kiven-

hakkaajille 70 penniä sekä työajan 57 tunniksi viikossa. , Palkat paranivat noin 8 °/0.

Tämän jälkeen pyysivät porarit, että liiton luottamus

mies tulisi Hankoon jolloin perustettaisiin myöskin porarien ammattiosasto ja että heillä olisi myöskin palkkavaatimuksia.

Kun asiat eivät muuten selventyneet, matkusti luottamusmies Hankoon, jossa asiat järjestettiin niin, että porarit yhtyivät ammattiosastoon, sekä saatiin heillekin kirjallinen sopimus.

(9)

Tämä sopimus sisältyy ennemmin tehtyyn kivenhakkaajain sopimusten määräyksiin kaikissa muissa kohti paitsi hinnoit- telutariffia ja myöskin tuntipalkoissa, jotka ovat alhaisemmat kun kivenhakkaajain.

Tampereen osasto ilmoitti helmikuulla, että ovat päättä

neet ryhtyä vaatimaan kirjallista työsopimusta. Tämä ehdo

tus hyväksyttiin liiton puolesta. Mutta kun Tampereen kivi- työnteettäjät eivät neuvotteluihin antautuneet tämän ehdo

tuksen johdosta ja kun tässä tapauksessa ei muuta mahdol

lisuutta jäänyt kun lakon tekeminen, ryhtyi liittotoimikunta asiaa tutkimaan, jota varten luottamusmies matkusti Tampe

reelle. Työolot eivät kuitenkaan olleet hyvät, sekä keski

näinen suhde kivityöntekijöillä oli sellainen, että lakon teke

misestä oli tällä kertaa luopuminen ja jäätävä odottamaan edullisempaa aikaa.

Kotkan osasto ilmoitti helmikuulla, että työnantajat aiko

vat jatkaa työpäivän 10-tuntiseksi, jonka johdosta tahtovat liittotoimikunnan lausuntoa siitä, mitä osaston on tehtävä.

Liittotoimikunta vastasi, että kaikki voima on vastarintaan kohdistettava. Tämän johdosta jätettiin työsopimusehdotus työnantajille, josta alkoikin neuvottelut muiden kanssa, vaan satamarakennuskomitea lähetti ehdotuksen takaisin ja n. s.

Isosakki ei ottanut neuvotteluun osaa, mutta ei sanonut vas- tustavansakaan sopimusta. Osuuskunta Muuri hyväksyi so

pimuksen ja myöhemmin tämä toinenkin ryhmä. Mutta sokeritehtaan rakennusmestari Huovinen selitti ei voivansa sitä nyt hyväksyä, vaikka ei tosin vastusta sitä. Lopulta täytyi Huovisen teettämät kivityöt panna lakkotilaan ja kuu

kauden kestettyä lakkoa, kirjoitti Huovinenkin sopimuksen alle nimensä. Todellinen tappelu syntyi satamarakennuk

sella. Osaston lähetystöä ei otettu vastaan ja kun liiton luottamusmies tarjoutui asiasta neuvotteluun, niin otettiin kyllä vastaan, vaan samalla selitettiin, että he ovat ne jotka määräävät ja ei tämän luontoisissa töissä ja niiden teettämi

sessä voi tulla kyseeseenkään sopimus, jossa työntekijät oli-

(10)

sivat edustajainsa kautta osalliset. Sitäpaitsi ovat he mää

ränneet 10 tunnin työpäivän ja se on pidettävä. Tästä al

koi puolustuslakko satamarakennuksella maalisk. 22 p:nä ja otti siihen osaa 66 miestä. Lakko laajeni sekatyöväen puo

lelta myöskin muihin kaupungin töihin, mutta luopuivat nämä lakosta jonkun ajan kuluttua; kivityöntekijät sitävas

toin jatkoivat edelleen lakkoa satamarakennuksella. Kun riitaisuudet jatkuivat, niin Kotkan kaupungin valtuustokin käsitteli asiaa ja katsoi kohtuulliseksi 10 tunnin työpäivän.

Mutta satamarakennuskomitea ei ollutkaan enään niin taipu

maton kun lakon alussa, vaan antautui neuvotteluun työn

tekijäin edustajain kanssa. Tässä neuvottelussa esitettiin, että he kyllä sallisivat kivitöissä lyhemmän kun 10 tunnin työ

päivän, mutta vaan siten, että se ei tuota haittaa muihin työntekijöihin nähden ja että tariffihinnoittelu, jonka nyt tarjoa

vat, tulisi olemaan takeena siitä, mitä täällä maksetaan. Tä

hän ei voitu vielä tyytyä, koska lakko oli jo pitkän ajan kestänyt eheänä. Lopultakin saivat rikkureja värvätyksi ja työt alkoivat jatkua, joten asema kääntyi epävarmaksi. Nyt oli tarjouduttava neuvotteluun ja sitä varten matkusti liiton luottamusmies Kotkaan. Neuvottelut alkoivat, joissa insi

nööri lupasi ettei lakon tähden vainota ketään ja alimmat hinnat töistä ovat samat kun aikaisemmin on tarjottu ja että kivityöntekijöille sallitaan lyhempikin kun 10 tunnin työ

päivä, mikäli se ei ole yhteydessä koneiden eli muun työ

väen kanssa. Lakko päättyi syysk. 11 p:nä. Tulos ei ollut tässä pitkässä lakossa loistava, mutta ei häviökään, ja tämä

kin sentähden, että työnhaluisia joutui tähän välittäjäksi.

Liiton varoja käytettiin tässä tappelussa 526: 50.

Solbergin osasto esitti helmikuussa, että Sonasundin lou- himolle olisi saatava työsopimus. Liittotoimikunta hyväksyi tämän ja ehdotus työsopimukseksi jätettiin Suomen Kivi- teollisuusosakeyhtiölle. Tämä yhtiö ei kuitenkaan antautu

nut neuvotteluun, vaan väitti, että sen työmiehet Sonasundissa eivät olisi tämän vaatimuksen takana. Tästä tuli keskinäi

nen riita osastossa, jota varten oli luottamusmiehen matkus- 1

(11)

tettava Solbergiin. Nyt tehtiin uusi päätös, jossa tämän louhimon miehet valtuuttivat puolestaan osaston asiaansa ajamaan. Tämän jälkeen alkoivatkin neuvottelut, mutta ne eivät johtaneet tuloksiin. Työnantaja ei luvannut edes en

tisiä palkkoja, joten ei ollut muuta neuvoa kuin julistaa tä

män louhimon työt lakkotilaan. Lakko alkoi huhtik. 15 p.

ja päättyi syysk. 12 p:nä kirjalliseen sopimukseen, joka saa

tiin molemminpuolisen neuvottelun tuloksena. Liiton va

roja käytettiin ainoastaan 296 mk.

Kemiön osasto esitti huhtikuulla työsopimusehdotuksen.

Tämä hyväksyttiin työnantajalle »Kansainväliselle osakeyh

tiölle» esitettäväksi. Kun aika oli umpeenkulunut siitä, jo

hon mennessä olisi pitänyt neuvottelut sopimuksesta alkaa, mutta mitään selitystä ei saatu työnantajain puolelta, lakka

sivat miehet, luvultaan 112, heti työstä. Nyt suostui yhtiön edustaja neuvotteluun työntekijäin valtuutettujen kanssaja kym

menen päivän kuluessa saatiin lopullinen sovinto ja työt al

koivat jälleen, noudattamalla sitä sopimusta kun nyt tehtiin.

Lahden osasto kysyi liittotoimikunnalta, jos voisivat viimevuotisen työsopimusehdotuksensa taaskin esittää työn- teettäjille. Liittotoimikunnalla ei sen esittämistä vastaan ollut muistuttamista, mutta arveli, että tuskinpa siinä muuta voi

daan tehdä, sillä tiettävästi eivät työnteettäjät antaudu neu

votteluun ja töitä lienee verrattain vähän. Niin kävikin, sillä työolot Lahdessa huononivat yhä ja työntekijäin täytyi jäädä odottamaan parempaa aikaa.

Voikkaan, Kymin ja Kuusankosken osastot esittivät kesä

kuulla, että heidän työsopimusehdotuksensa liiton puolesta hyväksyttäisiin työnantajalle, Kymin osakeyhtiölle esitettä

väksi. Liittotoimikunta puolestaan hyväksyi tämän ehdotuk

sen, joka oli verrattain pienillä lisävaatimuksilla entisiin käy- tännössäoleviin palkkoihin nähden. Samoin annettiin myö

hemmin lakkolupa, mutta vaan siinä tapauksessa, jos mui

den ammattikuntain puolelta tulee sellainen hyväksytyksi.

(12)

Tätä ei kuitenkaan Ammattijärjestön toimikunta voinut hy

väksyä, mutta siitä huolimatta eri ammateissa olevat työn

tekijät sanoivat itsensä irti töistä ja huolimatta sovintoyrityk- sistä alkoi lakko 19 päivänä heinäkuuta. Liittotoimikunta päätti antaa sääntöjen määräämän lakkoavustuksen niille jäse

nille kun tähän lakkoon osalliseksi tulivat. Koska tämä lakko on eri ammattien yhteinen, on siitä tarkempi yksityiskohtainen selonteko Ammattijärjestön kertomuksessa. Avustusta saivat liitolta Voikkaan osasto 974 ja Kuusankosken osasto 752 mk.

Virolahden osasto kysyi miten he saisivat Itä-Snomen Graniitti-osakeyhtiön sopimuksen ulotetuksi heidänkin työ

maihinsa. Tätä liittotoimikunta ei katsonut voitavan nyt saada, vaan voisi osasto nyt valmistella sopimusehdotuksen, joka sopivan ajan tultua esitettäisiin kivityönteettäjille.

Muita pienempiä riitoja on eri osastoilla ollut, mutta niissä ei erityisesti ole liiton toimenpiteitä vaadittu.

Työpalkkain pidättämisiä ja sopimusten rikkomisia.

Antreassa syntyi riita venäläisen Marmori-, graniitti- ja rakennusteollisuus o.-y:n kanssa työehtosopimuksen rikko

misesta. Tämä riita meni sovinto-oikeuteen, jossa työnan

taja tuomittiin maksamaan pidätetyt palkat ja kulut asiassa.

Mutta asia ei tähän päättynyt, sillä yhtiö ei tuomiota totel

lut, joten tuli osaston haettavaksi ulosottotuomio joka kesti kauan aikaa ennenkuin pakkohuutokauppa saatiin. Lopulta

kin tämä juttu tuli selväksi ja tuomitut palkat ja kulungit saatiin.

Samanlaiset jutut tulivat Koneellisen kiviveistämö-osake- yhtiön ja Itä-Suomen Graniitti-osakeyhtiön kanssa. Sen jäl

keen on useita eri kertoja Itä-Suomen graniitti-osakeyhtiötä rangaistu sovinto-oikeustuomiolla sopimuksen rikkomuksista, joihin tämä yhtiö ei enään edes jäseniä valinnut. Nämä tuomiot ovat vielä suorittamatta, sillä yhtiöt eivät ole niitä maksaneet ja uloshakutuomioita täytäntöön saadessa on ollut

(13)

vaikeuksia, jonka tähden lopullinen tulos ei ole vieläkään tiedossa sentähden, että yhtiöt koettavat saada sovinto-oikeu

den päätökset mitättömäksi.

Helsingissä Söörnäisten tehtaalla ei maksettu eräälle op

pilaalle sopimuksen määräämää palkkaa, jonka tähden asiasta tuli riita. Lopulta maksoi yhtiö kuitenkin pidätetyn palkan, sillä asia olisi muutoin tullut sovinto-oikeuden käsiteltäväksi.

Samalla tavalla sovittiin ilman sovinto-oikeuden kokoon

tumista Solbergin louhimolla sattunut tariffirikos siten, että työnantajan puolelta suostuttiin asia korjaamaan.

Keskinäisiä riitoja oli Lahdessa, Riihimäellä ja Sona- sundin louhimolla. Nämä kuitenkin selväsi ilman suurem

pia vaikeuksia.

Matkat.

Kun erityisiä oman liiton osastojen toiminnan järjestä

mis- tai muita työriita-asioita ei ole ollut, ei yksistään agi- tatsionin tähden ole voitu matkoja tehdä. Kun tämä on verrattain kallista liitolle, sekä asia Ammattijärjestön taholta järjestettynä tuli siten, että sen puhujat matkustavat herätys- matkoilla, ovat nämä myöskin käyneet meidän toivomis

samme paikoissa, joten tarpeeton matkarahain kulutus on säästynyt.

Luottamusmies on käynyt Hangossa 2, Solbergissa 1, Sonasundissa 1, Kotkassa 3, Antreassa 4, Viipurissa 1, Tuoks- lahdessa 1, Virolahdessa 1, Pulsassa 1, Lappeenrannassa 1, Kuusankoskella 2, Voikassa 1, Lahdessa 1 ja Tampereella 1 kerran. Näillä matkoilla on annettu käytännöllisiä ohjeita osaston toiminnassa, sovitteluja työriidoissa ja pidetty pu

heita ja esitelmiä.

Kirjevaihto.

Kuluneella vuodella on osastoille y. m. lähetetty liiton toimistosta 820 eri kirjelähetystä. Nämä ovat sisältäneet neuvoja, tiedonantoja, S. Ammattijärjestön kirjeitä y. m. kyse

lyjä tai niiden selityksiä.

(14)

Muita asioita.

Oulun osaston kanssa on ollut kirjevaihdon kautta kiis

telyä siitä, kun mainittu osasto erosi liitosta viime edustaja

kokouksen edellä. Osasto selitti ei voivansa enään liittoon kuulua, kun maksut kallistuivat.

Myllykosken osasto lakkautti jo aikaisemmin toimintansa, mutta ei tehnyt tilitystä. Nyt saatiin loppuselonteko ja va

roja 20 mk. Tosin ilmoitettiin, että osasto on yhdistykselle aikoinaan antanut lainaksi 125 mk., mutta yhdistys selitti, että se on saatu rakennusrahastoon lahjoituksena. Liitto- toimikunta puolestaan ei katsonut voivansa asialle muuta, kun hyväksyä tämä yhdistyksen selitys.

Pietarista venäläisten kivityöntekijäin taholta kyseltiin liit

tomme toimintaa sekä pyydettiin selostuksia. Kun lähemmin ei tunnettu kyselyjen tarkoitusta ja kun toimintamme on Kansainvälisen sihteeristön kautta selostettu neljännesvuosit

tain, ei katsottu voitavan muuta tehdä, vaan saavat ne tiedot kun haluavat kansainvälisen toimiston kautta.

S. Ammattijärjestö määräsi 50 pennin viikkoveron joka kannettiin 11 viikolta. Kun liittomme omat taistelut olisi

vat vaatineet ylimääräisen veron, ei kahta veroa voitu mää

rätä, vaan tässä yhteydessä oli liiton oma 25 pennin vero ja ylijäämä, joka oli puolta suurempi liiton omaa veroa, tilitettiin Ammattijärjestölle.

Suomen Ammattijärjestön edustajakokouksessa, joka pi

dettiin Helsingissä toukokuun 20— 26 p:nä tuli meidän liit

tomme edustajain valinta toimitettavaksi liittoäänestyksen kautta. Ehdokkaita olivat tätä varten osastot asettaneet ja näistä huhtikuun 21 p:nä toimitetussa äänestyksessä saivat ehdokkaat ääniä seuraavasti:

Alex Mäkinen Kymin ja Kuusan osasto 116 ääntä

Osk. Varpe Turun » 174 »

K.. E. Majanen H:gin hak. » 260 »

M. Tökkeri Kotkan » 114 »

Aaro Pennanen Kuopion » 91 »

(15)

O. A. Salonen Lahden osasto 124 ääntä

T. Bryggari Hangon » 154 »

H. Manner Talikkalan » 168 »

K R- Nurmi Uuden k. » 125 »

F. V. Koskinen Kemiön » 131 »

Hj. Leander Voikkaan » 95 »

J. Rauhala Antrean » 213 »

M. Lammi Vaasan » 92 »

I. Kaskinen Bergön » 103 »

K V. Messulin H:gin porarien » 116 »

M. E. Pöntinen Täkterin » 89 «

K V. Salmela (Hangosta) Vehmaan » 160 »

J. Ruohomäki Raahen » 80 »

H. Toivonen Sorvalin » 100 »

M. Eklund Tainionkosken » 67 »

V. Nieminen H:gin karkeak. » 116 »

J. Heinonen Viipurin ^i> 158 »

E. Ihanainen Lappeenrannan ^» 68 »

Kun jäsenlukumme lisääntyi niin, että edustajia voitiin lähettää 12:ta, tuli tämän äänestyksen mukaan edustajiksi:

K. E. Majanen, J. Rauhala, O. Varpe, H. Manner, J. Hei

nonen, T. Bryggari, F. V. Koskinen, K. R. Nurmi, O. A.

Salonen, A. Mäkinen, V. Nieminen ja K. V. Messulin. Mä

kisen, Niemisen ja Messulinin välillä arpa määräsi Niemisen varalle, mutta kun Salmela ei voinut sairauden tähden saa

pua, kutsuttiin hänen tilalleen varajäsen Nieminen. Liitto- toimikunnan edustajana oli J. Mäkinen.

Ammattijärjestön edustajakokouksen kulut kannettiin eri

tyisenä maksuna osastoilta jäsenluvun mukaan, mitä silloin jäseniä oli kussakin osastossa.

Liittomme, joka yhtyi Kansainväliseen kivityöntekijäin sihteeristöön, on tämän vuoden aikana ollut kirjevaihdossa tämän sihteeristön kanssa ja siten on myöskin neljännes

vuosittain saatu selostus eri maiden kivityöntekijäin toimin

nasta. Rahallista avustusta on meiltä pyydetty useihin työ

riitoihin ulkomailla, mutta kun omat työriidat olivat samoi-

(16)

hin aikoihin ja niitäkin useita, niin Iiittotoimikunta ei voinut avustuksia antaa, paitsi Sveitsin kivityöntekijöille 100 mk.

Lopuksi.

Olemme tässä toimintakertomuksessa lyhykäisesti kerto

neet tärkeimmistä asioista, mitä liiton kokonaistoiminnassa on v. 1912 tapahtunut. Tämä kolmivuotiskausi viime edustaja

kokouksesta on nyt päättymässä ja pian kokoontuvat liit

tomme edustajat 7:teen edustajakokoukseen, jossa tulevat käsiteltäviksi ja tarkistettaviksi ne lisäykset ja muutokset lii

ton toimintaa varten kun tarpeelliseksi katsotaan.

Ilahuttavaa on että liittomme on vaurastunut tällä ajalla koko huomattavasti taloudelliseen asemaan nähden, vaikka

kaan liittovero ei suinkaan ole ollut liian rasittava ja kun työriitoja on ollut verrattain runsaasti, joissa on liiton ta

loudellinen puoli usein runsaastikin varoja kysyvänä seik

kana. Mutta niissä on onnistuttu koko vähillä avustuksilla suoriutumaan jotakuinkin edullisesti. Samoin on jäsenluku sitten viime edustajakokouksen noussut sekä osastoja lisään

tynyt, niin että toimintamme tarpeellisuus on tullut enempi tunnetuksi. Ei kuitenkaan ole kaikki niin kun olla tulisi.

Heikkouksia on vielä paljon ja jäsenten suhde kovin vaih- televa ammattiosastoissa. Tämä osoittaa että vakiintunut käsitys ei ole vielä sellainen, että ammattiosasto on a ja o työntekijäin yhteisen voimasuhteen määrääjänä, josta voima

suhteesta työntekijäin hyvinvointi riippuu. Katsellessa näitä taulukoita näkee kovin paljon vaillinaisuutta ja toiminnan heikkoutta eri ammattiosastoissa, mutta voidaan jo jonkin

moisina arviolaskelmina työntekijäin asema eri paikkakun

nilta katsottuna näistäkin saada, jonka vuoksi nyt, kun tämä toimintakausi on myöskin osaltaan antanut kokemusta kivi

työntekijöille siitä etujen ristiriidasta, joka työntekijäin ja -teettäjäin välillä on, jopa osaksi räikeänäkin, esiintynyt.

Uskomme, että edustajakokous on tekevä sellaisia ohjeita ja päätöksiä, joista liittomme yhä vaurastuu.

Suomen Kjv työntekijäin liiton Iiittotoimikunta:

K:tta J. Pietikäinen, luottamusmies.

(17)

Taulukko 1.

Tietoja S. Kivityöntekijäin liittoo

Tuloja vuoden kuluessa

Osaston koti

paikka S W:

a s

— s.

oT □' rt M. p.

Helsinki Viipuri Kotka . Tampere Vaasa . Hanko 8 Helsinki 9 Uusikaup 10 Antrea.

H.-linna Turku . Kuopio Voikka Pietarsaari Kajaani . Kuusankosk Hyvinkää Talikkala L: ra n ta Kemiö Tammisuo Enso Kumlinge Nunnani.

Sorvali Tuokslahti Virolahti Vuonislahti Bergö . Lahti . Solberg Raahe . Pulsa . Tainionk.

Vehmaa Jyväskylä

Karisalm Koukkus Salo . Vestanfjärd

122 41 249 128 329 983 1,743 1,531 385 60 191 8 53

32 17 49 92 1,205

57

154 17 350

65 53 3 S:

M. p.

143 135 65 33 156 174 112

10

5U

12 5 16 4

81 5 8

s I O S&i

*Ö>‘ »a:

xjo: rt

* SL rt S- a sa

sr ~

czi to en aa

gs

o____

rt —.

t/] .rt

M. p. M. M. p, M. p.

1,379 93

126

119 89 41

4 53 4 93

50

11

67

---42

1,663 1,267 750 1,061 998 1,021 1,306

10 93 92 67

629 40 209 164 226 08 250 65

748 72 82

94 239 217 656

67 688 460

293,65 526 50 34 131 308

736 300

81

30

65 30 85

60

7 80 352 343 350 531 452 245 16 36 34 66

203 10 27

25

70 50 117 10 304 50

25 50 752

48

692

183 20 87 60

221 141 303 156 51 32

43 70

480 44 80

104 40 119 233

58 56 39 38 4521

87 86

5 36 425

257

276 50

42 54 25

35

Yhteensä 9,357 54 1,149|8012,336 50'4,277]28 2,018 50 l,345i65 3,541 73'| 65j55

(18)

ityöntekijäin liittoon kuuluvain osastojen tuloista ja menois

a vuoden kuluessa Menoja vuod

o

O

SS. o O P *c5' rt

F s

50

18'50 M. p.

34 131 308

183 87

32

M. p. M. p. M. p. M. M. p.

35

43 70

480 44 80

736 300

81 1269.

147 931

99 85 3,614196 2,690 93

? 556 89 30 25 50 2,091 91 382

s. *<.

£« a*

r 3 03 < rt

SJ= O

M- p.

1,409 64 533!

95 127 45

&>

<T>

3O M. p.

77 45

eo x* p. M. p,

221 80 141 71 303 156 104

40156 - 1191391 — 233

45 3 -

35(80 63 3tf 40'i83

10411 88 147

408 25

87

86 16

5 425

257

276 42

35

1,345 65 3,54 1 73l

27 54 25

65 5f

2,003 2,686 3,814 3,731

1,722 02

48 --- 1 286186 48 65 381 !91 109 11

50 50

50 —

18 —

50 45 20

!

619 43 1,022 21

2,725|39 525 52 2,059178 1,175 38

105 36 571 49

173 22 788 30 2,479 14 1,523 83

495

119

49 80 415 451 885 687 776 328 30 145 218 163 127

214 70 55

54 04 193 79 113 30 418 46

43 68

48 iistaai - 352

172

- 100175 531

25‘

20100

— 60

459 245 30 36

66

203 27

75 - l "

50--- - 111 50 11 —

53i---

25

44 75

103 461 45

70 119 349

34 50)

12 234 30 30

20

16 55!-

100

71 70,

67

47 50) 26

97 5

6- 35,816 0118,304 21 4,811 39 9381631112 25 390!

(19)

vain osastojen tuloista ja menoista v. 1912

Menoja vuoden kuluessa

SB

25

65 11 150

□ *■O) So:

n> 3

2-a S

— B rt

su; O

M. p.

3 614 96 2,690 93

? — 556 89 2,091 91 382 95 2,003

2.686 3,814 3 731 02

1,722 286 381

48 86 91 2,725

525 2,059 1,175138

105 36 571 49

173 788 2,479 1,523

H 88

495 56

119 67

— 49 80 415 451 885 687 76 776 72

S 3'

< * 3 2-a <

'-'3 rt) S* O

M. p. M. p.

1,409 533 127 45

77 4HI —

70 352 74i 172 60

328 30 145 53 218 73 163 127

214 70 55

54 04 193 113 418

43 68

- 115 20

>21 35,816 01 |(i, 304 531 459 245 30 36

66 - 100 29 -

203 27

44 50

s

o S

<

C O

M. p.

48 20 100 60

75

75 -

-

e

: -*

o’—

M p.

14570 48 - 59 05

— 111 53 50», II1-

25

75 103 46

12 64

45 135

52 92 685 115 72

50 12

70 — O: °< =

*< <

=r o

■°-O M. p.

I

□ 3-1 3 O SU

=-3

3°

?5«_{Cfl aj}

M.

573 396 204 150 305 355 419 463

50

254 53 10 84 45

67 36

29 248 242 1,088 134 284 645 355

91

542 99 10

70

20 ,1,198

209

85 — 1 10 4

75 15 85 2,454 1 776 2,011 1,228 1,350 2 039 2,086

81

1,485 276 275 1,608 459 1,101 704 88 122

151 70

119 349

234 23 16 55 55 30

34 20

69 55 87 48 727

100 70 47 50 26 501

71 67 97 25

80

27 350

38 60

10

23 60 21 4,811 39 938 63 112 25

262 1,447

313 15

29 60 390 50 1,629 53 3,628i45 5,598 88(122,006 53

(20)

Taulukko

n o

II.

Ty ör iid a t v .

1912 Saatiinavustusta Yhteensä ie O^1 1 CC 00 1 05 O CM rbL’. cr. i_< cmt-hcm co

CD O__LO Keräyksellä

O O r- , I CM I O I

GC O ! I Ct. 1 CO 1 CD '

00

Osastolta o O I 1 I> 1 CO O CM 1 CM t'- 1 1 00 O-. 1 CM 05 1 LO

L’*

CM

Liitolta 3

CM CO I'- i I> CD CM 00 05 CM 1 1 00 1 05 LO

CD lO i-< CM O 05

1—f

Riitapäättyi

Riita päättyi

CM 31 tC -f ”F ui O»

s s i s s a a 1 1 1

SM 1

Riita alkoi 4>

<2 1 S 8' 3 2 s a 1 Cl

1 T .aika ly li. viik. t. i 1 1 ” 1 i I ■ T

ID CM

Paikat paranivat viikossa mk.

'rh cccccc i-t cm Il 1 1 1 1 1 I I 1

CO CM CM CM O CM O

l

I i Tappiolla i 1 i H i 1?”"

Osittain n i i i i" I l i

Voitolla ^w ^{i | j |} ⁱ

i 'iro.

■X (/)°

Jäätiin ilman r i i i i i i ⁱ

I l

Lakon avulla - 7fl r*i i 1

Ilman lakkoa i i i i i i i i

Menetetty työaika Rahall, arvo mk.

-+ -f -f o :o

cm I r* i | | O o« I i LO 1 CD 1 i ' * r-t.iH 1 1

wc i-T co*

iD

g

1©

00 o lo"

35

O_

1c’

IDo Työpäiv. luku

Tf O D Ci O > O

r- ID CM I I ’ Td CD l> !

*tCCt-i 1 1 1 OCIGCC:

*—’ 1—<

Osanottaj. luku

Yhteensä

ifC CD' O 00 Q Q CM CM CD

-^cBCM^OOt-iCMCO '

CM i75 i-l

Järjestymättöm. l> rd Tft O O O « O O I ID—' CO lO O M rH H 1 1

1-1 CM

Järjestyneitä Q0L0C0GCOO05 — CD i, 1 CC T-H r- 1C O h- — CM I1 |

CC

cc rft lO

(/)G

JU 4=

>

Paikkakunta

B er g ö

... Kotkasatam

.. ..

»sokerit... >rak.ala...

H an k o

... Helsinki

» )

...

K em iö

... Ingo(Sonasund)... Kymi,Kuusank.,...

\ o ik k a

...

H y v in k ää

... J)Vaanosallekivityöntekijöitä. 2)Järjestymättömienlukuepävarma.

2

(21)

Taulukkon:oIII.

J ä se n lu k u n el jä n n es v u o si tt a in ti li ty sl is to je n m u k aa n .

iop. Lisääntyi + Vähentyi

CM H t—Ii—i (N r- ’-1 I

-T+ 1 1- I 1 +++ i 1 ^t ^{1 + !} ^{1 +1}

T3

O Jäi pois ^{N O}^h I H Tf cq o 30 Tji I

T-t I CO rjtXlC 1 o ID) 00 cc CT) 00 CM T-<

> Uusia jäsen. 00 rt< i-l t- CD OCMOW

CM CM 1 CC ID CO cc 1 i ^{o cc}i—i (/)

QJ

Yhteensä

ie cd cc ioi—i r-cc o o i

■^00ffO^r-i»DO0l>CM00 1

i-l i-l

CC CO i-< l>

CM i-l CM I to VH 1 Dl CM

E :rt

"ÖJ

Kokomaks.

O O CD O i-i 00 O CO CD I

r-i i—t

CC Dl i i—l u—

CM 1 CC 1-1 1 CM CM

E tn

>

Puolimaks. ^{00 CC} CM CC CC | CM CC CC 1 ^CDi—l 1 1 i 1 1

Vap jäsenv. ^{CD CM} i-1 i-< | i—i CC rH CC |

1 ¹ i^{IN i}

Uusia jäsen. | | | | , | |

tn

<U

Yhteensä

ICC itc id CC 03 03 03 00 CD UC CM lO CD CC 00 O CD CO CM O CC i-< ICC CO 00 03 O CC i-t CM Dl —

C 'o

Kokomaks.

OCMuCCMuCCMOOTttCDOCMM^

-r-ir-cc^i-iKCcoooooo cc 1 Dl OO O CD 00 Dl i-i CM i-l E

tn Puolimaks. ^{O CM |} ^| ^| 1 ^cd 1 i 1 1 1

Vap. jäsenv. ICC 1-1 | f-i , CC | | 1-1 | T—1 ₁

~ 1 ^{1 1} Uusia jäsen. ^{| | , | |} i ¹ ^{■* 1} ^{| i-l}^Dl

tn Yhteensä

O G0 CC 03 CC ID Ö3 T— Dl i—i CO CO tO CC lD CD 00 00 CC

1—i 1—1

CT)

CCi-l O lD CC t> 03 Dl Dl H (M rt

c c

s« Kokomaks.

CD ID CC CC CC CC O O r-CCCM C3

03 CO CC LD Dl ID CO OO 1?— CO cc 1 O lD CC O 03 Dl i-4 Dl i-i

QJ

E Puolimaks. ^{00 CC |} ^{O lD |} ^CM 1 ^Dl^1—1 ^{1 '} ^{1 1 1}

Vap. jäsenv. ^{° 1 |} 1 | i ! | | | | i

Uusia jäsen. CD i-i i-l Tf -O ] ^3 | Dl ! CM 1 1

tn

Yhteensä

OOCOCMi-iCD^OOTtiOI>CMCCt>OOOCCCCI^

O T— CO CD CO CO tD 00 03 Dl CO i-i n h - N H

T—< 1-^

E

E Kokomaks.

>D CC CM 00 t- 03 CD O O CC CM CC ct> co to cm m m oo oG cm cc

T—4 TOO o cc cc t>

i—i i—’ i—l CM i—<

OI

E Puolimaks. ^CO CJf lO iH M o | 1 u~

1—1 i 1 ^{1 1 1}

E Vap. jäsenv. ^| ^{| i |} ^| ^| ^| ^|

Uusia jäsen. ^{lD O}i-l 1 ^{O 03 1^-0}li 1 rH CM ^|1 ^{O |}1-1 | 1—( 1 ~ I 1 i—i i i-iCIM CDO COO O t-h

EC CM i—l 1—1

ID CD

i—l i—i^{F- CO CT)}

Osastonnimi jan:o Helsingin * Viipurin Kotkan Tampereen Vaasan Hangon Helsingin Uudenkaupungi Antrean Hämeenlinnan ^E_ *■>

c Jjä

<u tn e _ c S e o =«

o S “ 'g c 3

c t- E rt r- F o C± -*- ra O >

□ § 5."'« 3 >•

f- X > Cl X i£ I

(22)

l> W rn T-i (N (N H

1 + i 4++ i + 1 4 1 l 1 + 1 4- 1 1 1 1

v—1

1 1

H

03 1 S 1 03

03 1 ® 1 1 03 1

1181*1,

03 1 §J 1 i—i

03 1 I ~ 1 1 1 1 1 I j , m | j f. 1 I

1 S 1 ^lO

CD O I> H 1O O , |

©

03 CO CO 1-1 M CO

166

T—

©

l—l ©

03

T-t 1 1 1 O

• ’ i SS 1 i N i

ST

ⁱ © LO i-l | | i-l | 1 I 1 1 1 I © 03 l—l 1 1 i 1 i 1 1 " | Il || I | i li ! Il 1 © i—i i-i | © 03 i~i i-l I 03 ©

©

©l-H

- 1 5 l 1 " 1 S i S”-1 1 1 1 1 1 1 1

g _S

* l

S05012

1 1 l—l l—l I 1 1 i i i LO i-M 03

©t-iO1©M©[>©©©

©©©©©©©©©

MM M 1 :rt tn C

«

■= g+ S g E § >oö

«rtUrtE33o3.—

= £

OJ Jää

XJ tn

■g c J? c

S e e'&B c g S e:° «i £ " g -2 E g J= "5 J£ ,c J=

□ cJrtOrtSrtQJ

= £ Ci +*: rt en tn :rt ‘E

C*

C u rt rt tn 3 JaS 3 O

X Salon Vestanfjärdin Riihimäen Yhteei Jäsenlukuvähentyi15.

(23)

Taulukkon:oIV.

O sa st o je n antami a ti et o ja S . Kiv ityö ntekij äin li it to o n kuul uvain a m m a tt io sa st o je n jä se n is tä v . 1 9 1 2 .

tn niistä vapaaj.

i« .

n.

« o yhteensä 00 t> I

xfl 00 1 5 1 O !>• — CD I

CD 05 O CM 00 1 lO CD 7—

CM t-i CM

tntn oppilaita ^{S l i}

a

ⁱ ^CO ^{1 1} ^{1 1}

to § puolimaks. ^{7- I> I} ^{i i} ^{« 1} CM ib 2 1 S >

o

^kokomaks. ^{O O I}^{CO 00 1} ^{i i} Tft|> Tf D - I io 05 r- O oo 1 ib i t—

CM 1 Dl E

£ * tn :rt y]

yhteensä ^{CO 00}I

CO t—i 1 ⁰⁵CM oo m

t- CO CD 2 1 ^{rji CO CO} kuollut ^{1-' CO I} ^{CM ]} ^{« 1} ^{CM CM |} « 1 1

•—* erotettu 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 I 1 .f£ □

o

Q- . poist. ilmott. ^{t- 05 I}^CO ¹ 2 i to CO Cl 7-1 CO CD

104 ^{7—i CO CO} . "O

-s g

5 >

ulkomaille 1 i H ! 1 1 ' i 1 1 1

tois. Hittoon ^{1 1} ^{1 l} ^{1 ~ 1} ^{1 ~ 1} ^{1 ] 1} C tois. osast. ^{1 - 1} ² ^{1 1} ^{1 ! I} ^{M 1}

•S ”;rt tn 4) -U 3

yhteensä ^{r- i>}_{CD CM 1}i ^{1 1} ^LCior-

7- l> UO I S i CO ' CO

ulkomailta ^{! 1}

il

¹ ^{1 1} ^{1 1 |} ⁱ

LE 3 toisesta liit. ^{m 1 1} ^l ^{1 w 1} 1 2 1 1 1 !

tn -Q

rt 0 toisesta os. ^{CO 1} ¹ ^{1 1} ^{CM CO lO} 1 S 1 1 1

o

^S ^uusia ^CM^00_£3 ¹¹ ^{' 1} ^{CO O CM}^{— CO no} ^{1 % ■} ^{CO [ CD}

rt niistä vapaaj. ^CD ¹ ^CM^t^—' ^{| M I} 1 1

• rt (O

’ tn

rt = yhteensä ^{CO 7-1 I}^{i-i r- '}

i—i

CO I1 U- CD CD CD 05 | KO to O 05 CM 1 O CO

CM 7-1 E

O - oppilaita “H ! | 1 | | | | 1 | 1 1 S s puolimaks. ^T“ ¹ CM | 7-H CM |

1 s I tn 53

O > kokomaks ^{co r- i}^{O CD 1}

i—i

3 ¹ 1O CD LO Tfl O I IdlCb-COrH 1 O I CO

1 7-H

Osastoon perustettu kuussa ^- ¹ 1 1 ! i 1 1

vuonna ^{lO 00 00}^{05 05 05}_{GO 00 00}

T—t 1—1 1—1

C0O5O5O5 1DU0CDCDCDCDCD 050505050000000 000000000505050050505 7—1 7—i 7-H 7—t 7—1 7—< 7—1 7—1 7—1 7—1 7—1

Osastonkotipaikka

-U • ■ u • •

■5 3 rt et rt .2 ■—

— C.Ä E S c J£

u := o rt rt rt <l>

r > h >rz Uusikaupunki...

A n tr ea

... Hämeenlinna...

T u rk u

...

K u o p io

... Voikka

.. ..

Osaston numero i-iCNCO'rflbOCDL'^-00050’—1 t—t i—ICM lO

—H 7—1 7-H