UEF//eRepository
DSpace https://erepo.uef.fi
Rinnakkaistallenteet Filosofinen tiedekunta
2020
Pappien kokemukset pastoraalisesta rukouksesta samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja heidän puolestaan
Kallatsa, Laura
Karjalan teologinen seura
Artikkelit tieteellisissä kokoomateoksissa
© Karjalan teologinen seura All rights reserved
https://erepo.uef.fi/handle/123456789/24514
Downloaded from University of Eastern Finland's eRepository
ii seKsuaalietiiKKa KirKKo ja
pappien KoKemuKset pastoraalisesta ruKouKsesta samaa suKupuolta olevien parien Kanssa ja
heidÄn puolestaan
Laura Kallatsa
Johdanto
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa1 on keskusteltu samaa sukupuolta olevien avioliitosta toistuvasti 2000-luvun aikana. Etenkin vuonna 2002 voimaan tullut laki rekisteröidystä parisuhteesta2 sekä vuoden 2017 uusi avioliittolaki3 ovat haas- taneet kirkon johtoa sekä seurakuntalaisia pohtimaan seksuaalisuuteen, avioliit- toon ja perheeseen liittyviä käsityksiä.
Aihepiiriin liittyvä kirkollinen keskustelu on ollut kiivasta. Samaa sukupuolta olevien parien asemasta kirkossa ollaan erimielisiä. Kirkon päättävien elinten mu- kaan avioliitto tarkoittaa miehen ja naisen välistä liittoa. Kirkolliskokouksen yleis- valiokunta totesi vuonna 2015 antamassaan mietinnössä, että avioliittolain muut- tumisella ei ole vaikutuksia kirkolliseen avioliittoon vihkimiseen eikä papeilla ole oikeutta vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.4 Myös piispainkokous lausui vuonna 2016 antamassaan selonteossa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto eikä kirkossa vihitä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon.5 Kui- tenkin esimerkiksi papeilla on ollut hyvin erilaisia käsityksiä samaa sukupuolta olevien avioliitosta. Useita kymmeniä samaa sukupuolta olevia pareja on jo vihitty kirkollisesti avioliittoon.6
1 Myöhemmin ´kirkko´.
2 Laki rekisteröidystä parisuhteesta 2001.
3 Avioliittolaki 1929.
4 Yleisvaliokunnan mietintö 2015, 18–19.
5 Piispainkokouksen selonteko 2016, 9.
6 Kallatsa & Kiiski 2019, 51.
Vaikka kirkko on pitänyt kiinni käsityksestään, jonka mukaan avioliiton voivat solmia ainoastaan mies ja nainen, se on koko 2000-luvun ajan yhä voimakkaam- min painottanut, että seksuaalivähemmistöjä on kohdeltava kirkossa kuin ketä ta- hansa muuta lähimmäistä.7 Piispat totesivat vuoden 2016 avioliittoselonteossaan, että samaa sukupuolta olevia pareja tulee palvella kirkossa. Vaikka pappi ei voi voimassa olevan kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan perusteella toimittaa samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkimisiä tai siunata samaa sukupuolta olevien parien liittoja, pappi tai muu seurakunnan työntekijä voi rukoilla siviiliaviolii- ton solmineiden samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja heidän puolestaan.
Mahdollisuus rukoukseen perustuu piispainkokouksen vuonna 2011 antamaan pastoraaliseen rukousohjeeseen.8
Selvitän tässä artikkelissa, millaisia kokemuksia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papeilla on ollut pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen toimit- tamisesta. Kyseinen rukous tulkitaan kuuluvaksi pastoraalisen kohtaamisen piiriin eikä sen käyttämisestä ole saatavilla tilastotietoa. Tämän artikkelin tutkimusaineis- to koostuu sähköisellä kyselylomakkeella saaduista pappien vastauksista. Kysely toteutettiin keväällä 2017. Kyselyyn vastanneista 534 papista 11 prosenttia kertoi toimittaneensa pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen.
Tutkimuksen tausta
Pastoraalinen rukous perustuu piispainkokouksen helmikuussa 2011 antamaan ohjeeseen.9 Ohjeesta muodostui kompromissi, jota edelsi monivaiheinen kes- kustelu kirkossa. Laki rekisteröidystä parisuhteesta tuli voimaan vuonna 2002, minkä jälkeen kirkolliskokouksessa tehtiin asiasta kaksi aloitetta. Ensimmäisessä aloitteessa vaadittiin, että rekisteröidyssä parisuhteessa elävä ei saisi työskennellä kirkossa. Aloitteen laatijoiden mukaan valtion lainsäädäntö oli irtautumassa kris- tillisestä uskosta ja etiikasta. Toisen aloitteen mukaan parisuhteensa rekisteröinei- den parien tulisi saada kirkollinen siunaus. Lähtökohtana aloitteessa oli se, että rekisteröityjä parisuhteita ja heidän kotejaan siunattaisiin joka tapauksessa, joten tällaisia tilanteita varten olisi syytä laatia erillinen kaava. Molemmat aloitteet jätet- tiin raukeamaan, mutta kirkolliskokous lähetti asian piispainkokoukselle selvitet- täväksi.10 Piispainkokous asetti työryhmän, joka järjesti kaksi parisuhdelakisemi- naaria vuonna 2007. Seminaareihin osallistuivat piispat, hiippakuntien edustajat ja kirkkohallituksen eri yksiköiden nimeämät edustajat sekä ryhmä asiantuntijoita.
Seminaarien tarkoituksena oli selventää kirkon kantaa homoseksuaalisuuteen.11 Kahdeksan vuotta rekisteröityä parisuhdetta koskevan lain voimaan tulon jälkeen, vuonna 2010, piispainkokous julkaisi selvityksen, jossa esitettiin kuusi erilaista vaihtoehtoa siitä, kuinka kirkko voisi reagoida rekisteröidyn parisuhteen olemassaoloon. Ensimmäinen vaihtoehto oli liiton siunaaminen. Tämä tarkoittaisi sitä, että kirkolliskokouksen erillisellä päätöksellä kirkkokäsikirjaan tai sen rinnalle otettaisiin käyttöön erityinen kirkollinen toimitus rekisteröidyn parisuhteen siu- naamista varten. Toinen vaihtoehto oli ihmisten siunaaminen, joka tarkoitti sitä, että kirkolliskokouksen erillisellä päätöksellä otettaisiin kirkkokäsikirjaan tai sen rinnalle erityinen rukoushetki, joka olisi tarkoitettu parisuhteensa rekisteröineiden
7 Esim. Rakkauden lahja 2008, 59–61.
8 Piispainkokouksen selonteko 2016, 9–10.
9 Pastoraalinen ohje 2011.
10 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 3–4; Antila 2014, 320.
11 Kirkko keskustelee homoseksuaalisuudesta 2007.
puolesta rukoilemiseen ja heidän siunaamiseensa. Kolmas vaihtoehto oli kodin siunaaminen. Tällöin piispainkokous tai piispa antaisi pastoraalisen ohjeen, jonka mukaan käytettäisiin jo voimassa olevia kirkollisia toimituksia, erityisesti kodin siunaamista. Neljäs vaihtoehto oli vapaamuotoinen rukous. Tässä tapauksessa piispainkokous tai piispa antaisi pastoraalisen ohjeen, jonka mukaan parisuhteen- sa rekisteröineiden puolesta rukoiltaisiin vapaasti tai käyttämällä olemassa olevaa aineistoa. Viidettä vaihtoehtoa kutsuttiin yksityisen elämän piiriksi. Se tarkoit- taa, että piispainkokous tai piispa antaisi pastoraalisen ohjeen, jonka mukaan asia kuuluisi sielunhoidon ja henkilökohtaisen kohtaamisen piiriin. Kuudes vaihtoeh- to puolestaan oli erillinen kielto. Tässä tapauksessa kirkolliskokous tai piispainko- kous toteaisi, että parisuhteensa rekisteröineiden puolesta ei voitaisi rukoilla eikä heitä voitaisi siunata.12
Piispainkokous päätyi kannattamaan neljättä vaihtoehtoa eli vapaamuotoista rukousta. Se perusteli päätöstään kirkon yhteisellä uskolla, kirkon aiemmilla kan- nanotoilla sekä tekemällään selvityksellä.13 Piispainkokous laati ohjeen vapaamuo- toisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan.
Rukouksessa kiitetään Jumalaa elämän hyvistä lahjoista ja pyydetään Jumalan huolenpitoa ja johdatusta. Kyse ei ole avioliittoon rinnastettavan parisuhteen siu- naamisesta, joten rukouksessa ei tule ohjeen mukaan käyttää avioliittoon vihkimi- seen tai avioliiton siunaamiseen kuuluvia erityisiä osia.14
Piispainkokouksen vuonna 2016 antamassa avioliittoselonteossa todetaan, että ohje annettiin tietoisena siitä, että laki rekisteröidystä parisuhteesta saattaisi jäädä väliaikaiseksi. Piispainkokouksen mukaan pastoraalista rukousohjetta voi soveltaa myös muuttuneessa tilanteessa, jossa papin puoleen ei enää käänny parisuhteensa rekisteröineitä pareja, vaan samaa sukupuolta olevia aviopareja. Selonteon mukaan tilanteeseen voi sisältyä raamatuntekstejä, virsiä ja kirkon rukousperinteeseen si- sältyvää aineistoa.15 Kirkko on myös julkaissut ehdotuksen rukoukseksi avioliiton solmineiden samaa sukupuolta olevien avioparien juhlaan kirkossa tai muussa pai- kassa.16
Piispat tiedottivat hiippakuntiensa papistolle avioliittolain muutoksen seura- uksista seurakunnissa. Kuopion, Oulun, Lapuan ja Tampereen piispat Jari Jolk- konen, Samuel Salmi, Simo Peura ja Matti Repo sekä Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala nostivat kirjeissään esille mahdollisuuden pastoraalisen ru- kousohjeen mukaisen rukouksen käyttöön samaa sukupuolta olevia aviopareja palveltaessa. Jolkkonen, Salmi ja Repo viittasivat piispainkokouksen selontekoon, jonka mukaan pastoraalista ohjetta voi soveltaa samaa sukupuolta olevan avio- parin kohdalla.17 Niin ikään Peura totesi kirjeessään, että vaikka pappi ei voinut vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon eikä siunata avioliittoja, pappi voi rukoilla avioparien puolesta. Peura viittasi piispainkokouksen ohjeistukseen asiasta ja painotti kyseessä olevan avioliiton solmineiden juhla, johon ei kuulu minkäänlainen kirkkopoliittinen demonstraatio. Hänen mukaansa pastoraaliseen vastuuseen kuului, että pappi toimii tilanteessa kirkon yhteisesti sovittujen pe- riaatteiden mukaisesti.18 Kalliala painotti kirjeessään, että seurakunnissa tuli val- mistautua tilanteisiin, joissa samaa sukupuolta oleva aviopari pyytäisi rukousta.
12 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 128.
13 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 128.
14 Pastoraalinen ohje 2011.
15 Piispainkokouksen selonteko 2016, 10.
16 Ehdotus rukoukseksi 2017.
17 Repo 2016; Jolkkonen 2017; Salmi 2017.
18 Peura 2017.
Rukouksen toimittajan tuli olla pappi, joka pystyisi toimittamaan tilaisuuden mie- lellään.19 Lisäksi Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola kirjoitti, että pappi voi halutessaan osallistua maistraatissa solmitun avioliiton hääiloon siten, että juhlassa välittyisi kirkon hyväksyntä ja Jumalan siunaus. Askola ei viitannut suoraan pas- toraaliseen rukoukseen.20
Pastoraalinen rukousohje on nimensä mukaisesti vapaamuotoinen. Se jättää papille tai muulle seurakunnan työntekijälle tilaa muokata tilaisuus kuhunkin ti- lanteeseen sopivaksi. Elina Hellqvist ja Auli Vähäkangas ovat tutkineet parisuh- teensa rekisteröineiden kokemuksia kyseisestä rukouksesta. He ovat haastatelleet yhdeksää parisuhteensa rekisteröinyttä paria ja yhtä monta pastoraalisen rukous- ohjeen mukaisia rukouksia toimittanutta pappia. Tutkimuksen mukaan parisuh- teensa rekisteröineiden kokemukset rukouksesta erosivat niistä merkityksistä, joita kirkko on virallisissa kannanotoissaan rukoukselle antanut. Pariskuntien koke- muksissa rukous rinnastui siunaukseen tai jopa avioliittoon vihkimiseen. Toimi- tuksissa on myös käytetty vihkimiseen tai siunaamiseen liittyvää symboliikkaa, kuten sormusten vaihtoa.21
Pappien kokemuksista ja käsityksistä pastoraalisesta rukouksesta on tehty pro gradu -tutkielma, jonka mukaan rukousohje on ollut papeille melko tuttu, mutta he eivät ole sitä työssään juurikaan tarvinneet tai käyttäneet. Rukousohje oli pap- pien mielestä selkeä ja se ymmärrettiin piispainkokouksen tarkoittamalla tavalla.22 Tässä artikkelissa tuon esille pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen toimittaneiden pappien kokemuksia tilanteesta. Sana kokemus tarkoittaa ensinnä- kin kokemalla saatua tietoa tai taitoa, perehtyneisyyttä, harjaannusta ja tottumusta sekä toisekseen koettua tapausta ja elämystä.23 Jussi Backmanin mukaan länsimai- sen filosofian perinteessä kokemus asettuu tietoteoreettiseen yhteyteen. Kokemus on siis tiedonhankinnan tapa ja tietämisen yksi taso.24 Jani Kukkolan mukaan ko- kemuksen tutkimuksessa tarkastelun kohteena ovat usein kokemuksen sisällöt, niiden jäsennys ja teemoittelu.25 Tässä tutkimuksessa tarkoitan kokemuksella aisti- muksia, tunnelmia ja tunteita, jotka ovat jääneet pappien mieleen heidän toimitet- tuaan rukouksia samaa sukupuolta olevien parien puolesta sekä heidän kanssaan.
Tutkimustehtävä ja sen toteuttaminen
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia Suomen evan- kelis-luterilaisen kirkon papeilla on ollut pastoraalisen rukousohjeen mukaisen ru- kouksen toimittamisesta. Lisäksi selvitän, miten pappien taustatekijät (ikä, suku- puoli, hiippakunta ja virka-asema) sekä suhtautuminen samaa sukupuolta olevien avioliittoon ovat vaikuttaneet pappien kokemuksiin. Useat aihepiiriin liittyvät ai- kaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiodemografiset tekijät vaikuttavat siihen, miten ihminen suhtautuu seksuaalivähemmistöihin ja samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin.26 Lisäksi on mahdollista, että suhtautuminen samaa suku- puolta olevien avioliittoon vaikuttaa niihin kokemuksiin, joita papeilla on pasto- raalisen rukousohjeen mukaisesta rukouksesta.
19 Kalliala 2017.
20 Askola 2016.
21 Hellqvist & Vähäkangas 2016, 142, 147, 153.
22 Lehto-Korhonen 2014, 13, 62, 101.
23 Kielitoimiston sanakirja 2019.
24 Backman 2018, 28.
25 Kukkola 2018, 42.
26 Esim. Lannutti & Lauchlan 2007; Brumbaugh et al. 2008; Slenders et al. 2014; Ayoub & Garretson 2017.
Empiirinen tutkimusaineisto koostuu pappien vastauksista, jotka kerättiin ke- väällä 2017 sähköisellä kyselylomakkeella Suomen kirkon pappisliiton jäsenrekis- terin kautta. Kysely tavoitti yhteensä 2 639 pappia, joista kyselyyn vastasi määrä- aikaan mennessä 534 pappia. Tutkimuksen vastausprosentti oli 20,2. Vastaajia oli kaikista hiippakunnista ja he edustivat eri ikäryhmiä, virka-asemia sekä hengellisiä viitekehyksiä. Vastaajien joukossa oli niin työelämässä kuin eläkkeelläkin olevia pappeja.
Kyselylomake koostui suljetuista ja avoimista kysymyksistä, joilla kartoitet- tiin pappien suhtautumista homoseksuaalisuuteen ja samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin.27 Kyselylomakkeessa papeilta kysyttiin myös heidän kokemuksiaan pastoraalisen rukousohjeen käytöstä. Ensin papit vastasivat suljettuun kysymyk- seen: ”Oletko käyttänyt pappina toimiessasi rukousta parisuhteensa rekisteröinei- den kanssa ja heidän puolestaan?” Vastausvaihtoehdot olivat ”kyllä” ja ”en”. Tätä seurasi avoin kysymys: ”Mikäli vastasit kyllä, millaisena koit rukouksen käytön?”
Tämän artikkelin tutkimusaineistoon on otettu mukaan ne papit, jotka ilmoit- tivat toimittaneensa pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen. Heitä on 61 pappia eli 11,4 prosenttia tutkimukseen vastanneista papeista. Tarkastelen myös näiden pappien taustatekijöiden (sukupuoli, ikä, hiippakunta ja virka-asema) yh- teyttä kokemuksiin sekä sitä, vaikuttiko pappien suhtautuminen samaa sukupuol- ta olevien avioliittoon heidän kokemuksiinsa pastoraalisesta rukouksesta.
Laadullisen tutkimusaineistoni analyysimenetelmänä on aineistolähtöinen si- sällönanalyysi. Sisällönanalyysin tarkoituksena on analysoida aineistoa systemaat- tisesti sekä mahdollisimman objektiivisesti ja luoda selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä.28 Laadulliset tutkimusmenetelmät soveltuvat erityisen hyvin tutkittaessa kokemusten sisältöjä.29 Olen koodannut tutkimusaineiston Atlas.ti -aineistonkä- sittelyohjelman avulla. Sisällönanalyysille ominaiseen tapaan luokittelin pappien antamia vastauksia.30
Erottelin ohjelmalla vastauksista kolme ryhmää. Ensimmäisen ryhmän muo- dostivat ne papit, joilla oli myönteisiä kokemuksia pastoraalisen rukousohjeen mukaisesta rukouksesta. Toinen ryhmä muodostui papeista, joilla oli kielteisiä ko- kemuksia kyseisestä rukouksesta. Kolmannen ryhmän muodostivat papit, jotka olivat ilmoittaneet käyttäneensä tilaisuudessa avioliittoon vihkimisen tai avioliiton siunaamisen kaavaa. Koska aineisto oli kohtalaisen pieni, koin tämän jaottelun jälkeen mielekkääksi jatkaa aineiston analysointia käsin ilman ohjelmaa. Tein kä- sitekartan, jossa jokaisen papin vastauksen yhteydessä olivat hänen ikänsä, suku- puolensa, hiippakuntansa sekä virka-asemansa. Näin jokaiselle 61 papille muo- dostui profiili. Lopuksi liitin profiiliin vielä tiedon siitä, mitä pappi oli vastannut kyselylomakkeessa olleeseen väitteeseen ”samaa sukupuolta olevat parit tulisi voida vihkiä kirkollisesti”.
Jokaiselle tutkimusaineistossa mukana olevalle papille on annettu tunniste.
Tunniste voi olla esimerkiksi V150, joka tarkoittaa, että vastaajan järjestysnumero on 150. Tässä artikkelissa tunnisteen yhteyteen ei ole tutkimuseettisistä syistä lii- tetty tietoja pappien taustatekijöistä.
27 Tutkimusaineiston pohjalta on julkaistu aikaisemmin tutkimukset ”Vihkiäkö vai ei? Suomen evankelis- luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien oikeudesta kirkolliseen avioliittoon” (Kallatsa
& Kiiski 2019) ja ”Homoseksuaalisuus ja papit – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan” (Kallatsa 2020).
28 Tuomi & Sarajärvi 2002, 105; 110.
29 Giorgi 1985.
30 Silverman 2006, 159.
Myönteiset kokemukset pastoraalisesta rukouksesta
Alle puolet pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen toimittaneista papeis- ta kertoi, että heillä oli myönteisiä kokemuksia rukouksesta. Yhteensä 23 pappia 61 vastaajasta kirjoitti myönteisistä kokemuksista. Näistä papeista lähes kaikki kannattivat samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliittoon vihkimistä. Ainoas- taan yksi papeista ei osannut sanoa kantaansa. Myönteisiä kokemuksia omaavia pappeja oli kaikista hiippakunnista ja ikäryhmistä. Eniten myönteisiä kokemuksia oli Helsingin hiippakunnan papeilla. Aikaisemman tutkimuksen mukaan Helsin- gin hiippakunnan papit myös suhtautuivat kaikista uudistusmielisimmin avio- liittoteologisiin kysymyksiin, esimerkiksi kysymykseen samaa sukupuolta olevien avioliitosta.31
Vanhemmissa ikäryhmissä myönteisiä kokemuksia oli enemmän kuin nuorem- piin ikäryhmiin kuuluvilla papeilla. Selektiivipapeilla oli muita pappeja enemmän myönteisiä kokemuksia. Selektiivipappeja tässä tutkimuksessa olivat sairaalapapit, oppilaitospapit, perheneuvojat sekä järjestöjen palveluksessa työskentelevät papit.
Sukupuoli ei erotellut vastaajia: naisilla ja miehillä oli lähestulkoon yhtä paljon myönteisiä kokemuksia pastoraalisen rukousohjeen mukaisesta rukouksesta. Kos- ka pastoraalisen rukousohjeen mukaisia rukouksia oli toimittanut vain 61 tähän tutkimukseen vastannutta pappia, vastaajia ei jaotella tämän tarkemmin taustatie- tojen mukaan tunnistettavuuden välttämiseksi.
Myönteisistä kokemuksista kirjoittavat papit olivat kokeneet pastoraalisen ru- kousohjeen mukaisesti toimitetut tilaisuudet luontevina. Tilaisuudet olivat olleet normaali osa heidän työtään. Osa papeista myös kuvaili, että he olivat pystyneet rakentamaan tilaisuuden parin toiveiden mukaisesti. Jos rukousta toivonut pari oli ollut tilaisuuteen tyytyväinen, silloin papinkin kokemukset olivat olleet myöntei- siä. Tutkimusaineiston pohjalta vaikuttaa siltä, että pappi on kokenut tilaisuuden luonteen samankaltaiseksi kuin parikin: esimerkiksi osa papeista kirjoitti vastauk- sissaan häistä, jotkut taas esirukouksesta.
Rukous toimi hyvin ja osallistujat kokivat sen hyväksi. (V95)
Luontevana. Pari tahtoi viettää häävieraidensa kanssa messun, joten vie- timme sen. (V46)
Luontevaksi, siunaavan rakkaudelliseksi – isot juhlat. (V14)
Ok heidän tilanteessaan. He toivoivat nimenomaan esirukousta. (V338) Myös aiempien tutkimusten mukaan samaa sukupuolta olevat parit mieltävät pas- toraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen usein häiksi. Elina Hellqvist ja Auli Vähäkangas toteavat, että ohje vapaamuotoisesta rukouksesta ei näytä vaikutta- neen ihmisten kokemuksiin suhteensa tai järjestetyn juhlan luonteesta. Kuitenkin osa kyseiseen tutkimukseen osallistuneista oli halunnut viettää nimenomaan ru- koushetken piispainkokouksen ohjeistuksen mukaisesti.32 Vähäkankaan mukaan osa ihmisistä kutsuu pastoraalisen rukousohjeen mukaista rukousta häiksi, osa rekisteröidyn parisuhteen siunaamiseksi ja osa rukoukseksi.33
31 Kallatsa & Kiiski 2019, 57.
32 Hellqvist & Vähäkangas 2016, 147.
33 Vähäkangas 2019, 85.
Jotkut tutkimukseen vastanneista papeista painottivat tilaisuuden hengellistä luonnetta. Nämä papit kuvasivat pyhyyden olleen tilaisuuden keskiössä. Parin su- kupuoli ei ollut kokemusten perusteella millään tavalla noussut keskiöön.
Kaunis ja pyhä. En edes miettinyt suhdetta, vaan ihmisten keskinäistä rakkautta. (V464)
Kaunis tilaisuus, jossa Pyhä Henki oli tuntuvasti läsnä. (V147) Osa tutkimukseen vastanneista papeista oli kokenut tärkeäksi, että heitä oli pyy- detty toimittamaan pastoraalisen rukousohjeen mukainen rukous. Yksi yleisim- mistä perusteluista kannattaa samaa sukupuolta olevien avioliiton siunaamista tai samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliittoon vihkimistä onkin se, että papit kokevat kutsumuksekseen palvella seurakuntalaisia.34 Seuraavien pappien vastauk- sissa näkyi kutsumuksen aspekti.
Kiitollinen mahdollisuudesta. (V127) Hyvänä, koska sain palvella. (V422)
Pastoraalisen rukousohjeen mukaisia tilaisuuksia toimittaneiden pappien myön- teisille kokemuksille oli ominaista se, että rukouksen toimittaminen oli tuntunut luonnolliselta. Luontevuuteen on ensinnäkin vaikuttanut pappien myönteinen suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteita kohtaan. Näin ollen heille on ollut tärkeää olla seurakunnan edustajana mukana samaa sukupuolta olevan parin juhlassa. Toisekseen rukouksen toimittaminen on ollut luontevaa, koska pa- rit ovat olleet tyytyväisiä tilaisuuteen.
Kielteiset kokemukset pastoraalisesta rukouksesta
Yhteensä 12 tutkimukseen vastannutta pappia kertoi pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen olleen heille kielteinen kokemus. Nämä papit edustivat eri ikäryhmiä, sukupuolia sekä virka-asemia. Nuorimpiin ikäryhmiin kuuluvilla pa- peilla oli ollut kielteisiä kokemuksia vanhempia pappeja enemmän ja naisilla enem- män kuin miehillä. Seurakuntapastoreilla oli ollut kielteisiä kokemuksia enemmän kuin muihin virka-asemiin sijoittuvilla pastoraalisen rukousohjeen mukaisen ru- kouksen toimittaneilla papeilla. Huomattavaa on, että aikaisemman tutkimuksen mukaan kuitenkin juuri seurakuntapastorit suhtautuvat samaa sukupuolta olevien avioliittoon hyväksyvämmin kuin kappalaiset ja kirkkoherrat, naiset hyväksyväm- min kuin miehet.35 Kielteisiä kokemuksia omaavia pappeja oli Espoon, Helsingin, Kuopion, Lapuan ja Mikkelin hiippakunnista. Eniten kielteisistä kokemuksista raportoivat Helsingin hiippakunnan papit. Yhtä lukuun ottamatta kaikki tähän ryhmään kuuluvat papit kannattivat samaa sukupuolta olevien kirkollista avioliit- toon vihkimistä.
34 Kallatsa 2020, 143.
35 Kallatsa & Kiiski 2019, 57. Kuitenkin selektiivipapit suhtautuivat avioliittoteologisiin kysymyksiin vielä seurakuntapastoreitakin hyväksyvämmin.
Papit olivat kokeneet pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen to- teuttamisen luonnottomana, ontuvana ja surullisena kompromissina. Nämä ko- kemukset toivat erityisen selvästi esiin sen, että rukousohjeesta muodostui piis- painkokouksen päätöksellä kompromissi monivaiheisen keskustelun tuloksena.36 Kielteiset kokemukset liittyivät ennen kaikkea siihen, että papit olisivat halunneet siunata samaa sukupuolta olevan parin tai vihkiä parin avioliittoon. Näiden pap- pien mukaan rukous ei riittänyt. Myös osa pareista olisi halunnut, että heidän parisuhteensa olisi siunattu tai että heidät olisi vihitty avioliittoon.
Heikko kompromissi. Avioliittoon vihkiminen tai siunaaminen olisi parempi. (V171)
Typeränä. Vihkiminen olisi parempi. (V223)
Surullisena, koska toive oli siunaaminen tai kirkollinen vihkiminen.
(V246)
- - Pelkkä rukous on nöyryyttävä. (V472)
Edellisen sitaatin kirjoittaneen papin mukaan pastoraalisen rukousohjeen mu- kainen rukous oli nöyryyttävä. Oikeus avioliittoon vihkimiseen tai avioliiton kirkolliseen siunaamiseen liittyy kokemukseen hyväksytyksi tulemisesta sekä tasa- arvoisuudesta kirkossa. Samaa sukupuolta olevien avioliittoa Ruotsin luterilaisen kirkon kontekstissa tutkineen Daniel Enstedtin mukaan kirkon päätös siunata sa- maa sukupuolta olevien avioliitot ja vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliit- toon kertoi kirkon suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen sekä kristillisten ope- tusten ja oppien muotoilusta.37 Kokemukset pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen toimittamisesta typeränä, surullisena ja nöyryyttävänä kertovat siitä, että kyseiset papit olisivat halunneet antaa samaa sukupuolta oleville pareille mah- dollisuuden samanlaisiin toimituksiin kuin heteropareille.
Tutkimukseen vastanneet papit olivat kokeneet hankalaksi sen, että rukous- ohje asetti kieltoja toimitukselle. Vihkimiseen kuuluvia erityisiä osia ei saanut oh- jeen mukaan liittää rukoukseen samaa sukupuolta olevan parin kanssa ja heidän puolestaan.
Kankeana ja kornina, kun piti varoa siunaamista. Saattoi vähän lipsah- taa. (V192)
- - kiusallisena, koska ohjeet pelkkiä kieltoja. (V422)
Erityisillä kielloilla kirkko oli halunnut rajata rukouksen selvästi avioliiton siunaa- misesta tai avioliittoon vihkimisestä erilliseksi toimitukseksi.38 Tällainen rajaami- nen voi vaikuttaa kokemukseen siitä, hyväksyykö kirkko samaa sukupuolta olevat parit. Hellqvistin ja Vähäkankaan tutkimukseen haastatellut homoseksuaalisesti suuntautuneet kirkon jäsenet kokivat, että kirkko hyväksyi heidät ihmisinä, mutta
36 Parisuhdelain seuraukset kirkossa 2010, 3–4; Pastoraalinen ohje 2011.
37 Enstedt 2015, 564.
38 Pastoraalinen ohje 2011.
piti heitä jollakin tavalla vähempiarvoisina kirkon jäseninä.39 Rukousohjeen kiellot voivat johtaa papin kiusaantuneeseen tunteeseen siitä, että hän ei pysty palvele- maan samaa sukupuolta olevia pareja tasa-arvoisina muiden kirkon jäsenten kans- sa. Toisaalta kiellot voivat myös vaikeuttaa tilaisuuden suunnittelua. Sekä papille että parille voi olla epäselvää, miten rukouksen voi toteuttaa.40
Kielteisistä kokemuksista raportoineet papit eivät pitäneet pastoraalisen rukousohjeen mukaisia toimituksia ollenkaan tarpeellisina, koska samaa suku- puolta olevat parit tulisi voida heidän mukaansa vihkiä kirkollisesti avioliittoon.
Yksi papeista kirjoitti, että rukousohjetta voisi korjata paremmaksi. Pastoraalinen rukousohje näyttäytyi tämän ryhmän vastaajien näkökulmasta heikkona komp- romissina. Vähäkankaan tutkimuksen mukaan juuri rituaalinen yhdenmukaisuus samaa sukupuolta olevien parien ja heteroparien parisuhteisiin/avioliittoon liitty- vien toimitusten välillä on ihmisille tärkeää. Myös samaa sukupuolta olevat parit haluavat tulla osallisiksi häihin liittyvistä perinteistä.41
Kokemukset vihkimiseen ja siunaamiseen liittyvien elementtien käytöstä
Kysyttäessä kokemuksia pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen käytöstä 12 tutkimukseen vastannutta pappia kirjoitti käyttäneensä avioliiton siunaami- seen tai avioliittoon vihkimiseen kuuluvia elementtejä toimituksessa. Papit edusti- vat kaikkia ikäryhmiä ja virka-asemia. Seurakuntapastorit olivat käyttäneet tällaisia elementtejä muissa virka-asemissa olevia pappeja runsaammin ja naiset enemmän kuin miehet. Nämä papit olivat Espoon, Helsingin, Kuopion, Lapuan ja Mikke- lin hiippakunnista. Jokainen heistä oli täysin samaa mieltä väitteen kanssa, jonka mukaan samaa sukupuolta olevat parit tulisi voida vihkiä kirkollisesti avioliittoon.
Suurin osa tässä ryhmässä kuvatuista papeista oli käyttänyt avioliiton siunaa- misen kaavaa. Heidän mukaansa rukousohje ei mahdollistanut sopivaa tilaisuutta samaa sukupuolta oleville pareille. Seuraavat papit olivat kokeneet pelkän rukouk- sen toimittamisen huonona ratkaisuna ja päätyneet siunaamaan samaa sukupuolta olevien parisuhteen.
Niin luonnottomana, että oli pakko muotoilla se muistuttamaan avio- liiton siunaamista. (V31)
Hölmönä ja siksi muotoilin sen avioliiton siunaamisen kaltaiseksi.
(V70)
Olen käyttänyt avioliiton siunaamisen kaavaa ja kokenut sen positiivi- sena. (V229)
Osa papeista oli käyttänyt avioliittoon vihkimisen kaavaa tai ainakin muotoillut tilaisuuden vihkimisen kaltaiseksi.
Käytin vihkikaavaa. Hyvin meni. (V204)
Sellaisena, että se oli tehtävä vihkimisen kaltaiseksi. (V175)
39 Hellqvist & Vähäkangas 2016, 152.
40 Vähäkangas 2019, 94.
41 Vähäkangas 2019, 93.
Huomionarvoista on, että papit vastasivat kyselyyn keväällä 2017, joten osa pa- peista on käyttänyt samaa sukupuolta olevien parien kohdalla avioliiton siunaami- sen tai avioliittoon vihkimisen kaavaa jo ennen sukupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa. Tähän ryhmään kuuluvat vastaajat ovat samaistaneet samaa suku- puolta olevien parisuhteen avioliittoon. Pastoraalisen rukousohjeen mukainen ru- kous olisi asettanut parit selvästi eri asemaan avioparien kanssa, joten papit ovat päätyneet käyttämään avioliiton siunaamisen tai avioliittoon vihkimisen kaavaa.
Pelkkä rukous samaa sukupuolta olevan parin puolesta olisi ollut pappien mie- lestä huono ratkaisu. He ovat halunneet palvella pareja kokonaisvaltaisemmin, vaikka siunaaminen on ollut vastoin kirkon antamaa ohjeistusta. Kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan ihminen pyrkii ratkaisemaan tilanteen, jossa erilaiset kognitiot ovat ristiriidassa toiminnan kanssa.42 Pappien omat näkemykset ovat poikenneet piispainkokouksen ohjeistuksesta, mikä on johtanut heitä korjaamaan tilanteen paremmaksi sekä omasta että samaa sukupuolta olevan parin näkökul- masta. Tosin heidän toimintansa on mahdollisesti aiheuttanut toisen ristiriidan:
toimimisen vastoin piispainkokouksen ohjeistusta. Piispainkokous oli todennut, että rukouksessa ei ole kyse avioliittoon rinnastettavan parisuhteen siunaamisesta, joten avioliittoon vihkimiseen tai avioliiton siunaamiseen kuuluvat erityiset osat eivät kuulu tähän rukoukseen.43 Kuitenkaan yksikään papeista ei maininnut vasta- uksissaan tällaista ristiriitaa.
Siunaamiseen tai vihkimiseen liittyviä elementtejä toimituksissa käyttäneet papit olivat selvästi halunneet kohentaa homoseksuaalisesti suuntautuneiden seu- rakuntalaisten asemaa tasa-arvoisemmaksi kirkossa. Siunauksen antaminen voi joidenkuiden pappien mukaan olla osoitus siitä, että kirkko hyväksyy samaa su- kupuolta olevien parisuhteet ja samalla ihmiset, jotka elävät parisuhteessa samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa.44 Gert Nilsson toteaa, että Ruotsin kirkon kontekstissa homoseksuaalien asema alkoi kohentua muun muassa kirkon jäsen- ten vaatimuksesta saada parisuhteelleen kirkon hyväksyntä, mikä merkitsi myös parisuhteen siunaamista.45
Parisuhteen virallistaminen mielletään yleensä avioliiton solmimiseksi. Ma- riecke van den Bergin mukaan avioliitto puolestaan ymmärretään usein instituuti- oksi, joka liittyy läheisesti uskoon ja uskonnolliseen rituaaliin. Sekularisoituvissa yhteiskunnissa uskonnollisten rituaalinen – kuten avioliiton – vahvistaminen on tärkeää. Mitä useampi ihminen pääsee osalliseksi uskonnollisista rituaaleista, sitä enemmän rituaalit voivat van den Bergin mukaan vahvistua.46 Avioliitolla on myös vahva symbolinen arvo. Tämän vuoksi avioliitto joko halutaan sallia samaa suku- puolta oleville pareille tai heidät halutaan sulkea avioliiton ulkopuolelle.47 Pohdinta
Tämän artikkelin tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia Suomen evan- kelis-luterilaisen kirkon papeilla on ollut pastoraalisen rukousohjeen mukaisen rukouksen toimittamisesta. Tutkimusaineiston muodostivat 61 papilta sähköi- sellä kyselylomakkeella saadut vastaukset. Yhteensä 23 papilla oli myönteisiä
42 Borgatta & Borgatta 1992, 120.
43 Pastoraalinen ohje 2011.
44 Kallatsa 2020, 159.
45 Nilsson 1998, 64.
46 van den Berg 2017, 230.
47 Derks, Ganzevoort & Korte 2017, 183.
kokemuksia pastoraalisen rukouksen toimittamisesta, kun taas 12 papilla oli kielteisiä kokemuksia. Lisäksi 12 pappia kertoi käyttäneensä avioliiton siunaa- miseen tai avioliittoon vihkimiseen liittyviä elementtejä palvellessaan samaa su- kupuolta olevia pareja. Loput rukouksia toimittaneista papeista eivät kuvanneet kokemuksiaan.
Kaikkia tutkimusaineiston pappeja yhdisti halu palvella samaa sukupuolta ole- via pareja parhaalla mahdollisella tavalla. Papit, joilla oli myönteisiä kokemuk- sia pastoraalisesta rukouksesta, kuvasivat toimitusten olleen luontevia niin heille itselleen kuin parillekin. Nämä vastaajat olivat kokeneet, että samaa sukupuolta olevat parit olivat tulleet palvelluiksi. Sen sijaan ne vastaajat, joilla oli ollut kieltei- siä kokemuksia, arvelivat jotain oleellista jääneen puuttumaan toimituksesta. He olisivat halunneet siunata tai vihkiä avioliittoon samaa sukupuolta olevan parin.
He kokivat rukousohjeen asettavan liikaa kieltoja ja rajoituksia toimitukselle. Osa papeista piti pastoraalista rukousohjetta käyttökelvottomana ja oli siksi käyttänyt toimituksissa vihkimiseen tai siunaamiseen liittyviä elementtejä.
Lähes kaikki pastoraalisen rukouksen toimittaneet papit kannattivat samaa su- kupuolta olevien kirkollista avioliittoon vihkimistä. Onkin hyvin todennäköistä, että samaa sukupuolta olevat parit valikoivat papikseen sellaisen papin, jonka he tietävät hyväksyvän heidän parisuhteensa. Näin ollen näyttää siltä, että pastoraali- nen rukousohje koskee ennen kaikkea niitä pappeja, jotka olisivat valmiita myös vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Elina Hellqvist ja Auli Vä- häkangas toteavat oman tutkimuksensa johtopäätöksenä 2016, että pastoraalinen rukousohje oli vuonna 2010 hyvä kompromissi, mutta enää se ei riitä.48
Kuitenkin piispat ovat virallisten kannanottojensa perusteella eri mieltä. Piis- painkokouksen ohjeistuksen mukaan ohje vapaamuotoisesta rukouksesta riittää yhä tilanteessa, jossa Suomessa on voimassa sukupuolineutraali avioliittolaki.49 Tä- män artikkelin tulosten pohjalta voidaan todeta, että pastoraalinen rukousohje toimii joissakin tilanteissa, toisissa taas ei. Osa papeista kokee rukouksen hyvänä tapana palvella samaa sukupuolta olevia pareja, kun taas osa arvelee pelkän ru- kouksen jopa loukkaavan homoseksuaalisesti suuntautuneita kirkon jäseniä. Osa vastaajista on käyttänyt vihkimiseen ja siunaamiseen kuuluvia osia jo ennen su- kupuolineutraalin avioliittolain voimaantuloa. Uuden avioliittolain voimaantulon jälkeen kymmenet papit ovat vihkineet samaa sukupuolta olevia pareja avioliit- toon.
Papeilla on sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia rukouksesta samaa sukupuolta olevien parien kanssa ja heidän puolestaan. Jani Kukkolan mukaan kokemusten tutkijan olisi ansiokasta löytää vastauksia kysymyksiin siitä, mitä ja miksi kokemus on, mitä kokemus on perusrakenteeltaan, jos sillä sellainen on, ja mitkä ovat kokemuksen ehdot.50 Tämä artikkeli antaa osviittaa vastauksista näihin kysymyksiin, mutta syvällisempi analyysi vaatisi esimerkiksi haastatteluaineiston käyttämistä. Pappien kirjalliset vastaukset tässä artikkelissa käsiteltyyn kysymyk- seen olivat melko niukkoja. Pappien kokemukset rukouksesta voivat olla myös tilanteeseen sidottuja: toisen parin kohdalla tai toisissa olosuhteissa kokemus voisi olla erilainen. Selvää kuitenkin on, että samaa sukupuolta olevien parien palvele- misessa kirkon on vaikea löytää kaikille sopivaa ratkaisua.
48 Hellqvist & Vähäkangas 2016, 153.
49 Piispainkokouksen selonteko 2016, 10.
50 Kukkola 2018, 43.
LäHTEET JA KIRJALLISUUS Pappien vastaukset 61 kpl, kirjoittajan hallussa Antila, Jaakko Olavi
2014 Kansankirkko ristipaineessa. Suomen luterilainen kirkolliskokous 1974–2011.
Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Askola, Irja
2016 Helsingin hiippakunnan kiertokirje 455. http://www.helsinginhiippakunta.evl.fi/@
Bin/2348695/Helsingin%20hiippakunnan%20kiertokirje%20455.pdf (luettu 31.7.2019).
Avioliittolaki
1929 Avioliittolaki (234/1929).
Ayoub, Phillip M. & Garretson, Jeremiah
2017 Getting the message out: media context and global changes in attitudes toward homosexuality. – Comparative Political Studies 50 (8). 1055–1085.
Backman, Jussi
2018 Äärellisyyden kohtaaminen: kokemuksen filosofista käsitehistoriaa.
– Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Toim. Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen. Rovaniemi: Lapland University Press. 25–40.
van den Berg, Mariecke
2017 Rings for the rainbow family: religious opposition to the introduction.
– Theology and Sexuality 23: 3. 229– 244.
Borgatta, Edgar F. & Borgatta, Marie L.
1992 Encyclopedia of Sociology. Volume 1. New York: Macmillan cop.
Brumbaugh, Stacey, Sanchez, Laura, Nock, Steven & Wright, James
2008 Attitudes toward gay marriage in states undergoing marriage law transformation.
– Journal of Marriage and Family 70 (2). 345–259.
Derks, Marco, Ganzevoort, R. Ruard & Korte, Anne-Marie
2017 Nuptial symbolics beyond the law: constructions of religion and sexuality in debates on the legalization of same-sex marriage. – Theology and Sexuality 23:3. 183–187.
Ehdotus rukoukseksi
2017 Ehdotus rukoukseksi avioliiton solmineiden samaa sukupuolta olevien avioparien juhlaan kirkossa tai muussa paikassa. https://www.arkkihiippakunta.
fi/uploads/2018/08/42f31dbf-ehdotus-rukoukseksi.pdf (luettu 29.7.2019).
Enstedt, Daniel
2015 Blessing same-sex unions and the invention of a ’genuine homosexuality’ in the Church of Sweden. – Sexualities 18 (5/6). 564–592.
Giorgi, Amedeo
1985 Phenomenology and psychological research. Pittsburg: Duquesne University Press.
Hellqvist, Elina & Vähäkangas, Auli
2016 Rekisteröidyn parisuhteen tunnustaminen kirkollisen keskustelun ja asianosaisten näkökulmista. – Teologinen aikakauskirja. 141–155.
Jolkkonen, Jari
2017 Kirje Kuopion hiippakunnan kirkkoherroille. Kirjoittajan hallussa.
Kallatsa, Laura
2020 Homoseksuaalisuus ja papit – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien avioliitosta ja asenteet homoseksuaalisuutta kohtaan. Diss. Itä-Suomen yliopisto: Dissertations of Education, Humanities, and Theology. No 156.
Kallatsa, Laura & Kiiski, Jouko
2019 Vihkiäkö vai ei? Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset samaa sukupuolta olevien oikeudesta kirkolliseen avioliittoon. Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 60.
Kalliala, Kaarlo
2017 Avioliittolain muutoksen vaikutus seurakuntiin. http://www.arkkihiippakunta.fi/
etusivu/avioliittolain-muutoksen-vaikutu/ (luettu 26.8.2019).
Kielitoimiston sanakirja
2019 Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.
exe?motportal=80 (luettu 26.8.2019).
Kirkko keskustelee homoseksuaalisuudesta
2007 Kirkko keskustelee homoseksuaalisuudesta. http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents /070D520CBC0930EDC22572590030573E?OpenDocument&lang=FI (luettu 29.7.2019).
Kukkola, Jani
2018 Kokemuksen tutkimuksen metatiede: kokemuksen käsitteen käytön ja kokemuksen ehtojen tutkimus. – Kokemuksen tutkimus VI: Kokemuksen käsite ja käyttö. Toim.
Jarkko Toikkanen & Ira Virtanen. Rovaniemi: Lapland University Press. 41–63.
Laki rekisteröidystä parisuhteesta
2001 Laki rekisteröidystä parisuhteesta (950/2001).
Lannutti, Pamela & Lauchlan, Kenneth
2007 Assessing attitude toward same-sex marriage: Scale development and validation.
– Journal of Homosexuality 53(4). 113–133.
Lehto-Korhonen, Anu
2014 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappien käsitykset ja kokemukset rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden puolesta ja heidän kanssaan. Käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
Nilsson, Gert
1998 Intercession or Blessing? Theological Reflection on a Swedish Liturgy for Homosexual Couples. – The Ecumenical Review 1/1998. 64–70.
Parisuhdelain seuraukset kirkossa
2010 Parisuhdelain seuraukset kirkossa. Piispainkokouksen selvitys kirkolliskokoukselle 2010. http://sakasti.evl.fi/julkaisut.nsf/e2274540078849bec22572e400442266/2e8 b695575d0e8e9c2257e2e0012d4af/$FILE/PARISUHDE.pdf (luettu 23.7.2019).
Pastoraalinen ohje
2011 Pastoraalinen ohje vapaamuotoisesta rukouksesta parisuhteensa rekisteröineiden kanssa ja heidän puolestaan. Piispainkokouksen 8.–9.2.2011 pöytäkirja. http://evl.
fi/EVLUutiset.nsf/0/07372ED8DAB33799C225783200458E B9/$file/Pastoraalinen%20ohje%20vapaamuotoisesta%20
rukouksesta%20parisuhteensa%20rekister%C3%B6ineille.pdf (luettu 23.7.2019).
Peura, Simo
2017 Avioliittolain muutosta koskeva piispan kirje papistolle ja seurakunnille.
http://www.lapuanhiippakunta.fi/fi/avioliittolain-muutosta-koskeva-piispan-kirje/#.
WNoKioVOKUk (luettu 31.7.2019).
Piispainkokouksen selonteko
2016 Piispainkokouksen selonteko avioliittolain muutoksen johdosta.
Hyväksytty 31.8.2016. http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/
F8582466C2AD8271C22580 200044ADD3/$file/PK%20VALMIS%20 AVIOLIITTOSELONTEKO%202016.pdf (luettu 29.7.2019).
Rakkauden lahja
2008 Rakkauden lahja – Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta. Helsinki: Kirjapaja.
Repo, Matti
2016 Piispa Matti Repo: Papeille avioliitosta. https://tampereenhiippakunta.fi/piispa- matti-repo-papeille-avioliitosta/ (viitattu 26.8.2019).
Salmi, Samuel
2017 Oulun hiippakunnan seurakunnille ja papistolle. Samuel Salmen Oulun hiippakunnan papistolle lähettämä kirje 9.7.2017. Kirjoittajan hallussa.
Silverman, David
2006 Interpreting qualitative data. Methods for Analyzing Talk, Text and Interaction. Los Angeles: Sage Publications.
Slenders, Susanne, Sieben, Inge & Verbakel, Ellen
2014 Tolerance towards homosexuality in Europe: population composition, economic affluence, religiosity, same-sex union legislation and HIV rates explanations for country differences. – International Sociology (29) 4. 348–367.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli
2002 Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki: Tammi.
Vähäkangas, Auli
2019 Conformity and resistance in personalized same-sex prayer rituals in Finland.
– Theology and Sexuality 25: 1–2. 81–97.
Yleisvaliokunnan mietintö
2015 Yleisvaliokunnan mietintö 3/2015 edustaja-aloitteesta 2/2015. Uusi avioliittolaki.
http://kappeli2.evl.fi/kkoweb.nsf/c7f32a5129224528c2256dba002d78f0/ebb03c05 5ebfeef1c2257ef3004081ca?OpenDocument (luettu 29.7.2019).
