Kandidaatintyö 27.6.2019 LUT Energia
Sähkötekniikka
SÄHKÖ- JA HYBRIDIBUSSIEN PIKALATAUSJÄRJESTELMÄT
Electric and hybrid buses fast charging stations
Ossi Suolanen
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta
LUT Energia, sähkötekniikka
Ossi Suolanen
Sähkö- ja hybridibussien pikalatausjärjestelmät
2019
Kandidaatintyö.
27 s.
Tarkastaja: tutkijaopettaja Lasse Laurila
Opinnäytetyössä selvitetään pikalatausasemien nykyistä käyttöä ympäri maailmaa ja lataustekniikan standardointia. Työssä esitellään Suomessa jo käytössä olevia pikalatausasemia ja niiden toimintaa sekä latausasemien historiaa ja niiden luomia haasteita jo muualta Euroopasta ja Aasiasta. Työn tarkoituksena on saada yleiskäsitys pikalatausasemien toiminnasta, niiden luomista haasteista ja mahdollisuuksista erilaisissa ympäristöissä. Toisena tavoitteena on selvittää latausasemien kehitystä ja standardoinnin tarpeita kehityksen edistämiselle. Työssä kootaan pikalatausasemien nykytila ja pohditaan suuntaa tulevasta kehityksestä.
Sääolosuhteet huomioiden pikalatausasemien rakentaminen tuo paljon haasteita. Lumi, routa ja sade asettavat omat haasteensa suunnittelussa. Standardien kehittäminen on kestävän kehityksen kannalta tärkeää, siksi EU toimii ja on mukana standardien kehityksessä luoden yhtenäistä sähkölinja-auto liikennettä koko Eurooppaan.
Avainsanat: sähköbussi, pikalatausasema, standardit, kestäväkehitys
LUT School of Technology
LUT Institute of Energy Technology, Electrical Engineering
Ossi Suolanen
Fast charging stations for electric and hybrid buses
2019
Bachelor’s Thesis.
27 p.
Examiner: Associate professor Lasse Laurila
In this bachelor thesis is figured out current use of fast charging stations around the globe and aim to clear up standardization for charging stations. This paper takes a look at currently installed charging stations in Finland. Rest of the Europe and Asia is included when reviewing the history of fast charging stations and challenges they create. Goal of this work is to get overview of super charging stations and their performance and possibilities of the charging stations that they can provide in different circumstances. Another goal for this work is to figure out development of charging stations and their standardizations. In this paper different kind of fast charging stations is collected and pondered the future development of charging stations.
Weather conditions effects on building fast charging stations. Snow, ice and rain sets their different challenges. The development of standards is important for sustainable development. The EU works and participates in the development of standards, creating a unified electric bus service across Europe.
Keywords: electric bus, fast charging station, standards, sustainable development
SYMBOLI JA LYHENNE LUETTELO
CEN Comité Européen de Normalisation (engl. European Committee for Standardization). Eurooppalainen standardointikomitea.
CENELEC European Committee For Electrotechnical Standardizatin.
Eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestelmä
EMIL Electro Mobility by Inductive Charging. Saksan valtion rahoittama projekti, jonka tarkoituksena on tutkia ja kehittää induktiolataamista kaupallisessa mittakaavassa.
HKL Helsingin Kaupungin Liikenne.
HSL Helsingin Seudun Liikenne.
IEC International Electrotechnical Commission. Maailmanlaajuinen järjestö, joka valmistelee ja julkaisee standardeja elektroniikkalaitteille ja niitä koskevalle teknologialle.
IaaS Infa as a Service. Infrastruktuurin hankinnan ulkoistamista kolmannelle osapuolelle.
IPT Inductive Power Transfer. Induktiolla langattomasti siirrettävää tehoa.
ISO International Organization for Standardization. Kansainvälinen standardointijärjestö.
KAIST Korean Advanced Institute of Science and Technology. Etelä-Koreassa vuonna 1971 perustettu tiede ja insinööri instituutio.
TOSA Trolleybus Optimisation Système Alimentation. Virtalähteen optimoiminen sähkölinja-autoon.
TPG Transport Publics Genevois. Genevan julkinen liikenne.
UITP Union Internationale des Transports Publiques. Kansainvälinen joukkoliikenneliitto
VDL Kansainvälinen teollisuusyritys, jonka yksi monista aloista on sähkölinja- autojen kokoaminen.
VTT Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
SISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto ... 6
2. Toiminta ... 7
2.1 Hinta ... 8
2.2 Lataustyypit ... 8
2.2.1 Konduktiolataus ... 9
2.2.2 Induktiolataus ... 12
3. Nykyinen tilanne ... 14
3.1 Suomi ... 14
3.1.1 Pääkaupunkiseutu ... 15
3.1.2 Turku ... 16
3.1.3 Tampere... 18
3.2 Muu Eurooppa ... 18
3.2.1 Sveitsi, Geneve ... 19
3.2.2 Hampuri ja Branscweig, Saksa ... 19
3.2.3 Torino ja Genova, Italia ... 20
3.3 Aasia ... 20
3.3.1 Shenzhen, Kiina ... 21
3.3.2 Gumi, Etelä-Korea ... 21
3.3.3 Putrajaya, Malesia ... 22
4. Mitä on kehitteillä ... 23
4.1 Standardit ... 23
4.2 Automatisoitu liikenne ... 24
5. Johtopäätökset ... 26
6. Yhteenveto ... 27
Lähteet ... 28
1. JOHDANTO
Nopean kehittymisen vuoksi kaupunkien eri osa-alueiden sähköistäminen ja fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on tärkeä askel tulevaisuuden kannalta. Euroopan Unionin ilmastotavoitteisiin kuuluu kasvihuonekaasujen vähentäminen ilmakehässä ja liikenteen sähköistäminen on yksi osa tavoitteeseen pääsemistä.
Kandidaatintyössä tarkastellaan sähkö- ja hybridibussien pikalatausjärjestelmiä ja niiden toimintaa sekä selvitetään niiden käyttötarkoituksia ja kohteita tulevaisuudessa. Työssä käsitellään sähkölinja-autojen ja niiden latauksen historiaa sekä esitellään minkälaisia järjestelmiä maailmalla on tällä hetkellä käytössä. Katse suunataan myös tulevaan, kun mietitään miltä sähkölinja-autojen ja pikalatausasemien tulevaisuus näyttää käytännön tai standardien osalta.
2. TOIMINTA
Nykyisin sähköllä toimiva julkinen liikenne Suomessa käsittää pääosin junat sekä pääkaupunkiseudulla raitiovaunut. Pikalatausasemien tarkoituksena on muuttaa paikallisliikenteen linja-autot sähköllä toimiviksi ja samalla vapauttaa niiden kulkemista.
Sen sijaan, että linja-autot saisivat käyttösähkön suoraan verkosta, ne latautuvat matkan varrella pysäkeillä matkustajien noustessa tai jäädessä kyydistä sekä pääteasemilla.
Yksi pikalataamisen eduista perustuu siihen, että linja-auton ei tarvitse kuljettaa akkuja auton kyydissä suuria määriä. Akuista aiheutuva paino voidaan minimoida, kun akkuja päästään lataamaan ajon aikana useita kertoja. Suomessa käytössä olevan S411 HD linja- auton polttoainetankin tilavuus on n. 455 litraa (0,8kg/l) [1], kun taas suomalaisen Linkkerin valmistamissa sähkölinja-autoissa käytetään 55 kWh akkukapasiteettia, jotka painavat noin 1 000 kiloa [2]. Dieselin energiatiheys on noin 47 MJ/kg ja litiumakun energiatiheys on 0,9 MJ/kg. [3]
Sähkölinja-auto kuluttaa noin 150 kWh/100 km. Suuri akkukapasiteetti lisää kustannuksia ja vähentää matkustajien lukumäärää. Jos linja-autoa voidaan ladata monta kertaa ajon aikana, pysyy akkukapasiteetti myös vähäisenä. Esimerkiksi Tesla käyttää ajoneuvoissaan 90 kWh akkukapasiteettia, mutta pienemmissä ja halvemmissa sähköautoissa akkukapasiteetti voi olla myös 30 kWh. Pienen akkukapasiteetin ansiosta saadaan kevyempiä linja-autoja, jolloin matkustajia voidaan kuljettaa enemmän. [4]
Pikalataamisen hyviä puolia ovat mm. nopeus, luotettavuus sekä joustavuus. Yksi latausasema pystyy mukautumaan ladattavan linja-auton reitin, akkujen koon mukaan sekä hoitamaan useita eri linjoja. Lyhyet ja tehokkaat lataukset ovat käytännöllisiä sekä asiakkaalle kuin myös aikataulussa kulkevalle linja-autolle. [5]
2.1 Hinta
Latausaseman lopulliseen hintaan vaikuttavat monet tekijät, oleellisimpana aseman sijainti sekä latausteho. Lataustehoon vaikuttavia tekijöitä ovat mm. reitin pituus, sijaitseeko reitin varrella muita latausasemia, ajoneuvon akkukapasiteetti sekä linja- autojen aikataulut. Yhden sähköbussin päivittäinen ajomatka voi keskimäärin olla 250 km ja energian kulutus 1,5 kWh/km. Kylmissä oloissa, kuten Suomessa, voidaan käyttää biodieseliä lämmittämään talvisin autojen sisätiloja. [6]
Sähköbussi ja latausinfra voidaan ostaa yhtenä pakettina, jolloin esimerkiksi linja- autovalmistaja toimittaa autot sekä latausinfran. Autot ja infra on myös mahdollista hankkia erikseen, jolloin kaupunki vastaa latausinfran hankinnasta. Latausinfra voi olla mahdollista hankkia myös Infra as a service -palveluna (IaaS). [6]
ABB:n tarjoama latausasemat on mahdollista rakentaa 150, 300, 450 ja 600 kW teholuokissa. Latauskaapit tulevat 150 kW paketeissa, joita voidaan tarpeen mukaan liittää toisiinsa halutun lataustehon saamiseksi. Latausaseman lähelle tarvitaan myös puistomuuntamo, jonka kaapelointi keskijännite-maakaapelointina maksaa noin 30 – 40 k€/km. Tarkkaa hintaa on näin ollen vaikea määrittää yhdelle latausasemalle, mutta HSL käyttää perushintana 300 kW asemalle 300k€ / asema. [6]
2.2 Lataustyypit
Sähkölinja-autojen lataaminen voidaan suorittaa useammalla tavalla. Ajoneuvon akut voidaan vaihtaa varikolla ladattuihin akkuihin. Tyhjien akkujen korvaaminen täysillä vaatii varastointitilaa täysille sekä latauksessa oleville akuille. Akkujen vaihto pitäisi suorittaa myös valvotussa ympäristössä, jolloin linja-auton pitäisi ajaa aina varikolle.
Toinen vaihtoehto on jättää ajoneuvo latautumaan pidemmäksi aikaa ajoneuvon ollessa pois liikenteestä, esimerkiksi yön yli. Linja-autoille tulee varata paljon tilaa varikolta,
jotta kaikki ajoneuvot saadaan ladattua. Latausmenetelmä sopii paremmin kotitalouksiin henkilöautoille. [7]
Pikalataamisessa sovelletaan joko konduktio- tai induktiolatausta, jolloin pysäkeille tai pääteasemille rakennetaan tarvittavat latauslaitteet linja-autojen lataamista varten.
Lataaminen tapahtuu pysäkeillä matkustajien jäädessä kyydistä vain hetken aikaa, mutta tarpeeksi suurella teholla, että linja-autolla päästään aina seuraavalle latauspisteelle asti.
Linja-auton kulutukseen vaikuttavat monet tekijät kuten lämpötila ja muu liikenne, joten ajoneuvon akut ylimitoitetaan, jolloin varmistutaan, että autolla päästään aina seuraavalle latauspisteelle asti.
2.2.1 Konduktiolataus
Konduktiolatauksessa, tai kiskolatauksessa, tehoa siirretään galvaanisesti yhdistämällä linja-auto latausasemaan. Tyypillinen ominaisuus on linja-auton katolle kiinnitettävät kiskot. Auto ajetaan latausaseman alle, jonka jälkeen kuljettaja aloittaa latauksen liittymällä latausasemaan, joko nostamalla ajoneuvon katolla olevat kiskot tai laskemalla latausasemassa kiinni olevan telineen ajoneuvon katolle kiinnitettäviin kiskoihin.
Kuljettaja lopettaa lataamisen palauttamalla kiskot alkuperäiseen asemaan. [8]
Kuva 1. Konduktiolatausasema. Vasemmalla pysäkin vieressä sijaitseva energiavarasto, josta linja-autoa ladataan. Automaattisesti toimiva asema aloittaa lataamisen, kun linja-auto on ajettu oikein aseman alapuolelle.
Pikalatauksessa autoon asennetaan komponentteja latauksen mahdollistamiseksi.
Kommunikointi moduuli mahdollistaa lataamisen hallinnoimisen ohjaimella ja I/O- portilla. HV-moduuli suojaa paristoja sekä muuttaa vaihtovirran tasavirraksi. Lisäksi kyydissä on WiFi -antenni sekä kiskot latausasemalle liittymiseen. [7]
Muihin lataustapoihin verrattuna kiskolataaminen on käytännöllinen ja halpa, ainakin linja-autojen ja niiden käytön osalta. Yksinkertaiset autot tekevät niiden rakentamisesta halpaa, ja pienet akut vähentävät kulutusta ajon aikana. Akkujen lataaminen on tehokasta eikä vaadi paljon huoltotoimenpiteitä. [9]
Konduktiolatauksessa voi ilmetä ongelmia, jos lataustelineen ja kiskojen väliin joutuu jotakin, mikä estää virran kulkemisen, kuten lumi tai jää [10]. Tärinä aiheuttaa myös ongelmia monille mekaanisille laitteille, kuten linja-auton katolle asennettaville latauskiskoille. Tämä voidaan kuitenkin välttää asentamalla latauskiskot latausasemaan linja-auton sijasta [7].
Hollannissa sijaitsevan Helioxin tarjoamat 300 kW latausasemat pystyvät liittymään kantaverkkoon 400 – 24 000 voltin jännitteellä. Käyttölämpötila asemalle voi vaihdella jopa -30 ℃ - 50 ℃ välillä ja asemasta aiheutuva ääni 2 metrin etäisyydellä on 55 dB.
Linja-autojen lataamisen hyötysuhde optimilämpötilassa ylittää 96 %. Vaikka standardien kehittäminen pikalatausasemien kehittämiselle on kesken, asemat noudattavat jo aikaisemmin käytössä olevia standardeja, kuten kaupallisten ajoneuvojen kommunikointia sähköverkon kanssa.
https://www.heliox.nl/images/products/PDF_correct_save_name/Heliox_OC_300kW.p df
Valmistajien tarjoamat latausasemat ovat periaatteeltaan samanlaisia, sisältäen kuitenkin pieniä eroavaisuuksia teknisten tietojen osalta. Esimerkiksi Siemens tarjoaa lataustehoja 150 kW - 600 kW asti ja yhdistämisen kantaverkkoon voi tehdä 20 kV vaihtojännitteellä, kun taas ABB:n tarjoama latausteho on 450 kW. Hollannissa sijaitseva Heliox tarjoaa
Kuva 2. Helioxin 300 kW:n latausaseman tehokäyrä. 800 voltin tasajännitteellä ja 375 A virralla saavutetaan 300 kW latausteho.
lataustehon myös 600 kW asti jopa 96 % hyötysuhteella ja käyttölämpötilat jopa -30 ℃ - 50 ℃. Edellä mainittujen lisäksi muita latausasemien valmistajia ovat mm. OpBrid ja EkoEnergetyka. [9, 11, 12]
2.2.2 Induktiolataus
Induktiolatauksessa tehoa siirretään magneettikentän avulla käyttämällä kahta kelaa, joista ensimmäinen on sijoitettu bussin pohjaan ja toinen tarkoitetulle latauspisteelle. Kun maassa sijaitsevaan kelaan syötetään vaihtovirtaa, voidaan teho ottaa talteen bussissa sijaitsevalla kelalla. [13]
Kuva 3. Induktiolatausaseman periaatekuva. Maan alla sijaitsevat kelat syöttävät tehoa bussin pohjaan asennettuihin keloihin.
Latausasema koostuu maan alle asennetuista komponenteista: sähkökeskus yhdistää latausaseman kantaverkkoon, latausalusta, joka sisältää havainnointilaitteen sekä
sähkömagneettista värähtelyä tuottavan kelan. Linja-autoon kuuluu vastaanotin värähtelylle, joka muuntaa värähtelyn takaisin vaihtovirraksi. [14, 15]
Induktiolataamisessa juoksevat kustannukset ovat pienet ja kuljettajalle helppoa. Täysin automatisoitu järjestelmä lataa linja-auton akut, kunhan kuljettaja ajaa ajoneuvon merkitylle alueelle. Näkymätön infrastruktuuri on miellyttävä silmälle kuin myös ruuhkaiselle keskustalle. Myöskin korjauskustannukset vähenevät, kun minimoidaan hankauksesta aiheutuva kulutus ja riski vandalismille. [14, 15]
Sähkölaitteita käytettäessä on aina normaaleja turvallisuuteen liittyviä riskejä, kuten sähköiskut ja tulipalovaara. Induktiolataus tuo mukanaan omat haasteensa, kun sähkömagneettinen värähtely voi aiheuttaa ongelmia linja-auton käyttäjille.
Suuritehoinen ja -taajuinen värähtely voi reagoida esimerkiksi sydäntahdistimen kanssa.
Induktiolatausasemia valmistama Primove väittää lataamisen olevan mahdollista ainoastaan, jos linja-auto havaitaan latausasemalla, jolloin sähkömagneettikenttä jää kokonaan linja-auton alle. [15, 16]
Myös tiellä olevat sinne kuulumattomat esineet, kuten roskat ja kivet, voivat olla haitaksi lataamiselle. Pohjoisissa oloissa myös lumi ja jää ovat talvisin huomioitava latausasemien käytössä. Kuljettajalle jää vastuuseen tarkka pysäköinti. Oikein pysäköitynä lataukselle saadaan parempi hyötysuhde.
3. NYKYINEN TILANNE
Sähkölinja-autojen kysyntä on kasvanut viime vuosina ympäri maailmaa, joka johtuu muun muassa ilmastonmuutoksesta ja kiristyneistä päästörajoituksista. Yksi Euroopan Unionin tavoitteista on vähentää kasvihuonekaasujen lisääntymistä ilmakehässä ainakin 40 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 määrään verrattuna. Sähkömoottorin hyötysuhde on dieselmoottoria huomattavasti parempi, jolloin myös energian kulutus on pienempi. [17]
3.1 Suomi
Suomessa on otettu käyttöön pikalatausasemat ja niitä hyödyntävät linja-autot pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Kaupungit tekevät yhteistyötä VTT:n kanssa, joka on ollut alusta asti mukana sähkölinja-autojen käyttöönotossa ja järjestelmien kehityksessä. Turun ja pääkaupunkiseudun linja-autot ovat suomalaisen Linkker Oy:n valmistamia ja Tampereen linja-autot puolalaisen Solariksen valmistamia.
[18] [19]
"VTT:n prototyyppibussin teknologia on ollut vahvasti pohjana Linkkerin ensimmäisissä busseissa. Prototyyppi toimii jatkossakin avoimena tutkimus- ja kehitysalustana, jota nyt päivitetään uusilla akuilla ja latauslaitteella niin, että sitä voi pikaladata automaattisesti bussiterminaalissa, päätepysäkillä tai linjalla HSL:n Linkker-bussien tapaan. Keskeinen tavoite pilotissa HSL:n kanssa on varmistua sähköbussijärjestelmän tuotannollisesta tehokkuudesta kokonaisuutena. Analysoimme sähköbussijärjestelmän suorituskyvyn ja luotettavuuden tarkasti", kertoo tutkimustiimin vetäjä Mikko Pihlatie
3.1.1 Pääkaupunkiseutu
Pääkaupunkiseudulla oli liikenteessä vuoden 2017 lopussa 12 täysin sähköllä toimivaa linja-autoa, jotka pystyvät toimimaan pikalatausasemilla. Sähkölinja-autoja ajetaan 6 eri linjalla muiden linja-autojen seassa. Pikalatausasemia on tällä hetkellä 8, joista kaikki ovat kiskolatauksella toimivia. Asemat sijaitsevat Rautatientorilla ja linjojen päätepysäkeillä, eri linjojen solmupisteissä, joiden rakentamisesta vastaa HKL. [20]
HSL:n tavoitteena on kasvattaa vähäpäästöisen kaluston osuutta joukkoliikenteessä.
”HSL on tehnyt kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen. Tavoitteemme on vähentää lähipäästöjä ja hiilidioksidipäästöjä yli 90 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2010 tasosta”, HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi sanoo. ”Tavoitteeseen pääseminen edellyttää uutta ajoneuvoteknologiaa. Kolmekymmentä prosenttia HSL:n tilaaman bussiliikenteen kalustosta on tarkoitus olla sähköistä vuonna 2025.” HSL:n tavoitteena
Kuva 4. Kuvituskuva Helsingin Rautatientorilla sijaitsevasta pikalatausasemasta
vuodelle 2050 olla täysin hiilineutraali. Kuvasta 4 nähdään HSL:n kalustostrategia vuoteen 2025 asti. [21]
Sähkölinja-autojen lisääminen tarkoittaisi myös latausinfrastruktuurin kasvattamista.
Espoo on varannut 5 miljoonaa euroa sähköbussiliikenteen kehittämiseen. ”Jos sähköbussi voittaa HSL:n kilpailutuksen Matinkylän metron liityntäliikenteestä, Espoo on valmis järjestämään bussille latauspisteen liikenteen alusta lähtien”, kertoo Espoon kestävän kehityksen johtaja Pasi Laitila. [22]
3.1.2 Turku
Turun paikallisliikennöitsijä Föli aloitti ensimmäisenä Suomessa täysin sähköllä toimivan linjan vuoden 2016 lopulla. Kaupungin tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2040 mennessä ja liikenteen sähköistäminen on yksi askel kohti tavoitetta. Turku miettii sähköistävänsä linjat 32 ja 42 vuonna 2020, kilpailutuksesta riippuen. [23, 24]
Kuva 5. Helsingin Seudun Liikenteen kalustostrategia vuodelle 2025. Kuvassa esitetään ajoneuvojen päästöluokituksia, missä Euro 2 on eniten saastuttava ajoneuvomalli. Sähkölinja-autojen ollessa täysin päästöttömiä ne ovat erinomainen vaihtoehto kaupunkiliikenteeseen.
Linja 1 kulkee lentoasemalta satamaan, noin 12 km matkan, ja sisältää 6 Linkker Oy:n valmistamaa linja-autoa. Satamassa ja lentoasemalla on kuvan 6 mukainen 300 kW teholla toimivat pikalatausasemat ja varikolla mahdollisuus yö yli lataamiseen. Laturit on toimittanut Linkker Oy:n yhteistyökumppani Heliox. Kaikkiaan 1 linjan muuttaminen täysin sähköiseksi on kustantanut 3,8 miljoonaa euroa. [25, 26]
Turun kaupungin ympäristötoimialan kehittämispäällikkö Jari Paasikivi kertoo
”Paikallisesti päästöttömät sähköbussit mahdollistavat esimerkiksi aivan uudenlaisia sisätiloihin rakennettavia pysäkki- ja terminaalialueita. Vaikka Turussa ei juuri tällaisia suunnitelmia ole vireillä tällä hetkellä, halusimme päästä ensimmäisten kaupunkien joukkoon saamaan kokemuksia uudesta tekniikasta. Asteittain sähköbussien määrä tulee varmasti Turussakin kasvamaan”. [26]
Kuva 6. Turussa on Suomen ensimmäinen laskeutuva virroitinratkaisu. Turkulainen
3.1.3 Tampere
Tampereella otettiin käyttöön vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa 4 sähkölinja-autoa. Linja- autot operoivat linjaa 2, jonka pituus on noin 4 km ja jonka varrelle asennetaan ainoastaan yksi kuvan 7 mukainen pikalatausasema. Nekalan varikolle asennetaan 4 hitaammin toimivaa latauspistettä. [27]
Tampereen pikalatausaseman on rakentanut puolalainen Ekoenergetyka. Kesällä 2017 Ekoenergetyka rakensi Ruotsin pohjoisosassa sijaitsevaan Luleån kaupunkiin pikalatausaseman, jossa toimii Euroopan pohjoisin sähköbussilinja. [28]
3.2 Muu Eurooppa
Pohjois-Eurooppaan verrattuna muualla Euroopassa on leudommat talvet, mikä helpottaa sähkölinja-autojen suunnittelua ja käyttöönottoa. Linja-auto- ja latausasemien valmistajista monet sijaitsevat Keski-Euroopassa, mikä tarjoaa entisestään paremmat suunnittelumahdollisuudet uuden infrastruktuurin luomiseen.
Kuva 7. Tampereen ainoaa pikalatausasemaa käyttää 4 linja-autoa.
3.2.1 Sveitsi, Geneve
Heinäkuussa 2016 ABB sai Geneven Julkiselta liikenteeltä työkseen tarjota pikalatausjärjestelmän ja teknologian 12 TOSA sähkölinja-autoon linjalle 23, joka yhdistää Geneven lentokentän kaupungin lähiöön. Linja-auton uskotaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä jopa 1 000 tonnia vuodessa verrattuna käytössä oleviin dieselbusseihin. Linjalla on käyttäjiä päivän aikana yli 10 000 ja siitä tulee yli puolet hiljaisempi kuin nykyisistä dieselbusseista. [29, 30]
ABB asentaa 13 pikalatausasemaa linjan 23 varrelle sekä latauspisteet varikolle ja linjan päätepysäkeille. Linja-auton kytkeminen latausasemaan tapahtuu alle yhdessä sekunnissa, minkä väitetään olevan maailman nopein. Sekunnin kytkentäaika latauspisteeseen voi tuntua mitättömältä, mutta linja-auton pysähdysaika matkustajien noustessa tai jäädessä kyydistä on myös hyvin lyhyt. Nopea yhdistyminen latausasemaan auttaa bussin paristoja riittämään myös seuraavalle latauspisteelle. Päätepysäkeillä linja- autoa ladataan 4 – 5 minuuttia akkujen täyden latauksen varmistamiseksi. [29, 31]
3.2.2 Hampuri ja Branscweig, Saksa
Hampurissa linja 109 ajaa 9 km matkan, jonka varrella on 4 kiskolatausasemaa syksystä 2016 eteenpäin. Näistä asemista 2 on yhdistetty kaupungin kantaverkkoon ja toiset 2 metron sähköverkkoon. Jokainen asema pystyy lataamaan 300 kW teholla. Solariksen tuottamat linja-autot ja Siemensiltä tulevat latausasemat tekevät Siemensistä ensimmäisen tarjoajan, joka tuottaa latausasemia ympäri maailmaa, jotka toimivat yhdessä muiden yhtiöiden rakentamien linja-autojen kanssa. [2, 32]
Saksan valtion rahoittamaan EMIL-projektiin kuului Braunschweigissa linja M19, joka sisältää 6 linja-autoa ja 12 km matkan. Reitille asennettiin vuoden 2014 aikana 4 induktiolatauspistettä, mitkä kykenevät 200 kW lataustehoon. Saman vuoden aikana 4
linja-autoa vaihdettiin sähköllä toimiviksi, mutta nyt myös loput 2 autoa toimivat sähköllä. [33]
3.2.3 Torino ja Genova, Italia
Genovassa ja Torinossa on ollut käytössä täysin sähköistetyt linja-autot sekä IPT- järjestelmät jo vuodesta 2002. Käytössä on ollut noin 30 linja-autoa, jotka hyödyntävät induktiolatausta ja pystyvät kulkemaan 200 km ilman pitkiä lataustaukoja tai pysähtymättä varikolla. Linja-autoissa käytettiin 180 Ah akkuja ja kulutuksen lasketaan olleen 1,25 kWh/km. Italiassa toimivat julkisten linjojen edustajat AMT ja GTT ovat ilmoittaneet teknologian olevan menestys jokapäiväisessä käytössä. [34]
Conductix-Wampfler yhtiön tuottamat induktiolatausasemat ovat kyenneet 120 kW lataustehoon. Latauksen aikana linja-auton runko lasketaan 40 mm tien pinnasta, jolloin hyötysuhteeksi saadaan 95 %. Yhtiö sanoo, että nykypäivänä induktiolataaminen voi olla yhtä tehokasta, kuin kaapelilla lataaminen, jos käytetään markkinoilta saatavia laadukkaita latureita. Jos kaapelilataamisessa käytetään halpoja latureita, induktiolataamisella uskotaan olevan parempi hyötysuhde kuin kaapelilataamisella. [34]
3.3 Aasia
Aasian tiheään asutetut kaupungit ovat luoneet uusia ongelmia ja haasteita verrattuna muuhun maailmaan. Noin 9 % Aasian asukkailla ei ole sähköä, 6 % ei ole mahdollista saada puhdasta vettä ja noin 33 % uupuu mahdollisuus wc:n käyttöön. Alueen eri infrastruktuuritkaan eivät ole samalla tasolla, kuin länsimaissa. Vuosittain kasvava sähköntarve rasittaa jo ennestään olemassa olevaa sähköverkkoa. [35]
3.3.1 Shenzhen, Kiina
Etelä-Kiinassa Shenzhenin kaupungissa asuu yli 12 miljoonaa ihmistä. Kaupunki valittiin vuonna 2009 kansalliseen ohjelmaan mukaan, jossa oli tarkoituksena kokeilla ajoneuvoille uusia energiamuotoja. Nyt kaupungissa kulkee ainoastaan sähköllä toimivia linja-autoja, hieman yli 16 300 kappaletta. Shenzhenissä sijaitsee 510 latausasemaa ja yli 8 000 latauspistettä. Linja-autojen lataaminen tapahtuu pistokelatauksena ja akun lataus täyteen kestää 2 tuntia. Päivässä linja-autoille kertyy ajomatkaa yhteensä 2,85 miljoonaa kilometriä. [36]
Vaikka linja-autojen lataaminen tapahtuukin pistokelatauksella ja lataamisen kesto on huomattavasti pidempi kuin kisko- ja induktiolatauksessa, niin 2 tunnin latausaika voidaan kuitenkin katsoa nopeaksi, kun verrataan esimerkiksi yön yli lataamiseen.
Sähkölinja-autot käyttävät 72,9 % vähemmän energiaa kuin dieselillä toimivat autot.
Vuodessa linja-autot voivat säästää 366 000 tonnin verran hiilestä saatua energiaa ja vähentää kasvihuonepäästöjä jopa 1,35 miljoonaa tonnia. Liikenteen sähköistämisen tuomien säästöjen ansiosta kaupunki on siirtymässä myös täysin sähköllä toimiviin takseihin. Kaikkien taksien tulisi olla sähköllä toimiva vuoteen 2020 mennessä. [37]
3.3.2 Gumi, Etelä-Korea
Etelä-Koreassa sijaitseva Tieteen ja Teknologian Instituutio (KAIST) ilmoitti vuonna 2013 olevansa hyvin varma sähköajoneuvojen latausmahdollisuuksista pysähtyessä, tai jopa ajaessa. Idea lähti liikkeelle vuonna 2009 huvipuistolaitteesta, jossa tiehen haudattiin latauskaapelit ajoreitin varrelle. Huvipuistolaitteen ajomatka on hieman yli 300 metriä ja hyötysuhde melkein 80 %. [38]
Linja-autoihin siirtyessä tarvitaan enemmän tehoa ja matkaa. Gumin kaupunki otti käyttöön vuonna 2013 kaksi sähköllä toimivaa linja-autoa, jotka pystyvät lataamaan akkuja pysähtyneenä tai ajon aikana. Tutkimuksen mukaan autojen latausteho on 100 kW ja hyötysuhde parhaimmillaan 85 %, kun ajoneuvon pohjan ja tien välinen etäisyys on 17 cm. Linja-autojen ajomatka on 24 km, mutta kaapeli haudataan noin 5 – 15 % matkalta, jota ajoneuvo kulkee. Latausjärjestelmä pystyy myös tunnistamaan, milloin linja-auto on latausaseman kohdalla, jolloin säästetään energiaa ja vähennetään altistumista sähkömagneettiselle säteilylle. [39]
3.3.3 Putrajaya, Malesia
Malesiassa otettiin käyttöön heinäkuussa 2017 kahdeksan täysin päästötöntä linja-autoa, jotka kuuluvat päästöttömään sähköajoneuvoprojektiin. Projektin tarkoituksena on korvata fossiilisilla polttoaineilla toimivat ajoneuvot sähkölinja-autoilla, jotka toimivat pikalatauksella. 5-vuotiselle projektille on budjetoitu käyttöön 3,6 miljardia yeniä ja sen tarkoituksena on tarkastella ja testata linja-autojen suorituksia ja kykyä korvata dieselillä toimivat ajoneuvot. Ajoneuvojen tulee sopeutua raskaaseen päivittäiseen käyttöön ja paikalliseen trooppiseen ilmastoon. [40]
Linja-autot kulkevat kahta eri linjaa, joista molemmat ovat 23 km pitkiä ja niiden varrelle asennetaan yhteensä 5 pikalatausasemaa: neljä kappaletta 320 kW:lla toimivaa asemaa ja yksi 480 kW:lla toimiva asema. Ajoneuvon akun lataaminen täyteen kestää 10 minuuttia ja sillä pystyy ajamaan 30 km ennen seuraavaa lataamista. Vuoden 2018 aikana tarkoituksena on ottaa käyttöön 5 uutta linja-autoa. [41]
4. MITÄ ON KEHITTEILLÄ
Kehittymisen kannalta standardointi on tärkeää, koska se takaa yhtenäisen rajapinnan eri osa-alueiden välillä. Viime vuosina myös automaatio on yleistynyt kovaa vauhtia sekä palvelualoilla että liikenteessä. Liikenteessä automaation haasteellisimpana ongelmana on turvallisuuden takaaminen matkustajille sekä muille tiellä liikkujille.
4.1 Standardit
Standardien luominen on oleellinen osa kansainvälistymisen ja yhteistyön toimivuuden kannalta. Julkisen sektorin tulee kehittää yhtenäinen standardi linja-autojen ja latausasemien välille, jotta vältytään samoilta ongelmilta, mitä rautateillä ilmeni 1900- luvulla. Jos valtiot ympäri Eurooppaa eivät sitoudu sähkölinja-autoteknologiaan ja aseta selkeitä ohjeita ja linjauksia latausinfrastruktuurin luomiseen, niin sähkölinja-autojen yleistymistä ei tapahdu tai se jää hyvin vähäiseksi. UITP:n kanssa yhteistyötä tekevät linja-autovalmistajat ovatkin standardien puutteen vuoksi joutuneet tekemään räätälöityjä latausasemia vastaamaan eri valmistajien tuottamia linja-autoja. [42]
Eurooppalaiset linja-auto valmistajat Irizar, Solaris, VDL ja Volvo tekevät yhteistyötä sähköbussien ja latausinfrastruktuurien valmistajien ABB, Heliox ja Siemensin välillä.
Tavoitteena on varmistaa avoin rajapinta sähköbussien ja latausinfrastruktuurien välillä sekä helpottaa uusien sähkölinja-autojärjestelmien tuomista eurooppalaisiin kaupunkeihin. Julkisen liikenteen yhteisö valmistautuu sähköbusseihin ja niiden standardointi on aloitettu Euroopassa CEN:n ja CENELEC:n toimesta sekä maailmanlaajuisesti ISO:n ja IEC:n toimesta. [43]
Monet kaupungit ovat aloittaneet infrastruktuurin rakentamisen sähkölinja-autoille. Jotta kaupunkien tarpeet pystytään toteuttamaan, edellä mainitut linja-autovalmistajat sekä latausasemien valmistajat ovat yhdessä sopineet avoimesta ja vapaaehtoisesta lähestymisestä. Yleisten ja suosittujen rajapintojen käyttöä ei ole rajoitettu valmistajien toimesta ja niitä käyetään mm. pikalataukseen sekä yön yli lataamiseen. Ryhmä on
sitoutunut edesauttamaan ja jakamaan kokemuksia CEN/CENELEC:n ja ISO/IEC:n kanssa, jotta voidaan toteuttaa yhteinen eurooppalainen standardointi sähkölinja-autoille.
Eurooppalaisten standardien uskotaan tulevan voimaan vuoden 2019 loppuun mennessä ja maailmanlaajuisten standardien vuonna 2020. [44]
Vaikka standardeja ei virallisesti vielä ole saatavilla juuri pikalatausasemien valmistamiseen, ei standardointia tarvitse aloittaa täysin tyhjästä. Sähköautoja ja niiden lataustekniikka on ollut jo julkisessa käytössä usean vuoden, joista voidaan käyttää jo olemassa olevia standardeja ja saada paljon tietoa uusien standardien luomiseen raskaalle kalustolle. [45]
4.2 Automatisoitu liikenne
Singaporessa Nanyang Teknillinen Yliopisto (NTU) tekee yhteistyötä Volvon kanssa tavoitteenaan saada vuoden 2019 alussa saarelle käyttöön 2 täysin sähköllä toimivaa linja- autoa. Latausasemat tulevat ABB:ltä, jotka tarjoavat teknisesti viimeisteltyjä raskaan kaluston latauspisteitä. [45]
Erikoisinta projektissa on, että linja-autojen on tarkoitus pystyä toimimaan ilman kuljettajaa. Yksi linja-autoista ajaa CETRAN testiradalla. Alue on suunniteltu siten, että siellä pystytään simuloimaan erilaisia tapahtumia liikenteessä vaihtuvissa sääolosuhteissa. Testiradalla voidaan tarkkailla linja-auton toimintaa sekä ajoneuvon reagointia muihin tiellä liikkujiin. Toinen autoista on käytössä linja-autoasemalla. Auton on tarkoitus ladata paristot, ajaa autopesulaan ja parkkeerata kokonaan ilman kuljettajaa.
[46]
Tekniikan kehittyessä itsestään ajavista ajoneuvoista tulee varmasti arkipäivää; ihmiset voivat ajamisen sijaan keskittyä omiin askareihin, kun tietokone huolehtii ajamisesta.
Kysymyksenä onkin, kuinka nopeasti tietokoneista tulee turvallisempia kuljettajia kuin ihmisistä. Henkilöautoja on käytetty tietokoneen ajamisen opetteluun jo vuosia. Google aloitti vuonna 2009 Waymo-projektin, jossa kehitetään itsestään ajavia autoja, ja vuoden 2018 aikana autot ovat ylittäneet 8 miljoonan kilometrin ajomatkan. [47]
Ensimmäisten ajoneuvojen tullessa liikenteeseen 1800-luvun lopulla, meni yli 50 vuotta ennen kuin turvavyö oli pakollinen autoissa. Vasta vuonna 1966 Amerikassa vaadittiin ajoneuvoista löytyvän turvavyö. [48] Nykypäivänä kaikki julkisessa käytössä olevat ajoneuvot ja laitteet merkitään, jos tuote täyttää EU:n vaatimukset turvallisuudesta.
Itsestään ajavien autojen turvallisuusriskit ovat olleet esillä jo niiden ilmaantumisesta asti.
Uber aloitti vuonna 2016 omia projekteja ympäri Amerikkaa. Ajoneuvojen turvallisuus kyseenalaistettiin, kun Uberin autojen ilmoitettiin ajavan päin punaisia valoja, mutta enemmän keskustelua aiheutti, kun maaliskuussa 2018 itsestään ajava Uberin henkilöauto vaati ensimmäisen ilmoitetun uhrin. [49]
Itsestään ajava henkilöauto tuo jo omat haasteensa, sekä matkustajille että muilla tiellä liikkujille. Linja-autossa esiintyy tietenkin samat haasteet, mutta myös monia muita haasteita. Suurempi ja painavampi ajoneuvo vaatii entistä tarkempaa ohjausta ja reagointia vaaratilanteiden välttämiseksi. Linja-autolla ajonopeudet eivät välttämättä ole yhtä suuria kuin henkilöautoilla, mutta ajamisen keskityttyä pääosin kaupunkien keskustaan, jalankulkijat ja muut ajoneuvot asettavat omat haasteensa.
5. JOHTOPÄÄTÖKSET
Sähkölinja-autojen yleistyminen avaa täysin uusia mahdollisuuksia latausasemien ja reittien suunnitteluun. Lähes äänettömän ja päästövapana linja-auton latausasema voi tulevaisuudessa sijaita täysin sisätiloissa, miksei myös täysin sisätiloissa kulkeva reitti.
Pikalatausasemien yhtenä haasteena on ympäristö. Suurista lämpötilavaihteluista johtuva routa aiheuttaa korjauskustannuksia ja mahdollisia latausaseman hajoamista.
Markkinoiden ollessa myös varsin uusia latausasemien kohdalta, kilpailijoita ja ammattitaitoa voi olla vaikea tunnistaa eri toimijoiden kohdalla
Latausasemien standardien puute aiheuttaa yhteensopivuusongelmia eri alueiden kesken.
EU:n ja muiden tahojen kehittäessä standardeja, suuret kaupungit ovat jo rakentamassa alustavia pilottikokeiluja sähköajoneuvoille ja latausasemille. Linja-autojen ja latausasemien toimittajat sekä kaupungit tekevät kuitenkin yhteistyötä latausasemien ja standardien kehittämisen eteen. Pilottikokeilut ovatkin tärkeässä osassa standardien kehitystä.
Markkinoiden ja sijoittajien kannalta on myös tärkeää saada yhtenäiset rajapinnat eri toimijoiden välillä, jotta kaupungit ja sijoittajat uskaltavat lähteä uusiin hankkeisiin mukaan. Ympäristöhyötyjen ollessa kiistattomia verrattaessa dieselpolttoaineella kulkevaa liikennettä sähkölinja-autoihin, sijoittajia kiinnostaa myös lopullisen sijoituksen arvo ja mahdollinen voitto.
6. YHTEENVETO
Sähkölinja-autot ja pikalatausasemat tarjoavat uusia vaihtoehtoja sähköisen liikenteen suunnittelulle. Päästöttömät linja-autot parantavat ilman laatua ja auttavat luomaan viihtyisän ympäristön suurkaupungin liikenteeseen. Pieni akkukapasiteetti ei vaikuta linja-autojen kulkuun, jos kaupunki sitoutuu sähköbussien käyttöön ja pikalatausasemille saadaan laaja infrastruktuuri.
Pikalatausasemat tarjoavat uusia mahdollisuuksia julkisen liikenteen suunnittelulle.
Täysin päästötön julkinen liikenne mahdollistaa latausasemien sijoittamisen sisätiloihin.
Pikalatausasemat sallivat linja-autojen lisäksi myös muun raskaan liikenteen kuten kuorma-autojen lataamisen.
Standardien luominen on yksi tärkein tavoite pikalatausasemien kehityksen kannalta.
Standardien puuttuessa erilaisten infrastruktuurien yhtenäistäminen tulee olemaan haasteellisempaa jokaisen latausaseman ja linja-auton myötä. Eurooppalaisten standardien tulisi astua voimaan vuoden 2019 puolella ja maailmanlaajuisten standardien vuonna 2020.
LÄHTEET
1. Specifications for Setra bus model
https://www.setra.de/fileadmin/media/07_Downloads/Broschueren_english/TD_
TopClass_EN_2012.pdf (viitattu 21.11.2018)
2. Linkker Technology http://www.linkkerbus.com/technology/ (viitattu 21.11.2018)
3. IEEE Spectrum “An Electric Car Battery That Will Get You From Paris To Brussels and Back“ https://spectrum.ieee.org/transportation/advanced-cars/an- electric-car-battery-that-will-get-you-from-paris-to-brussels-and-back
4. Clean Techina ”Tesla Drops 85 kWh From Model S Offering”
https://cleantechnica.com/2016/02/09/tesla-drops-85-kwh-from-model-s- offering/
5. Siemens 2016 ”eBus Charging Infrastructure” https://ecv-fi- bin.directo.fi/@Bin/f635fdf6e59951766f66cfabe064ec94/1517209898/applicatio n/pdf/213835/20_16_NEBI2_Session5_Kilpinen_Siemens.pdf (viitattu 19.2.2018)
6. Sähköposti: HVC latausasemien hinnat, Jukka Makinen, ABB, 28.6.2018
7. Siemens 2016 ”eBus Charging”
https://w3.siemens.com/topics/global/de/elektromobilitaet/PublishingImages/lad etechnik-busse/pdf/ebus-brochure-en.pdf (viitattu 19.2.2018)
8. OppCharge “Fast Charging of Electric Vehicles” https://www.oppcharge.org/
(viitattu 14.4.2018)
9. ABB ”eBus Fast Charging Solutions” https://brakar- no.s3.amazonaws.com/uploads/documents/27f304c1-472a-4297-8c0a-
b8b4a0bed0bc.pdf (viitattu 11.6.2018)
10. Engineers journal ”Developing sustainable public transport: the electric bus charging project” http://www.engineersjournal.ie/2017/04/24/ebus-electric-bus- transport/ (viitattu 19.2.2018)
11. Siemens ”Charging systems for ebuses”
https://www.siemens.com/global/en/home/products/mobility/road- solutions/electromobility/ebus-charging.html (viitattu 14.4.2018)
12. Heliox, datalehti pikalatausasemalle https://www.heliox.nl/images/products/product-leaflet-600-kW-20170215.pdf (viitattu 19.2.2018)
13. Androir Autohrity ”Wireless charging techonolgy: what you need to know”
https://www.androidauthority.com/wireless-charging-qi-pad-technology- 580015/ (viitattu 19.2.2018)
14. Primove, Applications for E-buses
http://primove.bombardier.com/applications/e-bus.html (viitattu 12.7.2018) 15. Primove – Electrical transportation for the future
http://primove.bombardier.com/fileadmin/primove/content/MEDIA/Publications /BT_Brochure_PRIMOVE_210x280_2013_final_upd_110dpi_SP.pdf (viitattu 12.7.2018)
16. IEEE - Transportation Electrificaton Community
https://tec.ieee.org/newsletter/september-october-2014/the-unique-safety- concerns-of-wireless-charging (viitattu 25.11.2018)
17. European Comission, Climate and strategies and targets https://ec.europa.eu/clima/policies/strategies/2030_en (viitattu 20.4.2018)
18. Yle ”Tampereen Sähköbusseista Hyviä Kokemuksia – Seuraavaksi Harkintaan Kaasua” https://yle.fi/uutiset/3-10505563 (viitattu 21.11.2018)
19. ”VTT – Ensimmäiset kotimaiset pikaladattavat sähköbussit lähtevät vuoden
vaihteessa liikenteeseen Espoon linjalla 11”
http://www.vtt.fi/medialle/uutiset/ensimm%C3%A4iset-kotimaiset-
pikaladattavat-s%C3%A4hk%C3%B6bussit-l%C3%A4htev%C3%A4t-vuoden- vaihteessa-liikenteeseen-espoon-linjalle-11 (viitattu 20.4.2018)
20. HSL:n askeleet kohti sähköistä liikennettä
https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00084/4d0e1f94-be82-41cd-83e0- c62e1bb92bde.pdf (viitattu 20.4.2018)
21. Kauppalehti – Helsingin seudun liikenne: Helsingin ensimmäinen täyssähköbussi
lähtee liikenteeseen tammikuussa
https://www.kauppalehti.fi/lehdistotiedotteet/hsl-helsingin-seudun-liikenne-
helsingin-ensimmainen-tayssahkobussi-lahtee-liikenteeseen- tammikuussa/yJPGHYpS (viitattu 20.4.2018)
22. HSL, Ensimmäiset pikaladattavat Linkker-sähköbussit lähtevät pian liikenteeseen https://www.hsl.fi/uutiset/2015/ensimmaiset-pikaladattavat-linkker-sahkobussit- lahtevat-pian-liikenteeseen-7684 (viitattu 20.4.2018)
23. Turku, ”Hiilineutraali Turku 2029” https://www.turku.fi/hiilineutraaliturku (viitattu )
24. Turkulainen ”Turku saa sähköbussin, joka osaa puhua”
https://www.turkulainen.fi/artikkeli/439244-turku-saa-sahkobussin-joka-osaa- puhua (viitattu 20.4.2018)
25. Turku ”Fölin ensimmäiset sähköbussit tulevat liikenteeseen”
https://www.turku.fi/uutinen/2016-09-29_folin-ensimmaiset-sahkobussit- tulevat-liikenteeseen (viitattu 4.1.2018)
26. Electro Mobility “Sähköinen bussiliikenne alkaa Turussa syksyllä”
http://www.electromobility.fi/2016/04/sahkoinen-bussiliikenne-alkaa- turussa.html
27. Viherkaista ”Tampereella sähköbusseja 2016” https://vihreakaista.fi/fi- fi/article/sahko/tampereelle-sahkobusseja-2016/355/ (viitattu 20.4.2018)
28. Intelligent Transport “Chargers from Ekoenergytyka to power the nethermost e- bus line in Europe” https://www.intelligenttransport.com/transport- news/24293/chargers-ekoenergetyka-power-northernmost-e-bus-line-europe/
(viitattu 20.04.2018)
29. ABB press release July 15, 2016
http://www04.abb.com/global/seitp/seitp202.nsf/0/1a447028f8184155c1257ff00 03586cc/$file/2016_07_15+Press+release+TOSA+fast+charging_EN.pdf (viitattu 21.4.2018)
30. ABB press release infographic July 15, 2016
http://www04.abb.com/global/seitp/seitp202.nsf/0/d643b0c25c39c08bc1257ff00 05237b4/$file/2016_07_15+Press+release+Tosa+fast+charging_infographic.pdf (viitattu 21.4.2018)
31. ABB ”controls and software to optimize electric bus operations”
http://www.abb.com/cawp/seitp202/20BF584394924C3DC1258192001517FA.a spx (viitattu 21.4.2018)
32. Siemens ”World premiere in Hamburg: Charging system from Siemens chargers
electric buses from different manufacturers”
https://www.siemens.com/press/en/pressrelease/?press=/en/pressrelease/2016/m obility/pr2016080370moen.htm&content[]=MO (viitattu 19.2.2018)
33. Braunschsweig flyer “Braunschweig runs inductive” https://www.verkehr- bs.de/fileadmin/user_upload/downloads/Emil/A5_emil_Flyer_ENG.pdf (viitattu 19.2.2018)
34. Conductix ”10 years of electric buses IPT® charge”
http://www.conductix.com/en/news/2012-05-31/10-years-electric-buses-iptr- charge (viitattu 16.2.2018)
35. Asian infrastructure investment bank “Energy sector strategy: Sustainable energy for Asia” https://www.aiib.org/en/policies-strategies/strategies/sustainable- energy-asia/.content/index/_download/aiib-energy-sector-Strategy-2017.pdf (viitattu 13.4.2018)
36. EyeShenzen ”All Shenzen public buses now electric”
https://mp.weixin.qq.com/s?__biz=MzIyMzMzNjE3NA==&mid=2247489746&
idx=1&sn=a8bb0210f150a93d80718a202018d42f&chksm=e81e9b53df6912452 e156066766e8b8eaf8fc9107033b46df16eed95b538609ac0b8dee55feb&mpshare
=1&scene=1&srcid=1228DNpV2EJVJ81zBrr0yjzT#%23 (viitattu 15.4.2018) 37. Quartz ”One city in China has more electric buses than all of America’s biggest
cities have buses” https://qz.com/1169690/shenzhen-in-china-has-16359-electric- buses-more-than-americas-biggest-citiess-conventional-bus-fleet/ (viitattu 15.4.2018)
38. Earth Techling “Electric roams Korean amusement park”
http://earthtechling.com/2011/08/electric-tram-roams-korean-amusement-park/
(viitattu 15.4.2018)
39. Earth Techling “On the go wireless Ev charging tested in South Korea”
http://earthtechling.com/2013/08/on-the-go-wireless-ev-charging-tested-in- south-korea/ (viitattu 15.4.2018)
40. Toshiba ”Super Quick Charge-Electric Buses Enter Service In Malaysia”
https://www.toshiba.co.jp/cs/en/topics/back-number/20170828.htm (viitattu 15.4.2018)
41. Oriental Consultants Global “Demonstration project for large EV bus system launches in Malaysia” http://www.oriconsulglobal.com/pdf- en/news20170901_01en.pdf (viitattu 15.4.2018)
42. UITP ”Towards a standard for electric bus charging”
http://www.uitp.org/news/electric-buses-charging-standardisation viitattu (13.4.2018)
43. Siemens “Siemens eBus Charging Infrastructure”
https://www.siemens.com/press/pool/de/events/2015/mobility/2015-06- uitp/presentation-ebus-e.pdf Press release March 15 2016 (viitattu 14.7.2018)
44. Faiveley ”Caharging Panto”
http://www.stemmann.com/documents/catalogues/ChargingPANTO_ENG.pdf (viitattu 14.7.2018)
45. Smart Cities World “Autonomous buses charge up in Singapore”
https://smartcitiesworld.net/news/news/autonomous-buses-charge-up-in- singapore-2478 (viitattu 14.7.2018)
46. Nanyang Technological University “Centre of Excellence for Testing and Research of AVs (Cetran)’s Test Centre is officially launched”
http://erian.ntu.edu.sg/NE/Pages/News-Detail.aspx?news=72d1a522-2686-41ca- 9d36-2a0238f6fc30 (viitattu 14.7.2018)
47. Waymo, On the Road https://waymo.com/ontheroad/ (viitattu 14.7.2018)
48. Defensice Driving “A History of Seat Belts”
https://www.defensivedriving.com/blog/a-history-of-seat-belts/ (viitattu 14.7.2018)
49. The Guardian “Self-driving Uber kills Arizona woman in first fatal crash
involving pedestrian”
https://www.theguardian.com/technology/2018/mar/19/uber-self-driving-car- kills-woman-arizona-tempe (viitattu 14.7.2018)
