Aija Närvänen
EKOTEOLLISET PUISTOT JA NIIDEN
TOIMINTA SUOMESSA
Kandidaatintyö
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta
Tarkastaja: Hasse Nylund
Tammikuu 2022
Aija Närvänen: Ekoteolliset puistot ja niiden toiminta Suomessa Kandidaatintyö,
Tampereen yliopisto Konetekniikka Tammikuu 2022
Tämä työ on kirjallisuustutkimus ekoteollisista puistoista ja niiden toiminnasta Suomessa.
Työssä käydään läpi ekoteollisen puiston toiminnan perusperiaatteet, tutustutaan puiston eri toimijoihin, muodostumisprosesseihin sekä tarkemmin yritysten väliseen yhteistyöhön. Työn loppupuolella esitellään kolme suomalaista ekoteollista puistoa, mikä tarjoaa kattavan näkökul- man ekoteollisten puistojen toimintaan Suomessa.
Maapallo ja ympäristö eivät kestä nykyistä teollisuuden aiheuttamaa jatkuvaa rasitusta, joka on johtanut lukuisiin globaaleihin ongelmiin. Teollisuuden toimintamalleja tulee kehittää kestä- vämpään suuntaan, ja yksi esimerkki uudesta toimintamallista on kiertotalous. Ekoteolliset puis- tot ovat konkreettinen osa kiertotaloutta, toisin sanoen ne ovat teollisuuden keskittymiä, joissa yritykset tekevät yhteistyötä vähentääkseen teollisuuden kuormitusta ympäristölle esimerkiksi tehokkaan resurssien kierron avulla. Kiertotalous ja ekoteolliset puistot ovat verraten tuoreita konsepteja, mutta ne herättävät kasvavaa kiinnostusta ympäri maailman.
Ekoteolliset puistot perustuvat tiiviin yhteistyön pohjalle. Kun yritysyhteistyössä esiintyy vah- vaa luottamusta ja avointa kommunikaatiota, yritykset pystyvät muodostamaan symbioottisia suhteita, sekä optimoimaan resurssien käyttöä niin yritysten kuin koko puiston tasolla. Yritysten välisen yhteistyön lisäksi ekoteolliset puistot tekevät tiivistä yhteistyötä myös julkisen sektorin kanssa, mikä on ominaista kiertotaloudelle. Julkinen sektori voi tukea ekoteollisten puistojen toimintaa ja kehitystä usealla eri tasolla ja tavalla, ekoteollisen puiston tarpeista riippuen. Myös Suomessa toimii useita ekoteollisia puistoja, joiden kanssa esimerkiksi korkeakoulut ja muut tutkimuslaitokset tekevät yhteistyötä kiertotalouden kehittämiseksi.
Ekoteollisia puistoja voi muodostua eri tavoilla eri lähtötilanteista. Useimmiten ne muodostu- vat teollisista puistoista, jotka kehittävät toimintaansa ekologisempaan suuntaan. Tässä työssä käydään läpi kaksi yleisintä tapaa, joilla ekoteollisia puistoja muodostuu: spontaani muodostu- minen ja ohjattu muodostuminen, sekä niiden etuja ja haasteita.
Viime aikoina kiertotalous on ollut kasvava trendi, jonka myötä myös ekoteolliset puistot ovat olleen kasvava mielenkiinnon aihe, sillä ne ovat yksi mahdollinen ratkaisu globaaleihin ta- louden ja ympäristön ongelmiin. Kuitenkin uusi malli, joka lisää yritysten riippuvuutta ja rajoittaa toimintaa, voi tuntua yrityksistä liian suurelta riskiltä. Ekoteolliset puistot vaativat myös osallistu- vilta tahoilta muutosta yrityskulttuurissa ja ajattelumallissa, sekä suurta omistautumista ja luot- tamusta, jotta puiston toiminnasta saataisiin kehitettyä pitkäaikaista ja kannattavaa. Monista haasteista huolimatta, ekoteolliset puistot voivat hyvinkin näytellä suurta roolia teollisuuden tu- levaisuudessa.
Avainsanat: Ekoteollinen puisto, teollinen symbioosi, kiertotalous
Tämän julkaisun alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck –ohjelmalla.
1. JOHDANTO ... 1
2.EKOTEOLLISET PUISTOT JA NIIDEN TOIMINTA ... 3
2.1 Kiertotalous ja ekoteolliset puistot ... 3
2.2 Perusperiaatteet ... 4
2.3 Yritysten väliset suhteet ja materiaalin virtaus ... 5
2.4 Julkisen sektorin osallistuminen ... 7
3. EKOTEOLLISEN PUISTON MUODOSTUMINEN ... 10
3.1 Spontaani muodostuminen... 10
3.2 Ohjattu muodostuminen ... 11
3.3 Muodostumisprosessien edut ja haasteet ... 11
3.4 Yleiset haasteet ... 12
3.5 Yritysten saavuttama hyöty ... 13
4. EKOTEOLLISET PUISTOT SUOMESSA NYKYPÄIVÄNÄ ... 14
4.1 Toiminta Suomessa ... 14
4.2 Case-esimerkit ... 16
4.2.1 Kokkola Industrial Park ... 16
4.2.2 Kemi ... 17
4.2.3 ECO3 ... 19
4.2.4 Materiaalin virtausta ECO3:ssa ... 20
5. REFLEKTOINTI ... 22
6.YHTEENVETO ... 24
LÄHTEET ... 26
1. JOHDANTO
Ihmiskunta on luonut valtavan määrän materiaalista vaurautta teollisen toiminnan kaut- ta. Kuitenkin liiallinen teollinen tuotanto on tuonut mukanaan sarjan ympäristöongelmia, kuten veden ja maaperän resurssien ehtyminen, kasvihuoneilmiö, biodiversiteetit vä- heneminen sekä erilaiset epänormaalit sääilmiöt. (Guo et al. 2017, s. 2262) Arvoilta 67 prosenttia kasvihuonepäästöistä syntyy materiaalinen käsittelystä, ja tällä hetkellä vain 9 prosenttia materiaaleista säilyy kierrossa (Sitra 2021) Maapallon kantokyky ei kestä nykyistä lineaarisen talouden mallia, ja jotta resurssit tulisivat riittämään on syytä siirtyä kiertotalouden malliin. Yksi tehokas tapa kehittää teollisuuden toimintaa kohti kestävää kehitystä sekä kiertotaloutta ovat ekoteolliset puistot. Niistä onkin tullut yksi teollisen ekologian tärkeimmistä tutkimusaloista. (Guo et al. 2017, s. 2262)
Lowe et al. määrittelee ekoteollisen puiston valmistus- ja palveluyrityksien yhteisöksi, joka tavoittelee parempaa ympäristön- ja talouden suoristuskykyä tekemällä yhteistyötä resurssien, kuten veden, energian ja materiaalien hallinnassa. Tekemällä yhteistyötä, yritysten yhteisö tavoittelee yhteistä etua, joka on suurempi kuin osiensa summa.
(Bizukojc et al. 2009, s.1) Käytännössä ekoteolliset puistot perustuvat siihen, että sa- malla alueella toimii yrityksiä, joilla on samankaltaiset jäte- ja sivutuotevirrat, jolloin jät- teenkäsittely voidaan yhdistää, jolloin kuljetuskustannukset voidaan minimoida. Alueel- la tulee olla myös yrityksiä, jotka voivat käyttää toisten yritysten jätettä oman proses- sinsa raaka-aineena (Roberts 2004).
Tanskassa Kalundborgissa on yksi ekoteollisten puistojen uranuurtajista. Se on spon- taanisti muodostunut ekoteollinen puisto, jossa yritykset jakavat puhtaan veden, jät- teenkäsittelylaitokset, polttoaineen sekä jätteen, jotka voivat toimia raaka-aineena tois- ten yritysten prosesseissa. Kalundborgin ekoteollinen puisto on onnistunut vähentä- mään huomattavasti yritysten energian kulutusta sekä päästöjä (kuten rikkidioksidia ja hiilidioksidia), minkä lisäksi se on onnistunut muuttamaan tavanomaista jätettä, kuten rikkiä raaka-aineeksi muille yrityksille. (Guo et al. 2017, s. 2263)
Ekoteolliset puistot käsittelevät vaikeita ympäristökysymyksiä, kuten ympäristön saas- tuttaminen, resurssivaje ja ekonominen kehittyminen. Ekoteollisista puistoista on tullut tärkeä malli kestävälle kehitykselle. Tällä hetkellä ekoteollisten puistojen perustamisen tahti on kiihtynyt monissa kehittyneissä maissa, esimerkiksi Japanissa, Kanadassa ja
Yhdysvalloissa. Ekoteolliset puistot ovat käytännön esimerkki ekonomisesta kehittymi- sestä, joka perustuu ympäristön suojelemiseen ja siten se vastaa tämänhetkisiin glo- baalin kehittymisen tarpeisiin. (Chai et al. 2020) Ekoteolliset puistot ovat kuitenkin suh- teellisen uusi ilmiö, ja yritykset saattavat myös nähdä niiden toimintaan osallistumisen liian suurena riskinä (Dijikema et al. 2012, s.466).
Tämän työn tarkoituksena on tarkastella kirjallisuustutkimuksena ekoteollisen puiston toimintaa eri näkökulmista, sekä selvittää vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
• Mitkä ovat ekoteollisen puiston toiminnan pääpiirteet?
• Miten ja miksi ekoteollisia puistoja muodostuu?
• Millaisia ekoteollisia puistoja on Suomessa?
Ekoteollisen puiston toiminnan tarkastelu aloitetaan toisesta luvusta. Ensin pohditaan ekoteollisten puistojen suhdetta kiertotalouteen, minkä jälkeen käydään läpi ekoteolli- sen puiston perusperiaatteet. Tämän jälkeen syvennytään puiston toimijoihin ja materi- aalivirtoihin. Puiston toimijoita tarkastellaan yritysten sekä julkisen sektorin näkökulmis- ta. Kolmannessa luvussa kerrotaan ekoteollisen puistojen muodostumisprosesseista, puiston muodostuksen yleisistä haasteista sekä eduista, joita ekoteolliset puistot voivat tarjota yrityksille. Neljännessä luvussa käsitellään ekoteollisia puistoja Suomen näkö- kulmasta, sekä tutustutaan kolmeen suomalaiseen ekoteolliseen puistoon. Reflektoin- nissa pohditaan case-esimerkkien ja lukujen 2 ja 3 välisiä yhteyksiä, ja yhteenvedossa tiivistetään työn tärkeimmät näkökulmat ja johtopäätökset.
2. EKOTEOLLISET PUISTOT JA NIIDEN TOI- MINTA
Sekä yhteiskuntien että teollisuuden alojen tulee voittaa lineaarisen talouden mallin kestämättömyys ja tavoitella kestävää kehitystä. Ekoteollisten puistojen muodostami- nen on tehokas tapa edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta (Guo et al. 2017, s.
2275). Kiertotalouden mallissa tarvitaan usein yhteistyötä sekä julkiselta sektorilta että yksityisiltä yrityksiltä. (Aarikka-Stenroos 2021, s. 1) Tässä luvussa vastataan tutkimus- kysymykseen: ”Mitkä ovat ekoteollisen puiston toiminnan pääpiirteet?”. Luvussa käsi- tellään myös tutkimuskysymystä: ”Miksi ekoteollisia puistoja muodostuu?” ympäristön ja kiertotalouden näkökulmista.
2.1 Kiertotalous ja ekoteolliset puistot
Ilmastonmuutos on yksi suurimmista uhista nykyisille ja tuleville sukupolville. Jatkossa on odotettavissa enemmän äärimmäisiä sääilmiöitä ja luonnonkatastrofeja sekä pulaa yhteisistä resursseista, jos ilmastonmuutosta ei saada pysäytettyä. Pohjoismaat ovat asettaneet hyvin korkeita tavoitteita ilmastonmuutoksen torjumiseksi, joissa yritykset ovat ratkaisevassa asemassa Muutos vihreämpään suuntaan tapahtuu nopeasti ja uu- sia toimintatapoja, joihin kaikkien yritysten on sopeuduttava, muodostuu koko ajan. Yk- si näistä toimintatavoista on kiertotalous. (Nordic Innovation 2021).
Kiertotalous on yksi vaihtoehto uudeksi Suomen talouden perustaksi vuoteen 2035 mennessä. Sen tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta, luonnonvarojen ylikulutusta, luonnon köyhtymistä ja vahvistaa työllisyyttä sekä taloutta. Kiertotalouden ydinajatus on uudistaa liiketoimintamahdollisuuksia niin, että niihin sisällytetään materiaalin arvon säilyttäminen, palvelut sekä muut jakamistalouden ratkaisut (Kiertotalouskeskus) Ku- vassa 1 esitetään resurssien kiertoa kiertotaloudessa. Kiertotalous voi tarjota Suomen taloudelle suuren, vähintään 1,5–2,5 miljardin euron vuosittaisen kasvupotentiaalin, kertoo Sitran tuore selvitys. Globaalien markkinoiden kasvupotentiaalin sitä vastoin ar- vioidaan olevan yli 800 miljardin luokkaa. (Sitra 2021)
Kuva 1. Kiertotalous perustuu resurssien tehokkaaseen kiertoon. (ethica 2021)
Ekoteollisten puistojen muodostaminen on tehokas tapa edistää kestävää kehitystä ja kiertotaloutta (Guo et al. 2017, s. 2275). Puistot pyrkivät ratkaisemaan eri kokoisia ym- päristöongelmia, edistämään resurssitehokkuutta, ympäristön hyvinvointia ja sosiaalis- ta- sekä ekonomista kehitystä optimoimalla materiaalinen, energian ja julkisen sektorin mahdollisuuksia (Fan & Fang 2020, s. 219). Ekoteolliset puistot ovat konkreettinen osa kiertotalouden kehitystä, niissä organisaatiot keskittyvät mahdollisuuksiin uudelleen käyttää resursseja materiaalin kierron avulla, saadakseen kilpailuetua (Aarikka- Stenroos 2021, s. 1). Monet teollisuuden alat ovat hyötyneet ekoteollisten puistojen ke- hityksestä (Fan & Fang 2020, s. 219). Koska ekoteolliset puistot ovat todistetusti onnis- tuneet vähentämään yritysten kuormitusta ympäristölle, on niistä tullut poliittinen yritys soveltaa teollisen ekologian periaatteita (Dijkema et al. 2012, s. 465).
2.2 Perusperiaatteet
Jotta ekoteollinen puisto toimisi, täytyy tiettyjen perusperiaatteiden täyttyä. Kun puis- tossa toimii sekä pieniä että suuria yrityksiä tietyllä alueella, ekoteollinen puisto toimii parhaiten (Sitra 2021). Lisäksi samalla alueella olevien yritysten tulee olla tarpeeksi yh- teensopivia, jotta ne voivat muodostaa teollisia symbiooseja. Tässä työssä termiä teol- linen symbioosi käytetään kuvaamaan symbioottista suhdetta kahden tai useamman yrityksen välillä, jossa yritykset vaihtavat materiaalia sekä energiaa keskenään, niin et-
tä kaikki osapuolet hyötyvät. (Melanen et al. 2011, s. 285) Yritysten välinen teollinen symbioosi voidaan jakaa viiteen pääalueeseen: jätevedenkäsittely ja hallinta, energia- tehokkuus, kiinteän jätteen käsittely, järjestelmien itseorganisointi sekä sisäisen politii- kan laatiminen ja arviointi (Lombardi et al. 2012, Daddi et al. 2016, s. 62 mukaan).
Ekoteolliset puistot perustuvat teollisen symbioosin pohjalle, mutta tarvitsevat toimiak- seen muitakin perusperiaatteita, esimerkiksi yhteisöllisyyttä. Osapuolien tulee luottaa toisiinsa ja tuntea, että he saavat tukea yhteisöstänsä tarvittaessa (Roberts 2004, s.
1008). Muita perusperiaatteita ekoteollisissa puistoissa ovat informaation avoin jakami- nen ja sen ymmärtäminen, toimivan organisaation rakentaminen sekä johtotason ja lainsäädännön tukirakenteet (Guo et al. 2017, s. 2263).
Ekoteollisessa puistossa toimivilla yrityksillä sekä muilla toimijoilla pitää olla yhteinen tavoite jakaa resursseja tehokkaasti ja parantaa alansa kestävyyttä. Ekoteollisen puis- ton tulee tuottaa vakaa kannattavuus sekä vähentää teollisuudesta johtuvia ympäristö- vaikutuksia ja paikallisten asukkaiden huolia. (Díaz-Alvarado et al. 2020, s. 1)
2.3 Yritysten väliset suhteet ja materiaalin virtaus
Ekoteollisissa puistoissa pyritään siihen, että palvelut sekä hyödykkeet kiertäisivät yri- tysten välillä imitoiden luonnon kiertokulkua mahdollisimman tarkasti kierrättämisen avulla, resurssien säästämiseksi (Guo et al. 2017). Luonnon ekosysteemit ovat tehok- kaita kierrättämään resurssejaan, jonka seurauksena niistä on tullut primääri esimerk- kejä materiaalin ja energian tehokkaasta kierrosta teollisuudessa. Tämän seurauksena luonnon ekosysteemistä on tullut yksi malli teollisuuden toiminnassa, mitä käytetään usein ekoteollisten puistojen yhteydessä. (Bizukojc et al. 2009, s. 732) Kuvassa 2 ver- taillaan luonnon ekosysteemin materiaalin ja energian kiertoa teolliseen ekosysteemiin.
Tyypillisesti ekoteollisen puiston muodostaa yleensä kolme tai neljä teollisuudenalaa, jotka toimivat puiston kulmakivinä. Näillä teollisuudenaloilla on usein yksi tai kaksi suu- rikokoista yritystä, jotka ovat niin sanotusti ruokaketjun huipulla. Näiden yritysten kans- sa toimii useita pienempiä alihankkijayrityksiä. (Chen et al. 2020, s. 2) Jokainen puiston yritys tuottaa kahdenlaisia tuotteita, päätuotteita, jotka ovat haluttuja tuotteita ja joilla on markkina-arvo sekä sivutuotteita eli jätteitä. Joitain sivutuotteita voidaan potentiaalisesti käyttää toisten yritysten prosessien raaka-aineita, jolloin saadaan aikaan materiaalin kiertoa. (Bizukojc et al. 2009, s. 733)
Ekoteollisten puistojen monimutkainen sisäinen rakenne on seurausta siitä, että puis- tossa tavoitteena on lineaarisen tuotannon sijasta muodostaa suljetun silmukan muo- toinen systeemi (Foong & Ng 2021. s. 1). Tuotannon suljetussa silmukassa valmistajat
ja prosessorit hankkivat raakamateriaaleja sekä energiaa ensisijaisilta tuottajilta ja toi- mittajilta. Nämä resurssit muokataan tai jalostetaan tuotteiksi, joita toiset teollisuuden alat tai kuluttajat voivat hankkia. Kun tuote on tullut tiensä päähän, teollisuuden alat ja/tai kuluttajat palauttavat jätteen tai sivutuotteen alkuperäiselle valmistajalle kierrät- tämällä, tehden tuotteen elinkaaresta suljetun silmukan. (Roberts 2004, s. 999)
Dijkema et al. (2012) esittävät esimerkin tuotannon suljetusta silmukasta Tianjin ekote- ollisesta puistosta Kiinasta. Tianjin Fengtong Recycling purkaa Toyotan tehtaasta yli- jääneen romuteräksen osiin, joka lähetetään Tianjin Rainbow Hills Cast Ironiin, jossa romumetallista valetaan kappaleita. Valutavara tulee Toyotan tehtaalle takaisin, missä siitä tehdään hiomatyökaluja autonosia varten. Näin romuteräs voidaan käyttää uudel- leen resurssina autoteollisuuden tuotantoketjussa. Tämä on myös esimerkki materiaa- lin virtauksesta ekoteollisessa puistossa
Materiaalityypit ja materiaalivirrat puistoissa ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia, mutta niiden selvittäminen ja ymmärtäminen on kriittistä, jotta ekoteollinen puisto voi toimia. Kun materiaalivirtoja ymmärretään, voidaan analysoida puiston layoutia ja arvi- oida resurssien kierrätyksen vaikutusta yritysten toimintaan, ja siten optimoida puiston toimintaa parantaen yleistä resurssien käyttötehokkuutta. (Springer et al. 2021, s. 2, 5–
6)
Kuva 2. Materiaalin ja energian virtaus (a) luonnon (b) teollisessa ekosysteemissä.
(Mukaillen Bizukojc et al. 2009, s. 736)
2.4 Julkisen sektorin osallistuminen
Ekoteollisen puiston perusperiaatteita ovat esimerkiksi toimivat organisaation rakenta- minen, sekä johtotason ja lainsäädännön rakenteet (Guo et al. 2017), kuten edellä on mainittu. Jotta nämä vaatimukset täyttyisivät, täytyy yritysten tehdä onnistuneesti yh- teistyötä toistensa sekä julkisen sektorin kanssa, sillä kiertotalouden mallissa tarvitaan usein yhteistoimintaa julkiselta sektorilta sekä yksityisiltä yrityksiltä. Tutkimuksen mu- kaan julkisen sektorin osallistuminen ei ole pelkästään tarpeellista, vaan myös välttä- mätöntä, jotta ekoteollinen puisto voisi saavuttaa täyden potentiaalinsa. (Aarikka- Stenroos et al. 2021, s. 1–2)
Oikeanlainen institutionaalinen asetelma on hyvin tärkeää ekoteollista puistoa muodos- tettaessa. Hallitseva politiikka ja linjaukset saattavat auttaa tai estää ekoteollisen puis- ton kehitystä. (Dijkema et al. 2012, s. 466) Ekoteollisissa puistoissa julkisen sektorin rooli on muokata instituutionaalista ympäristöä niin että se tukee paremmin kestävää toimimista. Julkisen sektorin toimijat vaihtelevat puistokohtaisesti, mutta ne voivat olla esimerkiksi julkisia yrityksiä, paikallisia kuntia, valtiota, valtion lainsäätäjiä tai alueellisia ympäristövirastoja. (Aarikka-Stenroos et al. 2021, s. 1–3, 7)
Aarikka-Stenroos et al. (2021, s. 5–6) jaottelevat julkisen sektorin toiminnan kuuteen eri osaan, joilla kullakin on erilainen rooli ekoteollisen puiston toiminnassa. Nämä kuusi roolia ovat operaattori (operator), organisoija (organizer), rahoittaja (financer), tukija (supporter), päätöksentekijä (policymarker) ja valvoja (requlator). Yksi julkinen toimija voi olla useassa eri roolissa ekoteollisessa puistossa, ja yleensä puistoissa toimii use- ampi toimija eri tai toisiaan sivuavissa rooleissa. Ekoteollisessa puistossa ei välttämättä esiinny kaikkia julkisen sektorin rooleja, ja ekoteollisen puiston rakenne määrää sen, minkälaisia rooleja julkinen sektori ottaa puistossa (kuva 3.). (Aarikka-Stenroos et al.
2021, s. 5–6) Seuraavaksi esitellään eri roolien tehtävät, joita Aarikka-Stenroos et al.
määrittelevät.
Kuva 3. Havaintoesimerkki, kuinka julkiset toimivat tunnistavat oman roolinsa ekoteolli- sessa puistossa. (Mukaillen Aarikka-Stenroos et al. 2021, s.9)
Operaattori keskittyy jokapäiväisiin tehtäviin ja toimintaan ja on hyvin vahvasti läsnä ekoteollisen puiston toiminnassa. Operaattori on suoraan vuorovaikutuksessa puiston kaikkien jäsenten kanssa ja voi esimerkiksi ohjata puiston kehitystä, arvioida ja tarkas- taa puiston jäsenten toimintaa ja/tai hallinnoida puiston infrastruktuuria. Operaattori voi myös edistää ja kehittää teollista symbioosia tarjoamalla ympäristöpalveluita jäsenille sekä organisoimalla hajautettuja tietoresursseja puistossa.
Organisoija vaikuttaa ekoteollisen puiston sisäisiin rakenteellisiin mekanismeihin ja valvoo että rakenteelliset edellytykset toimivalle puistolle täyttyvät. Tämä voi tarkoittaa koko ekoteollisen puiston perustamista, hallintorakenteen muodostamista, tai ekoteolli- sen puistoon kuuluvien yritysten kanssa sopimuksien solmimista, koskien esimerkiksi sitoutumista puistoon ja sen kestävään toimimiseen. Organisoija voi myös organisoida ekoteollisen puiston vastuut jakamalla ne puiston jäsenten sekä itsensä kesken.
Rahoittaja on vastuussa julkisesta rahoituksesta ekoteollisissa puistoissa. Se voi olla joko epäsuorien taloudellisten kannustimien tarjoamista tai suoran taloudellisen tuen antamista puiston jäsenille. Rahoittaja voi olla esimerkiksi paikallinen kunta, kansainvä- linen sijoittaja tai tutkimuslaitos.
Tukija tarjoaa tukea ekoteollisen puiston toiminnoissa. Tukijalla on kumppanuussuhde puiston jäseniin, ja se voi tarjota apua sekä asiantuntijuutta auttavalla tavalla, mutta kuitenkin puiston ulkopuolelta. Tukija voi myös edistää ekologisuutta sivutuotteiden ja jalostuksen vaihdannan kautta. Tukija voi olla esimerkiksi julkinen tutkimuslaitos
Päätöksentekijä edistää kestävään kehitykseen liittyvää politiikkaa tai ohjelmaa eko- teollisessa puistossa mikrotasolla. Kestävään kehitykseen liittyvä politiikka voi sisältää rohkaisevia suosituksia sekä tiukkoja standardeja, jotka perustuvat kansalliseen, alu- eelliseen tai puistokohtaisen tasoon. Päätöksentekijä voi kehittää linjauksia sekä oh- jelmia puiston jäsenien kanssa, sekä valvoa, että kestävän kehityksen linjauksia nou- datetaan ekoteollisessa puistossa. Päätöksentekijää voi edustaa paikallinen kaupunki tai valtio.
Valvoja on vuorovaikutuksessa ekoteollisen puiston kanssa lainsäädännöllisten ja sääntelevien keinojen kautta. Lainsäädännöllisiä keinoja käytetään vahvistamaan lin- jauksia, jotka tukevat ja auttavat puiston jäseniä kehittämään kestävää kehitystä. Sään- televät keinot ovat yksityiskohtaisia standardeja sekä vaatimuksia, joita puiston jäsen- ten tulee seurata. Nämä sisältävät esimerkiksi tiukkoja vaatimuksia ympäristön laadus- ta sekä kansallisten asetuksien noudattamisesta. Valvoja on usein makrotason tekijä, esimerkiksi valtio.
3. EKOTEOLLISEN PUISTON MUODOSTUMI- NEN
Tässä luvussa vastataan tutkimuskysymykseen: ”Miten ja miksi ekoteollisia puistoja muodostuu?” Teollisia puistoja on kuvattu esimerkiksi epäpuhtauksien tavarataloiksi, ja viime aikoina tiedottavia kampanjoita seuranneet tiukentuvat ympäristön linjaukset ja standardit motivoivat teollisia puistoja kehittymään ekologisempaan suuntaan (Chiu et al. 2008, s. 1). Useimmat ekoteolliset puistot muodostuvat jo olemassa olevista teolli- sista puistoista, ja niiden kehittyminen ekoteolliseksi puistoksi on pitkä prosessi, jonka aikana teknologissa, institutionaalisissa ja sosiaalisissa järjestelmissä tapahtuu muu- toksia puiston yhteisen kehittymisen myötä (Dijkema et al. 2012, s. 464).
Ympäri maailmaa kirjava joukko erilaisia ekoteollisia puistoja, joiden moninaisuus joh- tuu erilaisista muodostumisprosesseista sekä periaatteista. Yksi tapa luokitella ekoteol- lisia puistoja on niiden muodostumisprosessien perusteella, ovatko ne muodostuneet ohjatusti vai spontaanisti. Useimmat ekoteolliset puistot ovat kooltaan pieniä tai keski- kokoisia. (Chai et al. 2020)
3.1 Spontaani muodostuminen
Spontaanissa muodostumisessa yrityksen tekevät spontaanisti yhteistyötä vähentääk- seen ilmansaasteita ja jätettä sekä saadakseen taloudellista hyötyä jakamalla resurs- seja (materiaaleja, vettä, energiaa, luonnonresursseja, informaatiota sekä infrastruktuu- rin). Tällaisessa tapauksessa ei yrityksillä ole selvää ylhäältä alaspäin (top-down) ohjat- tua alkua, ja ekoteollinen puisto muodostuu vähitellen yritysten vapaaehtoisista toimis- ta, jotka juontuvat yritysten tarpeista, sopeutumisesta sekä teknisistä uudistuksista.
(Chai et al. 2020)
Esimerkiksi Ulsan teollisessa puistossa, Etelä-Koreassa spontaanin muodostumisen motivoijana on taloudelliset hyödyt sekä erilaiset rajoitukset. Tuohon aikaan Ekoteolli- sen puiston konsepti herätti suurta kiinnostusta Koreassa, ja Ulsassa kehittyminen lähti liikkeelle seitsemästä jäsenestä. Hyvin lyhyen ajan sisällä nämä jäsenet muodostivat spontaanisti yksittäisiä, henkilökohtaisia symbioottisia suhteita toistensa, sekä lukuisten pienempien yritysten kanssa. Kahdenkeskisistä symbioottisista suhteista muodostui symbioottinen verkosto, josta myöhemmin muodostui ekologinen puisto. Toisin sanoen,
ekoteollinen puisto muodostui yksinkertaisesti joukosta yksittäisiä sopimuksia, jotka tuottivat ekologisia sekä taloudellisia hyötyä kaikille jäsenille. (Chiu et al. 2008, s. 6, 9, 12)
3.2 Ohjattu muodostuminen
Ekoteollisen puiston ohjatussa muodostumisessa on spontaaniin muodostumiseen ver- raten selvä ylhäältä alaspäin (top-down) ohjattu alku. Managerit yleensä suunnittelevat etukäteen materiaalin vaihdon osallistuvien yritysten välillä, suunnitellen tiettyjen pro- sessien materiaalivirrat. Sen lisäksi managerit valitsevat, organisoivat ja/tai muodosta- vat soveltuvat yritykset suosituksien perusteella, jotta voidaan perustaa paikallinen ja kokonainen ekoteollinen puisto. (Chai et al. 2020)
Suunnitellessa ekoteollista puistoa, tulee perustajien keskittyä sekä yksityiskohtien että koko hankkeen suunnittelemiseen. Koko hankkeen suunnittelu on makrotason suunnit- telua, johon kuuluu kaupunkitason jätevirrat, markkinat, tuotanto ja materiaalien logistii- kan kulut ja vaatimukset. Näiden kaikkien toimintaa tulee ymmärtää, jotta ekoteollinen puisto voi toimia. Yksityiskohtien suunnittelu on sen sijaan teollisen symbioosin opti- mointia. Toisin kuin perinteisessä valmistuksessa ekoteolliset puistot rakennettaan toi- mitusketjujen sekä jakeluketjujen ympärille, joka aiheuttaa suuremman riippuvuuden paikallisista materiaaleista sekä energiavirroista. (Roberts 2004, s. 1004–1005)
3.3 Muodostumisprosessien edut ja haasteet
Ohjatusti muodostuneessa ekoteollisessa puistossa havaitaan monimuotoisempia symbioottisia rakenteita kuin spontaanisti muodostuneissa puistoissa, ja ne muodosta- vat tasaisen, sisäkkäisen rakenteen. Lisäksi ohjatusti muodostuneissa puistoissa ilme- nee läheisempää kommunikaatiota sekä selkeämmin erottuvaa ryhmittymistä. (Chai et al. 2020)
Ohjatusti muodostuneet ekoteolliset puistot ovat kuitenkin myös haavoittuvaisempia kuin spontaanisti muodostuneet, varsinkin jos on kyseessä yhden avainyrityksen äkki- näinen laskusuhdanne tai vetääntyminen. (Chai et al. 2020). Spontaanisti muodostu- neet, henkilökohtaiset symbioottiset suhteet muodostuvat yritysten sisäisestä tarpees- ta, ja tästä johtuen niiden ylläpito on helpompaa ja ne ovat pitkäkestoisempia. Spon- taanisti muodostuneet symbioottiset verkostot ovat myös siinä mielessä ideaaleja, että jo harjoitettu itseorganisointi on avain ratkaisemaan mitä tapahansa ongelmia mitä teol- lisesta symbioosista saattaa aiheutua. (Chen et al. 2018, s. 421)
3.4 Yleiset haasteet
Ekoteollista puistoa muodostettaessa on helppo keskittyä vain fyysisten osien suunnit- telemiseen, esimerkiksi infrastruktuuriin ja unohtaa, kuinka tärkeää yritysten välisten suhteiden kehitys ja yhteisöllisyyden muodostaminen on ekoteollisen puiston kehityk- selle (Roberts, s. 1008). Hylätyt hankkeet Yhdysvalloissa paljastavat, että perustaessa ekoteollista puistoa voi esiintyä sekä hallinta- että sääntelykomplikaatioita, kun keskity- tään vain materiaalivirtojen yhteensovittamisten teknisiin näkökohtiin. Pelkkä tuotteiden yhteensopivuus ei riitä muodostamaan symbioottista suhdetta yritysten välille. (Dijkema et al. 2012, s. 464) Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että teolliseen symbioosiin pe- rustuvassa yritysten rakenteessa on myös omat heikkoutensa, esimerkiksi yhden yri- tyksen äkillinen luhistuminen, jätteen epätasainen laatu tai tekniset ja taloudelliset häi- riöt voivat vaikeuttaa yritysten välisen synergian muodostumista (Li et al. 2017, Sprin- ger et al. 2021, s. 1 mukaan).
Ekoteollisten puistojen projektit ovat myöskin usein väärinymmärrettyjä, niiden luullaan lisäävän yrityksen kuluja. Uusi tapa käsitellä jätteitä ei myöskään herätä luottamusta, lähiset asumisyhteisöt ovat huolissaan jätteiden käsittelemiseen ja säilytykseen liittyvis- tä turvallisuusongelmista. Valmistajat ovat taas huolissaan heidän riippuvuudestaan yh- teisössä ja mitä tapahtuu, jos yhteistyö jaetuista vastuista ei onnistu ja esimerkiksi tar- jottujen palveluiden hinnat muuttuvat kilpailukyvyttömiksi. Perinteisessä valmistuksessa yritykset voivatkin valita ja vaihtaa vapaammin toimittajia sekä materiaaleja. (Roberts 2004, s. 1004, 1008)
Perinteisessä valmistuksessa jäte on vain tekijä, joka vaikuttaa tuotteen lopullisiin kus- tannuksiin. Ekoteollisissa puistoissa uudelleenkäytettyjen materiaalien ja jätteenvaih- don markkinoiden kustannusten on oltava pienemmät, kuin perinteisen valmistuksen jätteiden hävittäminen, jotta sivutuotteiden käyttäjien ja teollisten symbioosien muodos- taminen olisi yrityksille mielekästä ja kannattavaa. (Roberts 2004, s. 1004).
Jotta ekoteolliset puistot onnistuisivat, on muutettava normaalin yrityskulttuurin ajatus- tapaa. Yritykset ja yhteisöt on saatava hyväksymään uusia lähestymistapoja teollisuus- alueiden kehittämiseen. Monet nykyiset elementit nykyisessä suunnitellussa ja poliitti- sissa systeemeissä estävät kestävän teollisuuden kehityksen. Myöskin eri valmistus- toimintojen erotteleminen vaikeuttaa yritysten välisten synergioiden muodostumista.
(Roberts 2004, s. 1008–1009)
3.5 Yritysten saavuttama hyöty
Yritysten päämotiivi ekoteolliseen puistoon osallistuessa on taloudellinen hyöty. (Dij- kema et al. 2012, s. 466) Ekoteolliset puistot tuottavat kuitenkin myös sosiaalisia, ta- loudellisia ja ympäristölisiä hyötyjä puiston jäsenille (Díaz-Alvarado et al. 2020, s. 1).
Ekoteolliset puistot ovat suhteellisen uusi ilmiö, jonka seurauksena yritykset saattavat nähdä niiden toimintaan osallistumisen liian suurena riskinä. Dijikeman et al. mukaan (2012, s.466) yrityksiä voi houkutella mukaan tuilla ja rahastoilla ja muunlaisilla kannus- timilla. Lisäksi esimerkiksi energian ja resurssien hintamekanismit voivat tehdä ekoteol- lisista puistoista taloudellisesti houkuttelevia. Esimerkiksi Iso-Britanniassa teollista symbioosia tukevia poliittisia ohjelmia ovat kaatopaikkaverot sekä ilmastonmuutosmak- sut. Ensimmäinen tarjoaa kannustimia jätteen vähentämisestä ja jälkimmäinen näkyy esimerkiksi siinä, että lämmöstä, höyrystä sekä jätteestä saatu energia ei ole verotetta- vaa energiaa.
Resurssien kierrättäminen ekoteollisessa puistossa vähentää yksittäisten yritysten energia, materiaalinkuljetus ja välttämättömien hyödykkeiden, esimerkiksi veden kus- tannuksia (Roberts 2004, s.1000). Yritykset voivat myös vähentää muita jokapäiväi- seen toimintaan liittyviä kustannuksia kuten paloturvallisuuteen ja ruoan jakeluun liitty- viä kuluja toimimalla yhdessä (Foog & Ng, 2021, s.1) Lisäksi yritysten välinen yhtistyö parantaa suhdetta yrityksen ulkopuolisiin osapuoliin, helpottaa uusien tuotteiden kehi- tystä, avaa uusia hankkeita ja mahdollisuuksia sekä ylläpitää turvallista ja siistiä työ- ympäristöä. (Ayres & Ayres, 1996; Esty & Porter, 1998; Chertow, 2000; Mirata, 2004), Chiu et al. 2008, s. 2 mukaan)
4. EKOTEOLLISET PUISTOT SUOMESSA NY- KYPÄIVÄNÄ
Kun puhutaan teollisesta kiertotaloudesta, puhutaan valtavasta materiaalien volyymis- tä. Suomessa syntyvästä jätteestä yli 95 prosenttia syntyy teollisuudessa. (Kiertota- louskeskus 2021) Runsaat mahdollisuudet käyttää teollisuuden sivuvirtoja hyödyksi, kansallinen ymmärrys kiertotaloudesta ja sen hyödyistä sekä korkean tason osaaminen eri teollisuuden aloilla tekevät Suomesta hedelmällisen maaperän ekoteollisille puistoil- le. Tässä luvussa pohditaankin vastausta tutkimuskysymykseen: ”Millaisia ekoteollisia puistoja on Suomessa?”
4.1 Toiminta Suomessa
Sitran mukaan (2021) suuren kokoluokan ekoteollisia puistoja on Suomessa noin 20, ja näiden puistojen keskinäinen yhtistyö on hyvin tiivistä. Suomessa puistot tekevät myös tiivistä yhteistyötä julkisten toimijoiden kanssa.
Sitra on julkinen organisaatio, eli käytännössä rahasto, joka on eduskunnan alainen.
Eduskunta hyväksyy vuosittain sitran toimintakertomuksen, jonka yhteydessä keskus- tellaan Sitran toiminnasta sekä tarkoituksesta. Sitra on riippumaton rahasto, jonka eduskunta antoi lahjaksi Suomelle 50-vuotispäivänä. Sen tehtävänä on edistää talou- dellista kasvua ja parantaa suomalaisten tulevaisuutta. Sitra rahoitti Kiertotalouskes- kus-hankkeen vuosina 2018–2021, joka perustui eri puolella Suomea toimivien ekoteol- listen puistojen yhteistyöhön. (Sitra 2021)
Kiertotalouskeskus on Sitran myötävaikutuksella 2017 perustettu keskus, joka muita perustajia ovat olleet Digipolis, Kemin kaupunki ja Lapin ammattikorkeakoulu. Kiertota- louskeskuksen ydintoimintaan kuuluu yrityksien auttaminen siten, että ne voivat tehdä kiertotaloudesta kannattavaa liiketoimintaa. Digipoliksen nettisivuilla kiteytetään kierto- talouskeskuksen toiminta seuraavasti: ”Asiantuntijatiimimme tuottaa tietoa kierto- ja biotalouden parhaista käytännöistä. Toimimme tiiviissä yhteistyössä yritysten, viran- omaisten ja oppilaitosten kanssa.” (Kiertotalouskeskus 2021)
Sitra ja Kiertotalouskeskus ovat muodostaneet ekoteollisista puistoista yhteistyötä te- kevän, koko Suomen kattavan verkoston, jonka toimintaa Kiertotalouskeskus koordinoi.
Se toimii kommunikoinnin alustana, jossa ekoteolliset puistot voivat jakaa tietoa sekä
oppia toisiltaan. (Sitra 2021) Kiertotalouskeskus lisää, että verkoston tarkoitus on seu- rata alan kehitystä Suomessa ja maailmalla sekä jakaa tietoa kiertotalouden toimivista käytännöistä. Suomessa koordinoitu verkosto on uniikki, ja siihen on myös löytynyt kiinnostusta ulkomailta (Kiertotalouskeskus 2021). Tämä verkko koostuu 10 Suomalai- sesta ekoteollisesta puistosta (kuva 4.) sekä muita tekijöistä. Taulukossa 1 tarkastel- laan tarkemmin suomalaisia ekoteollisia puistoja, niiden sijaintia, koordinoivaa tahoa sekä keskeisiä teollisuuden aloja.
Suomessa Ekoteollisia puistoja on muodostunut erilaisista lähtötilanteista. Puisto voi- daan muodostaa tietoisesti, esimerkiksi teollisuuspuistoista (Äänekoski), se voi olla jul- kisen ja yksityisen sektorin yhdessä muodostama uusi teollisuusalue (ECO3), tai se voi pohjautua akateemiseen tutkimukseen, jossa tutkitaan teollisia kiertotalousratkaisuja (Turku Smart Chemistry Park). Puisto voi myös muodostua sivutuotteena, kun entisiä kaatopaikkoja ja muita jätteenkäsittelyalueita kehitetään kierrätys- ja kiertotalouspuis- toiksi, tai se voi olla myös laaja-alue, jossa yritykset ovat muodostaneet symbioottisia suhteita, vaikka eivät sijaitsekaan lähekkäin samalla teollisuusalueella (Kemi-Tornio).
(Sitra 2021)
Kuva 4. Ekoteollisten puistojen verkosto Suomessa. (Mukaillen Kiertotalouskeskus &
Sitra 2021)
Taulukko 1. Ekoteollisia puistoja, niiden toimialoja sekä koordinoijia Suomessa. (Mu- kaillen Kiertotalouskeskus & Sitra 2021)
4.2 Case-esimerkit
Seuraavaksi käydään läpi kolme Suomalaista ekoteollisuuspuistoa: ECO3, Kokkola Industrial Park sekä ekoteollisuuspuisto Kemi. Nämä kolme puistoa valittiin, sillä niillä on esimerkiksi erilaiset muodostumisprosessit ja ne toimivat eri teollisuudenaloilla. Tar- kastelemalla näitä kolme puistoa, saa kattavan silmäyksen suomalaisten ekoteollisten puistojen toimintaan.
Puistoja tarkastellessa käydään läpi niiden teollisuusalat, koko, muodostumisprosessi sekä koordinoiva taho. Lisäksi ECO3 kohdalla syvennytään tarkemmin julkisten toimi- joiden rooleihin ja materiaalin virtaukseen.
4.2.1 Kokkola Industrial Park
Kokkolan ekoteollisessa puistossa toimii suuria metallijalostuksen sekä kemianteolli- suuden tuotantolaitoksia. Kokkola Industrial Park työllistää 2300 henkilöä ja ekoteolli- sen puiston pinta-ala on 700 hehtaarin kokoinen. Puiston muodostaa 19 erilaista ja eri- kokoista teollisuuslaitosta (KIP 2021), joiden lisäksi puistosta löytyy 60 palvelualan yri- tystä tukemassa tuotantolaitosten toimintaa. Puiston sisäinen tiedottaminen on sään- nöllistä ja avointa, ja alueella esimerkiksi julkaistaan puisto omaa sidosryhmälehteä.
(Kiertotalouskeskus & Sitra 2021)
Kokkolan ekoteollinen puisto on syntynyt spontaanisti yhteistyöstä eri toimijoiden välil- lä. Kemianteollisuus käynnistyi Kokkolassa jo 1940-luvulla ja yritykset ovat eläneet jo 1960-luvulta lähtien teollisessa symbioosissa. Kokkola Industrial Park onkin ”malliesi- merkki edistyksellisestä kiertotalouden ympäristöstä”, jossa yritysten sivuvirrat on saatu uusiokäyttöön määrätietoisella yhteistyöllä pitkällä aikavälillä. Vaikka Kokkolassa on kehitetty yritysten välistä teollista symbioosia jo yli 50 vuoden ajan, uusia symbioottisia suhteita syntyy edelleen prosessiteollisuuden sivuvirtojen ja palvelutuotannon myötä.
(Kiertotalouskeskus & Sitra 2021)
Kokkola Industrial Parkin sijainti on erinomainen, se sijaitsee Kokkolan Sataman ku- peessa, sekä rautatien pääradan varrella. Se voi myös tarjota useita, lähes omavarai- sia hyödykkeitä jäsenilleen, kuten kaukolämpöä, energiaa, vettä ja paineilmaa. (KIP 2021) Osittain tästä syystä Kokkolan ekoteollisesta puistosta on tullut epäorgaanisen kemianteollisuuden suurin ekosysteemi Pohjois-Euroopassa. Puistossa on kansainväli- sesti vertailtuna omaa luokkaansa oleva prosessi-, tutkimus- ja koulutusosaaminen, ja se onkin edelläkävijä kiertotaloudessa sekä Suomen että Euroopan mittapuulla. Kokko- lan Industrial Park luo myös uutta standardia suurteollisuusalueen toiminalle. Siinä ko- rostuvat sosiaali- sekä ympäristön vastuu sekä luottamus eri toimijoiden välillä. (Kierto- talouskeskus & Sitra 2021)
Kokkola Industrial Parkin koordinoinnista vastaa Kokkolan suurteollisuusalueyhdistys ry, joka perustettiin vuonna 2006. Alueen kaikki suurimmat tuotantolaitokset ovat mu- kana yhdistyksessä, joiden lisäksi mukana on palveluyrityksiä. Yhdistys työskentelee parantaakseen puiston yritysten välistä yhteistyötä ja liiketoiminnan edellytyksiä sekä lisätäkseen alueen houkuttelevuutta sijainti- ja työpaikkana uusille yrityksille ja yhtei- söille. Tämän lisäksi yhdistyksen toimenkuvaan kuuluu brändin vahvistaminen ja yh- teiskunnalliseen vaikuttamiseen osallistuminen. Käytännössä yhdistys on laatinut puis- ton jäsenten kanssa yhteisen kehittämisstrategian, järjestää vuosittaisia johdon tapaa- misia, koulutuksia, tapahtumia ja avointen ovien päiviä sekä muita suurelle yleisölle tarkoitettuja tapahtumia. Yhdistyksen toiminnan ydinosa-alueita ovat ympäristö ja tur- vallisuusasiat. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021)
4.2.2 Kemi
Kemi-Tornion alueella toimiva ekoteollisuuspuisto on metalli-, bio-, kaivos- ja energia- teollisuuden keskittymä (Kiertotalouskeskus 2021). Puisto pystyy hyödyntämään 1,7 miljoona tonnia teollisia sivuvirtoja vuodessa ja alueella tuotetaan noin 8 prosenttia viennistä koko Suomessa. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021) Noin 200 eri kokosta yri- tystä toimii alueella. (Kiertotalouskeskus 2021)
Kemi-Tornio alueen teollinen toiminta alkoi jo 1800-luvulla. Läpi vuosikymmenien, sivu- virtojen hyödyntäminen ja teolliset symbioosit ovat olleet ydinroolissa alueen kehityk- sessä. Kemin ekoteollinen puisto onkin syntynyt spontaanisti pitkällä aikavälillä yritys- ten välisestä vapaaehtoisesta yhteistyöstä. Kemin ekoteollinen puisto on yksi esimerkki siitä, kuinka ekoteollinen puisto voi muodostua, vaikka yritykset eivät jakaisikaan sa- maa, tiettyä maantieteellistä paikkaa. Kemin ekoteollisuuspuiston teollinen symbioosi on hyvä esimerkki luottamuksellisesta sekä avoimesta tiedonjakamisesta ja onnistu- neesta liiketoiminnasta. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021) Vuonna 2016 Kemiin myös perustettiin aiemmin mainittu Kiertotalouskeskus, joka on teollisten symbioosien koulu- tus- ja osaamiskeskus. Kemistä käsin siis hallinnoidaan suomalaisten ekoteollisuus- puistojen verkostoa. (Sitra 2021)
Kemin Digipoliksen Kiertotalouskeskus koordinoi Kemin ekoteollisen puiston toimintaa, neuvoo yrityksiä ja tarjoaa tukea kiertotalousinvestointien sekä hankerahoitusten edis- tämisessä, eli toisin sanoen se edistää alueen kiertotaloudesta kiinnostuneiden yritys- ten toimintaedellytyksiä. Kiertotalouskeskus myös ylläpitää Kemin ekoteollisen puiston alueen sivuvirtataulukkoa, joka tarjoaa ajantasaista informaatiota erilaisista liiketoimin- tamahdollisuuksista alueelle sijoittuville toimijoille. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021) Sivuvirtataulukkoon on listattu Kemi-Tornion alueen keskeisten toimijoiden sivuvirrat sekä tahot, jotka hyödyntävät niitä. (Kiertotalouskeskus 2021) Alueella toimivan Kierto- talouskeskuksen on helppo kommunikoida puiston yritysten kanssa, ja siten sillä on ol- lut oma vaikutuksensa puiston toimintaan. Se on esimerkiksi mahdollistanut yhdessä uusien ideoiden suunnittelun sekä kokeilun, ja osa puistossa kokeiluna alkaneista hankkeista onkin kehittynyt kansainväliseksi liiketoiminnaksi. (Kiertotalouskeskus & Sit- ra 2021)
Kemiin on suunnitteilla ”Metsä Fibren uuden sukupolven biojalostamohanke”. Sen odo- tetaan muodostavan uusia kiertotalouden ratkaisuja sekä mahdollisuuksia uusille toimi- joille. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021) Tehtaan päätuotteet ovat sellu ja kartonki, jon- ka lisäksi tehtaassa valmistetaan tärpättiä, maaöljyä sekä bioenergiaa. Metsä Fibren tavoitteena on hyödyntää sivutuotevirrat sekä puuraaka-aine bioenergiana sekä tuot- teina 100 prosenttisesti. Myös hukkalämpö käytetään hyödyksi parhaan mukaan, ja mahdollisesti tulevaisuudessa jalostetaan myös hiilidioksidi. (Digipolis 2021) Kemin li- säksi Kemi-Tornion alueelle suunnitellaan myös uusia, yritysvetoisia kiertotalouden tes- tausympäristöjä ja -alustoja. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021)
4.2.3 ECO3
Sitran mukaan (2021) ECO3 on edelläkävijä kierto- ja biotaloudessa, puisto keskittyy puuaineksien, ravinteiden, polttoaineiden sekä energian teknisiin kiertoihin sekä kierto- talouteen. ECO3:ssa toimii 35 eri toimijaa, maapinta-alaa puistossa on 120 ha, ja se toimii myös demonstraatio ja pilottiympäristönä, jota ECO3 kehittää yhteistyössä kor- keakoulujen, sekä ulkomaisten että kotimaisten yritysten kanssa. (ECO3 2021)
ECO3 kehittäminen on lähtenyt julkisen ja yksityisen sektorin käynnistämästä uuden teollisuusalueen kehittämisestä (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021), eli se on ohjatusti muodostunut ekoteollinen puisto, jonka kehittymisessä julkisella sektorilla on ollut suuri rooli. ECO3 onkin hyvä esimerkki siitä, miten eri sektorit tekevät kiinteää yhteistyötä hii- lineutraalin kiertotalouden saavuttamiseksi.
Keskusjärjestö ECO3:ssa on Nokian kaupungin omistama julkinen kehitysyhtiö Verte Oy, jonka tavoitteena on edistää kunnan elinvoimaa parantamalla liiketoimintamahdol- lisuuksia. Ekoteollisesta puistosta onkin tullut kunnan ylläpitämä alusta yritysten yhteis- työlle. Kehitysyhtiö on ekoteollisen puiston operaattori, ja se on vastuussa puiston toi- minnoista. ECO3:ssa operaattori esimerkiksi neuvottelee yritysten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan ekoteollisessa puistossa ja vaatii, että näillä yrityksillä on hy- vin suunniteltu sekä vakiintunut liiketoimintamalli. Kehitysyhtiö toimii myös puiston tuki- jana, eli se kehittää puistoa aktiivisesti, jotta puiston jäsenille tarjoutuisi mahdollisim- man paljon erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia. Se esimerkiksi organisoi yhteisiä ta- paamisia puiston jäsenten sekä toiminnasta kiinnostuneiden yritysten kanssa sekä neuvoo yrityksiä rahoituksen hakemusten kanssa. (Aarikka-Stenroos et al. 2021, s. 6) Ekoteollisen puiston toiminnan alussa Nokian kaupunki osti puistossa tuotettua biokaa- sua, eli toimi myös puiston asiakkaana. (Kiertotalouskeskus & Sitra 2021)
ECO3 tekee myös yhteistyötä useamman julkisen tutkimuslaitoksen kanssa. Luonnon- varakeskus Luke, Tampereen yliopisto ja Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy antavat asiantuntijuus- ja tutkimusapua puistolle esimerkiksi bio- ja kiertotalouden sekä kierto- talouden innovaatioekosysteemien -ja prosessien edistämiseksi. (ECO3 2021) Nämä tutkimuslaitokset toimivat myös puiston tukijoina, sillä ne tukevat puiston toimintaa tar- joamalla asiantuntijuusapua puistolle, kuitenkin sen ulkopuolelta. Julkinen sektori on siis monella tavalla tiiviisti mukana ekoteollisen puiston toiminnassa. Edellä mainittujen roolien lisäksi, puistolla on ollut myös julkisia rahoittajia, muun muassa Business Fin- land (ECO3 2021).
4.2.4 Materiaalin virtausta ECO3:ssa
ECO3:n teollisen toiminnan ja ekosysteemin perustana on ravinnekierto, joka syntyy metsäpohjaisista tuotteista, maatalouden sivuvirroista, bio- ja peltomassoista, yhdys- kuntalietteistä sekä elintarviketeollisuudesta syntyneistä raaka-ainevirroista (kuva 5).
ECO3-alueella käsitellään Nokian kaupungin jätevesilietteet sekä 17 ympäröivän kun- nan biojätteet ja niistä tuotetaan biokaasua. Biokaasulaitoksissa syntyneet sivutuotteet hyödynnetään esimerkiksi kasvualustoina sekä lannoitteena, ja alueella toimivan teolli- suuden, jäteveden ja puupohjaisten tuotteiden käsittelystä muodostuneita sivuvirtoja voidaan puistossa hyödyntää biopolttoaineen lisäksi myös lämmön tuotannossa.
(ECO3 2021)
Kuva 5. Bio- ja kiertotalouden ECO-yritysalueen materiaalivirtojen verkosto. (ECO3 2021)
”Suomessa merkittävä osa uusiutuvasta energiasta tuotetaan puuhun pohjautuvista si- vuvirroista ja tuotteista”. ECO3:ssa tuotetaan muun muassa lämpöä ja uusiutuvasta puuraaka-aineesta ja syntyvä voimalaitostuhka käytetään teolliseen valmistukseen.
Kartongeista ja papereista saadaan raaka-aineita teollisuuteen. Puiston alueelle on myös sijoittumassa biomassaterminaali, joka keskittyy energia teollisuuden tarpeisiin jalostamalla ja jakelemalla puupohjaisia materiaaleja. (ECO3 2021)
Lisäksi ECO3:ssa on muita materiaalien elinkaarta pidentäviä toimijoita. Jätteenkäsitte- lykeskus vastaanottaa kaupasta, kotitalouksista sekä teollisuudesta peräisin olevia si- vuvirtoja ja jätteitä uudelleenhyödynnettäväksi, ja metallit, elektroniikka- ja sähköromu
sekä muovi ja käytetyt renkaat käsitellään puistossa uudelleenkäytettäväksi. Teollisuu- den toiminnasta syntyneet tuhkat sekä rakennuspurkumateriaalit ja maamassat jaloste- taan uudelleen käytettäväksi esimerkiksi maanrakentamistuotteiksi ja maataloudesta peräisin olevista eläinperäisistä jakeista tuotetaan luomulannoitetta. (ECO3 2021) Yksi esimerkki ECO3:ssa toteutuneesta tuotannon suljetusta silmukasta, joka hyödyt- tää sekä ympäristöä sekä yritystä on Metsähoitoyhdistys Pirkanmaa. Se on investoinut puiston puuterminaaliin ja on ketjun alussa puuntuottajana sekä ketjun loppupuolella tuhkan käyttäjänä (ECO3 2021).
5. REFLEKTOINTI
Kaikki edellä tarkastellut puistot toteuttavat useita luvussa 2 mainittuja perusperiaattei- ta. Puistoissa toimii erikokoisia yrityksiä, jotka ovat selvästi tarpeeksi yhteensopivia, sil- lä kaikissa puistoissa esiintyy teollista symbioosia. Spontaanisti muodostuneissa puis- toissa on myös vahva yhteisöllisyys. Kokkolassa yritykset ovat muodostaneet yhtiön, joka koordinoi puiston toimintaa, ja Kemissä yritykset tekevät yhteistyötä, vaikka sijait- sevat maantieteellisesti laajalla alueella. Voidaan olettaa, että pitkien välimatkojen takia Kemin ekoteollisen puiston toiminta olisi voinut rakoilla ja hajota jo aikoja sitten, jos yri- tyksillä ei olisi vahvaa yhteisöllisyyden tuntua. ECO3 on taas ohjatusti muodostunut ja hyvin nuori ekoteollinen puisto, joka on vasta rakentamassa omaa yhteisöänsä. Yritys- ten toiminta on jo puistoa muodostaessa sidottu toisiinsa vahvasti toisiinsa ja yhteisö on tietoisesti rakennettu. On mielenkiintoista seurata, miten ECO3:n toiminta ja yhteisö kehittyvät tulevaisuudessa.
Edellä tarkastelluista puistoista kaksi oli spontaanisti ja yksi ohjatusti muodostettu. Lu- vussa kolme kerrottiin, että spontaanisti muodostuneet puistot ovat yleensä muodostu- neet pitkällä aikavälillä teollisista puistoista. Näin on ollut myös asian laita sekä Kokko- lan Industrial Parkissa että Kemin ekoteollisessa puistossa, joissa symbioottisia suhtei- ta on muodostunut spontaanisti yritysten välille. On mielenkiintoista, että Kokkolan In- dustrial Park koordinoijana on yhdistys, joka on muodostunut alueella toimivista yrityk- sistä, mutta Kemin ekoteollista puistoa koordinoi Kiertotalouskeskus ja Kemin Digipolis Oy, jotka ovat julkisen puolen toimijoita. Vaikka ekoteollisen puiston muodostaminen lähtisi samanlaisista lähtökodista, voi sen toiminta kehittyä hyvin erilaisiin suuntiin ja sen toiminnassa voi olla mukana hyvin erilaisia toimijoita.
Jokainen ekoteollinen puisto on oma ekosysteeminsä, jonka tulee antaa kehittyä omal- la tavallaan, jotta sen toiminnasta tulisi kannattavaa ja pitkäkestoista. Ekoteollisia puis- toja ei voi muodostaa nykyiseen kopiointimallin mukaan, jossa täysin samanlaisia yk- sikköjä perustetaan ympäri maailmaa, vaan jokaisen yksittäisen puiston muodostami- nen vaatii aikaa ja panostusta, sekä useiden eri toimijoiden yhteistyötä. Tämä on yksi suuri haaste ekoteollisten puistojen muodostamisessa, sillä se vaatii osallistuvilta ta- hoilta ajatusmallin muutosta teollisuuden strategioissa. Jonkinlaista muutosta kuitenkin tarvitaan, sillä maapallon resurssit eivät vain yksinkertaisesti riitä, jos yritysten toiminta ei muutu kestävämpään suuntaan.
Kuten luvussa 2 on mainittu, ekoteollisten puistojen toiminnassa tehdään usein yhteis- työtä julkisten toimijoiden kanssa, mutta yhteistyön määrä ja laatu ovat puistokohtaisia.
Luonnollisesti ECO3 julkisella sektorilla on suuri rooli puiston toiminnassa, kuten ohja- tusti muodostuneissa puistoissa yleensäkin. Myös Kemissä julkisilla toimijoilla on suuri rooli, vaikka se onkin spontaanisti muodostunut. Kokkola taas eroaa näistä kahdesta, sillä sen toiminnan ohjaus on huomattavasti yrityspainotteisempi. Sekä Kemi ja ECO3 harjoittavat vahvasti pilotti- ja testaustoimintaa kiertotalouteen liittyen, mutta Kokkola ei mainitse tekevänsä tällaista toimintaa. Mahdollisesti asiaan vaikuttaa julkisen puolen rahoitus tai julkiset oppilaitokset, joiden kanssa edellä mainitut kaksi tekevät läheistä yhteistyötä. Myös informaation avoin jakaminen ja ymmärtäminen on Suomen ekoteol- lisissa puistoissa ollut tärkeä osa, siitä todisteena on Suomen kattava ekoteollisten puistojen verkosto. Kiertotalous ja ekoteolliset puistot ovat selvästi herättäneet syvää ja laajaa mielenkiintoa Suomessa, ja puistojen toimintaa tuetaan vahvasti. Ekoteolliset puistot nähdään suurena mahdollisuutena taloudelle. Useat julkisen puolen toimijat ovat selvästi kiinnostuneet osallistumaan puistojen toimintaan sekä kehittämään sitä parempaan suuntaan.
Vaikka symbioottista toimintaa on ollut Suomessa useita kymmeniä vuosia, panostus kiertotalouteen sekä ekoteollisiin puistoihin on melko tuore ilmiö. Kiertotalouskeskus perustettiin 2017 Kemiin, ECO3:n toiminta käynnistyi vuonna 2016 ja Kokkola luo tällä hetkellä uutta standardia teollisuuden toiminnalle. Puistojen toimintaan on tehty suuria investointeja kuten ECO3 uusi puuterminaali ja Kemin uusi biojalostamo, ja kaikki puis- tot kertovat nettisivuillaan etsivänsä lisää yrityksiä, jotka voisivat hyödyntää olemassa olevia sivuvirtoja. Ekoteolliset puistot ovatkin selvästi kasvava trendi Suomessa, eikä syyttä, sillä niiden toiminta on todistetusti kannattavaa sekä yritysten, talouden että ympäristön kannalta.
6. YHTEENVETO
Maapallo ei kestä nykyistä nykyisen talouden lineaarista mallia, ja kiertotalous on yksi ratkaisu globaaleihin ongelmiin. Ekoteolliset puistot ovat konkreettinen osa kiertotalout- ta: ne ovat teollisuuden keskittymiä, jotka sisällyttävät toimintaansa kiertotalouden peri- aatteita vähentääkseen teollisuuden rasitusta ympäristölle. Ekoteolliset puistot perustu- vat yritysten tekemään tiiviiseen yhteistyöhön, sekä resurssien tehokkaaseen kiertoon.
Työn alussa käytiin läpi perusperiaatteita, joita kaikissa ekoteollisissa puistoissa tulee esiintyä, jotta niiden toiminta olisi sujuvaa. Yksi perusperiaatteista on runsaan teollisen symbioosin runsas esiintyminen. Teollisen symbioosin tärkein osa taas on materiaalin virtaus puistoissa eri yritysten välillä. Kuten työssä on esitetty, jokainen yritys tuottaa kahdenlaisia tuotteita, haluttuja tuotteita, joilla on markkina-arvo sekä sivutuotteita, eli yrityksen näkökulmasta jätettä. Ekoteollisissa puistoissa on tavoitteena, että muut yri- tykset voivat käyttää tätä sivutuotetta oman prosessinsa raaka-aineena, jolloin saadaan aikaan materiaalin kiertoa sekä resurssien säästöä. Tavoitteena on myös muodostaa markkina-arvollisten tuotteiden elinkaaresta suljettu silmukka, jolloin tuotteeseen sido- tut resurssit voidaan uudelleen hyödyntää jatkossa.
Yritysten tiiviin yhteistyön lisäksi ekoteollisessa puistossa esiintyy usein myös tiivistä yhteistyötä julkisten toimijoiden kanssa. Julkisen sektorin tulee muokata ekoteollisen puiston instituutionallista ympäristöä niin, että se tukee sekä ekoteollisten puistojen toimintaa sekä kiertotalouden kehitystä. Julkiset toimijat voivat olla makrotason tekijöi- tä, esimerkiksi valtioita ja kuntia, jotka vaikuttavat puistojen toimintaan lakien, linjausten ja tukien kautta, tai ne voivat olla mikrotason tekijöitä, esimerkiksi julkisia yhtiöitä, jotka vaikuttavat vahvasti puiston jokapäiväiseen toimintaan. Julkisilla toimijoilla on useita eri rooleja puiston toiminnassa, ja tutkimuksen mukaan julkisen sektorin osallistuminen ekoteollisen puiston toimintaan on välttämätöntä, jotta se voisi saavuttaa täyden poten- tiaalinsa.
Ekologisia puistoja voi muodostua joko spontaanisti pitkällä aikavälillä yritysten välises- tä yhteistyöstä tai sitten ohjatusti tarkan suunnitelman mukaan. Kahdella eri tavalla muodostuneiden puistojen toiminnasta ja rakenteesta löytyy useita eroavaisuuksia, esimerkiksi ohjatusti muodostuneissa puistoissa esiintyy monipuolisempaa teollista symbioosia, mutta spontaanisti muodostuneet puistot ovat vakaampia rakenteita ja kestävät paremmin yllättäviä muutoksia. Suomessa ekoteollisia puistoja on syntynyt
sekä spontaanisti että ohjatusti erilaisista lähtötilanteista. Ominaista ekoteollisille puis- toille Suomessa on runsas julkisen puolen osallistuminen, esimerkiksi Sitra ja Kiertota- louskeskus ovat puistojen kanssa paljon työtä tekeviä julkisen puolen toimijoita. Suo- messa ekoteollisia puistoja on parisen kymmentä, ja niiden toimintaa tukee uniikki eko- teollisten puistojen verkosto, jota Kiertotalouskeskus vetää.
Vaikka ekoteolliset puistot ovat todistetusti yrityksille kannattava tapa vähentää kuormi- tusta ympäristölle, on se vielä kuitenkin verraten uusi ilmiö, ja yritykset voivat nähdä niiden toimintaan osallistumisen liian suurena riskinä. Ekoteollisten puistojen konsepti vaatii myös uudenlaisen ajatusmallin kehittämistä teollisuudessa ja tällaiset projektit ovat usein myös väärinymmärrettyjä. Ekoteolliset puistot vaativat paljon luottamusta, yhteistyötä sekä omistautumista, jotta toimiva organisaatio saadaan rakennettua. Toi- miessaan täydellä teholla ekoteolliset puistot ovat kuitenkin ympäristöystävällisiä teolli- suuden tehopesiä.
Ekoteollisten puistojen toiminta vaatii muutosta normaalissa yrityskulttuurissa. Muutos- ta kuitenkin tarvitaan, sillä maapallon resurssit ovat kovaa vauhtia ehtymässä ja ilmas- tonmuutos kiihtymässä. Aika näyttää, kuinka suurta osaa ekoteolliset puistot näyttele- vät teollisuuden tulevaisuudessa.
LÄHTEET
Aarikka-Stenroos, L., Uusikartano, J. & Väyrynen, H. (2021). Public actors and their di- verse roles in eco-industrial parks: A multiple-case study. Journal of Cleaner Produc- tion. (Vol. 296, pp. 1–10.)
Bizukojc, M., Doniec, A., Liwarska-Bizukoj, E., & Marcinkowski, A. (2009). The concep- tual model of an eco-industrial park based upon ecological relationships. Journal of Cleaner Production. (Vol. 17, pp. 731–741)
Chai, L., Li, W., Wu, J. & Zhang, Z. (2020). Eco-industrial parks’ structural characteris- tics and mechanisms: A case of Xinzhuang and comparison studies. Journal of Cleaner Production. (Vol. 268)
Chen, L., Hu, W. & Tian, J. (2020) An industrial structure adjustment model to facilitate high-quality development of an eco-industrial park. Science of the Total Environment.
(Vol. 766, pp. 1–11.)
Chen, W., Dong, H., Geng, Y. & Song, X. (2018) Social network analysis on industrial symbiosis: A case of Gujiao eco-industrial park. Jornar of Cleaner Production. (Vol.
193, pp. 414–423)
Chiu, A., Choi, S., Park, H. & Rene, E. (2008). Strategies for sustainable development of industrial park in Ulsan, South Korea–From spontaneous evolution to systematic ex- pansion of industrial symbiosis. Journal of Environmental Management. (Vol.87, pp. 1–
13)
Daddi, T., Frey, M., Gallo, P., Gianfrate, V. & Iraldo, F. (2016) Regional policies and eco-industrial development: the voluntary environmental certification scheme of the eco-industrial parks in Tuscany (Italy). Journal of Cleaner Production. (Vol. 114, pp.
62–70.)
Díaz-Alvarado, F.A., Valenzuela-Venegas, G. & Vera-Hofmann, G. (2020) Design of sustainable and resilient eco-industrial parks: Planning the flows integration network through multi-objective optimization. Journal of Cleaner Production. (Vol. 243, pp. 1–
25)
Digipolis. Saatavissa (viitattu 10.12.2021) https://www.digipolis.fi/
Dijkema, G., de Jong, M. & Yu, C. (2012). Process analysis of eco-industrial parks de- velopment – the case study of Tianjin, China. Journal of Cleaner Production. (Vol. 64, pp. 464–477.)
ECO3. Saatavissa (viitattu 6.12.2021) https://eco3.fi/
ethica. Saatavissa (viitattu 17.12.2021) https://www.ethica.fi/
Fan, Y. & Fang, C. (2020) Assessing environmental performance of eco-industrial de- velopment in industrial parks. Waste Management. (Vol. 107, pp. 219–226)
Foong, S. & Ng, D. (2021) Simultaneous design and integration of multiple processes for eco-industrial park development. Journal of Cleaner Production. (Vol. 298, pp. 1–
11.)
Guo, S., Zhao, H. & Zhao, H. (2017). Evaluating the comprehensive benefit of eco- industrial parks by employing multi criteria decision making approach for circular econ- omy. Journal of Cleaner Production. (Vol. 142, part 4, pp. 2262–2276.)
Kiertotalouskeskus & Sitra (2020). Opas ekoteollisen puiston perustamiseen. Saatavis- sa (viitattu 5.12.2021) https://www.sitra.fi/artikkelit/yhdeksan-askelta- ekoteollisuuspuiston-perustamiseen/
Kiertotalouskeskus. Saatavissa (viitattu 5.12.2021)
https://www.digipolis.fi/kiertotalouskeskus/
Kokkola Industrial Park – KIP. Saatavissa (viitattu 10.12.2021) https://kip.fi/
Melanen, M., Pakarinen, S. & Sokka, S. (2011). Industrial symbiosis contributing to more sustainable energy use – an example from the forest industry in Kymenlaakso, Finland. Journal of Cleaner Production. (Vol. 19, pp. 285–293.)
Nordic innovation (2021). Nordic Circular Economy Playbook. Saatavissa (viitattu 9.10.2021)
https://www.nordicinnovation.org/nordic-circular-economy-playbook
Roberts, B. (2004). The application of industrial ecology principles and planning guide- lines for the development of eco-industrial parks: an Australian case study. Journal of Celaner Production. (Vol. 12, pp.997–1010.)
Springer, C.H., Wang, T., Yang, C. & Zhang, M (2021) How to promote industrial park recycling transformation in China: An analytic framework based on critical flow. Envi- ronmental impact assessment review. (Vol. 87.)
Sitra. Saatavissa (viitattu 5.12.2021) https://www.sitra.fi/artikkelit/yhdeksan-askelta- ekoteollisuuspuiston-perustamiseen/
