• Ei tuloksia

Automaattinen vauvan nukuttaja : tuotesuunnitteluprosessi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Automaattinen vauvan nukuttaja : tuotesuunnitteluprosessi"

Copied!
23
0
0

Kokoteksti

(1)

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU

Muotoilun koulutusohjelma

Teollinen muotoilu

Automaattinen vauvan nukuttaja

Tuotekonseptointi ja -suunnittelu

Kevät 2014

Teemu Järvinen

(2)

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri

Muotoilun koulutusohjelma Teollinen muotoilu

Teemu Järvinen

Automaattinen vauvan nukuttaja Tuotekonseptointi ja -suunnittelu Kevät 2014

Opinnäytetyö 100 sivua

Ohjaaja: Mika Ihanus, lehtori

TIIVISTELMÄ

Opinnäytetyössäni käydään läpi uuden, vauvaikäisille suunnatun nukutustuotteen tuotekehityksen alkumetrit.

Työssä kerättiin tietoa tuotteen tulevista käyttäjistä sekä heidän olosuhteistaan. Olen kartoittanut tuotteeseen kohdistuvia säännöksiä ja standardeja, jotka takaavat tuotteen turvallisuuden vauvaikäiselle käyttäjälle.

Tutustuin myös vauvantuotemarkkinoiden tilanteeseen ja kilpailuun benchmarkingin avulla.

Työssä visualisoidaan tuottekonseptin raunaehtojen mukaista muotoa luonnostelun ja 3d-mallintamisen keinoilla. Esitän lisäksi ensimmäiset hahmotelmat tuotteen sekä brändin visuaalisesta teemasta ja ilmeestä.

Työn lopputulos on hahmotelma tuotteen olemuksesta ja pohja suunnitteluprosessin onnistuneelle jatkamiselle seuraaviin vaihesiin.

Avainsanat: #vauva #vanhemmat #uni #automaattinen

#nukuttaja #tuotesuunnittelu

HELSINKI METROPOLIA UAS Culture

Degree programme in design Industrial design

Teemu Järvinen Automatic baby luller

Product concepting and design Spring 2014

Thesis 100 pages

Instructor: Mika Ihanus, lecturer

ABSTRACT

In my thesis I have worked through the initiation phase for the product development of a new sleeping product for infants. I collected information relating to the future users of the product and to their circumstances. I mapped the standards and regulations that are applied to the product to ensure it’s safe use with infant babies. Included is also an overview of the baby product market and possible competition derived with the method of benchmarking.

This work presents sketched and 3d-modeled product concept visualisations adhering to the initial design guidelines of the project. Additionally I present the first concepts for the visual theme and look of the developed product and its brand.

The result of this graduation work is an outline of the product’s entity and the basis for successful continuation to the following phases of product design.

Keywords: #baby #parents #sleep #automatic #sleep inducer #product design

(3)

1. JOHDANTO 1

1.2 Toimeksianto . . . . 4

1.3 Hahmomalli . . . . 4

2. TIEDONKERUUPROSESSI 8

2.1 Käyttäjäsegmentointi . . . . 8

2.1.1 Vauvaikäinen lapsi . . . . 8

2.1.1.1 Koliikki vauvalla . . . . 9

2.1.1.2 Kätkytkuolema (SIDS) . . . . 9

2.1.2 Lapsen vanhemmat tai muut hoitajat . . . 10

2.1.2.1 Univaje . . . 11

2.1.2.2 Uupumus. . . 11

2.2 Säännökset ja standardit . . . 14

2.2.1 Pinnasängyn turvallisuus . . . 14

2.2.2 Lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden turvallisuus 14 2.3 Benchmarking . . . 16

2.3.1 Materiaaleista . . . 16

2.3.2 Mahdolliset ominaisuudet ja teknologiat . . . 16

2.3.4 Kilpailevat tuotteet ja palvelut . . . 18

2.3.4.1 Unikoulut. . . 18

2.3.4.2 Lullabub cot rocker . . . 19

2.3.4.3 Lolaloo . . . 19

2.3.4.4 PurFlo - hengittävä patja . . . 20

2.3.4.5 Easidream . . . 20

2.3.4.6 SWOT-analyysi . . . 21

3. MUOTOILUPROSESSI 24

3.1 Prosessin alku . . . 24

3.2 Konseptin luonnostelu . . . 25

3.3 Tuotteen hahmottaminen . . . 28

3.3.1 Tilavarauksesta . . . 30

3.3.2 Rakenteesta . . . 30

3.4 Visuaaliset teemat . . . 32

3.4.1 Kuluttajatutkimus . . . 32

3.4.2 Visuaalisten teemojen jatkokehitys . . . 34

3.5 Visuaalisen brändin hahmottelu . . . 35

4. YHTEENVETO JA ARVIOINTI 38

LÄHTEET 39

SISÄLLYS

(4)

Opinnäytetyössäni sovellan teollisen muotoilun keinoja uuden vauvaikäisille lapsille suunnatun automaattisen nukuttajan suunnittelussa. Toimin muotoilijana tuoteidean ympärille perustetun start-upin tuotekehitysryhmässä.

Projektissa toimin laaja-alaisesti muotoilijalle sopivissa työtehtävissä vastaamalla mm. tuote-, käytettävyys- sekä visuualisesta suunnittelusta, graafisesta ohjeistuksesta ja paketoinnin suunnittelusta.

Tämä opinnäytetyö käsittelee tuotteen ensimmäisen konseptoinnin, jossa tutkitaan taustoja ja ideoidaan ulkonäköä.

Opinnäytetyössä kehitettävä laite on luonteeltaan hyvinvointituote, jolla pyritään helpottamaan huonosti nukkuvien vauvojen unettomuutta ja kohentamaan sekä lasten että heidän vanhempiensa nukkumisolosuhteita.

Tuote tähtää parantamaan erityisesti vanhempien

yöunien laatua ja tällä päiväaikaista virkeyttä.

Suunnitteluratkaisuilla pyritään myös lisäämään lapsen nukkumismukavuutta ja -turvallisuutta. Laitteen ensisijainen funktio perustuu mekaaniseen liikkeeseen, jolla vauva nukutetaan. Lisätoiminnallisuutta ja

tehokkuutta haetaan myös mahdollisesti liittämällä sopivia teknologioita.

Pidän suunnitteluprosessin lähtökohtaisina avaintekijöinä ongelmien ja tarpeiden tunnistamista sekä tulevia käyttäjiä puhuttelevan muotokielen löytämistä. Tuotteen suhteessa kapea käyttäjäsegmentti asettaa erityisen paineen kyseisen ryhmän ymmärtämiseen, jotta toiminnallisesti onnistuneen ja kaupallisesti järkevän kokonaisuuden suunnittelu on mahdollista.

1. JOHDANTO

Kuva 1. Nukkuva vauva. (Tony Stone 2013.)

1 2

(5)

1.2 Toimeksianto

Tuotteen suunnittelu oli alkanut Protomolla pienessä ryhmässä. Kehitysyhteisö Protomo tarjoaa liikeideaa harkitseville tahoille tiloja toimia, ammattilaisten konsultointia sekä yhteisön, jonka sisällä liikeideaa pystyy kypsyttämään lähemmäksi valmistumista ja markkinoille laukaisemista. Yhteisön jäsenet pyrkivät avoimeen luovuuteen ja toistensa ideoiden kehittämiseen jakamalla ammattitaitoa sekä osaamista. (Protomo 2014.)

Idea tuotteen kehittämiseen oli lähtenyt kehitysryhmän perustajajäsen Hanna Sissalan omakohtaisista

kokemuksista koliikkilapsen kanssa. Sietämättömään tilanteeseen, jossa itkevä lapsi pitää vanhempia hereillä koko yön, ei tuntunut löytyvän selkeätä apua markkinoilla olevista tuotteista. Aikaisempi kokemus liiketoiminnan perustamisesta sekä kehittämisestä antoi Hannalle uskalluksen lähteä kokeilemaan omaa projektia.

Hanna Sissala otti yhteyttä Metropolia

ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmaan muotoiluavun hankkimiseksi projektiin elokuussa 2013. Muotoilun lehtori Mika Ihanus järjesti koululla tapaamisen, johon osallistuin. Tapaamisen jälkeen tein päätöksen avustaa ryhmää tuotteen suunnittelussa muotoilun osalta. Aihe oli mielestäni hyvin toimiva teollisen muotoilun opinnäytetyöksi.

1.3 Hahmomalli

Tuotteesta oli kesällä 2013 olemassa alustava toimintakonsepti sekä toiminnallisuutta esittävä mekaaninen hahmomalli, jolla ideaa esiteltiin myös meille. Hahmomalli oli kasaan hitsattu teräskehikko, jonka keskellä liikkui taso jousiripustuksen varassa (kuva 3.). Malli ei ollut motorisoitu tai muuten varustettu automaattisella liikkeellä, mutta manuaalisella käytöllä liikettä pystyi havainnoimaan ja laitetta jopa hetkellisesti testaamaan oikealla vauvalla.

PROTOMO

DEVELOPMENT PATH

LOCAL SERVICES

MAPPING THE SITUATION

SETTING MILESTONES

GOAL-ORIENTED WORK

ASSESSMENT

PROVEN BUSINESS MODEL

NETWORK SERVICES

Aihe opinnäytetyöhön löytyi, kun kehitysyhteisö Protomolla toimiva tuotekehitysryhmä otti yhteyttä koulumme muotoiluosastoon

suunnitteluavun tarpeessa. Suunniteltava tuote oli tuolla hetkellä vielä vain

ajatus paperilla ja kasaan hitsattu teräsputkikehikko.

Kuva 2. Protomon toimintamalli. (Teemu Järvinen 2013.)

3 4

(6)

- V auVa liikkuu automaattisesti

- F rekVenssi ?

Kuva 3. Esitys ensimmäisestä hahmomallista. (Teemu Järvinen 2013.)

1.4 Suunnittelun reunaehdot Tuote on alusta asti suunniteltu ratkaisemaan määritelty ongelma, huonosti nukkuvan ja kiukkuisen vauvaikäisen tuuduttaminen yöllä.

Juuri yöllä vanhempien tulisi myös nukkua, ja vauvan tuuduttaminen uneen nakertaa yöunia. Myös vauvan nukkumisturvallisuuden lisäämisen arvioitiin parantavan aikuisten rauhallisuutta ja levollisuutta.

Ensimmäiset reunaehdot kumpusivat tuotekehitysryhmän perustajien kokemuksista hankalaunisten vauvojen kanssa. Pääominaisuutena pidettiin mekaanista liikettä, jolla simuloidaan vauvaa hytkyttävää aikuista, rattaiden heilumista tai vaikka automatkan tuntua.

Näiden tilanteiden tunnettiin helpottavan nukahtamista omakohtaisista kokemuksista sekä toisen käden tietona, esim. ystäviltä ja internetin keskustelualueilta. Liike haluttiin toteuttaa automaattisesti joko moottorilla, magneeteilla tai vastaavilla, jotta vanhemman ei tarvitsisi olla aktiivisesti mukana nukuttamassa lasta oman unen kustannuksella.

Tärkeänä pidettiin myös kykyä sijoittaa tuote sinne, missä vauva yleensä nukkuu öisin, joten alusta asti mitoituksessa on otettu huomioon mahdollisuus sijoittaa laite pinnasänkyyn tai muuhun olemassa olevaan nukkumissijaan. Lapsen pitäminen yöllä tutussa ja luotettavassa ympäristössä liittyi myös haluttuun turvallisuuden tunteen hakemiseen. Tässä kohtaa samalla arvioitiin alustavasti lapsiperheiden kulutuskäyttäytymistä ja pohdittiin, minkä tyyppisen tilanteeseen ja muiden tuotteiden tueksi tai yhteyteen laite potentiaalisesti hankittaisiin.

Materiaalivalinnassa oli toiveena vauvan nukkumisalustan erittäin hengittävä, verkkomainen materiaali. Tällä ratkaisulla haluttiin tuottaa vauvalle kaikissa olosuhteissa hengittävä ja sopivan lämpöinen peti. Ajatuksena oli myös edesauttaa lapsen hengityksen esteettömyyttä yön aikana.

Huonot nukkumisolosuhteet ja lapsen tukehtuminen oli otettu huomioon kätkytkuolemaan liittyvinä olosuhteina.

Kyseisiä olosuhteita ehkäisemällä tavoiteltiin edelleen vanhempien levollisuutta ja pelkojen vähentämistä.

Raunaehdoiksi otettiin myös tuotteen purettavuus ja kuljetettavuus sekä tietysti pölyn ja bakteerien hylkiminen.

Helposti säilytettävän ja huollettavan tuotteen elinkaari voi olla merkittävästi pidempi.

Nämä seikat muodostivat kehyksen tuotteen

suunnittelulle ja muotoiluratkaisujen pohtimiselle tästä eteenpäin. Ratkaisut ovat hyvin maalaisjärkisiä mielestäni, mutta odottavat vielä laajempaa näyttöä ja todistamista.

- m ahtuu pinnasänkyyn m itat ~120 x 60 cm

m ax . 15 cm korkea

- h engittäVä

materiaali

5 6

(7)

Taustatutkimus on edellytys

tuotekehitysprojektin onnistumiselle.

Tämän opinnäytetyön sekä siinä esitettävän suunnittelun kannalta riittäväksi taustaksi rajasin nopean käyttäjäanalyysin, selvityksen tilaanteeseen sovellettavista toimintamalleista ja säännöksistä sekä benchmarkingin.

2. TIEDONKERUUPROSESSI

2.1 Käyttäjäsegmentointi

Käyttäjiksi luokittelen sekä tuotteessa lepäävät lapset että tuotetta ohjaavat lapsen vanhemmat tai muut hoitajat.

Lapsen iän rajaan löyhästi vauvaikään, koska tuotteella haetaan ensijaisesti ratkaisua juuri koliikkiin ja

vastasyntyneiden unettomuuteen. Tuotteen käyttäminen esim. hampaiden puhkeamisesta kärsivän lapsen kanssa myöhemmällä iällä on tietysti mahdollinen tilanne myös. Lisäksi lapsi yleisesti siirretään toiseen ikävuoteen mennessä pois pinnasängystä, johon suunnittelu on yksi projektin reunaehdoista.

Useimmissa tapauksissa laitteen ohjauksesta vastaavat lapsen aikuisikäiset vanhemmat, mutta laitetta saattavat joutua myös ohjaamaan esim. lapsen isovanhemmat tai muu huoltaja tai hoitaja.

Lapsen suhde laitteeseen on verrattaen passiivinen, ja osittain hänet on otettava huomioon osana käytettävää kokonaisuutta. Huoltajan tai hoitajan tehtävä on puolestaan aktiivisesti operoida ja ymmärtää laitetta mahdollisista häiriötekijöistäkin huolimatta. Suora vaikutus ja helpotus tuotteesta kohdistuu lapseen, kun puolestaan etu varttuneelle käyttäjälle tulee epäsuorasti tyytyväisesti nukkuvasta vauvasta.

2.1.1 Vauvaikäinen lapsi

Vauvaikä on ihmisen ensimmäinen ikäkausi, joka kestää sytymästä noin vuoden ikäiseksi. Vauvaikäinen lapsi kehittyy nopealla tahdilla sekä fyysisesti että henkisesti, mutta on vielä täysin riippuvainen huoltajistaan.

Ensimmäisen vuoden aikana vauva muodostaa ensimmäiset ihmissuhteensa sekä oppii puhumisen ja liikkumisen perusteet. (Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL) 2014a.)

Kuva 4. Itkevä vauva (TheGiantVermin 2006.)

7 8

(8)

Keskimääräisesti vastasyntynyt lapsi nukkuu valtaosan päivästä, n. 20 tuntia. Uni koostuu noin tunnin pituisista syvemmistä ja kevyemmistä jaksoista. Osa lapsista herää näiden jaksojen välissä, jolloin yhtäjaksoisen unen pituudeksi jää parhaimmillaan vain pari tuntia.

Ensimmäisten kuukausien aikana lapsen unirytmiin ei voi juurikaan vaikuttaa, mutta vanhempien on silti sinniteltävä läpi ajanjakso epäsäännöllistä päivärytmiä.

(MLL 2014b)

Ensimmäiseen ikävuoteen mennessä lapsi nukkuu enää n. puolet vuorokaudesta, 12-13 tuntia, ja noudattamalla säännöllistä päivärytmiä vanhemmat voivat jo vaikuttaa unirytmiin. Ensimmäiseen ikävuoteen mennessä useimmilla lapsilla pahimmat itkuisuudet ovat myös taittuneet ja pitkäjaksoisten yöunien mahdollisuus on jo parempi. (MLL 2014c)

Alle vuoden ikäisen lapsen nukkumisen ja

nukkumisturvallisuuden kannalta kaksi tunnettua ja huomioitavaa tekijää ovat koliikki ja kätkytkuolema.

2.1.1.1 Koliikki vauvalla

”Koliikilla tarkoitetaan imeväisen lapsen runsasta selittämätöntä itkuisuutta.

Virallinen määritelmä edellyttää vähintään kolmen tunnin itkua, vähintään kolmena päivänä viikossa, vähintään kolmen viikon ajan.” (Jalanko 2012.)

Koliikkia esiintyy n. 10 %:lla lapsista ja myös virallista määritelmää lievempänä ilta-aikaisena itkuisuutena.

Oireet alkavat yleisesti parin viikon ikäisinä ja jatkuvat 3–4 kk:n ikäiseksi asti. Koliikkivauvan itku on voimakasta, ja siihen liittyy usein kehon vetämistä kaarelle sekä vatsan pömpöttämistä. (Jalanko 2012.)

Koliikin aiheuttajaa ei tunneta. Tavallisesti oireiden

syyksi arvellaan lapsen suoliston kehityksen ongelmia ja kaasuisuutta, joskus myös vatsasta riippumatonta yleisempää hermoston kehitystä. Koliikkiin ei ole suoraa hoitokeinoa tai lääkettä. Vatsan toimintaa helpottavaa ruokavaliota tai lisäravinteita käytetään joskus, mutta niiden tehosta ei ole todistettua näyttöä. Koliikki ei tiedettävästi vahingoita lasta tai jätä pysyviä seuraamuksia.

(Jalanko 2012.)

”Koliikkikohtauksen aikana rytminen keinuttelu usein auttaa. Lasta voi kanniskella, istua hänen kanssaan keinutuolissa tai liikutella edestakaisin rattaissa. Jos keinuttelu ei auta noin puoleen tuntiin, on hyvä kokeilla lapsen asettamista omaan rauhaansa vatsalleen sänkyyn. Tällöin ovi on syytä sulkea ja vanhempien tulisi keskittyä muihin askareisiin. Jos huuto jatkuu yli 15 minuuttia, voidaan jälleen kokeilla tuudittamista. Pölynimurin ääni tai autoajelu tunnetusti rauhoittaa koliikkilasta. Tärkeää on pyrkiä siihen, että lapsi viihdyttää itsensä uneen.”

(Jalanko 2012.)

2.1.1.2 Kätkytkuolema (SIDS)

Kätkytkuolemalla tarkoitetaan alle yksivuotiaan äkillistä ja odottomatonta kuolemaa, jonka syytä ei voida varmuudella selvittää kuolinsyy- tai muiden tutkimuksien perusteella. Vauvan tapaturmallinen tukehtuminen on yleisin tunnetuista äkillisistä kuolinsyistä. Tukehtumisen erottaminen kätkytkuolemasta on kuitenkin usein hankalaa tutkimuksienkin jälkeen. (Center for Disease Control and Preventation (CDC) 2014.)

Kätkytkuolemien määrä on vähentynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana mm. uusittujen vauvan nukkumisasentosuosituksien ansiosta (Repo 2009), mutta on edelleen johtava syy alle vuoden ikäisten kuolemiin esim. Yhdysvalloista (CDC 2014).

American Academy of Pediatrics (AAP) julkaisi vuonna 2011 laajennetut suositukset lapsen turvallisen

nukkumisympäristön takaamiseksi.

Näihin suosituksiin kuului mm. jämäkkä nukkumisalusta, ylimääräisten ja löysien petivaatteiden välttäminen, vanhempien kanssa samassa huoneessa mutta omassa sängyssä nukkuminen sekä lämpötilan nousun ja ylikuumenemisen estäminen.

(American Academy of Pediactrics 2011.)

2.1.2 Lapsen vanhemmat tai muut hoitajat Arvoisin suunniteltavan laitteen yleisimmäksi aikuisikäiseksi käyttäjäksi laitteessa lepäävän lapsen vanhemmat tai vanhempi, mutta ei ole poissuljettua, että laitetta käyttää vaikka terveyspalvelulaitoksen henkilökunta. Vastasyntyneiden lapsien vanhempia on lukemattomia, ja he elävät lukemattomissa erilaisissa elämäntilanteissa, mutta yhteisenä tekijänä kaikille pidän vauvan aiheuttamaa elämän- ja unirytmin ravistelua.

”Vanhempien tehtävänä on varmistaa, että lapsi nukkuu riittävästi ja hyvin.

Lapsen unesta huolehtiminen on välittämistä ja huolenpitoa. Aina tehtävä ei ole yhtä helppo. Tilapäiset univaikeudet lapsen eri kehitysvaiheissa ovat varsin tavallisia ja tuttuja useissa lapsiperheissä.” (MLL 2014d.)

Kuva 6. Lapsi ja vanhempi. (Rolands Lakis 2007.)

9 10

(9)

Tuotteen alkuperäisen tarkoitusperän valossa näen kohtuulliseksi olettaa, että laitetta käytetään juuri tilanteessa, jossa lapsen hoitaminen aiheuttaa vanhemmille merkittävää väsymystä ja uupumusta.

Tuotteen käyttäjän kognitiiviseen suoritukseen vaikuttavat tekijät on hyvä tuntea viimeistään käytettävyyttä

suunniteltaessa. Väsymys on subjektiivinen kokemus ihmiselle, mutta on sen oireita ja ilmentymistä pystytään objektiivisesti todentamaan. (Hyyppä 1993, 12-13.) 2.1.2.1 Univaje

Itseaiheutettu tai olosuhteista johtuva unen puute on tavallista länsimaisessa yhteiskunnassa. Unen puutteesta seuraa uneliaisuutta, joka vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja elämän laatuun. Pitkään jatkunut valve aiheuttaa keskittymisen ja muistin häiriöitä sekä voi johtaa virheisiin ja onnettomuuksiin. (Hyyppä 1993, 40-42.)

2.1.2.2 Uupumus

Uupumus on väsymyksen muoto ja psyykkinen tunnetila, jota ei pystytä objektiivisesti mittaamaan. Uupumukseen voi littää voimattomuuden ja tarmottomuuden

kokemuksen. Koska uupumuksen tunne on psyykkinen tunnetila, ei nukkuminen auta siihen, vaan saattaa jopa pahentaa tilannetta. Stressin ja nuorilla henkilöillä univajeen on todettu olevan yhteydessä haittaavaan väsymykseen eli uupumukseen. (Hyyppä 1993, 15-16 &

129-130.)

Kuva 7. Lapsi ja vanhempi. (Slaoui Jihad 2014.)

11 12

(10)

2.2 Säännökset ja standardit Kun suunnitellaan tuotetta

kuluttajamarkkinoille, on tunnettava, mitä vaatimuksia ja säännöksiä kyseiseen tuotteeseen kohdistuu sekä mitä testejä on läpäistävä tuotteen turvallisuuden takaamiseksi.

Yksi suunnittelun rajaehdoista oli, että tuote sijoitetaan pinnasänkyyn patjan tilalle. Koska tuote rinnastetaan tässä tapauksessa patjaan ja sänkytuotteeseen, ei tuotetta tarvitse varsinaisesti testata leluna tai muuna lastenhoitotarvikkeena, mutta näiden tuoteryhmien standardeja saatetaan hyödyntää soveltuvin osin (Tukes 2014a). Vastasyntyneille suunniteltaessa on myös hyvä ottaa huomioon käytännön seikkoja, joita ei suoraan vaadita tuotteelta, mutta vaikuttavat mahdollisesti ostopäätökseen tai käyttötyytyväisyyteen. Tämän kaltainen seikka voi olla esim. helppo puhdistettavuus.

2.2.1 Pinnasängyn turvallisuus

Vauvansängyn turvallisuudesta on kirjoitettu mm.

standardeissa SFS-EN 716-1 + A1 ja ISO 7175-1.

Olennainen huomioonotettava seikka on erityisesti, että sänkyyn ei saa muodostua koloja tai aukkoja, joista voisi aiheutua vaaraa lapselle. Myöskään putoamisen tai kaatumisen vaaraa ei saa aiheuttaa sängyn sisällä tai sen ulkopuolelle. Suunnittelutyössä lähdetään tässä tapauksessa liikkeelle tilanteesta, jossa kehitettävä tuote sijoitetaan turvalliseen, ehjään ja sääntöjen mukaiseen pinnasänkyyn.

Kuten pinnasängyn patja, kehitettävä tuote ei saisi olla niin korkea, että lapsi pystyy kiipeämään sängystä ulos. Tämä rajoittaa käytännössä tuotteen korkeuden 15 senttimetriin. Tuotteen ja pinnasängyn väliin ei saa myöskään jäädä liian isoja koloja. Näin erityisesti, jos tuotteessa on mekaaninen liike, joka saattaa aiheuttaa

puristuksen. Tuotteen tulisi kantaa vähintään seisovan tai pomppivan lapsen painon verran.

Sängyn patjan ja tässä tapauksessa kehitettävän tuotteen on myös läpäistävä paloturvallisuustesti, joka on

säädetty sängyn patjoille erikseen. Käytännössä testi on sovellettu palava savuke -testi, jossa tuotteen pitää kestää syttymättä palavan savukkeen tai tulitikun aiheuttama lämpö.

2.2.2 Lelujen ja lastenhoitotarvikkeiden turvallisuus

”Lelujen ohella lastenhoitotarvikkeiden turvallisuus on erityisen tärkeä

asia, koska lapset ovat haavoittuva kuluttajaryhmä” (Tukes 2014a).

Leluja ja lastenhoitotarvikkeita valmistettaessa sovelletaan lelulakia ja -direktiiviä sekä kuluttajaturvallisuuslakia.

Tuotteiden on oltava ehdottoman turvallisia käytössä ja soveltuvia valitulle ikäryhmälle. Tuotteista ei saa aiheutua lapselle rakenteellista tai kemiallista vaaraa. Tuotteiden on myös läpäistävä sähkö- ja paloturvallisuustestit asetettujen standardien mukaan. (Tukes 2014b.) Suunniteltavan tuotteen mahdollisten sähköosien osalta on kannattavaa varautua sähköisesti toimivien lelujen standardien sovellettuun käyttöön, jos muuta ohjeistusta ei käytetä.

Kuva 8. Kielletty vauvoilta. (Teemu Järvinen 2014.)

13 14

(11)

2.3 Benchmarking

”Benchmarking (esikuva-analyysi/

vertailuanalyysi) tarkoittaa oman toiminnan vertaamista toisten

toimintaan, usein parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen.” (Wikipedia 2014.)

Benchmarking-vaiheessa havainnoin tuotteita ja käytäntöjä vauvantuotemarkkinoilta. Prosessin aikana kerättiin kuvamateriaalia, tuoteselostuksia ja yleistä informaatiota tuotekategorioista, jotka liittyvät kehitettävän tuotteemme käyttäjiin, erityisesti vauvaikäisiin lapsiin. Tässä vaiheessa myös selvitettiin, kuinka paljon tuotteellemme löytyy suoria kilpailjoita ominaisuuksien samankaltaisuuden valossa. Myös palveluita otettiin huomioon.

Havainnoituja tuoteryhmiä oli mm. sitterit, leikkimatot, kehdot, pinnasängyt sekä niiden patjat, unipussit, mobilet ja monitorointituotteet. Tuotteista huomioitiin erityisesti materiaalivalintoja ja yleistä estetiikkaa hyvien käytäntöjen sekä kuluttajamieltymyksien tutkimiseksi. Myös

käytettyjen teknologioiden laatua arvioitiin markkinoiden valmiuden ymmärtämistä varten. Tämän opinnäytetyön puitteissa käyn ainoastaan muutamia olennaisia havaintoja läpi lyhyesti.

Visuaalista tutkimusta varten kerättiin kuvakollaaseja Mural.ly -verkkosovelluksen avulla. Mural.ly on tarkoitettu verkossa toimivaksi valkotauluksi, jonka äärellä

verkostoituneet käyttäjät voivat visuaalisesti järjestellä ideoita sekä leikkisämmin toimia yhteistyössä (Mural.ly 2014).

2.3.1 Materiaaleista

Käytettyjen materiaalien skaala vaihtelee puutuotteista ja täysin orgaanisista tekstiileistä perinteisiin kestomuoveihin sekä synteettisiin tekstiileihin. Yleistä lähes kaikille materiaaleille on myrkyttömyys ja haitattomuus lapselle sekä pesunkestävyys. Myös antibakteerisuus sekä hypoallergeenisuus toistuivat tuotteiden materiaaleissa.

Sänkytuotteissa yleistä oli puuvillaisten tai muovisekoitteisten päällisten yhdistäminen

muovisekoitteisen täyteosan kanssa. Muovitäytteiden, esim. solu- tai kennorakenteisten, kyky palautua alkuperäiseen muotoon pesun jälkeen sekä yleisesti kestää pesua oli toistuvasti markkinoitu ominaisuus.

2.3.2 Mahdolliset ominaisuudet ja teknologiat Vauvaikäisten tuotteista havainnoitiin käytössä

olevia teknologioita ja ominaisuuksia, erityisesti kuluttajien tottumuksien ja yleisen teknologian tason ymmärtämiseksi. Muutamia havainnoituja:

Hengittävät materiaalit - Hengittävät, verkkomaiset tekstiilit toistuivat tuotteissa. Näillä materiaaleilla haettiin pääsääntöisesti lapsen lepomukavuutta tuotteessa.

Mekaaninen liike - Joko sähkömoottoreilla tai jopa magneeteilla aiheutettu heiluva tai hytkyvä liike on tarkoitettu pääasiallisesti lapsen rauhoittamiseen.

Valot ja äänet - Virikkeellisiä valoja ja ääniä tuottavia elementtejä oli tuotteissa lähes kaikissa tuoteryhmissä.

Langattomuus - Joitakin radio-ohjaimia lasten tuotteiden etäohjaukseen sekä äänen ja kuvan langatonta siirtämistä monitorointituotteissa.

Kuva 9. Kangasmateriaali. (DesigM.ag 2009.)

15 16

(12)

2.3.4 Kilpailevat tuotteet ja palvelut Kilpailija-analyysillä voidaan selvittää kilpailijoiden markkina-asemat ja tuoteprofiilit, nähdä kilpailijoiden erilaiset tuotestrategiat ja löytää yrityksen oma strateginen paikka niiden joukosta (Yritys-Suomi, 2014).

Kilpailevien tuotteiden tutkiminen auttaa paremmin ymmärtämään, millaista lisäarvoa oman tuotteen on tuotava markkinoille menestyäkseen kaupallisesti. Selkeän erottautumistekijän ja kilpailijoiden heikkouksien

tunnistaminen voi auttaa myös kehitettävän tuotteen muovaamista ideaaliseksi tulevan asiakkaan kannalta.

(Yritys-Suomi 2014.)

Kilpaileviksi tuotteiksi tai palveluiksi lasken ne tuotteet tai palvelut, jotka ovat suoraan mukana hankalasti nukutettavien lapsien auttamisessa tai nukkumismukavuuden ja turvallisuuden parantamisessa teknologian avulla.

Markkinoilta löytyi neljä tuotetta, jotka pääsivät mukaan ensimmäiseen kilpailija-analyysiin. Palveluista valitsin olennaisimmaksi tässä yhteydessä unikoulut.

2.3.4.1 Unikoulut

”Jos lapsella on vaikeuksia nukahtaa tai hän heräilee öisin, unikoulu kotona on turvallinen tapa yrittää muuttaa lapsen unitapoja. Kotiunikoulu sopii yli puolivuotiaiden lasten nukuttamiseen, jolloin lapsi jo pärjää yön ilman tiheää yösyömistä. Unikoulun tavoitteena on, että lapsi oppii nukahtamaan itse, ilman maitoa tai vanhemman apua.” (MLL 2014e.)

Unikouluja monta erilaista oppikuntaa, mutta kaikille yhteistä on nukkumaan laitetun lapsen johdonmukainen tyynnyttely. Itkevän lapsen luokse mennään heti, mutta vähittäin läsnäolon määrää vähennetään ja totutetaan lapsi rauhoittamaan itse itsensä uneen. (Mll, 2014c.) Unikoulun hyödyn voidaan katsoa vähentävän

tuotteemme tarvetta ja markkinoita yli puolivuotiaiden sektorilla, mutta palvelu on myös mahdollista nähdä tukevana tuotteena mekaaniselle laitteellemme. Olemassa olevan unikoulutekniikan tai jopa oman järjestelmän kehittämistä voidaan pitää mahdollisuutena tuotteen jatkokehityksessä.

Esimerkki interaktiivisesta ”muraalista”

Mural.ly-palvelussa. Beta-vaiheessa oleva ohjelmisto oikutteli satunnaisesti, mutta mahdollisuus säilyttää ja jakaa kokoelmat verkossa helpottaa erityisesti ryhmässä työskentelyä.

Kuva 10. Mural.ly-sovellutuksen käyttöliittymä. (Teemu Järvinen 2014.)

17 18

(13)

2.3.4.2 Lullabub cot rocker

Lullubub-kehdonheiluttaja on australialaisen Babyhugsin kehittämä laite, joka automaattisesti liikuttaa lapsen sänkyä rauhoittavan vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Laitteen neljä patterikäyttöistä ja ämpärimäistä moduulia laitetaan kukin yhden sängynjalan alle. Päälle kytkettynä moduulit liikuttavat sänkyä rauhallisesti. Laitetta ohjataan kaukosäätimellä ja siinä on sisäänrakennettu ajastin sekä yövalo. Lullabubissa on neljä valmista liikeohjelmaa, joista voi valita lapselleen parhaiten sopivan. Ohjelmat simuloivat vauvalle oikeita tilanteita ja asioita. (Babyhugs 2014.)

Ohjelmat ovat:

- äidin sydämen syke - kohtu

- automatka

- veneen keinuminen

2.3.4.3 Lolaloo

Lolaloo on Saksassa kehitetty putkimainen laite, joka kiinnitetään lastenvaunujen tai -rattaiden työntökahvaan tarranauhakiinnityksellä. Päällekytketty laite nytkyttelee vaunua sivusuunnassa simuloiden vanhemman heiluttavaa kättä. Laitteen liikkumisfrekvenssiä voi säätää.Lolaloossa on ladattava akku ja mukana toimitetaan verkkovirtakäyttöinen laturi. Akun kestoksi luvataan kahdesta neljään tuntiin täydellä latauksella käyttönopeudesta riippuen. Laite on päällystetty kumisella sukalla, joka tekee siitä suhteellisen säänkestävän ja ulkokäyttöön sopivan. Laitteessa on muutama näppäin ohjausta varten ja led-merkkivalot.

(Lolaloo 2014.)

2.3.4.4 PurFlo - hengittävä patja

PurFlo-patja on nukkumista helpottava tuote Isosta- Britanniasta. Tuote koostuu kasattavasta kehikosta, jonka ympärille vedetään kangaspäällinen. Päällisen yläpinta on verkkomateriaalia, jonka läpi ilma pääsee kulkemaan vapaasti. Verkon päällä lepäävä vauva luvataan pitää sopivan viileänä ja vapaana hiilidioksidin uudelleenhengittämisestä. Tuotteessa on myös antiallergeenisia materiaaleja.

(PurFlo 2014.)

2.3.4.5 Easidream

Easidream on vauvan sänkyyn asennettava ilmapatja, johon ulkoinen yksikkö puhaltaa ilmaa aiheuttaen heiluvan liikkeen joko patjan sivusuunnassa tai päästä varpaisiin.

Kuten Lullabubissa, automaattisella liikkeellä pyritään nukuttamaan itkevä lapsi tehokkaasti ilman vanhempien rasittamista. Laitteessa on kaksi liikeohjelmaa, joista toinen simuloi äidin sydämen leposykettä sekä neljänkymmnen minuutin ajastin. Laitteen ilmoitetaan toimivan täysin pneumaattisesti, mutta teknistä toimintamallia ei esitellä. Epäilen ulkoisen yksikön toimivan verkkovirralla. (Easidream 2014.) Laitteeseen on myös mahdollista saada mukaan unilammas, joka kiinnitetään vauvan sänkyyn.

Unilampaasta lähtee rauhoittavia ääniä ja se hehkuu vaaleanpunaisena. (Easidream 2014.)

Kuva 11. Kuva 12. Kuva 13. Kuva 14.

19 20

(14)

Tuote

- Hankala kuljettaa - Tarvitsee paljon paristoja

- Ulkonäkö - Toimii kaikissa

sängyissä - Turvallinen - Kauko-ohjattava - Useita ohjelmia

- Laitteen voi myös vuokrata

- Kömpelö ja näennäisen futuristinen design korvataan paremmalla

- Ei lämpötilan lisäksi edesauta nukahtamista - Yksinkertainen

- Helppo purkaa ja kasata, kuljettaa - Turvallinen - Ulkonäkö

- Markkina- aseman pitäminen hinnoittelulla

- Korvataan edistyneemmällä tuotteella - Pieni koko, pieni

liike

- Rajoitettu liike - Käyttöliittymä - Muutama nopeus - Pieni koko, kätevä

kuljettaa - Ladattava akku - Universaali - Ulkonäkö

- Voi liittää myös muihin tuotteisiin, kuten pinnasänkyyn

- Ei tuota toivottua vaikutusta, korvataan tehokkaammalla tuotteella

- Ei välttämättä sovi kaikkiin sänkyihin - Ilmayksikkö on iso - Muutama ohjelma - Ulkonäkö (ei näy)

- Monta liikesuuntaa - Helppo pitää puhtaana

- Lisävarustelammas ei ole vain koriste, äänet mietitty tarkkaan

- Korvataan elegantimmalla tai monipuolisemmalla ratkaisulla

Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat

2.3.4.6 SWOT-analyysi

Yksinkertaisella SWOT-analyysin soveltamisella kilpaileviin

tuotteisiin voidaan kartoittaa omaa suunnittelupolkua.

Kuva 11. Lullabub-moduulit ja kauko-ohjain. (ejc0909 2014.) Kuva 12. Lolaloo kiinni vaunun työntökahvassa. (Hypeness 2013.)

Kuva 13. Vauva PurFlo -patjan päällä. (Parenting Without Tears 2007.)

Kuva 14. Easidream käytössä. (Hello Baby 2010.)

Kuva 11.

Kuva 12.

Kuva 13.

Kuva 14.

21 22

(15)

3. MUOTOILUPROSESSI

3.1 Prosessin alku

Suunniteltavan tuotteen muotoiluprosessi tulee olemaan pitkä, mutta avaan tämän opinnäytetyön puitteissa vain ensimmäisiä vaiheita. Teknisestä toteutuksesta ja suunnittelusta vastaavat projektissa valmistamiseen erikoistuneet suunnittelijat, joiden ehdoilla ja

aikataululla käytännön ominaisuuksien implementointi toteutetaan.Osittain näiden aikataulujen johdosta on muotoiluprosessin kulku ollut hieman normaalista poikkeavaa.

Konseptiluonnostelun ja tuotteen kolmiulotteisen hahmottamisen lisäksi opinnäytteen työhön valikoitui visuaalisten teemojen luominen tulevia kuluttajatutkimuksia silmällä pitäen. Visuaalisten yksityiskohtien tai esim. brändiin liittyvien aspektien suunnittelu ei ehkä ole perinteisesti ajankohtaista näin aikaisessa vaiheessa prosessia, mutta muiden

osa-alueiden tarkempaa määrittelyä odotellessa, se muodostui tarpeelliseksi ja osui opinnäytteen rajaukseen.

Luonnosteltuja teemoja käytetään muuta kuluttajatietoa keräävien tutkimuksien yhteydessä visuaalisten

mieltymyksien kartoittamiseen. Tätä tietoa voidaan myöhemmin jalostaa tuotteen kansainvälistä brändiä ja kohdeyleisön tavoittamista arvioidessa. Myös tuotteen ollessa vielä tämän opinnäytetyön aikaan nimeämätön, voidaan teemojen pohjalta mahdollisesti hakea apua nimeämisprosessiin.

Tuotemuotoilun lähtökohtainen tarkoitus on jalostaa alkuperäisistä linjauksista ja ideoista määritelmä, joka ohjaa tuotteen valmistukseen ja tämän kautta loppukäyttäjälle.

Muotoiluprosessin täytyy käydä läpi laadun, valmistettavuuden ja toimivuuden takaavia vaiheita tehokkaasti sekä muiden prosessien ehdoilla. (Keinonen 2006, 2-4.)

1005

1200

600 5

1

Kuva 15. Nukuttaja ja pinnasänky. (Teemu Järvinen 2014.)

23 24

(16)

3.2 Konseptin luonnostelu

Suunnitelun reunaehtojen pohjalta luonnostelin ensimmäisiä visuaalisia esityksiä kehitettävästä tuotteesta. Käytin prosessissa perinteistä käsin piirtämistä sekä Adobe Illustrator -sovellusta.

Luonnostelin myös ideoita, jotka reunaehtojen ja tiedonkeruuprosessin pohjalta eivät olleet toteutuskelpoisia, koska en halunnut suunnittelun

automaattisesti jämähtävän patjamaiseen laatikkoon. Ulkomittojen ja muodon lisäksi luonnoksissa pohdin laitteen sisäisen tekniikan sijoittamista ja lasta liikuttavan alueen tai osan olemusta.

Kuva 16. Käsin piirrettyjä luonnoksia. (Teemu Järvinen 2014.) Kuva 17. Muotohahmotelmia Illustratorilla. (Teemu Järvinen 2014.)

25 26

(17)

3.3 Tuotteen hahmottaminen 3d-mallintamalla tuotekonseptin annettujen rajojen puitteissa ja

käyttöympäristöön sijoitettuna saadaan paremmat lähtökohdat tuotteen

muotokielen jatkokehittämiseen.

Tuotteelle on tässä vaiheessa esitetty runsaasti

suunnitelun rajaehtoja mm. standardien muodossa. Mikäli kehitettävällä nukuttajalla halutaan korvata perinteinen pinnasängyn patja, ei tuotteen ulkomuodossa voi isoa variaatiota ko. patjan muotoihin.

Tiedonkeruuprosessissa varmistetut rajoitteet ulkomitoille vaativat, että nukuttajan ja pinnasängyn väliin ei saa ylimääräisiä aukkoja tai koloja, täten pakottaen tuotteen seuraamaan pinnasänkyjen mitoitusta. Sänkyjen mitoitukselle ei ole kansainvälisiä stardardeja, mikä tuo

oman lisähaasteen suunnitteluprosessiin. Suomessa standardikokoja sängyille ovat 110x55 cm ja 120x60 cm, mutta muitakin malleja saattaa tulla vastaan (Rautanen 2008). Prosessin selkeyttämiseksi valitsimme tuotekehitysryhmän sisällä isomman standardikoon tuotteemme mitaksi ainakin suunnittelun alkuvaiheen ajaksi.

Edelleen turvallisuussyistä pakotettu maksimikorkeusmitta on myös hankala ohittaa. Käytännössä tuotteen korkeus on rajoitettu 15 cm:n kohdalle ja tällä varmistetaan, että lapsi ei saa tuotteelta apua sängystä poistumiseen omin nokkinensa.

Vielä vasta arvioinnissa olevat tilavaraukset tuotteen sisäisille osille otetaan myös huomioon alusta asti.

Nukuttajan sisään pitää pystyä turvallisesti piilottamaan tarvittava mekanismi liikkeen aikaansaamiseksi.

Sähkökäyttöisille osille on syytä määritellä suojatut tilat esim. vauvaikäisen nestemäiset sotkut huomioiden.

Hahmottamisvaiheessa käytän 3d-mallinnusta hyödykseni prosessin aikaisemmissa vaiheissa määritellyn ja rajatun tuotekonseptin

tarkastelussa ja visuaalisessa esittämisessä.

Kuva 18. Nukuttaja pinnasängyssä, renderöity 3d-malli. (Teemu Järvinen 2014.)

27 28

(18)

150 590 1200

150 1

2

1. Tilavaraus tekniikalle 2. Liikkuva pinta

malli01

C

SHEET 1 OF 1 SCALE:1:10

DWG NO.

TITLE:

REVISION DO NOT SCALE DRAWING

Nukuttajan mitat

3.3.1 Tilavarauksesta

Nukuttajan tuottama liike pitää toteuttaa määritellyn 15 senttimetrin maksimikorkeuden sisällä. Tästä syystä päädyin hahmottelemaan tilavaurauksen sivuun

liikkuvasta pinnasta, enkä sen alle. Mahdollisten sotkujen välttämiseksi tuntui myös luontevalta, että suoraan lapsen alapuolelle ei sijoitettaisi miteen hajoavaa tai hankalasti puhdistettavaa. Päätyyn sijoitettava n. 15x15x60 senttimetriä oleva tila hyväksyttiin alustavasti ryhmän sisällä riittäväksi varaukseksi tekniikkaa varten.

Muut tarvittavat runko- ja tukirakenteet eivät mielestämme olleet yhtä kriittisiä tilan suhteen, joten niille ei mitoitettu varauksia vielä alkuvaiheessa. Teknisten ratkaisujen edetessä tähän päätökseen palataan

uudestaan.

3.3.2 Rakenteesta

Tämän opinnäytetyön rajauksen puitteissa en käsittele tuotteen rakenneratkaisuja yksityiskohtaisesti. Tämä osittain, koska ratkaisuja ei vielä työn aikaan ollut tehty ja osittain tuotekehitysprosessin salassapitovelvollisuuteen liittyen.

Ensimmäiset hahmotukset tuotteesta perustuvat ajatukseen, jossa tuotteen ulkokuori on irrotettava, pehmustettu tekstiili. Tekstiilin sisällä on tukeva, mutta tarvittaessa purettava runko tai jämäköittävä rakenne.

Lapsen turvallisuutta ajatellen haluttiin välttää tuotteen liikkuvien osien osumista suoraan pinnasänkyyn ja puristavien rakojen syntymistä.

Kuva 19. Nukuttaja äärimitat mittapiirustuksessa. (Teemu Järvinen 2014.) Kuva 20. Versioita nukuttajasta, renderöity 3d-malli. (Teemu Järvinen 2014.)

29 30

(19)

3.4 Visuaaliset teemat

Ideoimme yhdessä tuotekehitysryhmän sisällä teemoja, joita pidimme

lastentuotteeseen sopivina. Näistä teemoista toteutin nopeita graafisia esityksiä.

Ensimmäisessä erässä keräsimme kaikki mieleen juolahtaneet teemat, joista yhdessä valitsimme

ensimmäiset visualisoitavaksi. Lapsille sopivina teemoina pideittiin varsinkin eläimiä ja kulkuneuvoja. Aikuisen käyttäjän mieltymyksiä mietittiin myös alusta asti ja erilaiset sisustukselliset ajatukset olivat mukana.

Osa teemoista, kuten hyppivä kenguru, herätti assosiaatioita vauvan nukuttajan liikeominaisuuksiin.

Teemoista ei kuitenkaan erottunut tässä vaiheessa yksimielisesti parempia ehdokkaita huonommista.

Valituista teemoista luonnostelin Adobe Illustrator -sovellutuksella joukon yksinkertaisia esityksiä, jotka mukailivat tuotteelle hahmoteltua patjamaista muotoa. Teemat kiersivät muutaman kierroksen sisäisessä arvioinnissa, jonka tuloksena osaa teemoista korjailtiin visuaalisesti ja muutama uusi teema otettiin täydentämään valikoimaa.

3.4.1 Kuluttajatutkimus

Kasvaneesta valikoimasta koostettiin esitys, joka liitettiin osaksi suoritettavaa kuluttajatutkimusta. Tutkimuksen avulla kerättiin ensimmäiset kuluttajien mielipiteet teemoista sekä Suomen että Iranin markkinoilta.

Suosikkeja pystyttiin tässä vaiheessa tunnistamaan joukosta ja kulttuurierojen vaikutusta visuaalisiin mieltymyksiin oli havaittavissa.

Kuva 21. Jääkarhuteema. (Teemu Järvinen 2014.) Kuva 22. Valokuva ryhmäpalaverin muistiinpanoista. (Teemu Järvinen 2014.)

31 32

(20)

3.4.2 Visuaalisten teemojen jatkokehitys

Aiemmin pärjänneistä teemoista tuotin 3d-mallinnettuja tuotekuvia seuraavia kyselyitä ja tutkimuksia varten. Mallinnetuista kuvista ymmärtää selkeämmin, miltä tuote ja visuaalinen teema voisi näyttää toteutuessaan. 3d-mallinnoksien tuottaminen on kuitenkin hitaanpaa kuin 2-ulotteisen vektorigrafiikan, joten kuvien työstäminen tuntui järkevältä vasta ensimmäisten karsintojen jälkeen.

3d-kuvat on mallinnettu ja rendattu SolidWorks -ohjelmistolla.

Vaikka esim. eläinaiheista pidettiin, oli kautta linjan kannatusta saaneista teemoista iso osa yksinkertaisempia ja ei-esittäviä. Tuotteen korvatessa perinteinen

patja lapsen sängyssä, ei kuluttajien hakeutuminen yksinkertaisempien, patjaa muistuttavien mallien suuntaan ole iso yllätys.

Kuva 23. Visuaalisia teemoja hahmoteltuna nukuttujan ulkomittoihin. (Teemu Järvinen 2014.) Kuva 24. 3d-mallinnettuja esityskuvia teemoista. (Teemu Järvinen 2014.)

33 34

(21)

Z Z

Z

3.5 Visuaalisen brändin hahmottelu

Nukuttajatuotteen ulkonäön suuntautuessa toistaiseksi neutraalimpaan suuntaan, tuli ryhmän sisältä toive kehittää visuaalista imagoa kuitenkin eteenpäin. Suomesta poiketen oli Iranin kuluttajatutkimuksessa kannatusta saanut myös avaruusaiheiset teemat. Yhdeksi syyksi tälle iranilainen tiimin jäsen esitti mm. Pikku-Prinssin ja saman tyylisten satujen suosiota alueella. Tästä otin lähdökohdaksi yötaivas-teeman, joka on istuva nukkumistuotteeseen muutenkin.

Halusin kuitenkin lisätä mukaan keinuvan ja liikkuvan aiheen tuotteen luonnetta mukaillen. Taivaalla seilaava laiva tuntui sopivan satumaiselta ja lähdin siitä liikkeelle.

Työstin alkuperäisestä yötaivaasta eteenpäin hahmoja ja kuvituksia muutamassa vaiheessa, päätyen lopulta yksinkertaiseen pilviaiheeseen. Pilviaiheen muunneltavuus ja potentiaali esim. kuosina tai logona on mielestäni hyvä, mutta päätöksiä lopullisesta suunnasta ei ole vielä opinnäytetyön aikahaarukan puitteissa tehty.

Z Z

Z

Kuva 25. Kuvituksen evoluutio. (Teemu Järvinen 2014.)

36

35

(22)

4. YHTEENVETO JA ARVIOINTI

Tämän opinnäytetyön aikana pääsin sisään itselleni uuteen maailmaan, joka on lastentuotteen suunnittelu.

Perheettömänä moni pienten lasten elämässä vaikuttava tekijä tuli minulle täysin uutena tai korjattuna tietona tutkimuksen ja perehdytyksen kautta.

Työn puitteissa tutustuin myös start-up -henkisen tuotekehitysprojektin toimintaan ja haasteisiin.

Tuotekehitysprosessi ja samalla muotoiluprosessi elää rajallisten työtuntien ja resurssien puitteissa usein sinne, missä edistystä voi tapahtua. Koen kuitenkin, että tämän opinnäytteen puitteissa tehty työ on hyvä tausta tuotteen kehityksen jatkamiselle kohti tuotantoa ja markkinoita.

Kerätyn tiedon analysointia pitää mielestäni jatkaa vielä enemmän projektin tulevissa vaiheissa.

Muotoiluprosessi tapahtui tämän työn aikataulussa ehkä hieman typistettynä, mutta työ jatkuu nyt mielestäni hyvältä pohjalta.

Opinnäytetyössäni keskityttiin selvittämään taustoja ja tekijöitä, jotka liittyvät uuden tuotteen suunnitteluprosessin alullepanoon.

Tiedonkeruun ja konseptoinnin lisäksi työn aikana reagoin myös projektin sisältä tulleeseen haluun kehittää tuotteen

visuaalista imagoa. Työssä havainnollistettiin muotoilun visuaalisia keinoja käyttämällä tuotteen varsinaista olemusta ja suunnittelun reunaehtoja.

KIITOS!

37 38

(23)

Kirjallisuus

Hyyppä, Markku T. 1993. Mielenviriys ja uupumus.

Helsinki: Yliopistopaino.

Keinonen, Turkka 2006. Introduction to concept design.

Teoksessa Turkka Keinonen & Roope Keinonen (toim.).

Product Concept Design: A Review of the Conceptual Design of Products in industry. Saksa: Springer Science+Business Media. Sivut 2-4.

Internet

American Academy of Pediatrics 2011. SIDS and Other Sleep-Related Infant Deaths: Expansion of

Recommendations for a Safe Infant Sleeping Environment.

[verkkojulkaisu] < http://pediatrics.aappublications.org/

content/early/2011/10/12/peds.2011-2284.full.pdf>

(luettu 4.5.2014).

BabyHugs 2014. Lullabub baby rocker. <http://www.

babyhugs.com.au/> (luettu 6.5.2012).

Center for Disease Control and Preventation 2014.

Sudden unexpected infant death and sudden infant death syndrome. <http://www.cdc.gov/SIDS/INDEX.HTM>

(luettu 5.5.2014).

Easidream 2014. Welcome to easidream®. < http://www.

easidream.co.uk/> (luettu 6.5.2014).

Jalanko, Hannu 2012. Koliikki vauvalla. Terveyskirjasto.

Kustannus Oy Duodecim. <http://www.terveyskirjasto.

fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00430> (luettu 4.5.2014).

Lolaloo 2014. For Baby’s Sleep. <http://www.lolaloo.

com/> (luettu 6.5.2014).

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014a.

Vanhempainnetti: tietokulma, lapsen kasvu ja kehitys, 0–1-vuotias. <http://www.mll.fi/vanhempainnetti/

tietokulma/kasvu_ja_kehitys/0_1-vuotias/> (luettu 4.5.2014).

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014b.

Vanhempainnetti: tietokulma, lapsen uni, vastasyntyneen uni. <http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/

vastasyntynyt/> (luettu 4.5.2014).

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014c.

Vanhempainnetti: tietokulma, lapsen uni, yksivuotiaan uni. <http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/

yksivuotias/> (luettu 4.5.2014).

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014d.

Vanhempainnetti: tietokulma, lapsen uni. <http://

www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/> (luettu 4.5.2014).

Mannerheimin lastensuojeluliitto 2014e.

Vanhempainnetti: tietokulma, unikoulu. <http://www.mll.

fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/unikoulu/> (luettu 4.5.2014).

Mural.ly. Visual Collaboration for Creative People. <

https://mural.ly/>

Protomo 2014. How it works?. <http://protomo.fi/how-it- works> (luettu 4.5.2014).

PurFlo 2014. Breathable Mattress. <http://www.purflo.

com/mattress> (luettu 6.5.2014)

Rautanen, Marianne 2008. Vauvan sänkyopas. Vauva.

Sanoma Media Finland Oy. <http://www.vauva.fi/artikkeli/

vauva_ja_taapero/tarvikkeet/vauvan_sankyopas> (Luettu 6.5.2014).

LÄHTEET

Repo, Päivi 2009. Vauvojen kätkytkuolemat vähenivät

uuden nukkumasuosituksen myötä. Helsingin Sanomat.

<http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/1135243962993>

(luettu 5.5.2014).

Tukes 2014a. Toimialat: kuluttajaturvallisuus, tuotteiden turvallisuusvaatimuksia, lastenhoitotarvikkeet <http://

www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/

Tavaroiden-turvallisuusvaatimuksia/

Lastenhoitotarvikkeet/> (luettu 6.5.2014).

Tukes 2014b. Toimialat: kuluttajaturvallisuus, tuotteiden turvallisuusvaatimuksia, lelut. <http://www.tukes.

fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tavaroiden- turvallisuusvaatimuksia/Lelut/> (luettu 6.5.2014).

Wikipedia 2014. Vertailukehittäminen. <http://

fi.wikipedia.org/wiki/Vertailukehitt%C3%A4minen> (luettu 6.5.2014).

Yritys-Suomi 2014. Kehittyminen, tuote- ja

palvelukehitysIdean tuotteistaminen, tuotteen kilpailuetu.

< http://www.yrityssuomi.fi/fi/tuotteen-kilpailuetu>

(luettu 6.5.2014).

Kuvalähteet

Kuva 1. Tony Stone 2013. Lähde: Children with regular bedtimes less likely to misbehave, research shows.

The Guardian. < http://www.theguardian.com/

lifeandstyle/2013/oct/14/children-regular-bedtimes- behaviour> (ladattu 2.4.2014).

Kuva 4. TheGiantVermin 2006. Lähde: Cry Baby. <https://

flic.kr/p/u7t5Q> (ladattu 2.4.2014).

Kuva 5. Rolands Lakis 2007. Lähde: Dream. <https://flic.

kr/p/24qtZJ> (ladattu 2.4.2014).

Kuva 7. Slaoui Jihad 2014. Lähde: My daughter. <https://

flic.kr/p/nxwit8> (ladattu 30.4.2014)

Kuva 9. Designm.ag 2009. Lähde: DesignM.ag Fabric Texture - 6. < https://flic.kr/p/6DhSkp> (ladattu 5.4.2014).

Kuva 11. ejc0909 2014. Lähde: Lullabub automatic cot rocker - great condition! <http://www.ebay.

com.au/itm/Lullabub-automatic-cot-rocker-great- condition-/251454351864> (ladattu 10.5.2014).

Kuva 12. Hypeness 2013. Lähde: Seleção Hypeness: 20 presentes criativos pra esse Natal. <http://www.hypeness.

com.br/2013/12/selecao-hypeness-20-presentes-de- natal-criativos/> (ladattu 10.5.2014).

Kuva 13. Parenting Without Tears 2007. Lähde:

New PurFlo baby mattress provides a safer sleeping environment for babies. <http://www.

parentingwithouttears.com/articles/purflo> (ladattu 10.5.2014).

Kuva 14. Hello Baby 2010. Lähde: The easidream®

Soothing System – A Revolutionary Baby Sleeping Aid.

<http://www.hellobabydirect.co.uk/blog/the-easidream- soothing-system-a-revolutionary-baby-sleeping-aid/>

(ladattu 10.5.2014).

39 40

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Kahta

Olen rakentanut Jyvässeudulle aiemmin vuonna Rakennuspaikka sijaitsi Olen saanut kaupungilta aiemmin tontin. 3

aurea 'Päivänsäde', kultakuusi 200-250 suunnitelman mukaan 3 PabS Picea abies f. pyramidata 'Sampsan Kartio', kartiokuusi 200-250 suunnitelman

Waltti-kortit toimivat maksuvälineinä Jyväskylä–Lievestuore -välin liikenteessä, mutta Jyväskylän seudun joukkoliikenteen etuudet (mm. lastenvaunuetuus) eivät ole

Omat vanhemmat tai muut läheiset aikuiset ovat lapsen paras tuki ja turva myös silloin, kun jotain järkyttävää on tapahtunut.. Kerro tapahtuneesta

Tämän lisäksi vanhemmat tarvitsevat tukea ja kannustamista sekä hyväksyntää lapsen poikkeavasta käyttäytymisestä huolimatta (Fox ym. Vanhemmat tarvitsevat myös

Tutkimusten mukaan vanhemmat pystyvät esimerkiksi kuntouttamaan lapsen puheessa esiintyviä äännevirheitä jopa yhtä tuloksekkaasti kuin asiantunteva puheterapeutti, kunhan

The Extrinsic Object Construction must have approximately the meaning'the referent ofthe subject argument does the activity denoted by the verb so much or in