Vapaa-ajan asumisen ja rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Vapaa-ajan asumisen ja

rantarakentamisen tilastot (VAPA)

Satu Vesala, Anna Strandell & Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskus

Ympäristöpolitiikkakeskus

24.6.2015

1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja sijainti

2. Käyttötarkoituksen ja käytössäolotilanteen muutokset 3. Rantarakentaminen

4. Muita vapaa-ajan asumisen tilastoja 5. Aineistolähteet

6. Tutkimuksia ja selvityksiä

2

Sisältö

1. Vapaa-ajan asuntojen määrä ja sijainti

3

Vapaa-ajan asuntoja puoli miljoonaa,

uusien rakentaminen laantunut 1950-luvun tasolle n. 3 000/v

4

464749

504399

0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Vapaa-ajan asuntojen määrä Suomessa 2000-2013 (VRK)

Lähde: VTJ/VRK Lähde: Tilastokeskus

176104

500422

0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000 600 000

1970 1980 1990 1995 2000 2005 2010 2014

Kesämökkien määrä Suomessa

1970-2013 (Tilastokeskus)

Vapaa-ajan asunnot keskittyvät Järvi-Suomeen, rannikkoalueille ja Lapin matkailukeskuksiin

5

6

Vapaa-ajan asuntoja eniten Varsinais-

Suomessa, Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla, Lapissa nuorta rakennuskantaa

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000

Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013

tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013

Lähde: VTJ/VRK

Vapaa-ajan asuntoja rakennetaan matkailu- keskuksiin, rannikolle ja Järvi-Suomeen

7

Suurin vapaa-ajan asuntojen suhteellinen kasvu Lapissa

8

0% 200% 400% 600% 800%

Uusimaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Keski-Suomi Pohjois-Savo Ahvenanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi

Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 1970-2013

0% 5% 10% 15% 20% 25% 30%

Uusimaa Kanta-Häme Etelä-Karjala Kymenlaakso Keski-Suomi Varsinais-Suomi Päijät-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Etelä-Savo Pohjanmaa Ahvenanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi

Kesämökkien määrän suhteellinen muutos maakunnittain 2000-2013

Lähde: Tilastokeskus

Lappi, Etelä-Savo ja Varsinais-Suomi

keräävät kolmanneksen uusista vapaa-ajan asunnoista

Lähde: VTJ/VRK 9

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 Ahvenanmaa

Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Kymenlaakso Kainuu Päijät-Häme Pohjois-Karjala Etelä-Karjala Pohjanmaa Pohjois-Savo Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Lappi

Vuosina 2009-2013 rakennetut vapaa-ajan

asunnot maakunnittain

10

Vapaa-ajan rakennuskannassa eniten 1970-luvulla valmistuneita

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000

Vapaa-ajan asuntojen määrä vuonna 2013 valmistumisvuoden mukaan

Lähde: VTJ/VRK

11

Uudellamaalla paljon vanhoja mökkejä, Lapin vapaa-ajan asuntokanta nuorta

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Kymenlaakso Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa Kanta-Häme Kainuu Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Ahvenanmaa

Vapaa-ajan asuinrakennukset valmistumisajan mukaan maakunnittain 2013

tuntematon -1960 1961-1980 1981-2000 2001-2013

Lähde: VTJ/VRK

Suurin osa vapaa-ajan asunnoista sijoittuu haja-asutusalueelle kylien ulkopuolella

12

6 %

9 %

3 %

82 %

Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuonna 2013

4 %

7 % 2 %

87 %

Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen vuoden 2013 aluerajauksiin

Taajama Kylä Pienkylä

Harva maaseutuasutus

Lähteet: VTJ/VRK, SYKE

Suurin osa vapaa-ajan asuntojen rakentami- sesta harvaan asutulla maaseudulla

13

0 % 1 % 0 %

8 %

25 %

24 % 42 %

Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen kaupunki- maaseutu-luokituksen luokkiin 2013

0 % 0 % 0 % 5 %

20 %

21 % 54 %

Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen kaupunki-maaseutu-luokituksen luokkiin

Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue

Maaseudun paikalliskeskukset Kaupungin kehysalue

Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu

Harvaan asuttu maaseutu

Lähteet: VTJ/VRK, SYKE

2. Käyttötarkoituksen ja

käytössäolotilanteen muutokset

14

Vapaa-ajan asunnot sijaitsevat kaukana palveluista

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Vakituiset asukkaat Vapaa-ajan

asunnot

Päivittäistavarakauppojen saavutettavuus tietä pitkin koko maassa 2008/2010

Lähde: Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % VAKITUINEN ASUTUS

Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen VAPAA-AJAN ASUTUS Pieneen kuntatason palvelukeskittymään Isoon kuntatason palvelukeskittymään Pikkukaupunkikeskukseen Kaupunkiseutukeskukseen

Maaseudun vakituisen ja vapaa-ajan asutuksen aikaetäisyys eri palvelutason keskuksiin

0-10 min 10-20 min. 20-30 min. 30-60 min. yli 1 h

Taulukko 7. Keskietäisyys lähimpään palvelukeskittymään (kuntakeskus tai kunnanosakeskus) tietä pitkin, kilometriä.

Kuortane Kouvola Mikkeli

Kaikki vapaa-ajan asunnot 9,2 17,3 17,5

2000-luvulla valmistuneet

mökit 9,1 17,2 18,9

Oman paikkakunnan omistajat 9,4 17,7 16,1 Ulkopaikkakuntalaiset omistajat 9,5 17,5 18,4 Yli 65-vuotiaiden omistamat 9,3 17,7 17,4 Alle 65-vuotiaiden omistamat 9,5 17,5 17,6 Uusi omistaja vuosina 2004-

2012 9,7 17,7 17,2

16

Kouvolan vapaa-ajan asunnoilta

keskimäärin 17,3 km lähimpään

palvelukeskittymään

Lähde: Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014).

Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu. Teoksessa Manu Rantanen (toim.):

Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima.

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24–36.

Vuodessa n. 200 vapaa-ajan

asuinrakennusta muutetaan vakituiseksi

17

79%

94%

90%

85%

91%

99%

99%

98%

90%

95%

97%

96%

90%

21%

6%

10%

15%

9%

1%

1%

2%

10%

5%

3%

4%

10%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 %100 % Uudenmaan ELY-Y

Varsinais-Suomen ELY-Y Hämeen ELY-Y Pirkanmaan ELY-Y Kaakkois-Suomen ELY-Y Etelä-Savon ELY-Y Pohjois-Savon ELY-Y Pohjois-Karjalan ELY-Y Keski-Suomen ELY-Y Etelä-Pohjanmaan ELY-Y

Pohjois-Pohjanmaan…

Kainuun ELY-Y Lapin ELY-Y

Kuntien ja ELY-keskusten poikkeamispäätökset sekä

suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2003-2013

Myönteiset Kielteiset 0

50 100 150 200 250 300 350 400 450

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kuntien ja ELY-keskusten päätökset (myönteiset ja kielteiset) loma- asuntojen muuttamisesta vakituisiksi

Suunnittelutarveratkaisut Kunnan poikkeamispäätökset

Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset

Lähde: Hertta/KATSE

Toimivalta käyttötarkoituksen muutoksissa siirtyi kokonaan kunnille 2011,

kuntapäätökset eivät ole lisääntyneet

18

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Ympäristö-ELYn poikkeamispäätökset loma-asuntojen muuttamisesta

vakituisiksi 2003-2013

Myönteiset Kielteiset

321

269 297

280 281 295 260

226 230 198 17

40 20

18 24 23 26

19 22 12

0 50 100 150 200 250 300 350 400

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Kuntien poikkeamispäätökset loma- asuntojen muuttamisesta vakituisiksi

2004-2013

Myönteiset Kielteiset

Lähde: Hertta/KATSE

Käyttötarkoituksen muutokset suunnittelutarveratkaisuilla

19

31

22 23

29 29

24

15 15 14 15 5

5 5

1 3

4

2 1

0

2

0 5 10 15 20 25 30 35 40

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suunnittelutarveratkaisut loma-asuntojen muuttamisesta vakituisiksi 2004-2013

Myönteiset Kielteiset

Lähde: Hertta/KATSE

20

Noin 23 000 ihmistä asuu vakituisesti vapaa-ajan asunnolla

17 872 18 463 18 712

19 309 20 062 20 566 20 950

21 476 21 928 22 531 22 820 23 103 23 626

23 224

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä

Lähde: VTJ/VRK

21

Vapaa-ajan asunnolla asutaan

vakituisesti eniten Uudellamaalla

Lähde: VTJ/VRK

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000

Vapaa-ajan asuinrakennuksissa vakituisesti asuvan väestön määrä maakunnittain vuonna 2013

Alle 65-vuotiaat Vähintään 65-vuotiaat

Kesämökkikanta

500 400 kpl, v. 2014

Uudis- rakentaminen

(vuosittain 3000-4000 kpl)

Vakituiset asuinrakennukset/

erilliset pientalot

Tyhjät

100 116 erillistä pientaloa, joissa käytössäolotilanteen mukaan ei

asuttu vakinaisesti, v. 2014

Purkaminen, tuhoutuminen

Käyttö mökkinä ilman käyttötarkoituksen

muutosta

V. 2011 kyselytutkimuksen mukaan 70% vähintään 3

vuotta tyhjänä olleista maaseudun pientaloista

mökkikäytössä

Käyttö vakituisena asuntona ilman käyttötarkoituksen

muutosta

(Maistraatin kotikuntapäätös, luvaton käyttötarkoituksen muutos)

Vuoden 2011 lopussa n.13 000 vapaa-ajan asuinrakennusta oli ilmoitettu muuttoilmoituksella vakinaiseksi asunnoksi, lisäys 200-

300 vuosittain

Kesämökkikannan dynamiikka

3. Rantarakentaminen

23

Poikkeamislupien määrä rantojen uudisrakennuksille vähenee

rantayleiskaavoituksen myötä

24

0 20 40 60 80 100 120 140 160

Hyväksyttyjen ranta-asemakaavojen lukumäärät Suomessa 2002-2013

Lähde: Hertta/KATSE

100 200 300 400 500 600 700 800 900

Ympäristö-ELYjen

poikkeamispäätökset ranta-alueilla 2002-2013

Ympäristö-ELYn uusien vakituisten asuntojen poikkeamispäätökset (myönteiset ja kielteiset) ranta-alueilla

Ympäristö-ELYn uusien loma-asuntojen poikkeamispäätökset (myönteiset ja kielteiset) ranta-alueilla

Vapaa-ajan rantarakentamisesta 90 % perustuu kaavoitukseen

25 Vuosi

Vapaa-ajan

rantarakentamisesta perustuu

kaavoitukseen

2003 83 %

2004 85 %

2005 86 %

2006 86 %

2007 88 %

2008 90 %

2009 91 %

2010 92 %

2011 91 %

2012 90 %

2013 92 %

Lähde: GISALU

500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Rannalle sijoittuneet uudet vapaa-ajan asuinrakennukset

Korkeintaan 200 metrin päähän rannasta valmistuneet lomarakennukset

ELY-keskuksen myöntämät uusien loma-asuntojen poikkeusluvat (MRL 72 §)

Vakituisesta rantarakentamisesta 96 % perustuu kaavoitukseen

26 Vuosi

Vakituisesta

rantarakentamisesta perustuu

kaavoitukseen

2003 92 %

2004 93 %

2005 94 %

2006 93 %

2007 96 %

2008 95 %

2009 96 %

2010 96 %

2011 96 %

2012 98 %

2013 96 %

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500

2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Rannalle sijoittuneet uudet vakituiset asuinrakennukset

Korkeintaan 200 metrin päähän rannasta valmistuneet erillispientalot ELY-keskuksen myöntämät uusien ympärivuotisten asuntojen poikkeusluvat (MRL 72 §)

Lähde: GISALU

Vapaa-ajan asunnoista 81 % rannoilla

27

● Vapaa-ajan

asuntokannasta 81 % sijaitsee rannoilla

● Uusista vapaa-ajan asuinrakennuksista (vuosina 2009-2013 valmistuneet) 84 % on rakennettu rannoille

407 403 14 962

96 432 2 841

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Kaikki mökit 2013 Uudet mökit

Vapaa-ajan asuntojen sijoittuminen suhteessa ranta-alueisiin

Korkeintaan 200 m rannasta Yli 200 m rannasta

Lähteet: VTJ/VRK, SYKE, MML

4. Muita vapaa-ajan asumisen tilastoja

28

Vapaa-ajan asuntojen koko ja varustetaso kasvaa, mutta pieniä ja vaatimattomiakin rakennetaan

29 Lähde: VTJ/VRK

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

80%

Sähkö Viemäri Vesijohto Lämmin vesi

Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen varustetaso

3 %

18 %

23 %

20 % 16 %

20 %

Vuosina 2009-2013 valmistuneiden vapaa-ajan asuntojen kerrosala (m2)

-19,9 20-39,9 40-59,9 60-79,9 80-99,9 100-

Vuokrattavat lomamökit ja –osakkeet keskittyvät Pohjois-Suomen

matkailukeskuksiin

30

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 Keski-Pohjanmaa

Satakunta Pohjanmaa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Savo Kainuu Ahvenanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Lappi

Vuokrattavien lomamökkien ja -osakkeiden määrä maakunnittain 2013

Lähde: VTJ/VRK

Kylämökkeily (v. 2007)

31

ALUETYYPPI Alueiden lukumäärä

Alueiden ja 500 metrin

reuna- vyöhykkeen maapinta-ala

Mökkejä alueen sisällä

Mökkejä 500 metrin reuna- vyöhykkeellä

Yhteensä mökkejä

Mökkejä / km² koko alueella yhteensä

KYLAMÖKKEILY-

ALUEET YHTEENSÄ 5 569 31 300 km² 59 500 56 300 115 700 3,7

Pienkylät (20–30 as.) 2162 6 200 km² 10 500 14 600 25 100 4,1

Kylät (vähintään 40 as.) 2821 18 600 km² 37 000 32 800 69 800 3,7 200–999 asukkaan pienet

asuintaajamat 338 2 200 km² 5 700 4 900 10 600 4,8

1 000–4 999 asukkaan

kirkonkylätaajamat 195 2 600 km² 4 200 2 800 7 000 2,7

5 000–14 999 asukkaan

pikkukaupunkitaajamat 53 1 600 km² 2 100 1 100 3 200 2,0

KAUPUNKISEUDUT Kaupunkiseutujen keskus-

taajamat ja lähitaajamat

153 5 800 km² 9 500 6700 16 200 2,8

Kyliin ja taajamiin ja niiden välittömään läheisyyteen sijoittuvat vapaa-ajan asunnot. Taajamien ja kylien reunavyöhykkeet ovat osin päällekkäisiä ja mökki on laskettu mukaan päällekkäisistä vyöhykkeistä suurimman yhdyskunnan

vyöhykkeeseen.

Kylämäiset mökkitihentymät

32

Maaseudun omakotitaloja jää tyhjilleen n, 4 000/v, niiden kesämökkikäyttö yleistä

33

2,4 13,3

17,3 21,8

70,4

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Toimitila/tuotantorakennus (n=15)

Muu käyttö (n=83)

Harrastustoiminta (n=108)

Varasto (n=136)

Kesämökki ja/tai kakkosasunto (n=440) %

Kuva 1. Tyhjän asuinrakennuksen käyttötarkoitukset.

Useamman vaihtoehdon valitseminen oli sallittua.

(N=625)

Pääkaupunkiseudulla asuvien mökkimatkat pitkiä

34

Pääkaupunkiseutu Pks kehyskunnat Lahti Mikkeli

Turku Tampere Oulu Savonlinna

Jyväskylä

Kuopio

Antti Rehunen

Eri kaupungeissa asuvien omistamien vapaa-ajan asuntojen sijainti

Vapaa-ajan asuntoja käyttävät eniten 55-80-vuotiaat

35

● Mökinomistajien keski- ikä on 62 vuotta

● Alle 40-vuotiaita

omistajia vain noin 7 %

● Yli 40%

omistajatalouksista pariskuntia

● 14% lapsiperheitä

(Lähde: Tilastokeskus 2015)

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90

15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80-84

Yötä/vuosi

Vapaa-ajan asunnolla vietetty aika ikäryhmittän

(Lähde: HOBO-kysely 2012)

Nuoret kiinnostuneita vapaa-ajan asumisesta

36

● Nuorilla mökki yhtä usein käytössä kuin muilla,

mutta viettävät siellä vähemmän aikaa

● Nuoret kaikkein kiinnostuneempia hankkimaan mökin tulevaisuudessa

● Nuoret eivät kaipaa mökille muita enempää mukavuuksia tai palveluita

● Mutta: mökkeily

elämänvaiheisiin sidottua

 mahdotonta ennustaa tulevaisuutta varmasti

66%

5%

44%

61%

40%

11%

0% 20% 40% 60% 80%

Käyttää säännöllisesti vapaa-ajan asuntoa

Omistaa itse vapaa- ajan asunnon

Aikoo tulevaisuudessa hankkia vapaa-ajan

asunnon

Nuoret (15-30 -vuotiaat, N=160)

Vanhemmat vastaajat (N=1023)

Tulevaisuus…

37

• Kyselytutkimusten perusteella vapaa-ajan asuntojen käyttö joko pysyy ennallaan tai

lisääntyy lähitulevaisuudessa

• Kaksi prosenttia vastaajista harkitsee muuttamista vapaa- ajan asunnolle pysyvästi ja 0,4 % on päättänyt muuttaa vapaa-ajan asunnolle

seuraavan 5 vuoden aikana

• -> seuraavan 10 vuoden aikana mökille muuttaa pysyvästi arviolta n. 20 000 ihmistä. Tämän jälkeen buumi laantuu, kun suuret ikäluokat tulevat vanhuusikään ja

muuttavat vaivattomampiin asumismuotoihin ja

lähemmäs palveluita

Päättänyt muuttaa pysyvästi

0,4 %

Haluaisi muuttaa pysyvästi

2 %

Lisääntyy 18 %

Pysyy ennallaan

58 % Vähenee

8 % Loppuu

3 % En tiedä 10 %

Vapaa-ajan asunnon käyttö seuraavan 5–10 vuoden aikana

(Lähde: Hobo-kysely, N=668)

Lomatonttien kaupat vähentyneet,

kaavoitettujen kohteiden osuus noussut

38

● Rakentamattomien lomatonttien kauppojen määrä vähentynyt 2000- luvulla

● Rakennettujen

kiinteistöjen osalta vain loivaa laskua

● Kaavoitettujen kohteiden osuus noussut

voimakkaasti, nykyisin yli 40% kohteista

● Maantieteellisesti kaupat siirtyneet koko ajan

kauemmas Helsingistä

● Hinnat nousivat voimakkaasti 2007 saakka, jonka jälkeen kehitys epäselvempää

● Nopeimmin ovat kallistuneet Etelä- ja

Keski-Suomen tontit sekä

kaavatontit

5. Aineistolähteet

39

● Tilastokeskus: StatFin-tilastotietokanta

● VTJ/VRK: Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmän rakennus- ja huoneistotiedot (RHR)

● Hertta/KATSE: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Kaavoituksen seurannan tilasto

● GISALU: Kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietojärjestelmä

40

6. Tutkimuksia ja selvityksiä

41

● Homes beyond Homes (HOBO)

○ Adamiak, C., Vepsäläinen, M., Strandell, A., Hiltunen, M.J., Pitkänen, K., Hall, C.M., Rinne, J., Hannonen, O., Paloniemi, R. & Åkerlund, U. (2015). Vapaa-ajan asuminen Suomessa. Asukas- ja kuntakyselyn tuloksia vapaa-ajan asumisen nykytilasta ja kehittämistarpeista. Suomen

ympäristökeskuksen raportteja 22/2015. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155089

○ Vepsäläinen, M., Strandell, A., Pitkänen, K. Vapaa-ajan asumisen hallinnan haasteet kunnissa.

Yhdyskuntasuunnittelu. (Tulossa)

● Eheyttävä kylämökkeily? Vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa

○ Hiltunen, M.J., Pitkänen, K., Vepsäläinen, M., Rehunen, A. & Shemeikka, P. (2014). Kylämökkeily- ympäristöt maaseutualueilla. Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(3), 68-80.

○ Pitkänen, K. (2011). Mökkimaisema muutoksessa. Kulttuurimaantieteellinen näkökulma mökkeilyyn.

Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 31. University of Eastern Finland, Joensuu.

○ Vepsäläinen, Mia ja Hiltunen, Mervi J. (toim.) (2015). Kylämökkeily Suomessa, vapaa-ajan asuminen maaseudun kylissä ja taajamissa. Itä-Suomen yliopisto. Publications of the University of Eastern Finland, Reports and Studies in Social Sciences and Business Studies, no 6.

● Maaseudun tyhjien asuinrakennusten sijainti, käyttö ja tulevaisuus

○ Sikiö, M., Pitkänen, K. & Rehunen, A. (2014). Tyhjät asuinrakennukset osana asumisen maaseutua.

Katsauksia. Maaseudun uusi aika 22(2), 43-55.

● Kesämökkibarometri 2004 ja 2009

● Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palvelut

○ Antti Rehunen, Manu Rantanen, Ilkka Lehtola ja Mervi J. Hiltunen (toim.) (2012). Palvelujen

saavutettavuus muutoksessa - Maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluympäristön kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutti, Raportteja 88.

○ Rehunen Antti, Rantanen Manu ja Rinne-Koski Katja (2014). Tutkimusalueiden tilastollinen tarkastelu.

Teoksessa Manu Rantanen (toim.): Modernisoituvat mökkeilytyylit - Paikallisten palveluympäristöjen muutosvoima. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 123, 24–36.

● Loma-asuntokiinteistöjen kaupat ja hinnat

○ Peltola, R. & Väänänen, J. (2014). Loma-asuntojen ja loma-asuntotonttien markkinat ja hinta-indeksit Suomessa. Maanmittauslaitoksen selvityksiä 2014/1.

○ Kiinteistöjen kauppahintatilasto 2014 (2015). Maanmittauslaitos 42