Kotitaide A 04/1908

>uonf.n . T E O L L I S u usLEHP£ti

1908 N:o 4

Suurin ualikoima

Taitfclgollisu u s esi ncilä

kuparista, messingistä, b r o n s i s t a , r a u d a s t a , kristallista, porsliinista

ja fajansista

6. F. STOCKMANN OSAKEYHTIÖLLÄ

HELSINGISSÄ. —

H U O N E S 1 S U S T U K S I A R A K E N N U S T A I D E T T A MAALAUSTA JA KUVAN- oo o o V E I S T O A o o o T A I D E T E O L L I S U U T T A

TOIMITUS:

EINO S C H R O D E R U S , V I E T T I NYKÄNEN TYYNE KOLINEN y.-m. y. m .

Toimituspaikka:^ Alpertink. 20. puh. 55 94.

Konttori: Huvilakatu 5, puh. 6 44. • Posti- osoite: Suomen Teollisuuslehden Kotitaide.

Tilaushinta 9 mk. • Ilmestyy 12 num. vuo- dessa vähintäin 30 kuvaliitteen seuraamana.

7:s uuosikerta

5

D o D D D

D

D 0 0 D D

5

ERITYISLIIKE

Taiteilija- ja Piirustusaineita 5 I . Henrikin*. 5

J Helsinki. J

1908 N:o 4

Suurin ualikoima

laiMisuMiiä

kuparista, messingistä, b r o n s i s t a , r a u d a s t a , kristallista, porsliinista

ja fajansista

G. F. STOCKMANN OSAKEYHTIÖLLÄ

HELSINGISSÄ.

H U O N E S I S U S T U K S I A R A K E N N U S T A I D E T T A MAALAUSTA JA KUVAN- o o o o V E I S T O A o o o T A I D E T E O L L I S U U T T A

TOIMITUS:

EINO SCHRODERUS, VIETTI NYKÄNEN TYYNE KOLINEN y.-m. y. m.

Toimituspaikka:; Alpertink. 20. puh. 55 94.

Konttori: Huvilakatu 5, puh. 644. • Posti- osoite: Suomen Teollisuuslehden Kotitaide.

Tilaushinta 9 mk. • Ilmestyy 12 num. vuo- dessa vähintäin 30 kuvaliitteen seuraamana

7:s uuosikerta

5 5

ERITYISLIIKE

Taiteilija- ia Piirustusaineita ö I. Henrikin*. 5

[j H e l s i n k i . Jj

SEURUSTELU- HUONE.

JOSEF HOFFMAN. HALLIN POR- 10SEF HOFFMAN.

RASPUOLI ERÄÄSSÄ SANATOORISSA

UUDENAIKAINEN HUONESISUSTUS- ELI INTTERIÖRITAIDE.

Kirj. Gustaf Strengell.

Hoffniamiin intteriÖritaide oman sen, mikä enimmäkseen uudenaikaiselta taiteelta p u u t t u u , se omaa ryhdin, se omaa tyylin. .Sen kasvatta- vaa merkitystä ei voida arvioida pieneksi. Se on vielä puhtaampi kuin englantilaisten, siilien katsoen ettei siinä löydy y h t ä ä n suoranaista yhtäläisyyttä minkään edellisen tyvliaikakauden kanssa; t ä m ä n t o t e u t t a a ainakin mestari itse; hänen oppilaansa eivät omaa aina samaa itsensä hillitsemisen kykyä;

heillä voi t a v a t a joskus — Hof f männillä mahdolli- sesti jonkun yksityisen kerran, jonkun yhtymäkoh- dan biedermaier-huonekalujen kanssa — huone- kalujen menneen vuosisadan 2o:nnelta ja 3<>:nnelta luvulta. T u o vapaaehtoinen rajoittaminen Hoff- mannilla on voimakkaan, itsestään ja päämaalistaau tietoisen personallisuuden aateluuden merkki.

Mainitsin biedermaier-huonekalut.

T u n n e t t u y h t y m ä k o h t a näiden kanssa — vieläpä y h t y m ä k o h t a , joka erikoisissa tapauksissa s a a t t a a käydä pelkäksi jäljittelyksi — on helposti näy- tettävissä saksalaisessa, ihan viimeisimpien vuo- sien intteriöritaiteessa. Itse asiassa ovat tieteelli- sesti-oppineet eri tahoilla ehdottaneet sellaista uu- den oksan istuttamista vanhaan runkoon; on pi- detty, että palaamalla tähän ensimaiseen porvaril- liseen huonekalutyyliin mannermaalla, intteriÖri- taide siellä saisi saman merkityksen kuin englanti- laisten palaaminen Chippendale'en ja Sheratoniin, ja että senkautta todella voitaisiin pelastaa yhte-

näisyys traditsiouin kanssa j a v ä l t t ä ä kaikkia vaaroja.

Niin kokonaan ilman vaaroja ei t ä m ä kuitenkaan ollut. Vaara vajota uuteen jäljittelyyn, e t t ä uudel- leen langettaisi tyylin inuokkaileniiseen, oli käsissä, ja tosiasia on e t t ä moniaalla jo mentiin yli rajan, joka eroittaa hienon liittymisen pelkästä jäljitte- lystä. Yksi esimerkki useiden joukosta: Schult/.e Xaumhurg, jonka intteriörit viime kesäisessä suu- ressa taideteollisuus näyttelyssä olivat viime mai- nittua lajia.

Asianlaita on se, e t t ä suuri yleisö aina vaatii kompromisseja. Puhtaasti henkevöittyuyt kauneus jonkun van de Velden luomissa k ä ä n t y y ainoastaan hyvin muutamien valittujen, harvalukuisen intelli- gensijoukou puoleen, jonka vielä tulee olla rikkaasti varustettu t ä m ä n maailman hyvällä — sillä van de Velden taide on kallista. Hienostunut yksinkertai- suus Hoffmannin intteriöreissä vaatii, voidakseen tulla ymmärretyksi ja nautinnoksi jokseenkin suuren määrän kulttuuria.

Suuren yleisön tulee tuntea itsensä aina syrjään sysätyksi silloin kun joku suunta liian avonaisesti luopuu siitä, mikä niin helposti silmää houkuttelee:

pintapuolisesta koreudesta. Ornamentti — kas siinä loiikkauskivi, johon kaikki hyvä intteriÖritaide näinä aikoina on vaarassa tehdä haaksirikon. Orna- menttia ei ole hävitetty, se on ainoastaan muutta- nut muotoa. E n n e n oli leikattu, karkea korkokuva

KOTITAIDE IV 47

dekoratsioni — nyt keskittyy se pintaan, siitä on tullut intarsia. T ä m ä muutos voitiin ottaa huo- mioon Dresdenissä. Siellä löytyi esineitä, jotka olivat kokonaan pintoihin laitettujen koristeiden peittämiä. Mutta t ä m ä on ainoastaan tekijälle halpa

— joskin ostajalle kyllin kallis tapa naamioida joku heikko tai h a r k i t s e m a t t o m a s i k y h ä t t y muotokom- positsioni; se on vanha ammattikokemus, e t t ä koristeilla helposti sokaistaan epäkriitillisen kat- sojan silmät.

Siksipä on puhdistus sellainen kuin Hoffmanni- lainen Itävallassa niin ilahduttava, niin välttämä- tön. J a »Saksan intteriöritaiteilijain joukossa löytyy, onni kyllä, mies, joka tässä suhteessa yhä enemmän ja enemmän n ä y t t ä ä voivan olla esikuvana, hyvin taqieellisena järjestäjänä. Tarkoitan Peter Behren- siä. Tiima on v a n n a a n van d e Veldeu rinnalla ny- kyään kirkkain, voimakkain ja eniten pikamaalis- t a a n tietoinen suuren kansan intteriöritaiteilijoista

— sillä katson voivani laskea Velden kuhnivaksi Tanskaan, sen johdosta e t t ä hän monta vuotta sitten oli keskittänyt toimintansa sen maan ra-

RUOKASALI. PETER BEHRENS.

•18

MAKUUHUONE. FRANZ MESSNER.

jojen sisäpuolelle, ensin Berliniin, sitten Wei- mariin.

Peter Behrens oli hänkin alkuansa maalari, m u t t a liittyi taideteollisuusrenessansin kautta nii- hin moniin, jotka luopuivat »kokeesta» taiteesta omistaakseen työnsä ja lahjakkaisuuteusa joka- päiväisen elämän monien seikkojen kaunistamiseen.

Hän oli osallisena tuossa suurherttuan taiteilijasiir- tolan ensimäisessä perustamisessa Mathilden Hiilellä.

H ä n rakensi ja sisusti siellä itselleen oman talon;

työ, minkä tekee niin paljon lupaavammaksi se, kun otetaan huomioon, ettei tekijällä ollut apunaan ketään ammattimiestä arkkitehtuurin alalla. J o hiinen intteriörinsä osottavat pyrkimistä suureen ja ankaraan paattokseen, — todelliseen — eikä ainoastaan kuten Olbrichilla teatteritemppuja m u i s t u t t a v a a n monumenttalisuuteen, joka myö- hemmin yhä räikeämmin ilmenee. N y k y ä ä n on hän johtajana Diisseldorffin taideteollisuuskou- lussa, jonka hän on perustanut mallilaitokseksi Sillä alalla.

Behrensin viimeiset työt, jotka olivat nähtävinä mainitussa näyttelyssä Dresdenissä, olivat erittäin k u v a a v i a luomia tekijänsä luonteesta j a omintakei- suudesta. Siellä oli musikkisali, äärimmäisyyteen asti ankara, pitkän holvin kaltainen, dekoratsionit aivan geometriset. Värityspuolessa ainoastaan kyl- miä, juhlallisia ääniä.: valkeata, vaaleansinistä — yöllisen talvitaivaan j ä ä t ä v ä n kylmää sineä — ja mustaa. T u n t u i kuin olisi seisonut jossakin muinais- kristittyjen basilikassa, niin voimakkaan h a r t a a n vaikutuksen teki t ä m ä arkkitehtuuri. Se oli mu- sikkisali, niissä tuskin voisi kuulla muuta kuin klassillista musikkia; Beethovenin ja Bachin sonaat- teja. Joku operettisävellys tässä huoneessa vai- kuttaisi herjaukselta, häväistykseltä, j a jonkun

Richard StraussMn rajua musikaallista poljentaa

KOTITAIDE iv

MUSIIKKISALI. PETER BEHRENS.

olisi vaikea saada sulautumaan näiden hierarkkisen ankarien piirteiden kanssa.

T ä m ä osoittaa miten vähän uudenaikainen tuo kaikkein uudenaikaisinimasta käypä intteriöri- taide itse asiassa on. Musikkisali van de Veldellä sulautuisi varmaan paljoa joustavammin tarkoitus- peräänsä kuin niitä Behrens'illä. -Mutta sen opettava merkitys ei siitä vähene; ankara totisuus tässä taiteessa on nykyajan saksalaisille tarpeellinen

opetus.

Muuten on mieltäkiinnittävää nähdä, miten tUO pyrkiminen yksinkertaisuuteen, monumenttali- suiiteen, josta aikaisemmin olen p u h u n u t , on myös- kin k e h i t t y n y t niin perin hermostuneeksi ja rau- hattomaksi taiteeksi kuin veldeläinen. Belgialaisen taiteilijan viimeisissä huouesisustuksissa puhuu eräässä suhteessa toinen uusi ääni. Periaatteet ovat samat, m u t t a muotopuolessa t a v a t a a n paljon suurempaa yksinkertaisuutta. Kaarelle on jälkeen annettu merkityksensä, ahtaan, ankaran luonteen leima on kaikkialla; ja e t t ä erilaisten virtausten

SEURUSTELU- WILHELM KREIS.

HUONE.

KOTITAIDE TV

VASTAANOTTOHUONE. PETER BEHRENS.

havaitaan tällä tavoin lähestyvän toinen toistaan.

se on hyvä merkki tulevaisuuteen nähden.

* *

*

Olen k o e t t a n u t selvittää, miten Englannissa Ruskinin Oppien perusteella ja Morris'in ollessa personallisuudeu keskuksena eusimäinen perustus laskettiin uudenaikaiselle intteriöritaiteelle. Koko tuo englantilainen virtaus ei ole tarkoitusperiinsä nähden lainkaan vallankumouksellinen. Minkään uuden taiteen luominen ei k u u l u n u t sen ohjelmaan.

vSe käsitteli myöskin, l u k u u n o t t a m a t t a kaikkein viimeisintä aikaa ja yksityisiä personallisuuksia, vähemmän intteriöriä varsinaisessa merkitykses- sään. kuin yksityisiä esineitä, joista tämä kokoon- pannaan. "Huone kokonaisuudessaan ei ole vielä saanut tiettyä käsittelyä. Ruskinin oppi käsityön taiteellisista eduista ja konetyön täydellisestä kel- vottomuudesta on näihin päiviin saakka antanut englantilaiselle summalle reaktsionärisen leiman.

Olen koettanut tuoda esille sen historiallisesti lnieltäkiiunittävän hyppäyksen kehityksessä, minkä skotlantilaisen intteriörikouhm esiintyminen ai- h e u t t a a . L u k u u n o t t a m a t t a oppia käsityön yksin- omaan autuaaksitekemisestä — jota ei voitu vält- tää muotopuolen luonteenkaan vuoksi tässä glasgo- uilaisen piirin tuotannossa — aletaan jäljitellä kaikkia englantilaisten periaatteita; vaikuttavai- suus, k o u r a a n t u n t u v a lujarakenteisuus, vankka käytännöllisyys, kaikki nuo korvaa huonekalukap- paleiden kokoonpano, mikä vaikuttaisi kuin huono pila, ellei kaikesta huomaisi, että taiteilijat ovat tehneet itselleen, olkoonpa hyvin erikoisen, maail- man kuvan, jonka he t a h t o v a t joka paikassa tuoda esille tai kuvastaa. Englantilaisen selvyyden asemesta tulee hysteerimäinen haaveellisuus; j a ulkomaalainen aines, paljon alkuperäisempi kuin se japanilaisuus, joka on v a i k u t t a n u t väri- j a aine- valintaan englantilaisissa intteriöreissä, y h t y y har-

49

TYÖHUONE. PAUL SCHULTZE-

NAUMBURG-SAALECK. SEURUSTELUHUONE. WILHELM KREIS.

viuaisella tavalla puhtaasti kansallisiin ominaisuuk- siin.

.Silloin näemme Englannin sulkevan kultakir- jansa hakaset ja kehityksen suuntaavan kulkunsa mannermaalle. Ensimäiset siemenet ajelehtivat yli Kanaalin ja j u u r t u v a t Belgiassa, missä van de V.elde luo h ä m m ä s t y t t ä v ä n lyhyessä ajassa melkein tyhjästä persouallisen — j a kuitenkin objektivista yleiskelpoisuutta vaativan — muototyylinsä. Tiima valloittaa pian Saksan, m u t t a menestys ei ole pysy- väinen, belgialaisen vakava työ, n ä y t t ä ä nuorista saksalaisista liian ankaralta ja he h u v i t t a v a t itseään ottamalla hänen »tyylistään» pintapuolisimmat omi- tuisuudet, omavaltaisesti lisäten niihin enimmäk- seen mielensä mukaan valitsemiaan ornamentti- aiheita. Koko suunta uhkaa käydä pintakoriste- luksi, jolla ei ole y h t e y t t ä käytännöllisten ehtojen kanssa, joista se alkuaan on syntynyt; se on näyttelykukka, jonka pian t ä y t y y kuihtua.

Silloin saapuu ojennus Itävallasta. Täysverinen

«•ieniläinen Olbrich houkuttelee kyllä joksikin ajaksi hurjiin mullistuksiin kaiken kauniin, m u t t a hänen muuttamisensa jälkeen Darmstadtiin, astuvat uudet voimat esiin. Hoffniann määrää sairaille aikalai- silleen ankaran vesiparaunuskeinon; muotomaail- masta kitketään kaikki ohdakkeet, joita niin run- saasti oli noussut esiin, katuvassa toisen-päivän mielialassa liitytään niin mielellään siihen pidättäy- niiseen, minkä hän lääkärin ankaruudessaan kat- soo olevansa pakoitettu m ä ä r ä ä m ä ä n .

Hänen esikuvansa v a i k u t t a a lopullisesti myös- kin .Saksassa. Heikommat luonteet etsivät kyllä tukea mikä mistäkin historialliselta tyylialalta, m u t t a kaikkialla huomaa yksinkertaisuuden ene- nemisen, yhä siistimpää muotopuolta ja papillisen juhlallisella paattoksella kehottaa Behrens yhte- näisyyteen, totisuuteen j a rauhallisuuteen.

Tämäntapainen s a a t t a a olla yleiskatsaus. J a

mitä tästälähin tulee tapahtumaan — sen on tule- vaisuus näyttävä.

ARKI- JA RICHARD RIEMERSCHMID-

RUOKAILUHUONE. PASING.

S. T. L:n Kotitaide IV 1908.

Kaksoiskuvaliite MIV-IX Kalusto pähkinäpuusta,

luonnon väriin vahattuna.

£

vspumm ⁹

K.f.KAhUO.

Kalusto pähkinäpuusta,

luonnon väriin vahattuna.

g

* mm\ *

PöyTÄuevv

T A R J O T T I M S M

TUOMARI' H Ruonft*

MLiN-MlUöTD-

nrnflLuo'

S. T. L:n Kotitaide IV 1908.

Kaksoiskuvalle HIV-IX Kalusto pähkinäpuusta,

luonnon väriin vahattuna.

• MmHtaH

- TOki *

tr-5-nflUiuo- JMiT-

Makuuhuoneen kalustoa.

Valkoisesta vaahterasta, kiillotettuna.

flrkkit. K. S. KALLIO.

O rlrvidsion. nelsinV

Vanhat ammattikyltit ja niiden uudestasyntyminen.

Me elämnic kieltä- m ä t t ä reklaamien ai- kakaudessa. Joka päivä keksii äly uu- tuuksia vetääkseen ostohaluisen yleisön joukot jonkun yrit- teliään liikemiehen luo; siitä olemme tulleet kiusallisen elävästi v a k u u t e - tuiksi. Ilmoitusten kirjaimet k a s v a v a t kasvamistaan, talo- jen seinillä ne pra- meilevat metrin kor- kuisina, kömpelöinä ja epärunollisina auringonpaisteessa. Kyltit ovat uskomattoman suuria, p e i t t ä v ä t kokonaisia fasaa- deja ja jäävät kuitenkin usein h u o m a a m a t t a .

N ä m ä uudenaikaisen reklaamin ilmaisukeinot ovat kaikki tyhjänpäiväisiä, ilman mitään erityi- semmin sattuvaa. Kaikki ne ovat toistensa kaltai- sia, vaikka maalarimestarit ponnistelevat suunnat- tomasti lyödäkseen toisensa laudalta inhoittavilla värikummituksilla.

E n t ä iltapuoli, tarjooko se meille jotain parem- paa tässä suhteessa? Silloinhan värilliset sähkö- valot luovat kaduillemme »komeasti väritettyjen elävienkuvien» hohteen.

Kaikki tämä on kuitenkin jossakin määrin sai- raloista ja luonnotonta ja tuskinpa se on edes

O J v * /-fnJt.^,.

omaperäistä. Olemme tulleet liian amerikkalai- siksi; me palvelemme vain älyä ja unohdamme ai- van, e t t ä meillä on aisti, jonka avulla muoto, väri j a ajatus, idea v a i k u t t a v a t meihin, vieläpä paljoa voimakkaamminkin, kuin nuo toinen toisiaan seu- raavat räiskyvät efektit. T ä m ä aisti s a a t t a a mei- dät muistamaan jonkun reklaamin, ilman e t t ä sillä tarvitsee olla jättiläissuuret suhteet, tai e t t ä »bio- graaffi» on heittänyt sen jollekin katolle.

L a d e l k a a m m e nyt mielikuvituksen siivin hetki- seksi pois suurkaupungin kaduilta johonkin keski- aikaiseen kujaan. —

Kattotiilillä kimaltelevat viimeiset, s a m m u v a t päivänsäteet. Vanhat talojen p ä ä d y t loistavat epä- määräisen värisinä. Ei niitän palatsimaista, ei mitään kankeata, kaikki on poroporvarillista j a pikkukaupiinkimaisesti idyllistä. Kadulla veteleh- tii joukko kirjavasti vaatettuja ihmisiä, ne a n t a v a t k i n a l l e jotain impressionistista, vahvistavat vielä sen värivaikutusta. J a keskellä näköpiiriä kimaltaa ja hehkuu kunnon, vanhanaikainen a m m a t t i k y l t t i , kuin tietä viittova majakkatuli. Karnevaalikul- kueelta n ä y t t ä v ä ihmisvirta seuraa johtotähteä j a soluu matalan oven k a u t t a pimeään, pieneen k a u p - paan. Sisällä kauppias hieroo tyytyväisenä käsiään rahojen kokoontuessa kasottain. —

K a s siinä sen ajan reklaami! Esi-isämme v o i v a t olla ylpeitä siitä keksinnöstä. .Silloin oli a m m a t t i - kyltti sievistelty j a hieno, vinkkurakoristeet kie- murtelivat loppumattomasti, kullattujen ruusuk- keitten elähyttäessä ja täyttäessä saikurain väli- paikkoja.

u^^msmmm

K O T I T A I D E IV 51

Meidän t ä y t y y kaiketi kohonneen kilpailun edullisempi kuin litteä kyltti, joka peittää lasaa- vuoksi jossain määrin Luopua kultasepän keinoista diu. Sen näkee kauvempaa j a se pistää paremmin ja pysyä voimakkaasti vaikuttavassa. T ä m ä toi- silmiin. Paitsi vankka ja sattuva t ä y t y y sen olla voen, e t t ä ammattikyltit s y n t y v ä t uudestaan ko- taiteellinen, j o t t a se kaunismuotoisena ja iloisin koontuakseen harvain jälellä olevain leipuririn- värein elähyttää katuperspektiiviä.

kiläimme ympärille. Ammattikyltti on vieläpä Ulkomailla löytyy vielä muutamia näitä van-

52 KOTITAIDE IV

hoja ammattikylttejä.

Tanskassa .on harrastus niiden käytännön elvyt- tämiseen ilmaantunut ammattikylttien piirus- tusnäyttelyssä, jonka

»Foreningen tili Huved- stadeus F0rsk0nelse» on järjestänyt. Näistä pii- rustuksista on sittem- min ollut jäljennöksiä tanskalaisessa aikakaus- kirjassa »Arkitekten».

Tässä esitetyt k u v a t ovat tuloksena pienestä luonnoskilpailusta, joka viime vuonna pantiin toimeen Polyteknillisen opiston kolmannen kurssin arkkitehtioppilaitten välillä.

Eikö vanha ainmattikyltti olisi paikallaan mei-

dän nykyaikaisessa yhteiskunnassamme? Epäile- mättä, mehän koitamme suurissakin asioissa, kau- punkien asemakaava-arkitehtuurissa, k ä y t t ä ä van- hanaikaisia kodikkaita efektejä; miksi se ei siis olisi tervetullut maalauksellisille vaikutuksineen ja muine etuineen. Ennen kakkea olisi se paikal- laan pikkukaupungeissamme. Vanhoissa joutuisi se oikeaan ympäristöönsä, uusiin se toisi kauniin, vanhan aiheen, joka olisi edullisena vastapainona oikosuorien katujen yksitoikkoisuuutta ja sovin- naisten, vastenmielisten puutalofasaadien ajatuk- s e t t o m u u t t a vastaan.

Olemme nähneet miten taide on a n a s t a n u t val- tikkansa alle yhä useampia aloja ja voimme toivoa että reklaamikin pian on luettava alamaisten jouk- koon. Plakaattitaide on s y n t y n y t ja kunhan vaan joku yritteliäs liikemies ottaisi asian omakseen, olisi meillä kyllä aininattikylttejä jokaisen avoi- men silmän iloksi ja nautinnoksi.

G. T—r.

Tehtaan Isännöitsiä G. Snellmanin huuila Kemissä.

Arkkit. Walter Thome.

G. SNELLMAN'in HUVILA.

G. SNELLMANein HUVILA.

G. SNELLMANMn HUVILA.

G. SNELLMANMn HUVILA.

Kauppias Tuomelan huuila Alajäruellä.

flrkkit. luar Thomö.

KAUPP. TUOMELAN HUVILA.

» • • *

KAUPP. TUOMELAN HUVILA

KAUPP. TUOMELAN HUVILA.

••••.

rL g^&jg&fi .

/ < " • . - / . • /•/.„•,/•• Y:fi,»6> _ _

* J

?r

**<.' r

f

^{* •}

'-^-oo''Uf^/xirrf> ^/fr/frof/ji*'/* ^*.

I I t' ₄

* *

» • • > *» * - i i ;

KAUPP. TUOMELAN HUVILA.

Puu-upoke- eli

Kun tahdotaan tehdä oikeita puu-upokkeita niin käytetään useimmissa tapauksissa lehtisahaa, har- veinniin ainoastaan leikellään puuta. Lehtisahalla voidaaan sahata useampia päällekkäin ladottuja erivärisiä ohuita lautasia yhtäaikaa ja t ä t e n saa- dut kuviot k ä y t t ä ä siten, e t t ä sama väri, joka toiseen pannaan täytteeksi t ä y t e t ä ä n samoin syntyneellä kappaleella toisesta väristä. .Siitä on kuitenkin se vahinko, e t t ä poissahattu osa p u u t t u u mal- lista, ja välit t ä y t y y sentähden t ä y t t ä ä jollakin lohella aineella. .Sikäli kun t ä t ä t ä y t t ä m i s t ä teh- dään siten, että pyöreä metallilanka huolellisesti lyödään puuvasaralla sahattuihin aukkoihin, jät- t ä m ä t t ä v&paita päitä — pää on keveästi tinalla ennen hakkaamista j u o t e t t a v a tai ainakin nuukalle käännettävä ja kuten stifti p u u h u n lyö- tävä — ja sitten kun koko pinta sattuu metalli- lankaan, niin e t t ä se muodostaa puun kanssa yh- den tason, niin siinä tapauksessa ei saha-leikkausta vastaan ole mitään sanottavana. Mutta jos sauma t ä y t e t ä ä n jollakin kitillä, tahi sivellään vahalla, niin on paljonkin sitä vastaan esitettäviä asianhaa- roja. Se on jotakuinkin hutiloitua työtä. Puu- upokkeideu tekeminen leikkaamalla leikkuu- j a pistämis-välineillä on jotenkin vaikeata eikä tällä tavoin Voikkaan kaikellaisia koristeita sie- västi leikata. Lisäksi vie tällä tavalla tekeminen paljon aikaa, j a vaikkakin sahaleikkaus tässä ta- pauksessa j ä ä pois, niin on työ ainoastaan anihar- voissa tapauksissa todellisesti moitteettomasti ja siististi telit}'.

Tahdon sentähden osoittaa tekotavan, joka kaikissa tapauksissa ja kaikissa olosuhteissa on järkiperäisin rationellisin j a jonka k a u t t a saadaan aikaan epäilemättä sievää j a vahvaa, kaikista moitittavista puutteista vapaata työtä.

Piirretään tai kiinnitetään tehtävä malli noin 7 mm. paksuiselle kovalle puulaudalle, joka ou molemmin puolin tarkasti höylällä oikaistu. Sitten sahataan piirustus lehtisahalla irti ja kaikki osat asetetaan toiselle samanlaiselle valmiina olevalle piirrokselle. Puheena olevan kovapuulevyn t ä y t y y olla siksi suuren, että sen ulko-osat jäävät ehyiksi, ja poistetut osat voidaan uudelleen asettaa paikoil- leen. Otetaan sitten hiottu teräslanka, 10 mm. leveä, tavallisen kellonvieterin kaltainen. Pää-asia ou, e t t ä teräslanka on oikein sitkeää j a notkeaa. Se saa olla ainoastaan noin 0,3 mm. vahvaa. Tähän tarkoitukseen voi k ä y t t ä ä myös vastaavan ko- koista kellonvieteriii, kun ei ole kysymyksessä lyhyet ja terävä-mutkaiset ääriviivat.

58

intarsialeikkaaja.

Teräslangan tulee olla toiselta puolelta pitkin p i t u u t t a a n veitsen t a p a a n teroitettu ja p a n n a a n se s a h a t t u u n aukkoon ja sitten koko levy uudel- leen kokoon. Teräslanka 011 silloin, samalla kun se osoittaa puu-upokkeen ääriviivoja, 2—3 mm.

mainitusta laudasta ulompana.

Tämän s a h a t u n laudan takapuolelle pan- naan 1 mm. vahvuinen t i n a t t u rautaläkki-levy, sen päälle toinen, paksumpi, m u t t a kuitenkin hy- vin ojennettu lauta, ja sitten ruuvataan puu- nuivilla molemmat laudanpalaset lujasti yhteen, niin e t t ä (tinattu) rautaläkki-levy joutuu näiden väliin ja siten estää teräslangan harjan tunkeu- tumisen päällyslautaan.

T ä y t y y aivan erikoisesti kiinnittää huomiota siihen, e t t ä nimittäin sellaisia puu-upokkeita teh- täessä, joissa piirustus on monimutkainen useine ulos- ja sisäänpistävine mutkineen, ei työ t a h d o menestyä, jos käytetään pehmeetä teräslaiikaa, koska siinä tapauksessa helposti tulee t y ö särky- n y t t ä ja naarmullista. Tällaisten puu-upokkeiden tekemisessä 011 p a r a s t a menetellä siten, e t t ä teräs- lanka kiinnitetään pienillä hyvin litteäkantaisilla nauloilla p u u h u n . T ä t ä teräslangan naulaamista voi suositella ylimalkaan kaikissa tapauksissa, koska senkautta tulee vakuutetuksi teräslangan v a n n a kiinnitys sahaukseen.

Mitä suurin merkitys on vielä langan teroitta- misella, mikä, kuten jo esitin, on t e h t ä v ä ennen kuin lanka kiinnitetään puuhun. Hiominen ei saa missään tapauksessa t a p a h t u a ainoastaan toiselta puolen vaan molemmilta. Tämän hionnan vir- heettömästä laadusta riippuu, eikä suinkaan vä- himmässä määrässä tulos.

Lopuksi on tärkeätä, e t t ä t ä m ä puuleikkele asetetaan sopivalle, aivan tasaiselle alustalle. Sel- laiseksi olisi tarkoitusta vastaava joko poikkisyi- den s a h a t t u lehmuslauta tai pehmeä lyijyalus.

Viimeistä ainetta käytetään silloin, kun tehdään puu-upokkeita suurempi määrä. K ä y t e t y t lyijy- levyt s a a t t a a helposti valaa uudelleen, ja höylätä sileiksi; tämä käy helposti päinsä tavallisella sili- tyshöylällä. Muussa tapauksessa k ä y t e t ä ä n tar- koitukseen sopivaksi valmistettua 50 mm. pak- sua poikkisyiden s a h a t t u a niinipuulautaa, joka käytettäessä aina uudestaan oikaistaan molem- min puolin, kunnes se tulee liian ohueksi ja katkeaa. On itsestään selvää, e t t ä 011 k ä y t e t t ä v ä aivan oksatonta, sileätä p u u t a . Suurempia pin- toja saadaan siten, e t t ä useampia kappaleita lii- m a t a a n yhteen.

KOTITAIDE IV

.Sitten asetetaan ensinmainitusta laudasta ulospistävän teräslangan, sekä asianhaarain mu- kaan koko laudan yli 2 min. paksu, hyvästi elasti- nen pehmeä gummi levy, ja niin on upokeleikkaaja valmis.

Senjälkeen p a n n a a n upokeleikkaaja leikatta- valle puulevylle ja leikkaaminen t a p a h t u u pa- raiten puristimen alla. Ensin leikkaantuu silloin tietysti gummi-levy ennenkuin lauta. Gummilevyn tarkoituksena onkin helpoittaa puulevyn irroitta- mista upokeleikkaajasta.kun se on leikattu.

Nopeasti leikataan toinen toisensa jälkeen eri p u u l e v y t ja yhdistellään sitten mielenmukaan.

Upokeleikkaukseen sopivin puristin on tavallinen kirjansitojani kultaukseen k ä y t t ä m ä vipupuristin, kumminkin voidaan tarkoitukseen käyttää mel- kein mitä puristinta tahansa. Puristin 011 myös jonkinverran riippuvainen leikkaajan päällä käy- tetystä levystä. Asianhaarojen mukaan voidaan käyttää tavallista kopiapuristiulakin. J o t t a upoke- leikkaajan terä ei vahingoittuisi 011 p a r a s t a painoa lisätä hitaasti. Leikatessa hiukan kokooupuristu-

nut puulevy laajenee uudelleen liimatessa ja liitos siten tiivistyy täydellisesti.

J o s ostaa 1 kg. sellaista teräslankaa, niin riittää sitä pitkäksi ajaksi, eikä tuollaisen upokeleikkaajan

tekemisessä ole ensinkään vaikeuksia.

Lienee paikallaan vielä liittää tähän muutamia huomautuksia, mikä puu paraiten sopii puu-upok- keiksi, tahi oikeammin, niitä p u u t a paraiten käv- yllä kuvatulla puu-upoke-lcikkaajalla leikkaami- nen. Eben-, Palisander- ja Königholz ovat, kuten t u n n e t t u a , erinomaisia puuleikkauksiin, m u t t a ei- vät sovi kuitenkaan niin hyvin upokeleikkaajalla leikattavaksi, sillä ne ovat kovin kovia. Tällä ei ole suinkaan sanottu, ettei mainittuja p u i t a saattaisi

Tampereen kaupungin Valtuusmiesten huhtikuun 7 päivänä 1908 tekemän pää- töksen mukaisesti kutsutaan täten Suomen arkitehdit kilpailuun piirustusten laadin- nassa kansakoulurakennukselle, joka on aijottu rakennettavaksi sitä varten vara- tulle tontille Väinölänkadun itäpäässä

Tampereen kaupungin alueella, ollen kil- pailussa seuraavaa ohjelmaa noudatettava.

Ohjelma.

1 §•

Rakennukseen on sijoiteltava:

a) 10 luokkahuonetta, kukin alaltaan noin (50 KOTITAIDK IV

ollenkaan k ä y t t ä ä leikkaajallekin. Mutta erittäin hyvää puuta uudenaikaisille puu-upokkeille 011 vaahtera, atlas-puun kaikki neljä väriä, päärynä- puu, Condari-puu, joka kauniitten juoviensa vuoksi 011 hyvin suuri arvonen puu-upokkeissa. J u o v a t muodostavat ruskeita, kiemuraisia juovia val- keahtavaan, ruskeahkoilla pilkuilla varustettuun pohjaan.

Königs 011 liian t u t t u a puu-upokkeena, e t t ä siitä tuskin k a n n a t t a a tehdä lähempää selkoa. Eri- koisen h u o m a t t a v a merkitys intarsioihin nähden 011 ruusupuulla, josta kuitenkin 011 huomattava, e t t ä sen väri pian jonkun verran vaalenee.

T ä t e n tehdyt puu-upokkcct liittyvät tiiviim- min ja sentähden pysyvät lujemmin paikoillaan sekä niiden pintaviimeistely 011 paljon helpom- p a a kuin lehtisahalla tehtyjen töiden. Mitä siis tulee aikaan, joka menee upokeleikkaajan valmis- tamiseen, niin voidaan h u o m a t a , ettei se ole kovinkaan suuri asia, sillä se on siksi edullinen, e t t ä se pian tuon ajan korvaa. Juuri nykyään, jolloin puu-upokkeet modernissa huohekalutyy- lissä ovat suosittuja, 011 annettava suuri arvo tuolle vanhempina aikoina paljon harjoitetulle taiteelle, ja omistettava sille enemmän huomiota.

T ä m ä n ohella tahdon h u o m a u t t a a myöskin siitä, että vähällä vaivalla voi saada aikaan uusia vaikutelmia (Effekte) jos puu-upokkeenpinnau toisin paikoin kiilloittaa, toisin paikoin antaa olla himmeänä. T ä t ä tarkoitusta varten leikataan silkki- paperista puulaikan muotoinen palanen. N e paikat, j o t k a tahdotaan j ä t t ä ä hilluneiksi, liisteröiden peitetään silkkipaperilla, kun ensin koko pinta on silitetty. Senjälkeen lakataan, j a k u n se on tehty, poistetaan paperi, ja silloin ovat ne paikat, joissa paperi 011 ollut, erilaisia kiillottomia.

neliömetriä ja levyydeltään noin 6,6 metriä sekä korkeudeltaan 3,s metriä. Nämä ovat sijoitetta- vat kahteen erityiseen osastoon, toinen pojille ja toinen tytöille.

b) 10 luokkahuonetta, kukin alaltaan noin 50 neliömetriä ja levydeltään noin 6,s metriä sekä korkeudeltaan 3,j metriä. Nämä muodostavat eri- tyisen osaston alempia yhteisluokkia varten ja ovat sijoitettavat ensimaiseen ja toiseen kerrok- seen.

c) Voimistelusali alaltaan noin 1 2X 16 neliö- metriä ja korkeudeltaan 5 metriä. Voimistelusalin ala- tai yläpuolelle älköön sijoitettakoon edellämai- nittuja luokkahuoneita.

d) Poikain käsityösaleja 2, kumpikin alaltaan noin 10 neliömetriä, joista toinen on aijottu me-

si)

cp cp cp

Tampereen Kansakoulu kilpailu.

lallitöitä varten ja siis sijoitettava kivijalkakerrok- seen sekä varustettava kahdella ahjolla. Kum- paistakin salia varten ja sen yhteyteen varataan varastohuone alaltaan noin 40 neliömetriä.

e) Tyttöjen käsityösali alaltaan noin 80 neliö- metriä, erittäin valoisa, lämpimien seinien sisään tulee voida sijoittaa tarpeellinen määrä säiliöloke- roita.

Käsityösaleissa voi olla, jos rakenne sitä vaa- tii, muutamia pylväitä.

f) Koulukeittiö, varustettu 4 Helillä, kukin 3 oppilasta varten ja sen yhteyteen pesusuoja, leipomotupa, 2 ruokasäiliöitä, noin 30 neliömetriä avara vaatteiden säiliö, tavarahissi ja noin 50 neliömetriä avara ruokailuhuone. Keitto-osasto voidaan sijoittaa luokkahuoneiden yläpuolelle ullak- kokerrokseen.

g) Luonnontieteen opetussali, alaltaan noin 60 neliömetriä ja sen yhteyteen kokoelmasali, noin 60 neliömetriä alaltaan.

h) Opettajahuoneita kolme, kukin alaltaan noin 30 neliömetriä ynnä eteiset, eri kerroksiin sijoitettuina.

i) Vahtimestarille ja lämmittäjälle huoneustot, joissa kumpasessakin on 2 huonetta ja keittiö, eteisineen säiliöineen, kokonaan kouluhuoneista eristettynä.

j) Kaksi pienempää karsserihuonetta.

k) Koulun puhdistamista varten'_on varattava pesuhuone.

Lisäksi on huomautettava seuraavaa:

1) Keskuslämmitys- ja ilmanvaihtokoneiston, polttoainevaraston, vaatteiden säilytyshuoneet, tyt- töin ja poikain käymälät, joihin ovet johdetaan ulkoapäin, ynnä oppilasten peseytymissuihkuhuone noin 30 neliömetriä ja pukeumishuone noin 30 neliömetriä sekä 3 talouskellaria on sijoitettava kivijalkakerrokseen.

m) Koulun luokkahuonestoihin on järjestettävä kaikkiaan kolmet käymäportaat niin, että kaikki tulevat käytäntöön ja tarpeelliset eteis- (virkistys-) suojat.

2 §•

Rakennuksen tulee olla kolmikerroksinen kivi- jalka- ja ullakkokerrosta lukuunottamatta.

3 S-

Luokkahuoneiden ikkunoita älköön asetettako pohjoiseen.

4 $.

Piirustuksia tulee olla: pohja kustakin huone- kerrasta, I leikkaus- ja 2 fasaadipiirustusta mitta- kaavassa 1: 200, värittämättömät ja käärimättö- mät sekä asemakaava 1: 400, osoittaen rakennuk- sen aseman.

5 5.

Rakennuksen pinta-ala ja tilavuus, viimemai- nittu laskettu kivijalkakerran lattian ja paloper- mannon väliltä, on merkittävä piirustuksiin.

6 S-

Kilpailupiirustukset ovat jätettävät Tampereen kaupungin Rahatoimikamariin viimeistään kesä- kuun 10 päivänä 1908 ennen kello 12 päivällä,

00

merkittyinä kirjoituksella: Kansakoulutalon kil- pailu.

Myöhemmin jätetyt kilpailusuunniselmat jäte- tään kilpailussa huomioonottamatta ellei ole todis- tetta siitä, että suunnitelma vuorokautta ennen määrä-ajan loppua on jätetty johonkin Suomen postitoimistoon perille saatettavaksi.

7 §•

Kilpailu on suljettu, joten piirustukset ovat merkittävät salamerkillä ja nimi suljettava samalla merkillä varustettuun piirustuksia seuraavaan kote- loon.

8 S.

Palkinnot ovat Smk. 1800: —, 1400: — ja 1000: — ja ne jaetaan kaikki palkintolautakun- nan päätöksen mukaisesti, jos kilpailuun hyväk- syttyjä ehdotuksia on vähintäin kolme. Kaupun- gille pidätetään oikeus lunastaa palkitsematta ehdo- tuksia 800: — markan hinnasta.

9 §.

Palkitut ehdotukset jäävät Tampereen kaupun- gin omiksi. Lopullisten piirustusten laadinta ja rakennustyön taiteellinen valvonta uskotaan sille arkkitehdille, jonka ehdotus pääasiallisimmin hy- väksytään lopullisen suunnitelman pohjaksi.

10 §.

Palkintotuomarit ovat:

Kansakoulujen tarkastaja J. A. Pelkonen, kan- sakoulujen lääkäri tohtori A. Frestadius, professori Onni Tarjanne sekä arkkitehdit Birger Federley ja Herman Gesellius.

11 §•

Kun palkintolautakunta, joka kokoontuu Tam- pereella kesäkuun II p:nä 1908, on päättänyt työnsä, pannaan kaikki ehdotukset näytteille Tam- pereella, ja on sen ohessa lautakunnan kirjallinen lausunto julaistava.

12 §.

Tämä ohjelma ynnä tontin asemapiirustus on saatavissa kilpailuaikana Tampereen rahatoimika- marin kansliasta ja professori Onni Tarjanteelta, Uudenmaankatu 25 Helsinki.

Tampereella huhtikuun 14 päivänä 1908.

Palkintolautakunnan puolesta:

J. A. Pelkonen.

K. ]. Karlsson.

Kotitaide IV:nen s i s ä l l y s : Uudenaikainen huonesisustus eli intteriöritaide. Kirj. Gustaf Stren- gell. 11 kuvaa. — Vanhat ammattikyltit ja nii- den uudesta syntyminen. Kirj. G. T—r. 9 kuvaa.

— 4 kuvaa tehtaan isännöitsijä G. Snellman'in huvilasta Kemissä. Arkk. Valter Thome\ — 4 kuvaa kauppias Tuomelan huvilasta Alajärvellä. Arkk.

Ivar Thome\ — Puu upoke- eli intarsialeikkaaja.

— Tampereen kansakoulukilpailu. — 2 kuvalii- tettä, huonekaluja, piirtänyt arkkit. K. S. Kallio.

KOTITAIDK IV

.iKkUw.-k>. " » y a , l . ' i .

4

HELSINGIN PUUSEPPÄTEHDAS

Lastenkotok. 5 O ö A K h l l l l l U : H e l s i n g i s s ä - Sähköosoite:

PUUSEPPÄ Puhelin 13 55

Valmistaa Huonekaluja, Konttorin-, Kirkkojen-, Puotien- y. m.

sisustuksia.

Ikkunoita, Ovia, Parkettilattioita sekä kaikkia puusepän alalle kuuluvia töitä.

Sanduddin

tapetti- & IDattoliike

fielsinki P. Gsplanaadik. 25 tclef. 4979 on maamme uanbin, suurin ja ajan- mukaisemmin järjestetty erikoisliike

Capetti ja fDattoalalla

Raaraosasto UMipurissa Aleksanterin- katu 19 telef. 13 05

A. AL

T a p e t t i - ja Vär

M

.M'in I

Värikauppa I

rtink. 4. | | | I

;ia lajia | i ' m Iso Roopertink. 4 .

m y y k a i k k i a lajia m

Maalarivärejä ja suteja j

s e k ä v ä r j ä t t y j ä ja p a i n e t t u j a

Linoleummattoja.

Vähäkankaita, Tapetteja, Friisejä ja Nauhoja

y m., y. m.

^

ERIKOIS-LIIKE

TAITEELLISILLE

UUTUUKSILLE

Tapettie!], friisietj

J ^a

ln]okun\iti alalla

J/ELSINGIN UUSI TAPETTI LIIKE.

UNIOONINKATU * * •

MJ Salve'l

juomen Käsityön Ystäuät

Unionink. 23 — Puhelin 22 20.

Myy ja järjestää kaikenlaatuisia koruompeiuja, kuin myös kutomatöitä,

Suomen Kultaseppä-O.-Y.

Aleksanterink. ig.

Edullisin kulta-, hopea- ja uusihopca

y. m. esineitten osto- ja tilauspaikka.

Huokeimmat hinnat!

Myymälöitä: Turussa Aurank. 12; Tampereella Kauppak. S.

Westerlund & C:o

Telef. 11 17

Relsinki

Telef. 11 17 Parhaimpia Kone-,Sylinteri- Trasselia, Nuoraa, Prcsen- y. m. öljyjä. — Konsisteeri- ninkiä. Ulkolaisia puulajeja, rasvaa, Vaseliinia, Tärpättiä, Liimaa, Armatuureja, Ruis- Pakninkia, Konehihnoja, kuja y. m.

Hietalahden Osakeyhtiö ^ 1 : : : , —

Helsingissä, Hietalahdenrannan ja NuoranpunojankadiiD kulmauksessa. Puhelin 48. Huonekalunäytlcly Nuorappunojankadun 1 & 2:ssa.

A

Suomen Väri & Vernissatehdas Osakeyhtiö

Etelä Esplanadinkatu 8 H a l e i n L / i

Puhelin 85 I T O l S l l l K I Haaraosastoja:

Porissa, Viipurissa ]a turussa

Englantilaisia, ranskalaisia, hollantilaisia ja saksalaisia & Suurin varasto kaikellaisia kuivia ja tuoreita värejä, piirustusaineita, harppilaatikoita, piirustuslautoja, «jL vernissoja, öljyjä, lakkoja, sutija, liimaa y. m.

tussia, vesivärejä y. m. y. m. ^ maalarin tarpeita.

Jälleenmyyjille edullisin ostopaikka.

§ J O H A N E R I C S S O N $

0 PUUSEPÄNTEHDAS JA <J>

0 H U O N E K A L U J E N T A I D E A T E L I E E R I 0

0 HALLITUSKATU 14. 0

Sekä puisia että teräksisiä

H I H N A P Y Ö R I Ä , oikeita Jenkins Venttiiliä,

O A R B O R U N D U M K I V I Ä

Kaikellaisia l:ma K O N E H I H N O J A

Ö L J Y J Ä Ja voiteluaineita, trasselia,

letkuja ja pakninkia.

Osakeyhtiö T. E. CRONVALL.

i i

S, Vuorio

t$£ iMaalariltihc ja Capettikauppa

Aleksanterinkatu 9. Helsinki.

Th. Wolff

y

Paperi- ja Piirustus- tarpeiden kauppa

Helsingissä - Pohjois-Esplanadinkatu 43.

Kaikenlaatuisia 1:ma Piirustustarpeita

= ^ = Haluimpiin hintoihin. =

P. Sidorovv

Suomalainen Kalustokauppa Osakeyhtiö

Suomen suurin konekauppa!

:-: Konttori ja Konenäyttely :-:

Helsingissä, Aleksanterinkatu n:n 7

(entinen Vaasan Pankin huoncusto, vasta-;

päätä Yhdyspankkia.) Suorittaa oman insinöörin johdolla täydel- lisiä konelaitoksia kaikilla oloilla, joista mai- nittakoon : täydellisiä sahalaitoksia, myllyjä, meijerritä. inilisepäntrlltaitti pttJUttOSSOtehtaUa y. m.

:-: Pyytäkää erikoistarjous! :-:

m K. H. Renlund 2 ^.-Y.

Rakennusaineita.

Valurakennusaineita, Rautapalkkia, Rata- ja Raitiotiekiskoja, Sementtiä, parhaimmilla merkeillä varustettuja.

Tulenkestäviä- ja Punasia tiiliä.

Sammutettua ja sammuttamatonta kalkkia, Kattopeltiä, mustaa ja galvanoitua, Katto- ja Seinähuopaa, Pinkopaperia, Asfaltti- lakkaa, Kivihiilitervaa, Puutervaa.

Ikkunalasia. Korkkimattoja.

Ovi- ja Ikkunaheloja uusinta mallia.

V K ^-BS

••••••••••••••••••••••

• Vuniläinen Ruonekalu-Varasto •

• •

Rydman & C:o

HUksantmnh. n.

• •

• •

• •

• •

• •

Kaikenlaatuisia h u o n e k a l u j a , k a n k a i t a , v e r h o j a , u u t i m i a , m a t t o j a y. m.

E r i k o i s o s a s t o a m e r i k a l a i s i a k o n t t o r i h u o n e - k a l u j a .

• •

• •

• •

• •

••••••••••••••••••••••

y K. LINDROTHin @

KORISTE- JA RAKENNUS-

| TAKEITTENTEHDAS |

Helsinki - - Tel. 24 95.

Valmistaa takorautatarpeita niinkuin kattokoristeita, porraskäytävä ja veranda-aitoja, porttia, palo- tikapuita sekä kaikkia I:sen luokan sepänliikkeeseen kuuluvia töitä, esim. Takorautaisia hauta-aito- ja ja ristiä, puutarha-aitoja, kynttiläkruunuja y. m.

Hyvin lajiteltu varasto:

T a p e t t e j a , r e u n u k s i a . k o r k k i m a t t o j a j a

r u l l a k a r t i i n e j a

Viipurin Tapettikauppa

KARL LAGERBLOM

Helsingissä Rleksanterink. 50.

tel. 20 94.

Helsinki Iin». K. F. Puromichen kirjapaino.

Helsingin Sementti- & Asfalttiliike

JOHN NORDBERG Puhelin 4 0 0 3 .

oo Tekee kaikkia sementti»

töitä ympäri koko maan.

ja asfalttialaan kuuluvia

Kohtuulliset hinnat. OP

Q&&0000&00&&0000000&OQ

O O

O

JULIUS TALLBERG

Varasto uudenaikaisia huonekaluheloj a

Kullattua KUPARIA, MESSINKIÄ, NIKKELIÄ y. m.

Eri malleja piirustusten mukaan toimitetaan mitä pikimmin tehtaalta

o O

o o

o o

O Erilaatuisia huonekalulukkoja <*>

Y Rokkolan hyväksi tunnettua P E I L I L A S I A mää- Y Y rätyissä suuruuksissa suoraan tehtaalta. T

Juho F. Aaltosen

P. Esplanadinkatu N:o 7. - Puhelin 33 65.

Varasto aistikkaita tapettia kaikista KOTI- j a parkaimmista ULKOMAAN tehtaista. — Friisiä, reunuksia, kulta- listoja, korkkimattoja, pinkopaperia j a

— — -pahvia y. m . m . m . — —

Rakentajat huom.! • • Rakentajat huom.!

Y)yv\ä rakennustarpeita:

vasoja, parruja, hirsiä, riukuja, lankkuja, lautoja, telinelankkuja, hal- koja y. m. myy

jNfiilo Hblgren

Helsingissä, Vilhonkatu 5.

Puhelin 3756.

VÄREJÄ JA

PIIRUSTUSTARPEITA

Arkkitehtejä, insinöörejä, geologeja varten. —

Parhaita tunnettuja merk- kejä! - - Huokeat hinnat!

Antink.29(Polyt.Yhd.talol

I. H o l m g r e n .

Puhelin

28 91

Puhelin

28 91

Aug. Kiökemeister

• • • Helsinki. • • •

Suorittaa kaikenlaisia rautabetoni konstruktioneja

„Hennebique systeemin" mukaan.

K. F. Puromiehen kirjapainoa

Hietalahdenk. 4. H E L S I N K I Puhelin 32 57.

Suositellaan.

•CaV i w l 1 * 1 • • • » • • iw« • • • W > W l m l v i KVI KW ocaf

valmistaa

Huonekaluja ja

Puusepäntöitä

Näyttelyvarasto Tampereella Puutarhakadun^! 6:sta.

ESI Campereen bi Rakennuskonttori

myy h a l v i m m a l l a

K a l k k i a , sammutettua ja sammuttamatonta.

S e m e n t t i ä , Lomma, Danmark ja Quinstorp.

T u l e n k e s t ä v i ä tiiria jä savea.

I k k u n a l a s i a , T a p e t t i a , pingopaperia ja pahvia

M a a l i t a r p e i t a ja V ä r n i s s o j a . R a k e n n u s t a r p e i t a ja T y ö k a l u j a . K o n e t a r p e i t a ja Öljyä.

R a u t a t i e k i s k o j a ja~"I - r a u t a ja.

SÖRNÄISTEN HALKO- JA PUUTAVARALIIKE O. Y.

Tehdas, Konttori ja Varasto FREDRIKINKADUN 13—15. Puhelin 270.

MYYPI: Höylättyjä ja Höyläämättömiä sekä höyrykuivia i& MYYP1: Polttopuita, halkoja kokonaisina, sahattuina ja lankkuja, lautoja, listoja y. m., y. m.

VALMISTAA:. Karmia, ovia, ikkunoita, konttori, ja myy- mälä-huoneustpjen sisustuksia, toimittaa korjauksia ra- kennusalalla kokeneen rakennusmestarin johdolla sekä yleensä kaikkia puuteollisuusalalle kuuluvia töitä.

pilkottuna säkä kotiinajettuna.

VARASTO: Hylkylautoja, lankunpintoja, hirsiä, vasoja ja piiruja.

Kaikki n y k y a j a n halvimpiin hintoihin.

L ä n g & Leppäaho

Osakeyhtiö

Aleksanterink. 13. - Puhelin 143.

Konttori- ja kirjöitustarpeita

P a p e r i a . T u k u t t a i n j a v ä h i t t ä i n .

Konttorikalustoja.

SINIK0P10ITA

R U S K E A K O P I O I T A VALKOKOPIOITA

VALOKUVAA

PIIRUSTUKSIA, KONEITA, EX- & INTERIÖRER Y. M.

' ^SSssR»^

TOIMITTAA VALOKUVAUSTÖITÄ

AMMATTIMIEHILLE.

— Helsingin

Rakennusainekauppa Osakeyhtiö.

Itä Heikinkatu 3.

Haaraliike Sörnäisisissä Hämeenkatu 2,

«* «* Rakennusaineita, Rautatavaraa, * *

* * Värejä ja Öljyjä, Talouskaluja, «*• #

Pyytäkää Hintailmoituksiamme!

Helsinki 1908, K. F. Puromiehen kirjapaino.