asuonen.TeouJsuusLEHPEtii
EL
1
f
1908 N:o 7
Suurin ualikoima
kuparista, messingistä, b r o n s i s t a , r a u d a s t a , kristallista, porsliinista
j a fajansista
G. F. STOCKMANN OSAKEYHTIÖLLÄ
[HELSINGISSÄ.
H U O N E S I S U S T U K S I A R A K E N N U S T A I D E T T A MAALAUSTA JA KUVAN- o o o o V E I S T O A oo T A I D E T E O L L I S U U T T A
T O I M I T U S :
EINO 3CHR0DERUS, VIETTI NYKÄNEN TYYNE KOLINEN y. m. y. m.
T o i m i t u s p a i k k a : Alpertink. 20. puh. 55 94 Konttori: Huvilakatu 5, puh. 6 4 4 . « Posti osoite: Suomen Teollisuuslehden Kotitaide Tilaushinta 9 mk. • Ilmestyy 12 num. vuo dessa \ ähintäin 30 kuvaliitteen s e u r a a m a n a
7:s vuosikerta
5 5
ERITYISLIIKE
Taiteilija- ja Piirustusaineita 5 I. Henrikink. 5
4 H e l s i n k i . JJ
Hennebique Rautabetonia, R. P. HEINRICH.
Sähköosoite: Heinrich. < > Helsinki Pohj. Esplanadink. 27. < > Puhelin 44 57.
Tekee täydellisesti tulenkestäviä Rautabetongirakenteita omien systeemien ja muiden nykyaikaisten ja koeteltujen rakentamismetoodien mukaan.
Kokonaisia paperi- ja selluloosatehtaita, puuhiomolta, höyrysahoja y. m. Turpiinilaitoksia Kouluihin, sairashuoneisiin, asuntoihin y. m. kaksinkertaisia kolvia täytteineen tai ilman.
Suomen suurin
Kateaineiden erikoisliike,
a m m a t t i t a i t o i s i n e johtajineen k a t - t o - , tiili-, liuska-, Heinrichin r e - formikatto, puusementtikatto y . m . rakenteissa.
S u o m e s s a rakennettu:
Tirkkosen liikepalatsi, Tampere.
Lauritsalan höyrysaha, Lauritsala.
Porvoon selluloosatehdas, Tolkio.
Kansakoulurakennus, Helsinki.
Luteril. evankeliyhdistys, Helsipki.
Nokian Osakeyhtiö. Nokia.
Helsingin kaup. työväen asuntoja.
Punkaharjun asematalo.
Kansakoulurakennus Kotkassa y. in., y. m.
Saksalaisten ja itävaltalaisten
Miinchenin Pyrofogontlaitosten
haaraosasto.
„Pyrofogont" lattiat (valmistettu yli 500.000 m
2) terveydellisessä suhteessa paraita koulujen, sairaaloiden, asuinraken- nusten y. tn. lattioita.
Palkittua työtä. Paraita suosituksia.
EROID
PARAS KATT0= JA ERISTYSHUOPA.
Ruberoidi pysyy ehdottomasti vedenpitävänä!
Ruberoidi kestää aina ilman vaikutukset!
Ruberoidista ei paahtavimmassakaan helteessä tipu mitään; tämän kautta pysyy puhtaus aina ja kattokourut eivät likau!
Ruberoidi on hajutonta, alasvaluvaa sadevettä voidaan käyttää talouteen!
Ruberoidia ei kattamisen jälkeen sivellä. On olemassa kattoja, jotka ovat värillä sivele- mättä pysyneet 11 vuotta vedenpitävinä!
Ruberoidia voidaan laskea sekä kaltevaan, makaavaan että pystyasentoon!
Ruberoidi korvaa alallaan halpuudessa ja hy- vyydessä puusementin, eristää erinomai- sesti vettä, lämpöä ja kylmää, ja tarvitsee sen lisäksi pienen painonsa takia (1 m
s= 2 kg) hyvin köykäiset kattotuolit!
Ruberoidi on taipuvaa, niin että muuri- ja piippusaumat voidaan sillä peittää!
Ruberoidi voidaan maalata tavallisella öljyvä- rillä!
Ruberoidiin ei väkevätkään hapot, lipeät ja kaa- sut vaikuta! Veturien ja savupiippujen rikki- pitoiset höyryt eivät sen vuoksi sitä syövytä!
Ruberoidia siihen kuuluvine lisäaineineen sekä neuvoja ja selityksiä saadaan liikkeeltä.
OSCAR FRANCK & C:o.
Ruberoidiseuran m. b. H. Hamburg tuotteiden yksinmyyjä Suomessa.
P. Esplanadinkatu 27. HELSINKI. P u h e l i n 5096.
..—'D'.!"], ;:" i„C _•] .^HjjLT?)] ••_ll;LJ-J.j:.L-Ljp
HELLII
KULTASEPPÄ Valmistaa kaikellaista kulta- ja hopeasepäntyötä.
Ilmoittakaa Kotitaiteessa!
Turun Kaakeli- Tehdas
myy halvimmalla aivan uusmallisia kotimaisten arkkitehtien piirustusten mukaan valmistettuja uu- nia sekä saleja että ruoka- saleja ja jokapäiväishuo-
neita varten.
Näyttelyvarasto
Helsingissä,
Iso Roobertinkatu 25
Taidetakomo
II ii
::KORU:
Eino S c h r o d e r u s .
I li il Valmistaa lamppuja, lyhtyjä, kynttiläjalkoja, kirjoitustelineitä. huo- nckaluheloja y. m., y. m.
Ottaa suorittaakseen kaikenlaatuista rauta-, kupari- ja messinkiteollisuuden alalle kuuluvaa taiteellista työtä.
EINO SCHRODERUS.
Arkkit.
Kristianink. 5. P. 53 48. TAKOMO Pietarink. 14.
* • • * • <i e i i i i
IKi' ; !1«
:.:—•+-
TENHOLAN KIRKKO
JT
AKVARELLI EINO SCHRODERUS.
Suomalainen taideteollisuus — huomioonottamaton uientitauara.
(Hufvudstadsbladet 21/7 08).
Nykyinen v a k a v a taloudellinen asemamme ke- siamme voitaisi p a r a n t a a — joko pienemmällä h o t t a a meitä enemmän kuin koskaan ennen, perin- tuonnilla, tai suuremmalla viennillä. E t t ä siinä pohjaisesti tutkimaan missä määrin kauppabalans- suhteessa ei ainoastaan pääelinkeinolla, vaan
KOTITAIDE VII SI
KADUNNURKKAUS RÄÄVELISSÄ
AKVARELLI EINO SCIIRODERUS.
myöskin pienemmillä t u o t a n t o eli teollisuushaa- roilla voi olla merkityksensä, ei voine kukaan kiel- t ä ä . Jokainen p a r a n n e t t u vientimahdollisuus, on maallemme uutena tulolähteenä, j a se arvo mikä siitä kullassa saadaan on yhteishyötyä. Meillä ei ole niinmuodoin mitään syytä olla toimettomina siitä syystä, että tulokset kenties aluksi näyttäisi- v ä t vähemmin houkuttelevilta. Vähäkin voi olla paljon arvoista ja vähästä alusta voi pian tulla h u o m a t t a v a menekki — siitä näemme todisteita toisissa maissa.
Tällä hetkellä kävisivät meidän taidekäsiteolli- suus- ja tehdasteollisuustuotteemme kaupaksi Eu- ropan markkinoilla paremmin, kuin koskaan ennen.
Ensinnäkin on juuri kaikella pohjoismaisella harvi- naisen korkea kurssi, j oka osittain riippunee ansiosta, m u t t a myöskin osaksi muotioikusta. Toiseksi on erittäinkin meidän suomalainen taideteollisuutem- me ruvennut h e r ä t t ä m ä ä n huomiota ja jopa saanut vissin nimenkin mannermaalla, etenkin Saksassa j a siitä kiitos nuorelle arkkitehtuurikoulullemme.
N y t ei siis pidä unohtaa tilaisuutta, joka kenties ei koskaan palaja, vaan on voimakkaasti k ä y t ä v ä käsiksi asiaan j a jos mahdollista a v a t t a v a suoma- laiselle taideteollisuudelle ulkomaiset markkinat, j o t k a epäilemättä tarjoojille voisivat osoittautua kotimaisia edullisemmiksi, jotka ovat siksikin ra- joitettuja.
O m i t u i s t a kyllä ei ennen saavuttamiemme puh- taasti taiteellisten voittojen käyttäminen kauppa- alalla n ä y t ä herättäneen suurempaa mielenkiintoa johtavissa taiteellisissa ja taideteollisuutta harras- tavissa piireissämme. Kaikkea, mikä jossakin määrin k a n t a a k a u p p a t a v a r a n luonnetta, katso- t a a n näissä piireissä epäillen — niin se ainakin minusta näyttää. N ä y t t ä ä siltä, e t t ä oikea taiteilija ei voi a l e n t u m a t t a a n t a u t u a tekemään kauppaa, j a ettei oikea taide voi tulla kauppatavaraksi m e n e t t ä m ä t t ä taiteellisuuttaan.
On selvää, e t t ä ainakin aluksi tarvitaan joku määrä m u k a u t u v a i s u u t t a , voittaakseen alaa uudelle tavaralle — mukautuvaisuutta, jonka ei suinkaan tarvitse merkitä ristiriitaa, tai vielä v ä h e m m ä n luopumista taiteellisista valiotuotteista. Voidaan esittää useita esimerkkejä laitoksista, p u h t a a s t i taiteellisella johdolla, j o t k a ovat pyrkineet saa- v u t t a m a a n ja saavuttaneetkin h u o m a t t a v a t ulko- maiset markkinat, m e n e t t ä m ä t t ä vähääkään niistä taiteellisista periaatteista, joiden pohjalla ne ovat syntyneet. Esitän tässä pari sellaista: Josef Hoff- m a n e i n ja Kolo Moser'in j o h t a m a t Wiener Werk- stätten, joittenka paljon k y s y t y t valmisteet ovat levinneet kauas ulkopuolelle Itävallan rajoja. J a Riemerschmids'in taiteellisen johdon alla työsken- televät Dresdener Werkstätten, joittenka huone-
kalutuotteet — perustuen eräänlaiseen teknilliseen keksintöön, joka tekee t ä y t t ä m i s t y ö t mahdolli- simman helpoiksi — ovat tulemaisillaan maailman kuuluiksi. Molemmissa tapauksissa on taiteellisen johdon ohessa toimelias kauppajohtaja, ja t ä s t ä yhteistyöstä ei kumpikaan kärsi, vaan päinvastoin.
J o s n y t kysytään, mitkä taiteelliset käsiteolli- suuden h a a r a t Suomessa o m a a v a t mahdollisuuden menestyksellä tulla tunnetuiksi Europan markki- noilla, niin h u o m a a m m e pian, että niitä ei ole monta.
Meidän huonekaluteollisuutemme ei kuulu niihin.
J o p u u t e sopivista kotimaisista puulajeista on suu- resta merkityksestä (mahdolliseti voisi meidän läpi värjätty koivupuumme tulla kysymykseen?).
Vielä t ä r k e ä m p ä ä on, e t t ä työ vallitsevan levotto- muuden tähden työväenoloissa tulee suoritukseen nähden luonnottoman kalliiksi. Kaikilla ajan teknillisillä apuneuvoilla varustettuja huonekalu- tehtaita on meillä ainoastaan yksi suurempi, nimit- täin Boman'in tehdas Turussa. — Sanalla sanoen:
meidän huonekaluteollisuutemme n ä y t t ä ä , ainakin toistaiseksi olevan t a r k o i t e t t u ainoastaan omia ja mahdollisesti Venäjän markkinoita varten. Sama on laita meidän taiteellisesti valmistettujen kaake- liemme (uuniemme) laita.
Meillä ei ole mitään vastaavia laitoksia ruotsa- laisille- ja vielä vähemmin tanskalaisille-porsliini- tehtaille, joittenka tuotteita m y y d ä ä n nykyjään omissa haarakaupoissa useimmissa Europan pää- kaupungeissa ja sellaisen taideteollisuushaarau mahdollisuudet eivät siis ole suuret. T ä t ä luetteloa voisi vaikeudetta vieläkin jatkaa. Mutta pidän edullisempana käydä käsiksi asian positiiviseen puoleen, siihen mitä meillä todellakin on.
Meillä on ensinnäkin pitsinypläyksessämme iki- vanha teollisuus, jollekka ulkomaiset markkinat pi- täisi olla löydettävissä. P a l a u t t a k a a m m e vain mie- liimme, e t t ä t ä m ä kaunis taide, viisi vuotta sitten, kun m u u t a m a t yksityiset ihmiset rupesivat huo- lehtimaan siitä, oli jo unohtumaisillaan, e t t ä silloin tuskin p a r i k y m m e n t ä k ä ä n R a u m a n eukkoa har- joitti t ä t ä , kun sensijaan nyt — siis ainoastaan m u u t a m a n vuoden k u l u t t u a — niiden luku on noussut viiden- kuudenkymmenen paikkeille ja t ä m ä ainoastaan niitten pienten markkinoiden perusteella, jotka toistaiseksi on suurella vaivalla saatu avatuiksi täällä kotona.
Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö Rauman pitsejä, missä vaan t y ö t ä niiden hyväksi tehdään, — voida saada vientitavaran arvoon, joka korkeam- pani hintojen johdosta ulkomailla voisi saavuttaa vielä paremman tulolähteen täällä.
Toinen teollisuuden haara, jolla on yhtä kunnia- kas menneisyys on ryijynkudonta. K u n muistaa, mikä menestys Pariisin näyttelyssä olleilla suoma-
KOTITAIDE VII 83
LUOSTARIPIHA RÄÄVEL1STÄ
AKVARELLI EINO SCHRODERUS.
laisilla ryijyillä oli, niin tulee kysyneeksi, eikö t ä t ä vaikutusta voisi saada pysyväiseksi. Teknillisesti asiaa katsoen voidaan näitä verrata parhaimpiin itämaisiin tuotteisiin — niiden kestävyyshän on ihan erinomainen —, ja sen jälkeen kun Suomen k ä s i t y ö n y s t ä v ä t ovat jälleen palauttaneet käytän- töön kasviväreillä värjäämisen, syrjäyttämällä kemiallisen tavan, voidaan niitä värienkin puo- lesta tarjota täydellä varmuudella. Mitä malleihin tulee, niin löytyy niitä osaksi erinomaisia uusia ja osaksi vanhoja ryijyjä, joita on museoissamme, tai yksityisten keräilijöiden käsissä, j o t k a mainiosti sopisivat toisinnoiksi.
Tulen n y t kysymykseen, miten ja mihin näitä taideteollisuustuotteita voitaisiin ulkomailla sijoit- t a a .
Kuten tunnetaan, on kansojen kesken ole- massa suuri vaihtokauppa kaikkeen nähden, mikä koskee huoneiden sisustusta. Meillä on englanti- laiset Morrisverhot seinillämme, Japanilaisia niini- m a t t o j a lattioillamme, itävaltalaisia huonekalu- päällisiä ja kentiesi hollantilaisia batiks'ia ikkuna- verhoinamme. E i mikään maa ole liian kaukainen kilpaillakseen tuotteillaan.
J a välittääkseen t ä t ä kansainvälistä tavarain- vaihtoa, on nykyjään mannermaan suurkaupun- geissa huomattavia kauppahuoneita. Meidän on k ä ä n n y t t ä v ä näiden puoleen, jos t a h d o m m e saa- v u t t a a aseman muiden kansojen rinnalla.
Ajattelen tässä erittäinkin kahta: toinen Hoheu- zollern Kunstgewerbehaus Berlinissä on myynti- keskus kaikille taiteellisille huonesisustus välineille kaikista maanosista, toinen suuri kauppahuone Liberty & C:o Lontoossa oli alkujaan t a r k o t e t t u ainoastaan liikkeen omien valmisteiden myymä-
läksi, m u t t a on n y t t e m m i n h u o m a t t a v a välittäjä ulkomaisille taidekäsityö- ja taideteollisuustuot-
teille.
Esimerkin siitä, kuinka meidän n a a p u r i m a a m m e ovat huomanneet hyväkseen k ä y t t ä ä näitä suuria kauppahuoneita, antaa h u o m a t t a v a ruotsalainen osasto Hohenzollern Kunstgewerbehaus'issa — osasto joka pääasiassa nojautuu ruotsalaisiin talonpoikais- kudoksiin, joka jo on voittanut paljon alaa j a näyt- t ä ä olevan yhä levenemään päin.1 I,iberty'ssä huomaa myöskin ruotsalaisia tekstiilituotteita irlan- tilaisten pitsien j a sveitsiläisten kudoksien j a ruinaa- nilaisten reunusompeleitteu ohessa, — t ä m ä vaan ohimennen sanoen.
• Minusta n ä y t ä ä ikäänkuin meillä taideteollisuus- yhdistyksessä olisi laitos, joka osaksi johtavan ja osaksi t u r v a t u n taloudellisen asemansa vuoksi, olisi omiaan yhdessä .Suomen käsityöuystävien kanssa alkamaan j a tarmokkaasti johtamaan työtä, saadaksemme suomalaista taideteollisuustyötä sen kaikissa mahdollisissa muodoissa, ulkomaan mark- kinoille. H a r r a s t u s t a asiaan ei vastakkaiselta puolelta p u u t u — ainakin ovat molemmat cdellä- m a i n t u t kauppahuoneet antaneet viittauksen siilien s u u n t a a n . On kysymyksessä ainoastaan raha, jolla maksaa etukäteen valiokokoelma, ja toimelias personallinen välittäjä, sillä pelkällä kirjevaihdolla ei tällaisessa tapauksessa päästä pitkälle — sen osoittaa kokemus.
Lontoossa kesäkuulla.
Gustaj Strengell.
1 Suomalainen osasto löytyy todellisuudessa myöskin, mutta on se kovin vähäpätöinen, ja valittivat johtajat puuttuvaa avustusta kysymyksessä olevien esineitten saamisessa.
MAKUUHUONEEN KALUSTOA E'NO SCHRODERUS.
Pietarin Siuiili-insinööriklubin rakennustaide-näyttely Pietarissa.
NOukokuun 28 päivänä avattiin Pietarissa Siviili-insinööriklubin toimeenpanema kansainvälinen rakennustaide näyttely. N ä y t - tely sijaitsee ulkopuolella kau- p u n k i a molemmin puolin Nevan v a r t t a Novoje derevnjassa, toi- nen puoli näyttelyaluetta Livadian puistossa, toinen eräässä puistossa Kamenni ostrovilla.
Näyttely 011 kokonaan Siviili-insinööriklubin alot- teesta ja riskillä toimeenpantu ja nauttii yleistä k a n n a t u s t a ainoastaan useiden ministeriöiden näyttelyynosanoton muodossa.
Näyttelyn ulkoasu ei ensi silmäykseltä tee edul- lista vaikutusta. Suurin osa näyttelyrakennuk- sista on muutamilla poikkeuksilla hyvin huoli- m a t t o m a s t i tehty, koristeosat ovat melkein kaut- t a a l t a a n ala-arvoisia ja kipsistä tehdyt. Rakennuk- set ovat yleensä suunnitellut venäläiseen barokki- tyyliin, niin k u t s u t t u u n »Katarina tyyliin», m u t t a voivat koristeosat niissä siitä huolimatta olla kopioitta ja modernisistä saksalaisista rakennuksista.
Mitään yhtenäistä suunnitelmaa paviljonkien sijoi-
tuksessa ei voida huomata, ei myöskään pyrkimystä kohottaa yksityisten paviljonkien, ryhmäin tahi yleisnäön vaikutusta istutusten tahi ulkonaisen järjestelyn k a u t t a . Tässä, samoin kuin monessa muussakin suhteessa ei t ä t ä kansainvälistä näyt- telyä voida v e r r a t a k a a n niihin lukuisiin paikallisiin arkkitehtuurinäyttelyihin, joita viime vuosina on p i d e t t y Saksassa melkein kaikkialla.
Samoin kuin ulkoa, kaipaa useiden näyttely- rakennusten sisustus ja näyttelykokoelmain jär- jestely yhtenäistä suunnitelmaa. Näyttely — paik- kaili jako j a järjestys ovat kokonaan j ä t e t y t riippu- viksi kunkin näytteillepanijan mausta ja toivo- muksista. E i mitään yleistä johtoa näyttelytoinii- kunnan puolelta voida havaita. Tähän huonoon järjestykseen on luultavasti myös suureksi osaksi tilan ahtaus ollut syynä. Paraimmin järjestettyjä ovat ministeriöiden paviljongit, jotka kaikki sijait- sevat Kamenni ostrovilla.
Useimmat näytteille panijoista ovat venäläisiä, tukolaisia on vaan nimeksi, Saksalaisia on kymmen- kunta, Ruotsalaisia pari, kolme, suomalaisia on parisen kymmentä.
8(5 KOTITAIDE VII
Näytteille pannut esineet jakaa näyttelytoimi- k u n t a k ä y t ä n t ö n s ä perusteella seitsemään osastoon.
Knsimäinen osasto käsittää rakennu:; aineet, toinen rakennukseen k ä y t e t t ä v ä t tehdas- ja käsityötuot- teet, kolmas terveysteknilliset tuotteet, neljäs tulensammutusesineet, viides sähkömekaaniset tuot- teet, kuudes rakennusten sisustukseen ja ulkopuoli- seen kaunistamiseen k ä y t e t t ä v ä t koristeet, sekä seitsemäs rakennustaiteellisen Ammatti- ja Oppi»
kirjallisuuden sekä opetusvälineet. Niinkuin tästä jaostakin jo voipi p ä ä t t ä ä 011 näyttelyn luonne e n e m m ä n teollisuusnäyttelyn kuin arkkitehtuuri- näyttelyn j a on se venäläisille arkkitelituurioloille k u v a a v a a .
K u i t e n k i n p y r i t ä ä n jo Venäjälläkin korkeam- paa p ä ä m ä ä r ä ä kohti rakennustaiteessa ja taide- teollisuudessa. Tälle seikalle tahdon erityisesti panna painoa sen takia, e t t ä suomalaisella teolli- suudella on ainoastaan juuri tuotteidensa suurem- man taiteellisuuden ja hyvän työnsuorituksen kautta
edellytykset s a a v u t t a a markkinat Venäjällä ja kilpailla Venäläisten tuotteiden rinnalla. Halpaa r i h k a m a t a v a r a a löytyy Venäjällä yltä kyllin ja huokeampi työvoima sekä kovin laaja ostajapiiri tekevät mahdolliseksi Venäjällä valmistaa tehdas- t a v a r o i t a huokeammasta kuin meillä. Sen sijaan
tehdään Venäjällä taiteellista ja todellisesti hyvää tavaraa verrattain vähäsen. Venäläinen ostokykyi- nen yleisö on kuitenkin jo viime aikoina alkanut
kohottaa vaatimuksiaan tässä suhteessa.
Venäläisistä yksityisistä näytteille panijoista
ansaitsee ehkä useakin mainitsemista. Mainitsen tässä kuitenkin ainoastaan parista näyttelystä, koska ne ehkä paremmin kuin m u u t todistavat Venäläisten pyrkimystä modemisempaan arkki- tehtuurissa ja taideteollisuudessa. Toinen näistä on Pietarin Nikolai I:seu Siviili-insinöörikoulun näyttely. Sekä opettajain että oppilaiden piirus- tuksia on p a n t u näytteille. N ä m ä piirustukset todistavat aivan modernia ja itsenäisiä käsitystä ja ovat sen ohessa erittäin kauniisti j a taitavasti tehdyt. Muutamissa oppilastöissä voidaan h u o m a t a aivan ilmeistä vaikutusta meikäläistenkin tunne- tuimpien arkkitehtien töistä ja todistaa tiima seikka ainoastaan, että Venäjällä intressillä seura- t a a n meidän uudemman arkkitehtuurimme kehi- tystä. Toinen mieltä kiinnittävä näyttely on ope- tusministeriön, joka omassa suuressa näyttely- rakennukessa on järjestänyt Venäjän ammatti- ja taideteollisuuskoulujen töiden näyttely»- Toista- k y m m e n t ä koulua on tässä näyttelyssä edustettuna ja on tämä osasto koko näyttelyn niieltäkiinnittävin
KOTITAIDE VII 87
!
ja kauniin osasto. Se sisältää esineitä taideteolli- suuden kaikilta aloilta niinkuin huonekaluja,
metallitöitä, lasi-, porsliini- j a keramiikkitöitä, kiviteoksia, nahkateoksia, kudoksia, käsitöitä j . n . e.
j a osottavat ne melkein k a u t t a a l t a a n kehitty- n y t t ä aistia sekä suurta t a i t a v u u t t a . Suurta huo- miota h e r ä t t ä v ä t etenkin koruompelutyöt, jotka
sekä tekotapojensa moninaisuuteen e t t ä mallien kauneuteen nähden ovat aivan erinomaisia ja olisi niistä meikäläisillä paljon opittavaa.
Suomalaiset näytteillepanijat voi näytteille- pantujen teosten mukaan jakaa seuraaviin ryhmiin, arkkitehdit, kiviteollisuudenharjoittajat, puuseppä- t e h t a a t , kaakelitehtaat, käsiteollisuusliikkeet, yksi maalarinliike ja yksi metallitehdas.
Suonien arkkitehtiklubi esiintyy omalla n ä y t t e - lyllä. Valitettavasti on arkkitehtuurimme t ä m ä n näyttelyn k a u t t a hyvin vaillinaisesti edustettuna.
Ainoastaan seitsemän arkkitehtiä tahi toimistoa e d u s t a v a t itseään. Poissaolevien joukossa ovat myös meidän t u n n e t u i m m a t kykymniekin. Tästä kaikesta huolimatta on näyttelyssä paljon h y v ä ä j a tulee se kylläkin h e r ä t t ä m ä ä n venäläisissä arkki- tehdeissä mielenkiintoa.
Vanhin ja Venäjälläkin jo tunnettu kiviliik- keemme O. Y. Granit Hankoniemestä on asettanut näytteille suuren joukon kauniita erittäin huolelli- sesti tehtyjä kivimalleja sekä kiviesineitä. Kivi- esineiden joukossa on m. m. punaisesta graniitista t e h t y profileerattu ja hiottu schakkipöytä sekä mustasta graniitista t e h t y ketjunkappale. Näyt- teillepanuut esineet todistavat, e t t ä yhtiö kykenee teknillisesti vaikeimpiinkin tehtäviin. Kuitenkin on t ä m ä n ä y t t e l y ehkä liiaksi paljon pelkkä malli- kokoelma voidakseen h e r ä t t ä ä yleisempää huo- miota. Aivan toisin j a enemmän edukseen on Itä-Suomen Graniitti osakeyhtiö Wiipurista käsit- t ä n y t t e h t ä v ä n s ä rakennuttamalla Osakeyhtiö Vuolukiven kanssa yhteisen paviljongin graniitista, koristeosat ovat vuolukiveä. Paviljonkiin on pantu näytteille joukko kauniita graniittimalleja j a vuolu- kiviesineitä sekä piirustuksia. Paviljongin graniitti- työ on yleensä huolellisesti tehtyä, jotavastoin vuolu- kivikoristeet ovat kovin huolimattomasti tehdyt.
Paremmin o v a t paviljongin sisässä olevat vuolu- kiviesineet t e h d y t . Paviljongin sisustamiseen ovat vielä o t t a n e e t osaa koristemaalari Carl Slotte Helsingistä sekä »Taidetakomo Koru» myös Hel- singistä. Edellinen liike on tehnyt paviljonkiin seinäfriisin stukkigraveerausta käyttämällä, sekä kattoikkunan lasimosaiikista. Kumpaisetkin t y ö t ovat erinomaisesti suoritetut. »Taidetakomo Koru»
on p a n n u t näytteille lamput sähkövalaistusta varten.
Oman kauniin näyttely-paviljongin on myös N. Boman'in höyrypuuseppätehdas Turusta itsel- leen r a k e n t a n u t . T ä m ä näyttelypaviljonki on ympäröivine istutuksineen j a kukkalaitteilleen näyttelyn parhaimpia. Paviljongin sisusta on jaettu neljään täydellisesti sisustettuun huoneeseen. Huone- kaluista v e t ä v ä t suurimman huomion puoleensa makuuhuoneen j a ruokasalin kalustot O. Y. Color'in läpi värjätystä visasta, jotka sekä muotojen, e t t ä aineen kauneuteen j a työn huolelliseen suorituk- seen nähden v a s t a a v a t kaikkein korkeampiakin vaatimuksia. Vielä on toiminimi asettanut näyt- teille joukon erivärisiä erittäin kauniita puumalleja.
Kaakeliuunit eri huoneissa ovat Wilh. Andsten'in tehdasosakeyhtiön näytteillepanemia. Myöskin Suomen puuseppäin liike- ja tehdasosakeyhtiö on näyttelyssä edustettuna.
Liike on näytteillepannut kaksi kaunista huone- kalustoa.
Kaakelitehtaitamme edustavat näyttelyssä Tu- run kaakelitehdasosakeyhtiö ja Wilh. Andsten'in tehdasosakeyhtiö. Kumpikin toiminimi on näyt- teille p a n n u t pienen kokoelman kaakeliuuneja.
Edellisen t e h t a a n näyttelyesineistä on mainittava eräs venäläiseen moderniseen tyyliin t e h t y erin- omaisen kaunis uuni.
».Suomen käsityön ystävät» on myöskin järjestä- nyt oman kauniin näyttelyn. Näytteille pannuista käsitöistä vetää suurimman huomion puoleensa arkkitehti Armas Lindgrenin piirustusten mukaan t e h t y täydellinen alttarikoristus. Näyttelyesineet ovat huolimatta mallien taiteellisuudesta ehkä liian v a a t i m a t t o m i a herättääkseen Venäläisessä laajassa yleisössä suurempaa mielenkiintoa. Myös- kin Keski Suomen kotiteosaitta on näytteille- p a n n u t suuren kokoelman tuohiteoksiaan. Tuohi- teosten joukossa löytyy useita hauskoja malleja m u t t a lienevät ne yleensä liian vähäpätöisiä herät- tääkseen venäläisessä yleisössä ostohalua. Epä- edullisesti vaikuttaa myös ylöspanokin.
Yleensä voitanee näyttelyn suomalaista osastoa p i t ä ä onnistuneena, ainakin verrattuna näyttelyyn kokonaisuudessaan, vaikkakin on valitettavaa, e t t ä niin h a r v a t Suomalaiset liikkeet ovat vaarin- ottaneet t ä m ä n tilaisuuden tehdä tuotteensa Venä- jällä tunnetuksi. Tähän lienee suureksi osaksi myöskin ollut syynä sekä ilmoitusajan lyhyys, e t t ä nykyinen kireä raha-aika. — Toivomme olevamme tilaisuudessa ensi numerossa julkaisemaan kuvia
näyttelystä. —nn—.
C£3 C$3 Cf3
NAISTENHUONEEN KALUSTOA GUSTAF STRENGELL.
Englantilaiset helppohintaiset huonekapistukset.
(H:bladet 4. 8. 08).
Matkustavainen jolla on aikaa ja tilaisuutta, kuljeskellessaan Lontoossa pitkin upeita myymä- liikatuja, älköön unhoittako käydä yhdessä tai toisessa noista suurista huonesisustusliikkeistä, missä niillä on paikkansa, H a m p t o n s , Liberty,
\Vari11g, Heal & Son ja niitä ne ovatkin.
H a m p t o n s , Pall Mallin varrella on tullut kuu- luisaksi erinomaisilla englantilais-tyyli-huoueka- luvalmisteillaan; t ä m ä n liikkeen pienessä pa- viljongissa ranskalais-englantilaisessa näyttelyssä on kerrassaan mainioita näytteitä siitä niitä se tällä alalla voi aikaansaada.
Liberty — Regent S t r e e f i n varrella — joka myöskin omistaa suuria huonekalutehtaita, on ainoa h u o m a t t a v a englantilainen huonesisustus- liike, joka vakavuudella ja pontevasti n o u d a t t a a n. k. »Studio-tyylin» antamia ohjeita — tuon, lahjakkaan arkkitehti- j a taidekauppias joukon edustaman uusenglantilaisen dekoratiouisuunnan, jolla 011 ollut niin suuri vaikutus mannermaan dekoratiiviseen taiteeseen — Liberty'llä on äs- kettäin ollut tilaisuus, niittää h u o m a t t a v a a me- nestystä, — liike kun on saanut sisustaa 60 huonetta
vanhan arkkitehtimestarin Norman Shaw'in piir- tämässä Piccadillyhotellissa, Regent S t r e e f i n var- rella — viimeinen ennätys uudenaikaisessa hotel - liloistossa ja mukavuudessa. Tästä sisustuksesta saa käsityksen skaalasta, missä nuo jättiläisliik- keet työskentelevät; leveranssisitoumuksen mää- räämä korvaus ei ollut pienempi kuin 1,500,000 suonien markkaa, eli noin keskimäärin 25,000 mk. huonetta kohti. Onpa sitä siinäkin!
Heal & Son'in myymälähuoneustot sijaitse- vat h u o m a t t a v a s t i vähäpätöisemmän Tottenham Court Road'in varrella, joka kumminkin on juuri t ä m ä n t a p a i s t e n liikkeitten keskus, koska siellä sijaitsee koko joukko suuria huonesisustus-taloja.
Heal & Son'in erikoisalana ovat makuuhuone- sisustukset; heidän huonekalunsa, joita suureksi osaksi piirtää yksi itse johtajista, ovat h u o m a t t a - v i a yksinkertaisen jäykän rakenteensa j a itse- tietoisessa ainekäsittelyssä esiintyvän suuren tai- teellisuutensa puolesta.
Suurin kaikista näistä liikkeistä 011 kumminkin VVaring — n y t t e m m i n yhdistetty toisen kanssa ja kulkee kaksoisnimellä Gillow & Waring. Heidän KOTITAIDE VII
NAISTENHUONEEN KALUSTOA GUSTAF STRENGELL.
uusi rakennuksensa Oxford S t r e e t i n varrella, lähellä Oxford Sirkusta, on jo itsessään n ä h t ä v y y s ja sisältää k ä s i t t ä m ä t t ö m ä n varaston kaiken hin- taisia huonekaluja. Siellä oli m u u n muassa näh- t ä v ä n ä jättiläismäinen pyöreä ruokapöytä, niin rakennettu, että yksi ainoa palvelija voi muuta- milla yksinkertaisilla liikkeillä pienentää mielen m u k a a n pöydän pinta-alaa, joka kumminkin aina säilytti pyöreän muotonsa. (Tämä teknillinen keksintö johtuu ellen erehdy Amerikasta, missä sellaiset p ö y d ä t ovat suuresti suosittuja.) Tästä kapistuksesta pyydettiin noin 12,000 markkaa.
Koko ryhmä, siihen kuuluvine ehippendaletuo- leineen ja antiikkisille tanakoine hopeaserviiseineen maksoi kyllä jotenkin noin 50,000 mrk. Mutta se ei ole t a v a t o n t a Lontoossa, missä parasta
aikaa olevassa vanhojen porsliinien näyttelyssä 011 m. m. kiinalainen malja, josta pyydettiin — luultavasti maksettiinkin — 65,000 mrk.
Kuitenkin — näiden kallistekoisten valmistei- den rinnalla, jotka, miten kalliita lienevätkin, aina voivat löytää ostajansa varakkaiden englanti- laisten tai sesongin aikana Lontoossa kulkevien amerikalaisten joukosta — näiden rinnalla työs- kentelee suuri joukko aivan halpoja huonesisus- tuksia valmistavia liikkeitä. Juuri näistä, oike- astaan on näiden rivien tarkoitus kertoa. Ne ovat sosiaaliselta näkökannalta varsin merkillisiä
ilmiöitä.
N ä m ä halvat huonesisustukset — »cheap fur- nishings» — o v a t luonnollisesti aina kuuluneet huonesisustusliikkeitten ohjelmaan. Mutta aivan erikoisesti voimakkaan vauhdin ovat ne saaneet viime vuosina esiintyneissä n. k. »vveek-end-hou- set»:eissa.
Week-end-houset» (voittamaton; sanan m u k a a n :
viikkolopun talo) on anglosakseille ominainen rakennustyyppi. Se on pieni huvila, jota käyte- tään pääasiallisesti kauniina vuodenaikana, unitta ei milloinkaan vakituisesti, vaan ainoastaan sun- nuntain edellisenä ja jälkeisenä päivänä.
Kuten t u n n e t t u a , on sunnuntai Englannissa
»half-holiday» — t y ö lopetetaan useimmmissa konttoreissa ja liikkeissä kl. 2. T ä m ä n selvitys 011, paitsi luonnollisesti siinä, että meidän päiviemme tavaton työintenssiteetti vaatii pitempää Lepoa, varmasti myöskin siinä, että sunnuntaita englanti- laisen käsityksen mukaan ei saa k ä y t t ä ä min- käänlaisiin huvituksiin.
N y t 011 tullut tavaksi k ä y t t ä ä t ä t ä pidennettyä lepo-aikaa maaseutu huvimatkoihin. T ä m ä seikka antoi pian aiheen ruveta hankkimaan pieniä omia koteja maaseudulle noita huvimatkoja var- ten — j a siten 011 tuon pienen huvilan »week-end- house'n synty selitetty.
Sellaisia pieniä huviloita löytyy siroteltuna yli koko Englannin ja etenkin taajassa suurten kau- punkien ympäristössä. Ne ovat keskiluokan maa- elämä t a r v e t t a varten ja semmoisina saavutta- neet t a v a t t o m a n suosion. T ä t ä u u t t a tapaa edis- t ä v ä t rautatieyhtiöt, antamalla erityisiä tavatto- man halpoja pari kolme päivää kestäviä »week- end»- meno j a paluu lippoja.
On luonnollista, että näitä pieniä, tilapäisesti asu- t u i t a huviloita rakennetaan mahdollisimman hal- valla. T ä m ä voi onnistua ainoastaan, sanoaksem- m e suurteollisuusmuodossa. J o u k k o urakoitsijoita kilpailee niinikään rakentamalla semmoisia pikku huviloita, seuraten siinä omia mallipiirustuksiaan;
ja melkeinpä jokaisessa aikakausvihossa tapaa heidän reklaini-ilmoituksiaan. Joskin nyt t ä m ä n järjestelmän johdosta, taiteellinen puoli usein jää
KOTITAIDE VII
NAISTENHUONEEN KALUSTOA
GUSTAF STRENGELL.
roikkumaan Antin ja Pikku-Kaapon viilillä, niin tunnustettakoon, e t t ä silloin tällöin tapaa perin näp- päriä ja luonnikkaita suoritteitakin; muun muassa pani »Studio» pari vuotta sitten toimeen kilpailun, joka antoi kauniita tuloksia.
Tällaisen »week-end-house'in» täydellisestä kalus- tuksesta: huone kaluineen, mattoineen, uutimilleen, säukyvaatteineeu, pöytäliinoilleen ja -kaluineen sekä keittiövelikeineen, kilpailevat nyt monilukuiset suurkaupat ja siihen mittakaavaan nähden missä niiniä voivat tointansa harjoittaa, ovatkin hinnat usein aivan u s k o m a t t o m a n halvat. Mainittakoon, e t t ä laitteiden laatu on yleensä t y y d y t t ä v ä , joskin itsestään on selvää, e t t ä niin satumaisen mitättö- millä summilla, kuin tässä tarvitaan, ei ensi luokan tavaraa auta vaatiakaan.
Yksi esimerkki antakoon täydellisen esityksen niistä tuloksista, niihin nämä k a u p a t ovat päät- tyneet.
\Veek-eud-house, jossa on eteinen, tupa, kaksi makuusuojaa, keittiö ja palvelijan huone — kaikki tietysti kohtuulisiniman tilavat — voidaan sisus- t a a täydellisesti 1,181 Suomen markalla, seuraavan suunnitelman mukaan:
* i . Tupa, samalla ruokailuhuoneena:
Huonekalusta, n. s. tamminen kaappi, sarana- pöytä, nojatuoli, neljä tavallista tuolia. Pääl-
lystetty, jousipohjainen leposohva noin 6 m2 lattia- m a t t o , kello.
Kamina vehkeet — hiilisäiliöineen j a lapioineen.
Uutimet kannattamilleen ja nuorilleen.
2. Vanhempain makuusuoja.
T a n a k k a — tamminen kalusto kuvastinkaappi- neen, marmori-levyinen pesukaappi, jonka taka-osa on kaakelista, sekä v a a t e k a a p p i suuri kuvastin ovessa, kaksi tuolia; ja, kuten Englannissa taval- lista, kahden m a a t t a v a sänky, jossa on palmi- k o i t t a metallipohja, patja, peitin, kaksi u n t u v a pääualustaa, pari lakanaa, kaksi pään-alus suo- justa, sängynpeitin; noin 6 m2 m a t t o , yöpöytä- kalusto vesipulloilleen ja lasiueeu;
Neljä kiisi- ja kaksi kylpypyyhintä.
3. Toinen yhden hengen makuusuoja.
Pähkinäpuinen kalusto;
Yhden m a a t t a v a sänky kaikkine tarpeineen.
j . n. e. (Pääasiassa edellisen kaltainen jättämällä pois pari esinettä).
4. Palvelijan makuusuoja:
Walkouen kalusto, muuten pää-asiallisesti 3:n kaltainen.
5. Eteinen:
Ovimatto, suoja-asetin, vaatenaulakko.
6. Keittiö:
Pöytä, kaksi lavittaa, sinkkineii pesusäiliö.
KOTITAIDE VII 91
7- Pöytäkalusto (lasia, lautasia y. m. yleensä
1/i tusinaa lajiansa) kaikkiaan 58 esinettä; Uus- hopeainen pöytä-kalusto y. m. kaikkiaan 52 esi- nettä. Keittiökalusto, yhteensä 42 esinettä;
Damastinen pöytäliina, puoli tusinaa serviettejä.
Kaikki t ä m ä kuten sanottu, 1,181 markalla — siinä tapauksessa e t t ä kalusto otetaan kokonai- suudessaan t ä y t y y t u n n u s t a a , e t t ä t ä t e n on saavu- t e t t u halpahintaisuuclen huippu. J a melkein kai- kesta voidaan sanoa, e t t ä se taiteellisessa suhteessa ei ole häiritsevää, päin vastoin usein aika maukasta ja näppärää. Muuten onkin nykyisen englantilaisen huonekalutuotannon laita siten, että halvimmat esineet — pakosta yksinkertaisimmat — yleensä ovat viehättävämpiä; korkeampihintaisia seuraa
»koristelu>>-lisä, joka joko tekotapaan tahi piirus- tukseen nähden ei ole moitteeton.
Mainittu esimerkki — tunnustettakoon — on ainoa laatuaan, mikäli minä tiedän.
Mutta aatteella 011 ollut aika menestys j a tuom- moisia halpoja huoneen sisustuksia kauppaa useat suuret I,ontoonliikkeet. Paitsi n ä i t ä tilapäisiä
»week-end»-talojen sisustuksia, saadaan myöskin alituisesti k ä y t e t t ä v i ä täydellisiä sisustuksia, ja nuorten, henkilöiden j o t k a haluavat perustaa kodin, ei tarvitse valittaa valikoiman v ä h y y t t ä . Luonnolli- sesti ovat hinnat kalliimmat, jos haluaa hankkia todella kestäviä j a vankkoja huonekaluja, m u t t a täydelleen käyttökelpoisia voi jo saada sangen vaatimattomiin hintoihin.
Hclppohintaiset huonekalustukset n ä y t t ä v ä t t ä s t ä p ä ä t t ä i n k a n n a t t a v a n hyvin. Se on selvästi tava- ton menekki, joka tekee tämän mahdolliseksi;
kymmeniä ei kannattaisi myydä. Mutta niitä valmistetaan sadottani ja tuhansittain ja levitetään ympäri maailman suuren englantilaisvallan kaik- kiin osiin.
Sosialisena ilmiönä, esimerkkinä pontevan toi- meliaisuuden tuloksista, ovat nämä halpahintaiset huonesisustukset huomattavia; ne osoittavat mihin tuloksiin voidaan tulla, kun o t e t a a n huomioon suurteollisuuden matemaattisesti täydelliset menet- telytavat.
G. S—tl.
Pölyttä m is- laitoksista.
Pölykysymystä on viime vuosina kaikkialla ah- kerasti pohdittu. Hygienisten oppilaitosten kuu- luisat edustajat, asumusten hoidosta ja hankinnasta huolehtivat yhdistykset ulkomailla ovat tehneet voitavansa voittaakseen mitä t u o pahaa ennustava sana »pöly» itseensä kätkee. Tilastotiede n ä y t t ä ä peloittavia kuvia saastutetun pölyn vaikutuksesta hengityselimiin j a ihmisen yleiseen hyvinvointiin.
Arempien ihmisten hengityselimet vahingoittuvat helposti j a taudinsiemeuten itseensä kokoomis- vaara väijyy kaikkia. T ä y t y y sentähden pitää huolta siitä, e t t ä pölyn kehitys mahdollisuuden mukaan voidaan estää, ja voittaa pöly heti syntyes- sään. Katujen ja teiden, liike- ja asuinhuoneiden siisteys sekä sopiva huolenpito asumuksista ovat keinoja joiden avulla pölyn voima voidaan kukistaa.
Pölyn vastustamiseen kaduilla käytettyjen kei- nojen selvittely veisi liian pitkälle; rajoitumme sen- tähden esittämään mitä keinoja uudenaikainen tekniikka on keksinyt tukahuttaakseen ja poistaak- seen pölyn huoneista. Koska rahalla on suuri osansa tässä kysymyksessä on samalla selviteltävä josko k u l u t e t u t varat t u o t t a v a t vastaavaa hyötyä.
Pölyn muodostuksen estämiseksi suurelle liik- keelle altisna olevissa huoneissa on tähän saakka l ö y t y n y t ainoastaan kaksi keinoa, joko puhdista-
minen kosteuden avulla tai e t t ä lattialle pirskoite- t a a n öljyä johon pöly t a r t t u u . N ä m ä keinot voi- v a t olla h y v ä n ä apuna kun k ä y t e t ä ä n tavallista puhdistustapaa — luudalla lakaisemista, m u t t a ei- v ä t k u m m i n k a a n voi läheskään korvata uudenaikai- sia pölytyslaitteita, semminkin kun niitä ei voida k ä y t t ä ä kaikkialla. Mitä suurin erehdys on kum- minkin taloudessa k ä y t e t t y t a p a puhdistaa kan- k a i t a mattoja ja t o p a t t u j a huonekaluja pieksä- mällä ja harjaamalla. T ä m ä puhdistustapa on mahdollisimman alkuperäinen sillä mistään todel- lisesta puhdistuksesta näin menetellen ei voi olla p u h e t t a k a a n . Ainoastaan mitätön osa tällä tavoin i r t a u t e t u s t a pölystä voi poistua a v a t u n akkunan k a u t t a , suurin osa laskeutuu taas takaisin huonee- seen; puhdistusta t a r k o i t t a v a toimitus onkin vaan a i h e u t t a n u t uudistetun pölyn kerrostumisen. Tästä n ä k y y miten suurta hyötyä terveydelle ja puhtau- delle voi olla pölyvapaau p u h d i s t u s t a v a n käyttä- misestä.
Noin viiden vuoden kuluessa on esiintynyt useam- piakin järjestelmiä joiden k a u t t a pöly voidaan pois- t a a asuinhuoneista ilman e t t ä sitä ensin tarvitsee irti pölyttää. Vanhin näistä on niin k u t s u t t u »Vak- uum-Cleanersysteemi», joka k o t i m a a s t a a n Eng- KOTITAIDE Vn
lannista on »Saksaankin levinnyt j a suuren reklaa- min avulla j o u t u n u t käytäntöön. N y k y ä ä n käy- tännössä olevissa lajeissa s a a v u t e t a a n tarkoitus useammalla eri tavalla aina työn suorittavien vä- lineiden mukaan. Tavallisesti käytetään joko imu- ilma tai paineilma systeemiä. Tunnetuin on imu- ilman s y n n y t t ä m i n e n ilma- tahi v a k u u m p u m p p u - jen avulla, jotka tehdään mäntä- eli membranipum- puiksi. Äsken mainitussa Vakuum-Cleanersystee- missä k ä y t e t ä ä n m ä n t ä p u m p p u a , johon k ä y t t ö - voima saadaan sähkömoottorista tai muusta voima- koneesta. I l m a p u m p p u imee m ä ä r ä t y n ilmamää- rän kysymyksessä olevaan huoneustoon sovitetun torvijolulon avulla. Torvijohdossa oleviin liitos- ja hanapaikkoihin on kiinnitetty sopivilla imuk- keilla eli imupilleillä varustettuja kummiletkuja.
Näitä imukkeita eli imupillejä, liikutellaan edes- takaisin puhdistettavien esineiden päällä ja sisään syöksyvä ilma riistää tomun j a lian mukaansa ko- neeseen. Vakuum-leanersysteemissä on imujohdon ja p u m p u n välille a s e t e t t t u tomusuodiu, jonka lä- vitse ainoastaan puhdistettu ilma voi päästä p u m p - pusylinteriin. Mutta t ä m ä on luonnollisesti järjes- telmää vaivaava epäkohta, koska suodin tomun li- sääntyessä yhä tiivistyy j a paineen imujohdon puolelta samalla kasvaessa voi särkyä ja päästää kerääntyneen pölyn syöksymään sylinteriin.
Toiset liikkeet ovatkin valinneet pumppulajeja, joihin ei tarvitse asettaa mitään suotimia. Pumppu- m ä n n ä n asemasta on näissä membraani (palje), johon tomu ei vaikuta. Suurin lika jää heti sisääntultuaan pumpussa olevaan säiliöön, t o m u n sekainen ilma joutuu p u m p p u u n j a painetaan ko- vakumiventtiilin tai imutorven k a u t t a tomusäi- liöön. T ä m ä n systeemin e t u on se, e t t ä suodin j ä ä pois m u t t a h a i t t a n a siinä on se e t t ä palje ja venttiilit kuluvat sukkelaan.
Toisissa laitoksissa t a a s on membraanipumpun asemesta k ä y t e t t y sentrifugaali-pumpun tapaista pyörivää p u m p p u a . Pyörivät siivet sulkee vesi pumppukoteloa vastaan. Pölyinen ilma tulee imu- johdon läpi koteloon, sekaantuu osaksi sulkuveden kanssa liejuksi, osaksi t a a s johtuu siitä kahta si- vuun yhdistettyä painetorvea myöten maahan tai vesialtaasen. Liiallisen liejunmuodostuksen välttä- miseksi johdetaan pumppukoteloon puhdasta vettä, Vaikka veden käytön k a u t t a pölyn eroittuminen on jokseenkin hyvin onnistunut, niin on kuitenkin huo- m a t t a v a , e t t ä voimantuhlaus vaikutukseen nähden on aivan liian suuri. Toisessa ryhmässä, jossa imu- voima on käytännössä annetaan korkeapaineisen
93
höyryn riistää mukaansa ilman j a pölyn tai käyte- t ä ä n juoksevan veden voimaa ilmatyhjän paikan synnyttämiseksi. Missä höyrylaitos jo on olemassa ja sen voiman liikaa osaa voidaan k ä y t t ä ä pöly- imulaitokseen, on äskenmainittu järjestelmä muita paljon edullisempi. .Sillä, m u k a v a s t i k ä y t e t t y n ä ja yksinkertaisesti rakennettuna, s a a v u t e t a a n h y v ä tulos. Mutta t ä t ä varten rakennettu erikoinen lai- tos ei olisi t u o t t a v a . Myöskin toisessa järjestel- mässä tulee huonon imuvaikutukseu sattuessa suur- t e n vesimäärien k ä y t t ö liian kalliiksi.
Periaatteellisena vastakohtana näille imuilma- laitteille on ilmapainepölyttämislaite. Paineilman k ä y t t ä m i n e n puhdistustarkoitukseen ei suinkaan ole uusi. Rautateillä on vaunuosien puhtaaksi puhaltaminen j o k a u a n k ä y t e t t y keino; ei myöskään paineilman k ä y t t ä m i n e n , heittovaikutuksen k a u t t a ilmattomau alan synnyttämiseksi, ole uusi. Mutta paine- j a imuvaikutuksen yhdistäminen puhdis- tustarkoitukseen on Borsigilaisen pölyttämisme- nettelyn pääasiallisin uutuus. Kajoomatta nii- hin riitaisuuksiin, j o t k a ovat syntyneet t ä m ä n me- nettelytavan ja jo mainitun pelkän imumenettelyn etevämmyydestä, tahdon vaan h u o m a u t t a a muuta- mista paine-imu-ilma-pölyttämislaitteen erikoisim- mista ominaisuuksista. Konelaitteen muodostaa täälläkin voimakone, ilmapumppu (tiivistäjä) ja ilmasäiliö eli tuulipannu. Tuulipannuun y h t y y putkijohto, aivan niinkuin imulaitteessakin tapeilla ja kumiletkuilla. Puristaja imee ilman koneonte-
losta, tiivistää sen sylinterissä j a painaa tuon 4—6 atmosfääriin puristetun ilman tuulipannuun j a putkijohtoon. Tässä meillä on siis päinvastainen ilmanliike koneesta k ä y t t ö p a i k k a a n . Kiinnitetystä putkijohdosta, joka on vaan puolet imujohdon läpi- mitasta, kulkee yksinomaan pölytön ilma. Varsi- naisen pölytystyön t o i m i t t a a tässäkin imu- tai puhallussuullinen. Puhdistuksen perinpohjaisuus, täydellinen pölynirtautuminen ja y h t ' a i k a i n e n pölyn-imeytyminen ovat Borsigin paineilma- pö- lynimemismenettelyn etuja. Vieläkin yksi t ä m ä n systeemin etuja on siinä, e t t ä paineilmajohdot voi-
daan tehdä vaikka kuinka pitkiksi ilman e t t ä vai- kutus vähenee, kun taas tyhjä- ilmajohdot eivät
voi mennä yli tietyn pituus rajan. Putkijohdot ja i l m a p u m p p u s a a v u t t a v a t sen lisäksi paine-imuilma- systeemissä suuremman toiminta-varmuuden, koska molemmat j ä ä v ä t pölyn ja lian koskematto- miksi. Kaksinkertaisen putken käyttäminen näyt- t ä ä ensisilmäyksellä teoreettisesti erehdykseltä, jota käytännössä ei kuluminkaan ole, koska sen k ä y t ä n t ö ei tuota mitään epämukavuutta, varsin- kin siksi e t t ä sillä saavutetaan erinomainen pö- lyttämien, joka taas toisissa järjestelmissä on an- t a n u t aihetta alituiseen pölyneroittamistavan muut- telemiseen.
Saksassa ovat t ä m ä n t a p a i s e t pölyttämislaitok- set jo löytäneet tiensä hotelleihin ja yksityisasu- muksiinkin, ja viime aikoina on niitä meilläkin k ä y t ä n t ö ö n tarjottu.
CfcJ $ 3 C p
ALUEEN KAIKKI KÄSITTÄVÄISYYS JA VAIKUTUSTEN KOKONAISUUS TEKEVÄT TAITEESTA ENSIARVOISEN KASVATUSVÄLINEEN. J O K A EI MAAILMAN KAUNEUTTA LÖYDÄ EIKÄ VOI SITÄ ITSELLEEN OMIS- TAA, HÄNEN KOKO SIELUNSA SEKÄ RUUMIINSA KÄRSIVÄT VAHIN- KOA; HÄNEN MAAILMANKATSOMUKSENSA JÄÄ AHTAAKSI JA PUUT- TEELLISEKSI, HÄNEN TAHTONSA JA TYÖKYKYNSÄ KAIPAAVAT USEIN ELVYTTÄVIMPIÄ JA JALOIMPIA VAIKUTELMIA.
OTTO ERNST.
^ ^ = . ^ 7 7
Kotitaide Vlknnen sisällys:
Suomalainen taideteollisuus — huomioonottamaton vientitavara, kirj. Gustaf Strengell. — Pietarin Siviili-insinööriklubin rakennustaide-näyttely Pietarissa, kirj. —nn—. — Englantilaiset helppo- hintaiset huonekapistukset, kirj. G. S - II. — Pölyttämis-laitoksista. Kuvia: Eino Schroderus; Tenholan kirkko (akvarelli), Kadunnurkkaus Räävelissä (akvarelli), Luostaripiha Räävelistä (akvarelli), Makuuhuoneen kalustoa (2 kuv.)— Gustaf Strengell: Naistenhuoneen kalustoa (3 kuvaa).
tZ&
^HELSINGIN PDDSEPPÄTEHDAS OSAKEYHTIÖ - . « - - Ä -
L a s t e n k o t o k . 5
Sähköosoite:
PUUSEPPÄ Puhelin 13 55
Valmistaa Huonekaluja, Konttorin-, Kirkkojen-, Puotien- y. m.
sisustuksia.
Ikkunoita, Ovia, Parkettilattioita seka kaikkia puusepän alalle kuuluvia töitä.
Sanduddin
Capetti- & TOattoliike
fielsinki P. Gsplanaadik. 25 telef. 49 79 on maamme uanbin, suurin ja ajan- mukaisemmin järjestetty erikoisliike
Capetti ja TOattoalalla
fiaaraosasto U)iipurissa Aleksanterin- katu 19 telef. 13 05
! ! ! • ! !
A. ALM'in
T a p e t t i - ja V ä r i k a u p p a
II
Iso Roopertink. 1.
m y y k a i k k i a lajia • • • • •
Maalari värej ä ja suteja ~
s e k ä v ä r j ä t t y j ä ja p a i n e t t u j a
Linoleummattoj a.
Vähäkankaita, Tapetteja, Friisejä ja Nauhoja
y m., y. m.UUTUUKSILLE
Tapettia], friisien
EMOIS-LHKE
TAITEELLISILLEL/r/oleurrjifj alalla
HELSINGIN UUSI TAPETTI LIIKE.
UNIOONINKATU M .
UJ Sal\>e'l
Puhelin J3H.
huomen Käsityön Ystäuät
Unionink. 23 — Puhelin 22 20.
Myy ja järjestää kaikenlaatuisia koruompeiuja, kuin myös kutomatöitä.
Suomen Kultaseppä-O.-Y.
Aleksanterink. 15.
Edullisin kulta-, hopea- ja uusihopea y. m. esineitten osto- ja tilauspaikka.
Huokeimmat hinnat!
Myymälöitä: Turussa Aurank. 12; Tampereella Kauppak. 8.
Westerlund & C:o
Telef. 11 17
Helsinki
Telef. 11 17Parhaimpia Kone-,Sylinteri- Trasselia, Nuoraa, Presen- y. m. öljyjä. — Konsisteeri- ninkiä, Ulkolaisia puulajeja, rasvaa, Vaseliinia, Tärpättiä, Liimaa, Armatuureja, Ruis- Pakninkia, Konehihnoja, kuja y. m.
Hietalahden Osakeyhtiö Höyläys-, Puuseppä- & Huonekalu- tehdas, Verhoilu- & Koristetyöpajat.
Helsingissä, Hietalahdenrannan ja Nuoranpunojankadun kulmauksessa. Puhelin 48. Huonekalunäyttely Nuoranpunojankadun 1 & 2:ssa.
Suomen Väri & Vernissatehdas Osakeyhtiö
Etelä Esplanadinkatu 8 H r M c - i n l v i
Puhelin 85 n e i S l l l K I Haaraosastoja:
Porissa, Viipurissa ja Surussa
Englantilaisia, ranskalaisia, hollantilaisia ja saksalaisia
s&» Suurin varasto kaikellaisia kuivia ja tuoreita värejä, piirustusaineita, harppilaatikoita, piirustuslautoja, «£• vernissoja, öljyjä, lakkoja, sutija, liimaa y. m.
tussia, vesivärejä y. m. y. m. «$• maalarin tarpeita.
Jälleenmyyjille edullisin ostopaikka.
f JOHAN ERICSSON
<v>
4-
P U U S E P Ä N T E H D A S JA «§> 4
HUONEKALUJEN TAIDEATELIEER1 4 "
HALLITUSKATU 14. <$>
Sekä puisia eitä teräksisiä
HIHNAPYÖR1Ä, oikeita Jenkins Venttiiliä, CARBORUNDUM KIVIÄ.
Kaikellaisia l:ma
KONEHIHNOJA ÖLJYJÄ
ja voiteluaineita, trasselia, letkuja ja pakninkla.
Osakeyhtiö T. E. CRONVÄLL.
i i
S. Vuorio
J H JMaalarUuk, ja M
^ Capcttihauppa ^
Aleksanterinkatu 9. Helsinki.
Th. Wulf f
I
Paperi- ja Piirustus- tarpeiden kauppa
Helsingissä - Pohjois-Esplanadinkatu 43.
Kaikenlaatuisia 1:ma Piirustustarpeita
= Haluimpiin hintoihin. =
P. Sidoroxv
Suomalainen Kalustokauppa : Osakeyhtiö
Suomen suurin konekauppa!
Helsingissä, Aleksanterinkatu n:o 7
(entinen Vnasan Pankin huoneusio, vasta- päätä Yhdyspankkia.) Suorittaa oman insinöörin johdolla täydel- lisiä konelaitoksia kaikiltu aloilla, (oista mai- n i n a k o o n : täydellisiä sahalaitoksia, myllyjä, nicijereitä, puusepäntehtaita puuma.ssatehtaita
Konttori ja Konenäyttely :-: >: Pyytäkää erikoistarjous! :-:
m
M K. H. Renlund M
Rakennusaineita.
Valurakennusaineita, Rautapalkkia, Rata- ja Raitiotiekiskoja, Sementtiä, parhaimmilla merkeillä varustettuja.
Tulenkestäviä- ja Punasia tiiliä.
Sammutettua ja sammuttamatonta kalkkia, Kattopeltiä, mustaa ja galvanoitua, Katto- ja Seinähuopaa, Pinkopaperia, Asfaltti- lakkaa, Kivihiilitervaa, Puutervaa.
Ikkunalasia. Korkkimattoja.
Ovi- ja Ikkunaheloja uusinta mallia.
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
• Viiniläinen Buonekalu-Varasto •
• •
f •
• •
• •
• •
Rydman & C:o
HUksanterinh. u.
Kaikenlaatuisia h u o n e k a l u j a , k a n k a i t a , verhoj'a, u u t i m i a , m a t t o j a y. m.
E r i k o i s o s a s t o a m e r i k a l a i s i a k o n t t o r i h u o n e - k a l u j a .
• •
• •
• •
•
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
L E V I T T Ä K Ä Ä K O T I T A I D E T T A !
Hyvin lajiteltu varasto:
T a p e t t e j a , r e u n u k s i a . k o r k k i m a t t o j a j a
r u l l a k a r t i i n e j a
: : : ; : : : :
Viipurin Tapettikauppa
KARL LAGERBLOM
Relsingissä ftleksanterink. 50.
Cel. 20 94.
!
K. LINDROTHin | |
KORISTE- JA RÄKENNUS-
| TAKEITTENTEHDAS |
Helsinki - - Tel. 24 95.
Valmistaa takorautatarpeita niinkuin kattokoristelta, porraskäytävä- ja veranda-aitoja, porttia, palo- tikapultasekä kaikkia l:sen luokan sepänliikkeeseen kuuluvia töitä, esim. Takorautaisia hauta-aito- ja ja ristiä, puutarha-aitoja, kynttiläkruunuja y. m.
Helsinki 1908. K. F. Puromiehen kir|np«ino.
r
i
Helsingin Sementti- & Asfalttiliike
JOHN NORDBERG Puhelin 4 0 0 3 .
QO Tekee kaikkia sementti= ja asfalttialaan kuuluvia
töitä ympäri koko maan. Kohtuulliset hinnat. oo
^>4-4-4>4-4>-^^4>4>'f^>4-4-^>4-<^4-^>^"4>4>
4 4>
4
4>
4
<§>
4-
Erilaatuisia huonekalulukkoja <$>
Rokkolan hyväksi tunnettua P E I L I L A S I A mää- *' rätyissä suuruuksissa suoraan tehtaalta.
JULIUS TALLBERG
Varasto uudenaikaisia huonekaluheloja
Kullattua KUPARIA, MESSINKIÄ, NIKKELIÄ y. m.
Eri malleja piirustusten mukaan toimitetaan mitä pikimmin tehtaalta
Juho F. Aaltosen
Erottaja N:o 11. Puhelin 33 65.
Varasto aistikkaita tapettia kaikista KOTI- j a parhaimmista ULKOMAAN tehtaista. — Friisiä, reunuksia, kulta- listoja, korkkimattoja, pinkopaperia j a
— — -pahvia y. m., y. m . — —
Rakentajat huom.! • • Rakentajat huom.!
fiyvxä rakennustarpeita:
vasoja, parruja, hirsiä, riukuja, lankkuja, lautoja, telinelankkuja, hal- koja y . m . myy
Relsingissä, Vladhnirikatu n . lNJlllr> TTKf/lV^tl
puhdin 3756. p u i o /lnigren
VÄREJÄ JA
PIIRUSTUSTARPEITA
Arkkitehtejä, insinöörejä, geologeja varten.
Parhaita tunnettuja merk- kejä! — Huokeat hinnat!
Antink.29(Polyt. Yhd. talo).
I. H o l m g r e n
Puhelin
28 91
Puhelin
28 91
Aug. Kiökemeister
• • • Helsinki, mm
Suorittaa kaikenlaisia rautabetoni konstruktioneja
„Hennebique systeemin" mukaan.
Keskuslämmitys»
ja ilmanvaihto=laitoksia!
Arvoisille rakennusherroille, arkkitehdeille ja rakennusmesta- reille saan täten ilmoittaa, että nyt kun olen maailmankuulun toi- minimen
Rietsehel & Henneberg, G. m. b. H.
kanssa Berlinissä tehnyt sopimuksen yhteistyöstä, on minulla tilai- suus keskuslämmitys- ja ilmanvaihto-alalla suorittaa töitä uusim- pain periaatteiden ja uusimpain kokemusten mukaan mitä tällä alalla on. Toiminimi Rietschel & Hennebergin monivuotinen koke- mus sekä asema yhtenä mannermaan etevimmistä liikkeistä tällä alalla takaa kaikissa suhteissa ensiluokkaisen työn.
Suunnitelmia ja kustannusarvioita tehdään pyynnöstä.
Kunnioituksella:
ROB. HUBER.
Helsinki.
QE8E8E8E8EBE8E8EBEyEyE8EyB
m S
valmistaa
Huonekaluja ja
£ 3 Puusepäntöitä
J ^ Z Näyttelyvarasto Tampereella Puutarhakadun I6:sta.
EI Campereen EI Rakennuskonttori
myy h a l v i m m a l l a
K a l k k i a , sammutettua ja sammuttamatonta.
S e m e n t t i ä , Lomma, Danmark ja Quinstorp.
T u l e n k e s t ä v i ä tiiliä ja savea.
I k k u n a l a s i a , T a p e t t i a , pingopaperia ja pahvia M a a l i t a r p e i t a ja V ä r n i s s o j a .
R a k e n n u s t a r p e i t a ja T y ö k a l u j a . K o n e t a r p e i t a ja Öljyä.
R a u t a t i e k i s k o j a r~\ - r a u t o j a .
SÖRNÄISTEN HALKO- JA PUUTAVARALIIKE O. Y.
Tehdas, Konttori ja Varasto FREDRIKSBERGINKADUN 13—15. Puhelin 270.
MYYPI: Höylättyjä ja Höyläämättömiä sekä höyrykuivia «*» MYYPI: Polttopuita, halkoja kokonaisina, sahattuina ja lankkuja, lautoja, listoja y. m., y. m. ,*, pilkottuna sekä kotiinajettuna.
VALMISTAA: Karmia, ovia, ikkunoita, konttori, ja myy- f VARASTO: Hylkylautoja, lankunpintoja, hirsiä, vasoja ja piiruja.
mälä-huoneustojen sisustuksia, toimittaa korjauksia ra-
kennusalalla kokeneen rakennusmestarin johdolla sekä T
yleensä kaikkia puuteollisuusalalle kuuluvia töitä. •f' Kaikki nykyajan halvimpiin hintoihin.
±
Läng& Leppäaho
Osakeyhtiö
A l e k s a n t e r i n k . 13. - P u h e l i n 1 4 3 .
Konttori- ja kirjoitustarpeita
P a p e r i a . T u k u t t a i n j a v ä h i t t ä i n .
Konttorikalustoja.
SINIK0P10ITA
RUSKEAKOPIOITA VALKOKOPIOITA
VALOKUVAA
PIIRUSTUKSIA, KONEITA, HUONESISUSTUKSIA Y. M.
^'«SSSoB»*0
TOIMITTAA VALOKUVAUSTÖITÄ
AMMATTIMIEHILLE.
Helsingin
Rakennusainekauppa Osakeyhtiö.
Itä Heikinkatu 3.
Haaraliike Sörnäisissä Hämeenkatu 2.
# 4» Rakennusaineita, Rautatavaraa, # * 4» <&» Värejä ja Öljyjä, Talouskaluja, 4§t -:!§•
Pyytäkää Hintailmoituksiamme!
Helsinki 1908, K. F. Puromiehen klrj«rulno.
