Kotitaide A 12/1908

(1)

1908 N:o 12

Suurin ualikoima

Taidetepllisuusesineitä

kuparista, messingistä, b r o n s i s t a , r a u d a s t a , kristallista, porsliinista

ja fajansista

G. F. STOCKMANN OSAKEYHTIÖLLÄ

HELSINGISSÄ.

H U O N E S I S U S T U K S I A R A K E N N U S T A I D E T T A MAALAUSTA JA KUVAN-

<oo o o V E I S T O A o o T A I D E T E O L L I S U U T T A

TOIMITUS:

EINO SCHRODERUS, VIETTI NYKÄNEN TYYNE KOLINEN y. m. y. ra.

Toimituspaikka: Alpertink. 20. puh. 55 94.

Konttori: Huvilakatu 5, puh. 6 44. • Posti- osoite: Suomen Teollisuuslehden Kotitaide.

Tilaushinta 9 mk. • Ilmestyy 12 num. vuo- dessa \ ählntäin 30 kuvaliitteen seuraamana.

7:s uuosikerta

5 5

ERITYISLIIKE

Taiteilija- ja Piirustusaineita 5 I. Henrikink. 5

J H e l s i n k i , j

(2)

^ f e

Hennebique Rautabetonia, R. P. HEINRICH.

Sähköosoite: Heinrich. < > Helsinki Pohj. Esplanadink. 27. < > Puhelin 44 57.

T e k e e täydellisesti tulenkestäviä Rautabetongirakenteita omien systeemien ja muiden nykyaikaisten ja koeteltujen rakentamlsmetoodien mukaan.

Kokonaisia paperi- ja selluloosatehtaita, puuhiomolta, höyrysahoja y. m. Turpiinilaitoksia Kouluihin, sairashuoneisiin, asuntoihin y. m. kaksinkertaisia kolvia täytteineen tai ilman. .

Suomen suurin

Kateaineiden erikoisliike,

ammattitaitoisine johtajineen kat- to-, tiili-, liuska-, Heinrichin re- formikatto, puusementtikatto y. m . rakenteissa.

Palkittua työtä.

S u o m e s s a rakennettu:

Tirkkosen Iiikepalaisi, Tampere.

Lauritsalan höyrysaha, Lauritsala.

Porvoon selluloosatehdas, Tolkio.

Kansakoulurakennus, Helsinki.

Luteril. evankeliyhdistys, Helsinki.

Nokian Osakeyhtiö, Nokia.

Helsingin kaup. työväen asuntoja.

Punkaharjun asematalo.

Kansakoulurakennus Kotkassa y. m., v." m.

Saksalaisten ja itävaltalaisten

Miinchenin Pyrofogontlaitosten

haaraosasto.

„Pyrofogont" lattiat (valmistettu yli 500.000 mä) terveydellisessä suhteessa paraita koulujen, sairaaloiden, asuinraken- nusten y. m. lattioita.

Paraita suosituksia.

PARAS KATT0= JA ERISTYSHU0PA.

Ruberoidi pysyy ehdottomasti vedenpitävänä!

Ruberoidi kestää aina ilman vaikutukset!

Ruberoidista ei paahtavimmassakaan helteessä tipu mitään; tämän kautta pysyy puhtaus aina ja kattokourut eivät likau!

Ruberoidi on hajutonta, alasvaluvaa sadevettä voidaan käyttää talouteen!

Ruberoidia ei kattamisen jälkeen sivellä. On olemassa kattoja, jotka ovat värillä sivele- mättä pysyneet 11 vuotta vedenpitävinä!

Ruberoidia voidaan laskea sekä kaltevaan, makaavaan että pystyasentoon!

Ruberoidi korvaa alallaan halpuudessa ja hy- vyydessä puusementin, eristää erinomaisesti vettä, lämpöä ja kylmää, ja tarvitsee sen lisäksi pienen painonsa takia (1 mä = 2 kg) hyvin köykäiset kattotuolit!

Ruberoidi on taipuvaa, niin että muuri- ja piippusaumat voidaan sillä peittää!

Ruberoidi voidaan maalata tavallisella öljyvä- rillä!

Ruberoidiin ei väkevätkään hapot, lipeät ja kaa- sut vaikuta! Veturien ja savupiippujen rikki- pitoiset höyryt eivät sen vuoksi sitä syövytä!

Ruberoidia siihen kuuluvine lisäaineineen sekä neuvoja ja selityksiä saadaan liikkeeltä.

OSCAR FRANCK & C:o.

Ruberoidiseuran m. b. H. Hamburg tuotteiden yksinmyyjä Suomessa.

P . E s p l a n a d i n k a t u 2 7 . H E L S I N K I . P u h e l i n 5 0 9 6 .

R.NELL1H

KULTASEPPÄ Valmistaa kaikellaista kaita- ja hopeasepäntyötä.

ite^jrsi - s i i

Ilmoittakaa Kotitaiteessa!

Turun Kaakeli=

Tehdas

myy halvimmalla aivan uusmallisia kotimaisten arkkitehtien piirustusten mukaan valmistettuja uu- nia sekä" saleja että ruoka- saleja ja jokapäiväishuo-

neita varten.

Näyttelyvarasto

Helsingissä,

lso'Roobertinkatu 25

Taidetakomo

::KORU: II

Eino S c h r o d e r u s .

II »I S Valmistaa lamppuja, lyhtyjä, kynttiläjalkoja, ' kirjoitustelineitä, huo- nekaluheloja y. m., y. m.

Ottaa suorittaakseen kaikenlaatuista rauta-, kupari- ja messiukiteoilisuiulen alalle kuuluvaa taiteellista työtä.

EINO SCHRODERUS.

Arkkit.

Kristlanink. 5. P. 53 48. TAKOMO Pietarink. 14.

(3)

K O T I T A I D E

1908

T o i m i t u s :

Eino Schroderus, Vietti Nykänen, Tyyne Kolinen y. m.

SEITSEMÄS VUOSIKERTA

K. F.

H E L S I N K I

PUROMIEHEN KIRJAPAINO 1908

(4)

KOTITAITEEN 515Ä&&Y5.

Tavalliset numerot viittaavat tekstisivulle.

* merkitsee kuvitettua kirjoitusta.

A Akseli Gallen-Kallela ja dekoratiivinen taide . *17 Arkkitehtien taiteellinen omistusoikeus . . . 111

E Ebenholtsi 153 Eduskuntatalokilpailun pöytäkirjasta *19

Englantilaiset helppohintaiset huonekapistukset 89

H Hallin historiasta 121 Helsingin rakennusolot v. 1907 16

J Joseph Olbrichin muistolle 95 K Kesävierasten asunnot -.11,30,45

Kilpailu Kotitaiteen asiamiehille 142

Kotitaide 1 Kotitaiteen huonekaluja lamppukilpailu . . . 31, 69

Käytännöllisiä neuvoja 114, 127 Köpenhaminan Akateeminen Arkkitehtiyhdistys 104

L Luonto ja taide 119 M Makukysymyksestä 137

Mallikudontalaitos 67 Matkailijan toivomuksia teiden kaunistamiseksi 78

Mietelmiä 68, 70, 94, 110, 120

Munchenin näyttely 1908 *I43 O Oitbackan Nuorisoseuran talo Kirkkonummella *45

P Pietarin Siviili-insinööriklubin rakennustaide-

näyttely Pietarissa »86, 105—107, 109

Puu-upoke- eli intarsialeikkaaja 58

Pölyttämis-laitoksista 93 R Rakennustemme arkkitehtuurista sananen. . . 105

Ruberoidi 16 S Sananen ruotsalaisista huvilarakennuksista . . *I15

»Seitsemän veljestä" Gallen-Kallelan somista-

mana 150 Suomalainen taideteollisuus — huomioon otta-

maton vientitavara 81 Suomen Käsityön Ystävien joulunäyttely . . . • 140

Syysnäyttely Ateneumissa *129 T Taideteollisuusyhdistyks. huonesisustuskilpailu 128

Taiteellista metalliteollisuutta *13 Taiteilija Berndt Lagerstamin huvila kilpailu . *8—10

Tampereen kansakoulukilpailu 59, 80 Tampereen Työväenyhdistyksen piirustuskil-

pailu 15 Taulujen kehyksistä 73

Teollisuusnäyttelyn johdosta Helsingissä v. 1908 *101 Työväen Sanomalehti O. Y:n uusi talo . . . . *14 U Uudenaikainen huonesisustus- eli interiöri-

taide *2, 27, 36, 47 V Vanhat ammattikyltit ja niiden uudestasynty-

minen *51 Vähän Louis ja Eva Sparren taidenäyttelystä . *33

Y Yleisön maku 99 Yleisöä on kasvatettava ymmärtämään rakennus-

taidetta 65

Kuvaliitteitä.

Kuvaliite I Taiteilija Berndt Lagerstamin huvila.

Kuvaliitteet II ja III Herrankamann kalustoa.

Kuvaliite IV Arkihuoneen kalustoa.

„ V Pohjapiirustuksia kesävierasten asuntoihin, Kuvaliitteet VI ja VII Kesävierasten asuntojen sisus-

tusta.

„ VIII ja IX Ruokasalin ja makuuhuoneen kalustoa.

X-XVI, XIX, XX, XXIV, XXV ja XXVIII Arkihuoneenkalustoja.

XVII, XVIII, XXI, XXIX ja XXX Kattolamppuja.

Kuvaliite XXII Tyyny.

XXIII Pöytäliina.

„ XXXI Suojaskannet.

Kuvaliitteet XXVI ja XXVII Ruokasalin kalustoa.

Kuvaliite XXXII Sänkykamarin kalustoa.

Kuvia ilman tekstiä.

Akvarelleja 81,82,84 Herranhuoneen sisustusta 6, 7

Huvila Drakudden 134—137 Kauppias Tuomelan huvila Alajärvellä . . . . 56, 57

Kuvia Taideteollisuusyhdistyksen kevätnäytte-

lystä 122—125 Lamppuja 42, 151 — 153

Makuuhuoneen kalustoa 86, 87 Monogrammeja 14^ 154

Naisten huoneen kaiustoa 8 9 - 9 1 Porttiehdotus kaupungin puistoon 65 Pöytäliinoja 12 77

Rintasolki 12 Ruokasalinkalustoa 138

Sortavalan Kansallispankin sisustusta . . . . 43

Talvimaisema 73 Tehtaan isännöitsijä G. Snellmanin huvila Ke-

missä 54, 55 Tyynyjä 7, 136 Uutimia 12, 77

O O o

(5)

Ihanne valaistus

L u x - v a l o tehdassaleissa

o n

__ L u x - v a l o työhuoneissa

^ J L u x — v a l o pihoissa ja teillä

^ ^ / m V w 5

^{L u x}

~

^{v a l}

° rakennuspaikoilla y. m. y. m.

Helppohintainen. Vähän kuluttava. Kaunis ja uarma.

Luetteloja, hintailmoituksia ja kiisiannusarvioita pyynnöstä ilmaiseksi.

S u o m e n Lux-Osakeyhtiö Helsinki. Vladimirink.2. Puh. 6681

I SUOMEN TEOLLISUUSLEHDEN

JA

K O T I T A I T E E N I

uanboja uuosikertoja

saadaan lehden konttorista, Huvilakatu S.

Ruvetkaa

»

Asiamiehiksi!

Viidennenosan tilaushinnasta saatte vaivojenne palk- kioksi. Sitäpaitsi jaetaan

Smk. 100: — ylimääräisinä palkintoina.

N y k y i s e t t i l a a j a t ! Uudistakaa ajoissa tilauksenne.

Kchoittakaa muitakin tilaamaan.

— Yksi tilaus tehdään käytännöllisimmin postikontto- reista, niin kun päästään tilausmaksujen lähettämisestä ja kirjevaihdosta.

Kotitaide 12 ilmestyy arkit. E. Schroderuksen sai- rastumisen takia vasta tammikuun 10 p:nä.

KARHULA OSAKEYHTIÖ

Osasto: KONEPAJA - - Sähköosote: URSUS, Karhula

VALMISTAA:

Täydellisiä puuhiomo-, pahvitehdas- ja sahalaitoksia, lastuuilla- tehtaita. o Kylmä- ja lämpöhiomokoneita. o Kartonkikoneita o o o o o o o Selluloosanostokoneita. o o o o <> o

Keski pakoislajiftcl u koneita HU OM.! Karhulan uusin patentti. O O O TUOTAHTO: 8 tonnia puumassaa 24 tunnissa.

Amerikkaan valmistettu näitä vuodesta 1905 alkaen jo 50 kpl. O O O O O O O O Kuiuaustorneja puumassaa ja pahuia uarten o a a Turpiinia korkealla vaikutusmäärällä, Achillesmallia o • Voimajohtoja, erityisillä rengasvoitelulaakereilla a o Tauarauaunuja, normaali- sekä kapearaiteisille radoille Rotatsioni- sekä sentrifugaalipumppuja o o • a Kokilliin valettuja uaununpyöriä sekä arinarautoja Hydraulisia puristimia sekä akkumulaattoria a o Kaikenlaista pienempää teräsualua a o a o o KUSTAHHUSARVIOITA sekä PIIRUSTUKSIA ilmaiseksi.

Edustaja:

Osakeyhtiö INDUSTRIA, Teknillinen toimisto Helsinki. = = =

3U.LIUS TALLBERG

H E L S I N K I

Ruuti ja Dynamiittiliike Helsingissä

o o o o o o o

Erikoisliike Rakennusaineita ja Työkaluja, + Asfalttihuopaa, Sementtiä, Saviputkia, Tulen- + kestäviä tiiliä, Muoto-rautaa, Ikkuna japeilila- sia, Rautapelkkoja, Raitiotietarpeita, Kattolev.

Haaraosastoilleen maaseudulla

(6)

EIISI. ARUIDSSONin

•

• • • • •

Helsinki.

P. Sidorow

Suomalainen Kalustokauppa Osakeyhtiö

S u o m e n s u u r i n k o n e k a u p p a K o n t t o r i j a K o n e n ä y t t e l y Helsingissä, Aleksanterinkatu N:o 7

Suorittaa oman insinöörin johdolla täydellisiä konelaitoksia kaikilla aloilla, joista mainittakoon:

täydellisiä sahalaitoksia, myl- lyjä, meijereitä, puusepänteh- taita, p u u p a h n a t e h t a i t a y. m.

:-: Pyytäkää erikoistarjous :-:

Fiskars

Aktiebolag

Posti-osoite: Fiskars.

Sähkö-os.: Aktiebolaget Fiskars.

P u t l a t t u a k a n k i r a u t a a , M a r t i i n i r a u t a a - j a t e r ä s t ä , R a u t a - j a t e r ä s l e v y ä , V a l u r a u t a a ,

P o r a t e r ä s t ä , r a u t a k a n k i a , K a r k e a j a h i e n o t a k e i t a , K o n e i t a ja t y ö k a l u j a , L a n k k u j a j a l a u t o j a .

KfcUtaOt^

STREBELWERKIN

Keskuslämmitys=

kattiloita

j lämmintä vettä ja matalapaineista f höyryä varten a l a t i v a r a s t o s s a

JULIUS TALLBERGILLA.

Jobn Suanljung

Asianajaja &

Patenttiasiamies

Fabianinkatu 8.:-: fielsinki.

Kirjeenvaihtajia useissa

— muissa maissa. —

toii

Rermes

(Edvard Koskinen)

H e l s i n g i s s ä , A l e k s a n t e r i n - k a t u 4 6 ( S e n t r a l i p a s a a s i ) .

P u h . 4 4 4 2 j a 6 2 4 3 Toimittaa ilmoituksia kaikkiin koti- ja ulkomaan sanomalehtiin laskien lehtien omat hinnat. Huom.!

Yksi käsikirjoitus! Yksi maksu- paikka! Sanomalehtiluettelo ilmaiseksi ja postivapaasti.

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

• •

SUOMEN GUMMITEHDAS OSAKEYHTIÖ HELSINGISSÄ

suosittaa t u o t t e i t a a n : KALOSSEJA

PAÄLLYSKENKIÄ Ja URHEILUKENKIÄ KONEHIHNOJA gummlpäälllsellä eli Il-

man sila GUMMILETKUJA h yryä, vettä, Ilmaa kaasua, happoja y. m.

varten

SPIRAALILETKUJA PUUVTLLALETKUJA paloruiskuja varten, si- säpuolelta gummltet- tuja

PYÖRÄRENKAITA ajoneuvoihin

Tehtaan leima

i

GUMMISIA pumpunventtlilejä, laattoja, nyöriä pesu- y. m. valssien päälli- siä. korkkia, tiivistys- nauhoja,'["palloja, bll- jardlvalleja y. m.

SEPARAATTORI- RENKAITA KONETIIVISTETTÄ RAAPOTUSGOMMIA merkki „Karhu"

y. m. m. m.

OTTAA tehtäväkseen kaikkia gummialalle kuuluvia täitä piirustusten eli mallien mukaan.

• •

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Berlin-Anhaltische Maschinenbau Actien-Gesellschaft

Voimansiirtoja

Felten & Guilleaume, Köln a. R.

Voimansiirto=

koysia

E d u s t a j a S u o m e s s a

SANDMAN & C:o

TAMPEREELLA.

Sähköosote SANDMAN Puhehn: 800

Aktiebolaget Sandvikens Skeppsdocka och Mekaniska Verkstad Helsingissä

Valmistaa H ö y r y l a i v o j a eri lajia; M a a - ja M e i j e r i h ö y r y k o - n e i t a myöskin nopeakulkuisia, vauhtipyöräsäästäjällä; H ö y r y - k a t t i l o i t a käytännössä olevia muotoja, myöskin vesiputkikattiloita varustettuja tulistuslaitoksella sekä ilman; R a u t a t i e v a u n u j a kaikenlaatuisia, myöskin kapearaiteisia teitä varten; L e v y t ö i t ä joka lajia; k u i v a t o k k a ia t e l a k k a nusilla ajanmukaisilla laitoksilla.

- Tampereella -

suosittelee valmistamiaan erinomaisia

t

Raami- ja Sirkkelisahoja Pölkky- ja Tukkisahoja Terärautoja Sahoille ja paperitehtaille.

Suomen Sahanterätehdas Osakeyhtiö

Tampere.

(7)

j v U I - i i i i P o m i s t . V i c t o r R y d m a n . '*

4> Lamppuja, Lampunosia, <$>

T PPMSl 11165

^Lasia

»

^Posliinia

y-

^m

- 4-

^

I N IMI. IUUU

Petroleumia ja bensiniä. <§>

"f* HUOM.! Täydellinen varasto sähkölamppuja.

4- "f*

^ - ^ f 0.8. Uictor Forselius, tuella,

kuuluvia maanviljelykseen, meiieritoimeen ja leolli- suuteen, K o n e t a r p e l t a , P u m p p u j a , Vesijohtoja, T e k o - L a n n o l t u s a l n e i t a , S i e m e n i ä y. m.

Meijereitä a s e t e t a a n se- : Ä ! U # kä R a d i a a t t o r e l l l a e t t ä

»•=- S e p a r a a t t o r e i l l a .

O . Y . V i c t o r t - o r s e l i u s , Turku.

G. W. Sohlberg

Helsinki M e t s ä s t ä j ä n k a t u 4

V a l m i s t a a k a i k k i a peltisepän a m m a t t i i n k u u l u - via r a k e n n u s t a r p e i t a , n i m i t t ä i n v e s i k a t t o j a m u s - tasta j a g a l v a n o i d u s t a pellistä, l a s k u t o r v i a ,

koneella tehtyjä polvia, vaasia, kolosseja,

v i i r i ä sekä m u i t a sinkkikoristeita. I l m a l ä p p i ä (venttiiliä) eri kokoa jo mallia. K y l p y a m m e i t a

ja v e d e n l ä m m i t y s u u n i a . — Kirkkoihin k a - miinoita ja ukkosenjohteita.

Kaikki mitä h u o k e a m p i i n hintoihin.

K u s t a n n u s - a r v i o i t a ia h i n t a l u e t t e l o j a l ä h e t e t ä ä n p y y n n ö s t ä .

Öljyjen j a K o n e t a r p e i d e n t u o n t i l i i k e

^dcsterlund & C:o

Celef. 1117 = Relsinhi = Celef. 1117

P a r h a i m p i a K o n e - , S y l i n t e r i - y. m . ö l j y j ä . - K o n s i s - t e e r i r a s v a a , V a s e l i i n i a , t ä r p ä t t i ä , P a k n i n k i a , K o n e b i b - n o j a , C r a s s e l i a , JSuoraa, P r e s e n n i n h i ä , — U l k o l a i s t a

puulajeja, l i i m a a , a r m a t u u r e j a , r u i s h u j a y. m .

l:a P a r a i s t e n Kalkki

on o m i n a i s u u k s i l t a a n s u u r i m m a s s a m ä ä r ä s s ä puhdasta ja sito- vaa, riittää paraiten ja on sen vuoksi käytännössä huokeinta.

l : m a P A R A I S T E N K A L K K I K I V I k o r k e a p m - s e n t t i n e n ; erinomaisia lajeja sellulosa-, l a s i - j a rautatehtaille.

Erinomaista marmorirouhetta sementtimosaikkia varten.

PARAISTEN KALKKIVUORI OSAKEYHTIÖ

Konttori P a r a i s i s s a ja H e l s i n g i s s ä , Vladimirink. 20. tel. 122.

Letkuja,

k y t k i m i ä ja s u i h k u p u t k i a .

öljyjä,

talia ja konsistenssirasvaa.

Konehihnoja,

ommelhihnoja ja hihnalukkoja.

Fagerstan teräsköysiä,

sahanteriä ja höylänteriä.

Mirgelipyöriä,

telkivitjoja ja ketjuja.

Presenninklä,

ja presenninkikangasta.

Pumppuja,

putkia ja putkiosia.

Hohtimia,

t a p p u r o i t a ja p i k e ä .

Jenkinin

venttiilejä ja pakninkia.

Injektoreita,

manomeettereita ja hanoja.

Värejä, happoja, ja kemikaalioita.

Carborundum-

kiviä, pulveria ja kangasta.

Morgan upokkaita,

valimografiittia ja m u o t t i p i i k k i ä .

Teräs- ja puisia hihnapyöriä, akseleita, laakereita, telkinrenkaita.

Puhdistuskangasta, trasse-

l e i t a ja t r a s s e l i l a a t i k o i t a .

Laakerimetalleja,

viiloja ja v e s i l a s e j a .

Asfalttikattohuopaa, vuoraushuopaa ja kattovoidelia.

Linoleumimattoja,

m a a l a t t u j a , plain ja inlaid.

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö

Voitto yksinomaan I

vakuutettujen hyväksi Suurin kotimainen - henkivakuutusyhtiö -

K. A. WIGG

K o r k e a v u o r e n k . 15. Tel. S (J7

T a k o m o ja

Ajokalutehdas

Suorittaa R a k e n n u s t a k e i t a K o r i s t e l u t a k e i t a sekä k a i k - k e a a m m a t t i i n k u u l u v a a työtä K o r j a u k s i a toimitetaan huolella

M. F. H ä t i n e n

H e l s i n k i

S u o m i

T e l e f . 1 3 1 3

Kupari- ja P e l t i s e p ä n l i i k e .

V a r a s t o :

Kupariastioita, Paloruiskuja,

kirkkoja, kyläkuntia ja kartanoita varten.

Peltiuunia,

Katon peittämistä, Lukon korjausta, Avaimia ja Tinausta

h a l p o i h i n h i n t o i h i n .

Rakennusalaan kuuluvaa metallikoristetyötä suoritetaan kaikkea laatu»

Kansia

Suom. Teollisuuslehden vanhoihin vuosi- kertoihin. on saatavana lehden konttorissa.

Helslnglui 1908. K. F. Poromiehen kirjapaino.

(8)

PÄÄRAVINTOLAN PAVILJONKI. EMANUEL von SEIDL.

FRESKOT FRITZ ERLER.

MUNCHENIN NÄYTTELY 1908.

Saksassa arkitehtuuri- ja taideteollisuusnäyttelyt ovat tulleet varsin yleisiksi. Melkeinpä joka vuosi on tällä vuosikymmenellä jossakin Saksan huo- mattavimmista taidekaupungeista ollut arkitehtuuri- ja taideteollisuusnäyttely. Kovin vilkas toiminta on vallinnut saksalaisten taiteilijoitten keskuu- dessa ja paljon ovat he työtä tehneet uuden taiteen luomiseksi. Monet näyttelyt ovat jo osotta- neet, että saksalaisissa on monta ensiluokan tai- teilijaa ja että nämä jo ovat aikaansaaneet sangen huomattavaa.

Aluksi lienee näillä arkitehtuurinäyttelyillä yleensä ollut tarkoituksena näyttää, että todella oli olemassa taiteilijoita, jotka tekivät työtä uuden aatteen puolesta ja myöskin kykenivät jotain luomaan. Nyt nämä asiat ovat jo monta kertaa toteen näytetyt, ja tältä kannalta katsoen ovat

siis näyttelyt käyneet tarpeettomiksi. Mutta on monta muutakin seikkaa, joiden vuoksi näyttelyt yhä vieläkin ovat hyödylliset, jopa välttämättömät.

Esimerkiksi suuren yleisön kasvattamisessa ja sen taiteellisen aistin parantamisessa on näyttelyillä edelleenkin suuri merkitys.

Siitä ei ole niinkään kauan aikaa, kun arkitehtuurin ja taideteollisuuden alalla vallitsi kauhea barbaarisuus. Voimme sanoa, että 19:nnen vuosi- sadan 80- ja 90-luvut olivat täydellisen mautto- muuden aika, jommoista historia tuskin tuntee.

Ja epäilemättä jatkuu tätä aikaa vieläkin. Sangen suuri osa yleisöä on vielä makuunsa nähden raa'alla ja alkuperäisellä kannalla.

Miinchenin näyttelyssä tehtiin erittäin valaiseva koe tämän seikan toteennäyttämiseksi ja selvittä- miseksi. Oli kahteen suureen huoneeseen järjes-

K O T I T A I D E X I I 143

(9)

RUOKASALI. ADALBERT N1EMEYER.

MONCHEN.

RUOKASALI. BRUNO PAUL.

BERLINI.

(10)

tetty erityinen parodinen näyttely. Näissä kah- dessa rikkaasti koristetussa huoneessa vallitsi täy- dessä kukoistuksessaan 80- ja 90-luvun mauttomuus. Äitelät väriyhdistykset olivat vähällä saattaa katsojan pahoinvoivaksi. Kaikenlaiset villit orna- mentit kiemurtelivat pitkin jokaista mahdollista pintaa. Jokaisella neliömetrillä vapaata pintaa oli joku arvoton korukapine. Mitä teatralisimpiin las- koksiin poimutellut, arvottomat kankaat riippuivat kehnoissa tangoissa jokaisen akkunan ja oven edessä. Sanalla sanoen, mauttomuus vietti täällä hurjia orgioitaan.

Vaikka nämä huoneet olivatkin kovin demonstra- tiivisesti järjestetyt, niin huomasi ainoastaan noin 70 % kaikista näyttelyissä kävijöistä pilan. Muut 30 % yleensä arvelivat: „Oo-jaa — sangen kaunista, mutta sellaistahan meillä on kotonakin".

Kuulinpa vielä muutamien sanovan: „Vihdoinkin oikein kaunis vanhaan tyyliin sisustettu huone.

Mikähän toiminimi lienee tämän näytteille pan- nut".

Vielä on monta näyttelyä tarpeen, ennenkuin nuo 30 % ovat tottuneet katsomaan asioita uudelta, jalommalta kannalta. Vielä on paljon työtä teh- tävä, ennenkuin kaikki ovat kyllin sivistyneet käsittämään mikä on taidetta.

Meillä Suomessa lienee asiain tila tuskin niin- kään onnellinen kuin Bayerissa. Yleisömme on vielä vähemmin taidetta harrastava ja luonnollisesti myös taiteellisesti sivistymättömämpi. Baye- rissa on paljon vanhaa hyvää taidetta, jolla deka- densiajasta huolimatta on juurensa ainakin jossakin osassa Bayerin kansaa. Meillä tuskin nimek- sikään on taiteellisia traditsioi.eja, sillä meidän sivistyksemme on siksi nuori ja on suurimmaksi osaksi peräisin vasta taiteen dekadensiajalta. — On siis selvää, että Suomessa tarvitaan vielä enemmän työtä taiteen kohottamiseksi kuin Baye- rissa.

Näyttelyillä on myöskin suuri merkitys taitei- lijoille itselleen, ei ainoastaan sentähden että ne synnyttävät vilkasta toimeliaisuutta antamalla tai- teilijoille paljon töitä ja tehtäviä, vaan myöskin siksi, että ne sangen tehokkaasti kehittävät ja kasvattavat taiteilijoita. Yhteistoiminnan kautta juuri liiallinen individualismi ja kömpelyys häviää.

Ainoastaan yhteisin voimin voidaan todella luoda uusi suunta, joka on välttämätön taiteellisena oh- jeena ja ojennusnuorana. Kaikkien täytyy sen verran alistua samaan kaavaan, että toinen toi- sensa ymmärtäminen käy mahdolliseksi. Nykyään ilmenee niin suurta eroavaisuutta maussa. Mikä toisen mielestä on erinomaisen kaunista, on toisen mielestä mitättömän rumaa. Toinen pitää

sjtä kauniina, mikä on hänelle tuttua ja mikä

KOTITAIDE XII

NAISTEN HUONEESTA. MAX PFEIRFER.

MUNCHEN.

synnyttää vastakaikua hänen sielussaan; toinen taas pitää sitä rumana, mikä on hänelle tuntema- tonta ja mitä hän ei ymmärrä. Tästä syystä tar- vitsemme jonkinlaisen kaavan, jonka mukaan voimme arvostella. Joka tapauksessa jää kyllä sijaa persoonallisten ominaisuuksien kehittämiselle.

Jo 10 vuotta sitten puhuttiin uudesta tyylistä arkkitehtuurissa ja taideteollisuudessa. Silloin kyllä oli yksilöitä, jotka todella tarkottivat uudistusta ja jotka tekivät työtä uuden tyylin aikaansaami- seksi. Mutta jokainen kulki silloin omaan suun- taansa, yhteistä oli ainoastaan se, etteivät he tehneet mitään vanhaa. Tämä »uusi tyyli" oli siis silloin negatiivista laatua.

Nykyään olisimme enemmän oikeutetut käyttä- mään sanoja „uusi tyyli", sillä nyt on myöskin jotakin positiivista aikaansaatu. Nyt on eri taitei- lijoilla jotakin positiivisesti yhteistä. Kaikki teke- vät jossakin määrin työtä samojen periaatteiden mukaan. Mielellämme emme nytkään puhu uudesta tyylistä, sillä vieläkin ovat erilaisuudet liian suuret.

Tyyli on tietysti aina riippuvainen ajan hen- gestä ja elintavoista sekä teknillisistä ja konstruk- tiivisista mahdollisuuksista. Nämä seikat ovat aina kehityksen pohjana.

Monessa paikassa on moitittu Miinchenin näyt- telyä siksi, että se olisi ollut kauttaaltaan saman- kaavainen ja yksitoikkoinen. Mielestäni on tätä seikkaa pidettävä ainoastaan ansiona, sillä se

145

(11)

KUNSTLER TEATTERI. MAX LITTMANN.

osoittaa, -että jo on päästy niin pitkälle, että uusi tyyli todella on syntynyt.

Miinchenin kaupunki on vanhastaan tunnettu taidekeskus. Keväisin ja syksyisin on Miinchenissä suuri ulkomaalaisten tulva. Saksan kaupungeista on Munchen se, jonne matkustavaiset mieluimmin suuntaavat kulkunsa. Kukapa ei viihtyisi Bayerin hauskassa ja kauniissa pääkaupungissa, jossa elämä varsinkin keväisin ja syksyisin on niin vilkasta ja miellyttävää. Näyttelyille on tällainen kaupunki erittäin otollinen, sillä lukuisa ja hyvin vaihteleva yleisö on itsestään taattu. Kuitenkin oli näyttelyä jo kaksi vuotta aikaisemmin paljon reglameerattu ja sangen hyvällä menestyksellä, sillä harvoin on Miinchenissä vieraiden tulva ollut niin suuri.

Näyttelypaikalla näki bayerilaisia talonpoikia kan- sallispuvuissaan, proosallisen näköisiä saksalaisia porvareita, hienoja englantilaisia ja ranskalaisia vieraita ynnä paljo muuta kansaa. Kaikki tämä iloisen ja värikkään arkkitehtuurin yhteydessä, tarjosi mitä mieltäkiinnittävimmän näyn.

Mitä itse näyttelyyn tulee, oli se sangen suu- remmoisesti järjestetty. Ison puiston ympärille olivat näyttelyrakennukset sijoitetut valtavine hal- leineen, ravintoloineen, erityisesti tätä tilaisuutta varten rakennettuine teatterineen ynnä muine huvittelupaikkoineen. Oli pidetty huolta siitä, että yleisö taiteellisen nautinnon ohella myöskin saattoi huvitella.

Paljon olisi kerrottavaa tämän näyttelyn taiteel- lisista tuloksista, mutta tässä täytyy rajoittua ainoastaan kaikkein tärkeimpään.

Näyttelyrakennuksista oli sangen suuri osa tullut arkkitehti Emanuel Seidelin osalle. Hänen rakentamansa oli muunmuassa suuri ravintola, joka sekä uiko- että sisäpuolelta oli erittäin hyvin onnistunut. Ollen näyttelypaikan länsipuolisena päätteenä ja suuren Bavaria-muistopatsaan vasta- painona, oli se sangen monumenttaalisesti käsitelty ja rakennettu kahden metrin korkuiselle terassille.

Sen edessä oli suuri avonainen paikka, jota koristi iso suihkulähde monine kuvanveistoksineen, joittenka taustan muodosti ihana näyttelypuisto.

Kauvempana kukkulalla kohosi mahtava Ruhmes- halle Bavaria-patsaineen.

Ravintolan useista saleista ja huoneista on erityisesti mainittava pohjoinen paviljonki, jossa sei- niä koristavat Fritz Erlerin kauniit freskomaalauk- set. Värivaikutus oli tässä huoneessa erinomainen.

Keltaisten, seiniä vastaan seisovien puolipylväiden välissä olevat väririkkaat kiehkurat tekivät erinomaisen vaikutuksen. Valkoiset huonekalut ja valkoiset pöytäliinat kohottivat seinien rikasta värivaikutusta. Arkkitehtuuri tässä pohjamuodol- taan pyöreässä huoneessa oli hyvin yksinkertainen ja luonnollinen. Sileitä seiniä vastaan asetetut puolipylväät kannattivat tummaksi maalattua arkki traavia, jonka päällä lepäsi kuvunmuotoinen katto.

146 KOTITAIDE XII

(12)

RUOKASALI. HANS HERTLEIN.

MUNCHEN.

Pylväiden välissä oleva seinäpinta oli jaettu kahteen osaan, joista ylimmäinen oli koristettu fresko- maalauksilla. Alimmainen pinta oli peitetty tum- man harmaansinisellä värillä ja synnytti yhdessä värikkäiden maalauksien ja keltaisten pylväiden kanssa erinomaisen värivaikutuksen. Suhteet eri pintojen ja eri arkkitehtuuriosien välillä olivat hienosti punnitut.

Erityinen kunniasija miincheniläisessä sisäarkki- tehtuurissa on annettava Bruno PaulMlle. Hän on siinä lahjakkain ja vaikuttavin henkilö. Hänen jälkiänsä käyvät useimmat nuoret miincheniläiset taiteilijat. On esim. sangen kuvaavaa, että entinen Behrens'in oppilas Theodor Veil vähitellen on täydellisesti omistanut Bruno Paul'in arkki- tehtuuriluonteen. Hänen näyttelyhuoneensa nais- tenmuoteja varten oli aivan Paul'in henkeen luotu ja sitä karakteriseerasi sama yksinkertainen, jalo hienous. Tämä huone osoitti, että sen tekijä on sangen etevä taiteilija, joka jo on saavuttanut verrattain suuren kypsyyden. Yksinkertainen selvä pohjamuoto, arkkitehtoonisesti erittäin hienosti jaotettu seinäpinta peileineen ja oviaukkoineen, ovien yläpuolella olevien pintojen hieno koristelu, näyttelyvitriinien erinomaisen soma muoto, lattiata peittävä pehmeä matto, mukavat nahkalla päällys- tetyt kaunismuotoiset tuolit — kaikki yhdessä loivat erittäin aistikkaan ja sivistyneen arkkiteh- toonisen kokonaisvaikutuksen.

Muista nuorista, ennen tuntemattomista taiteili- joista, on erittäin mainittava Hans Hertlein, Karl Rehm ja Horst v. Zedtvitz, jotka kaikki olivat asettaneet näytteille kauniita töitä. Sieviä olivat Hans Hertlein'in sekä Horst v. Zedwitz'in ruoka- huoneet, jotka molemmat olivat miincheniläiselle taiteelle sangen karakteristiset. Näissä esiintyi jokapäiväisempi tai porvarillisempi suunta miin- cheniläistä huonetaidetta, jonka etevimmät edus- tajat ovat Richard Riemerschmid, Adalbert Nie- meyer ja Karl Bertsch. Viimeksi mainittu on tämän suunnan etevin edustaja ja harvinaisen miellyttävä ja hieno taiteilija. Hänen makuuhuo- neensa oli näyttelyn parhaimpia huoneita ja yleensä parasta mitä sisäarkkitehtuurin alalla saa nähdä.

Värien yhteenpano eli erinomainen. Sinisenharmaat seinät, murretun violetit, betsatusta käheräkoivusta tehdyt huonekalut ja valkoinen katto, jonka erottaa seinästä hieno kultainen lista, sulivat värissä erinomaisesti yhteen. Huonekalut olivat kaikki erinomaisen hienot, niitä vastaan ei ollut mitään muistutettavaa. Huoneen kokonaisjärjestely oli kovin aistikkaasti ja tuntehikkaasti tehty.

Adalbert Niemeyerillä oli näytteillä monta kaunista huonetta, joista erittäin kodikkaan ja lämpi- män vaikutuksen teki hänen ruokahuoneensa.

Hauskasti järjestetyt olivat akkunakomerot penk- keineen, jotka lämpimässä auringonpaisteessa näyt- tivät hyvin miellyttäviltä.

KOTITAIDE XII 147

(13)

MAKUUHUONE. KARL BERTSCH.

MUNCHEN.

NÄYTTELYHUONE NAISTEN

MUOTEJA VARTEN. THEODOR VEIL.

(14)

Richard RiemerschmidMllä on sangen suuri maine koko Saksassa. Hänen taiteestansa voi olla eri mielipiteitä, mutta luulen, että se meille suo- malaisille ei ole niin sympaatinen, kuin monen muun muncheniläisen.

Lopuksi tahtoisin vielä mainita prof. Max Litt- mann'in rakentaman teaatterin, joka monessa suhteessa on merkillinen. Katsomossa ovat istuin- rivit järjestetyt amfiteaatterin muotoisesti ja nousu tehty sangen suureksi, jotenka jokainen katsoja kurkistamatta toisen pään takaa voi nähdä koko näyttämön. Näyttämön suhteen on tässä teaatte- rissa tapahtunut uudistus siten, että se on tehty ainoastaan 8 m. syväksi ja ilman mitään taka- näyttämöä. Kaikki irtonaiset kulissit ovat pois- tetut ja niitten sijalle on erityisesti joka tilaisuutta varten tehty arkkitehtooninen maisema tai

koristus. Täten ei synny mitään sellaisia vääriä perspektiivejä kuin kulisseilla varustetussa teaat- terissa silloin kuin näyttelijä astuu näyttämön pe- rälle.

Katsomon sisustus on kokonaan puusta, mikä akustisessa suhteessa on erittäin edullista. Sen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Karl Bengt- son, joka tällä työllään on osottautunut olevansa sangen etevä taiteilija.

Tässä on lyhyesti koitettu tehdä selvää miinche- niläisestä taiteesta, sellaisena kuin se esiintyi näyttelyssä 1908. Niille, jotka lähemmin tahto- vat tutustua mtincheniläisten miellyttävään taitee- seen, voin suositella erityisesti tämän näyttelyn johdosta ilmestynyttä kirjaa, jossa on täydellinen selonteko näyttelystä. Kirjan nimi on: „Die Ausstellung Munchen 1908 (Eine denkschrift)".

E— S—m.

Kilpailu.

Kotitaiteen asiamiehiä sekä vanhoja että uusia kutsutaan täten kiivaasti kilpailemaan Kotitaiteen levittämi- sessä ensi vuonna. Ei tarvis pelätä; että toiset olisivat jo ennättäneet listoilleen kerätä kaikki lehden tilaajat, sillä lukemattoman suuri on vielä se taiteen ystävien ia harrastajien joukko, joka ei ole käsittänyt että kunkin pyhä velvollisuus on kannattaa ainutta taideteollisuuden ja kuvaamataiteitten äänenkannattajaksi pyrkivää aika- kauslehteä ja että on aivan kansallinen häpeä kun tämän- tapaisen lehden meillä pitää kitua kannatuksen puutteessa

kun muut sivistyskansat voivat ylläpitää kymmeniä jopa satoja. Vielä puuttuu Kotitaide useimmista kansankir- jastoista ja lukutuvistakin. Siis — asiamiehet tuliseen toimeen! Vaivan rahallinen palkka ei ole suuri, mutta kunnia suurempi. Palkinnot ovat I:nen Smk. 25; - II:nen Smk. 15: — ja III:s Smk. 10: —. Asiamies palk- kio on kuten ennenkin 20 %. Huomioon otetaan kaikki Kotitaiteen tilaukset niin yksin kuin yhdessä S. Teolli- suuslehden kanssakin tehdyt. Kilpailu päättyy huhtik.

1 p. 1909.

4*

Tämän n:ron mukana jaetaan kaikille Kotitaiteen tilaajille näytteeksi S. Teollisuuslehden 24 n:ro. 1 m:kan lisämaksulla saavat Kotitaiteen tilaajat tämän kahdesti kuussa ilmestyvän lehden itselleen.

KOTITAIDE x n 149

(15)

»Seitsemän ueljestä" Gallen-Kallelan somistamana.

Kiven Seitsemän veljestä on nyt Akseli Gallen- Kallelan somistamana ilmestynyt painosta.

Samoinkuin Seitsemän veljestä muodostaa kään- nekohdan suomalaisen kirjallisuuden historiassa, samoin saattaa sanoa, että se nyt Gallen-Kallelan koristamana muodostaa käännekohdan suomalaisen kirjanpainamistaiteen alalla. Sillä toista ulko- asunsa puolesta niin täydellistä teosta ei vielä ole Suomessa painettu. (Lukuunottamatta Edel- feltin kuvittamia Vflnrikki Stoolin tarinoita.) Pie- nimmätkin yksityiskohdat vaikuttavat osaltansa eheän taiteellisen vaikutuksen saavuttamiseksi.

Gallen-Kallela on samoinkuin William Morris, joka Englannissa uudisti kirjanpainamistaiteen, saanut vaikuttimia vanhoista kirjoista. Kirjain- tyypit y. m. yksityisseikat vakuuttavat sitä. Niinpä esimerkiksi sen sanan ensi tavu, joka alottaa seu- raavan sivun, on liitetty edellisen sivun viimeisen rivin alle, niinkuin näkee vanhoissa raama- tuissa tahi virsikirjoissa. Mutta juuri tämä so- mistuksen vanhanaikainen sävy on Kiven kielen vakavan juhlallisuuden mukaista.

Vieläpä paperikin, jota kirjassa on käytetty, on valittu taiteellisia vaatimuksia silmällä pitäen.

Mitä sitten tulee koristukseen niin se on harvinaisen rikasta. Joka luvun alussa on koko sivun käsittävä otsakuva ja jokaisen kappeleen alussa koristeltu alkukirjain. Yksin näitä jälki- mäisiä on kirjassa 269 — ja tahtoisinpa sanoa että juuri nämä osottavat GaI16n-Kallelan mieli- kuvituksen ehtymätöntä rikkautta. Sillä koko kirjassa ei löydy kantakaan samanlaista alkukir- jainta. Tietysti ovat kirjaintyypit samat, mutta niihin liittyvät koristukset vaihtelevat kunkin kap- paleen sisällyksen mukaan. Milloin on taiteilija käyttänyt koristuksena pientä maisemakuvaa, milloin näkee kirjaimen haarukkojen välissä ihmisen kasvot, milloin käden, jalan j . n. e., mutta kaikki viittaavat kertomuksen kulkuun. Moni on vähäi- sestä koostaan huolimatta huomattava taideteos.

Esim alkukirjainkoristukset sivuilla 131 ja 236

— mainitakseni jonkun joukosta.

Sitäpaitsi on, kuten jo sanoin, joka luvun alussa kokonaisen sivun käsittävä otsakuva. Niistä on ensimäinen, missä näkee veljesten livistävän äi- tiänsä pakoon, joka koivunen vitsa kourassa heitä ahdistaa, värillinen. Siinä käytetyt ruskeanpunai- set, keltaiset ja harmaanvihreät värit ovat erin-

omaisen miellyttäviä. Mutta harvinaisen tunnel- mainen on viimeisen, s. o. neljännentoista, luvun otsakuva. Aukean pellon partaalla, mustan met- sän laidassa näkyy Jukolan kuulu talo. Talojen katot, pellot ja metsäiset rinteet ovat valkean lu- men peitossa ja taivas on harmaa — niinkuin se talvisin enimmäkseen on. Niin on kuin katsois ulos ikkunasta jonakin harmaana talvisena päi- vänä. Painostavan hiljaista ja yksinäistä . . .

Kammottava on saman luvun symbolinen loppu- kuva: ääretön määrä pääkalloja, joittenka keskeltä kohoaa kukkiva ruusupuu, niinkuin rajattoman meren keskeltä.

*

Se koristuksista; jälellä on varsinainen kuvitus, joka käsittää 52 kokosivun kuvaa, joiden joukossa 12 värillistä kuvaa ja pari etsausta.

Viimemainituista on toinen Veljekset Sonnimäellä paraita kuvia koko kirjassa. Niinkuin tontut tahi peikot istuvat veljekset metsän helmassa kaukai- sen tulipalon loimun valaistessa heidän kauhis- tusta kuvastavia kasvojaan, Niin taitavasti on taiteilija kuvannut salaperäistä valoa että muistuu mieleen valohämyn suuri mestari Rembrandt.

Gallen-Kallela ei ole pyrkinyt luomaan luonne- kuvaa yhdestäkään veljeksistä. Hän kuvaa hei- dät aina yhdessä joukossa — eikä ole mahdollista monastikaan erottaa kuka heistä kukin on.

Luonteen kuvaamisen on hän kokonansa uskonut kirjailijalle; hän näkee edessänsä aina vaan seit- semän veljestä — eikä Juhanin, Simeonin tahi Laurin. Ja siinä on taiteilija mielestäni täysin oikeassa. Sillä jos hän olisi ryhtynyt eri luon- teita kuvaamaan, niin olisi kuvitus tullut liian tärkeäksi tekijäksi — huomioon ottamatta seikkaa, että olisi hyvin vaikeata siinä suhteessa kil- voitella Kiven kanssa. Sensijaan kuvaa Gallen- Kallela tapahtumia, luontoa, missä veljekset liik- kuvat j . n. e. . . . Oikeastaan muistan nähneeni vaan yhden luonnekuvan koko kirjassa, nimittäin mestarillisesti piirretyn kuvan Tammiston Kyös- tistä (siv. 108). On jotakin jykevää, mutta samalla selittämättömän raskasmielistä karkeasti muovailluissa kasvoissa.

Mielestäni on kuvituksen päämerkitys sen tun- nelman syventämisessä, joka lukiessa on syntynyt.

ISO KOTITAIDE XII

(16)

sivulla 158. Kiven kanssa kilvan laulaa Gallön- Kallela ylistystä salojen koskemattomalle ihanuu- delle — laitaansa löytämättömille metsämaille — osottaen siten tajunneensa luonnonkuvauksienkin merkityksen Seitsemässä veljeksessä.

*

Saattaisi puhua hyvin paljon näistä kuvista, sillä ne sulkevat itseensä kokonaisen maailman

— sen joka on meille ylinnä rakas, Suomen.

Niinkuin Kivi Seitsemässä veljeksessä on tajun- nut sen, mikä on sisintä suomalaisen ja Suomen luonnon olemuksessa, niin on Gall6n-Kalle!akin täydellisesti käsittänyt sen salaisen siteen, joka meidät yhdistää maahamme: sen luontoon ja kan- saan. Sentähden sydämemme kielet niin kum- masti väräjävät silmäillessämme näitä kuvia — mutta samalla syntyy meissä ylpeyden tunne siitä että omistamme sellaisen neron kuin on Gallen- Kallela.

L. Vennervirta.

< • • > *

Taidetakomo Korun töitä.

EINO SCHRODERUS.

KUPARINEN PÖYTÄLAMPPU PATINEERATTU VIHERIÄN- MUSTAKSI TAHI RUSKAHTAVAKS1. SMK. 110: — Ja minusta on Gallen-Kallela täydellisesti on-

nistunut sulautumaan henkeen, joka vallitsee Seitsemässä veljeksessä. Hän on saanut kuva- tuksi kaiken sen alkuvoimaisen, mikä asui vel- jeksissä ja joka purkaantui ilmoille niin väkival- taisesti otteluissa Toukolan poikien kanssa — kaiken sen alkuvoimaisen heissä, joidenka ainoisina nautintoina olivat syöminen ja juominen ja joittenka elämän ainoisina kiihoittimina olivat tap-

pelut, metsästykset ja kiekonlyömiset, mutta joittenka povessa saattoi liikkua niinkin vienoja tun- teita, että kyyneleet nousivat silmiin, kun he pa- latessaan Impivaaralta ensi kerran näkivät Juko- lan. Mutta myöskin Kiven leveän huumorin poh- javirta tuntuu kuvissa.

Ne jotka kenties enin kiehtovat katsojan mieltä, ovat värilliset kuvat. Ne ovat enimmäkseen mai- semakuvia. En ole tosin ollut tilaisuudessa ver- taamaan näitä painettuja kuvia alkuperäisiin, mutta yhtähyvin näyttävät ne minusta onnistuneen harvinaisen hyvin. Katso esim. kuvaa Sompiosuo,

(17)

ARMAS LINDGREN MESSINKINEN KATTOLAMPPU SMK. 65: —

EINO SCHRODERUS KUPARINEN KATTOLAMPPU, MUSTA

SMK. 68: —

EINO SCHRODERUS MESSINKINEN KRUUNU SMK. 130: — HOPEOITUNA SMK. 145: —

(18)

AATTU HALONEN KUPARINEN PÖYTÄ- LAMPPU, PATINEERATTU SMK. 110: —

HOPEOITUNA SMK. 150: —

Ebenholtsi.

Kun puhutaan ebenholtsista, niin tavataan sillä käsittää ainoastaan mustaa ebenholtsia. Ja tämän käsityskannan mukaan on kaikkialla se otaksu- ma, että ebenholtsia saadaan ainoastaan yhdestä ainoasta vissistä puulajista. Todellisuudessa on kuitenkin ebenholtsilla tarkoitettu puu syntyperäl- tään ja väriltään sangen erilaista. Ei ainoastaan sen puolesta, että paitsi mustaa on useita muun- kin värisiä ebenholtsilajeja, vaan paitse sitä löy- tyy mustaa ebenholtsia useampaa lajia, jotka syn- typeränsä mukaan ovat ainelaadultaan sangen eri- laiset. Jokainen näistä lajeista ei ole puukau- passa ja juurijalostuksessa samanarvoinen, ja niiden harvojen ebenholtsilajien joukossa, joita todellisuudessa myödään, lienevät saatavissa olevat tiedot toivottavia.

Joka tapauksessa on ensimmäisellä sijalla ennen kaikkea musta ebenholtsi. Puu josta se on kotosin kuuluu Diospyros heimoon, ja kasvaa se pääasiallisesti Ceylon'illa ja Madagaskarilla. Mitkä ulottuvaisuudet tämä puu täällä saavuttaa korkeu- delleen ja läpimitalleen, nähdään siitä tosiasiasta, että näiltä mailta peräisin olevaa ebenholtsia tuodaan 3—5 m. pituisissa ja 40—100 cm. läpimit- taisissa palkeissa, jolloin tulee ottaa huomioon, että tämä on aina sydänpuuta. Paksua pintaker- rostumaa, joka on melkein puhtaan valkoista, ei voida käyttää.

Paitsi tätä Ceylon'ilta ja Madagaskarilta pe- räisin olevaa, puhtainta ja väriltään syvimmin mustaa ebenholtsia, jota kaupoissakin parahimpa- na pidetään, löytyy vielä mustia muunnoksia, jotka eivät pohjaväriltään ole yhtä puhtaita. Tätä ei voida sanoa Diospyron ebenaster'ista, jonka

mustassa pohjavärissä on ruskahtavia ja kullalle vivahtavia juovia ja jota löytyy pääasiassa etelä- Intiassa. Samoilta mailta on peräisin valkojuovi- kas ebenholtsi. Molemmat ovat muunnoksia joita ei itse asiassa voida suinkaan pitää arvottomina, mutta joita kuitenkin, koskapa eivät värinsä puh- taudessa vedä vertoja Ceylonin ja Madagaskarin puille pidetään toisarvoisina puuaineina. Näiden joukkoon on myöskin luettava Brasiliasta kotoisin oleva mutta kaupassa] portugalilaisena pidetty ebenholtsi, jonka sinisen mustassa pohjavärissä kulkee vihertäviä suonia.

Mustapohjaisen ebenholtsin perästä seurannee arvossa punertava laji. Siinä näkyy mustan rus- kealla pohjalla punasenruskea suonitus. Kaupassa löytyy sitä enimmäkseen 1—2 m pituisissa ja 10

—20 cm läpimittaisissa palkeissa. Silloin kun se on peräisin Ceylon'ilta kutsutaan sitä salaman- teri puuksi. Kuitenkin tuodaan sitä sangen paljon Brasiliastakin.

Kolmantena käypänä ebenholtsina pidetään vi- hertävää lajia. Tämä puuaine ei ole kuitenkaan kotoisin niin hyvistä puulajeista kuten edelli- set. Se saadaan päinvastoin sangen pienestä ruokomaisesta puulajista Länsi-intiassa, jonka runko on harvoin läpimitaten suurempi 10 cm ja korkeus korkeintaan 4 m. Mutta sen kovuus ei kuitenkaan anna perään edellämainituille ja pysyy sen viheriänruskahtava väri aina arvossaan.

Ebenholtsin korkean hinnan tähden, löytyy siitä luonnollisesti mitä erilaisimpia jäljittelyjä. Eben- holtsin nimellä purjehtii pitkin maita ja mante- reita vielä näinäkin päivinä sangen paljon puulajeja, joilla ei likimainkaan ole näitä ominaisuuk-

KOTITAIDE XII 153

(19)

sia ja tunnusmerkkejä. Erehdysten ja pettymys- myöskään pysy veden päällä, sillä sen spesifinen ten varalta on pidettävä kiinni ebenholtsin luon- paino on aina paljoa suurempi kun 1. Varmim- teisista aineomituisuuksista. Suuri kovuus ja pana alkuperäisyyden selvillesaamisen tunnus- ainetiheys, joka vähimmälläkin leikkauksella tyl- merkkinä, on kuitenkin palamistulokset, tuhka.

syttää teräaseen, niin että puu tuskin on veit Se on ehta ebenholtsissa aina lumivalkeaa ja sellä työskenneltävissä, ovat yhtenä tunnusmerk- sisältää suuressa määrin kudoksissa löytyvää ok- kinä. Toiseksi voidaan sitä pitää oikeana, kun saalihappoista kalkkikristallia. Jos tuhkassa tätä puun vuosikehät ovat ainoastaan työläästi suuren- löytyy, ei ebenholtsin puhtaus ole epäiltävissä.

nuslasilla huomattavissa. Oikea ebenholtsi ei

Kotitaide XII Sisällys: Mijnchenin näyttely 1908, kirj. E— S—m (8 kuvaa). — »Seitsemän veljestä", Gallen-Kallelan somistamana, kirj. L. Vennervirta. — Taidetakomo Korun töitä (5 lampun kuvaa). — Ebenholtsi.

— Monogrammeja, taiteilija J. Engelberg. — Ilmoituksia. — Tilausilmoitus.

^ ^ i

(20)

S. T. L:n Kotitaide XII v. 1908 Kuvaliite 32.

I tftAiyy£T©A o $ 0

* -4 6 d < J 6 6 6 6 < J c M £ ] ^ |

(21)

HELSINGIN PDDSEPPÄTEHDAS

L a s t e n k o t o k . 5 0 b A K £l 1 H 1 1 0 - H e l s i n g i s s ä - Sähköosoite:

PUUSEPPÄ Puhelin 13 53

Valmistaa Huonekaluja, Konttorin-, Kirkkojen-, Puotien- y. m.

sisustuksia.

Ikkunoita, Ovia, Parkettilattioita sekä kaikkia puusepän alalle kuuluvia töitä.

anduddin

Capetti- & IDattoliihe

fielsinki P. 6splanaadik. 25 tclef. 4979 on maamme uanbin, suurin ja ajan- mukaisemmin järjestetty erikoisliike

Capetti ja TOattoalalla

fiaaraosasto töiipurissa Aleksanterin- katu 19 telef. 13 05

111

A. ALIVTin

T a p e t t i - ja V ä r i k a u p p a

m

Iso Roopertink. 1. I

myy kaikkia lajia | II

~ Ma ala pl värejä ja suteja ~

li s e k ä v ä r j ä t t y j ä ja p a i n e t t u j a

i Li n oleum mattoja.

| Vähäkankaita, Tapetteja, Friisejä ja Nauhoja Il y- m., y. m.

\ s H a H H H D n « i \>.mu H M H M B H ^ B H V M

huomen Käsityön istäuät

Unionink. 23 — Puhelin 22 20.

Myy ja järjestää kaikenlaatuisia koruompeluja, kuin myös kutomatöitä.

Suomen Kultaseppä-O.-Y.

Aleksanterink. 15.

Edullisin kulta-, hopea- ja uusihopea y. m. esineitten osto- Ja tilauspaikka.

Huokeimmat hinnat!

Myymälöitä: Turussa Aurank. 12; Tampereella Kauppak. 8.

Westerlund & C:o

Telef. 11 17

Fielsinki

Telef. 1 1 17 Parhaimpia Kone-,Sylinteri- Trasselia, Nuoraa, Presen- y. m. öljyjä. — Konsisteeri- ninkiä, Ulkolaisia puulajeja, rasvaa, Vaseliinia, Tärpättiä, Liimaa, Armatuureja, Ruis- Pakninkia, Konehihnoja, kuja y. m.

Hietalahden Osakeyhtiö Höyläys-, Puuseppä- & Huonekalu- tehdas, Verhoilu- & Koristetyöpajat.

HelslngissS, Hietalahdenrannan ja Nuoranpunojankadun kulmauksessa. Puhelin 4 8 . HIKI- nekalunäyttely Nuoranpunojankadun 2:ssa & Lundqvisfin Lllkepalatsissa, Puhel. 37 8 4 .

(22)

Suomen Väri & Vernissatehdas Osakeyhtiö

Etelä Esplanadinkatu 8 H o l c i n U i Haaraosastoja:

Puhelin 85 • I C I J I I I I M Porissa, Viipurissa ja Surussa

Englantilaisia, ranskalaisia, hollantilaisia ja saksalaisia *|> Suurin varasto kaikellaisia kuivia ja tuoreita värejä, piirustusaineita, harppilaatikoita, piirustuslautoja, ^ vernissoja, öljyjä, lakkoja, sutija, liimaa y. m.

tussia, vesivärejä y. m. y. m. •& maalarin tarpeita.

Jälleenmyyjille edullisin ostopaikka.

| JOHN ERICSSON |

PUUSEPÄNTEHDAS JA

4" HUONEKALUJEN TAIDEATELIEER1 <t>

4 * HALLITUSKATU 14. <$>

Sekä puisia että teräksisiä

HIHNAPYÖRIÄ, oikeita Jenkins Venttiiliä,

CARBORUNDUM KIVIÄ, Kaikellaisia l:ma

KONEHIHNOJA ÖLJYJÄ ja voiteluaineita, trassella,

letkuja ]a paknlnkla.

Osakeyhtiö T. E. GRÖNVALL.

i ⁱ

S.Vuorio

jVIaalarUuht ja %&

Capettihauppa ^

Aleksanterinkatu 9. Helsinki.

Th. Wulff y

Paperi- ja Piirustus- tarpeiden kauppa

Helsingissä - Pohjois-Esplanadinkatu 43.

Kaikenlaatuisia 1:ma Piirustustarpeita

• Haluimpiin hintoihin. ^ ^ =

P. Sidorow

Suomalainen Kalustokauppa Osakeyhtiö f

Suomen suurin konekauppa!

:•: Konttori ja Koncnäyttely :-:

Helsingissä, Aleksanterinkatu n:o 7

(entinen Vaasan Pankin huoneusto, vasta- päätä Yhdyspankkia.) Suorittaa oman insinöörin jolidolla täydel- lisiä koneiaitoksia kaikilla aloilla, joista mai- nittakoon : täydellisiä sahalaitoksia, myllyjä, meifereitä, puusepäntehtaita puumassatehtaita

:-: Pyytäkää erikoistarjous! :-:

Helsinki 1908. K. F

.-Y.

m K. H. Renlund 2=

Rakennusaineita.

Valurakennusaineita, Rautapalkkia, Rata- ja Raitiotiekiskoja, Sementtiä, parhaimmilla merkeillä varustettuja.

Tulenkestäviä- ja Punasia tiiliä.

Sammutettua ja sammuttamatonta kalkkia, Kattopeltiä, mustaa ja galvanoitua, Katto- ja Seinähuopaa, Pinkopaperia, Asfaltti- lakkaa, Kivihiilitervaa, Puutervaa.

Korkkimattoja.

Ikkunalasia.

Ovi- ja Ikkunaheloja uusinta mallia.

••••••••••••••••••••••

• Viiniläinen Ruonekalu-Varasto •

• •

• Rydman & C:o

HUksanterink. 11.

Kaikenlaatuisia huonekaluja, kankaita, verhoja, uutimia, mattoja y. m.

Erikoisosasto amerikalaisia konttorihuone- kaluja.

• •

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

L E V I T T Ä K Ä Ä K O T I T A I D E T T A !

Hyvin lajiteltu varasto:

r T a p e t t e j a , r e u n u k s i a ,

k o r k k i m a t t o j a j a r u l l a k a r t i l n e j a

trrntt

Viipurin Tapettikauppa

KARL LAGERBLOM

Helsingissä flleksanterink. 50.

Cel. 2094.

Puromichcn kirjapaino.

1 K. LINDROTH'in fl

KORISTE- JA RAKENNUS

| TAKEITTENTEHDAS |

Helsinki - • Tel. 24 95.

Valmistaa takorautatarpeita niinkuin kattokoristeita, porraskäytävä ja veranda-aitoja, porttia, palo- tlkapultasekä kaikkia l:sen luokan sepänliikkeeseen kuuluvia töitä, esim. Takorautaisia hauta-aito- ja ja ristiä, puutarha-aitoja, kynttiläkruunuja y. m.

(23)

Tilausilmoitus.

Suomen Teollisuuslehti

1909

ilmestyy entistä ohjelmaansa seuraten seuraavina osastoina:

K O T I T A I D E , huonesisustuksia, rakennustaidetta, maalausta ja kuvanveistoa sekä taideteollisuutta käsit- televä lehti, on ohjaajana ja neuvonantajana kotien taiteellisessa somistetussa. Sitä toi- mittavat arkkitehdit E i n o S c h r o d e r u s ja T y y n e K o l i n e n useain muitten taiteilijain ja arkkitehtien avustamina.

K U T O M A - 3 A P A P E R I T E O L L I S U U S , joka, toimitettuna ja painettuna Tampereella, käsittelee näiden maallemme niin tärkeiden teollisuushaarojen oloja ja kehitystä. Osasto ilmestyy 12- numeroisena, siis joka kuukausi. Toimittajina ovat insinöörit E. J. S i m ola, A. S o l i t a n d e r , V. M. J. V i l j a n e n y, m.

5 E P P 0 , takoma-, levy- ja vaskiseppäin lehti, käsittelee 6-numeroisena ja runsaasti kuvitettuna koko konealan työkoneita, työkaluja ja työtapoja. Seppoa toimittaa insinööri V. V a l k o l a . S Ä H K Ö 3 A V O I M A , käsittelee sähköalaa ja voimakoneita ilmestyen 6-numeroisena ja runsaasti

kuvitettuna. Osastoa toimittaa insinööri M. H e i k i n h e i m o useiden muiden ammattimies- ten avustamana.

5 . T . - L E H D E N Y L E 1 5 O S A S T 0 sisältää kirjoituksia niiltä monilta tekniikan ja teollisuuden aloilta, jotka eivät kuulu edellisten erikoisosastojen ohjelmaan. Siihen tulee sitäpaitsi ylei- sempää laatua olevia kirjoituksia, teknillisen kirjallisuuden arvosteluja y. m. Yleisosasto seuraa 24-numeroisena kaikkien osastojen erikoistilauksia. Ainoastaan Kotitaidetta sekä

Kutoma- ja Paperiteollisuutta voi tilata aivan erikseen. Yleisosastoa toimittaa insinööri V.

V a l k o l a ; avustajina ovat m. m. insinöörit M. Heikinheimo, T. Hirn, S. V. Hintikka, P. Pero, E. Saraoja, K. V. Suonivaara.

TILAAMISTAPA JA T I L A U S H I N N A T : Tilaushinnat v:na 1909 ovat postimaksuineen seuraavat:

S. T E O L L I S U U S L E H T I kaikkine osastoineen noin 50 liitekuvan seuraamana 16: — K O T I T A I D E erikseen noin 30 liitekuvan seuraamana 9: —

KUTOMA- J A P A P E R I T E O L L I S U U S erikseen 2: 50

K O T I T A I D E noin 30 liitekuvan seuraamana . S E P P O ' 10

S Ä H K Ö J Ä VOIMA 10 liitekuvan seuraamana K U T O M A - J A P A P E R I T E O L L I S U U S . .

Yleis-osaston kanssa

. . 10 . . 4

4 4

Muun osaston lisäksi lilaituna,

lisähinta:

8: 50 2: 50 2: 50 2: 50

Tilausta, {oka käsliiää 2 lai 3 eri- k o i s o s a s t o a, ei voida tehdä postin kautta, vaan ainoastaan kir- jakaupoista tai suorastaan lehden toimitukselta Helsingissä, jolloin lehti saapuu tilaajille ristisidelähe- tyksenä.

HU OM.! Hinnat ovat samat sekä lehden toimistossa että postikonttoreissa. Ulkomaalle (Venäjää lukuunottamatta) tilattaessa tulee tilausmaksuun 1 5 % korotus.

Paitsi 20 % tilausalennusta ja'amme ensi vuonna asiamiehillemme

S m k . l O O y l i m ä ä r ä i s i n ä p a l k i n t o i n a

siten, että ne asiamiehet, jotka ennen huhtikuun 1 p:ää ovat lähettäneet enimmän S. Teollisuuslehden ja sen Sähkö ja Voima-, Seppo- sekä Kutoma- ja Paperiteollisuus-osastojen tilauksia, saavat yhden 25 mk., yhden 15 mk., ja yhden 10 mk. palkinnon, ja että ne asiamiehet, jotka saman ajan kuluessa ovat enimmän

Kotitaidetta tilanneet, saavat niinikään yhden 25 mk., yhden 15 mk. ja yhden 10 mk. palkinnon. Tilaus, johon kuuluu sekä Kotitaide että joku muu lehtemme erikoisosasto, ottaa osaa molempiin kilpailuihin.

Helsingissä joulukuussa 1908.

Toimitus.

Käännä!

(24)

Irtileikattava lehti.

Tilauslista

Allekirjoittaneen k a u t t a ovat tilanneet SUOMEN TEOLLISUUSLEHTEÄ j a s e n ERIKOISOSASTOJA s e u r a a v a t henkilöt:

N i m i j a o s o i t e (Täydellinen j> selvi.)

S. T e o l l i - suusleh-

teä kaikkine osastoi-

neen ä 16 mk.

Yleisosaa- tua ja Seppoa ä 4 mk.

Yleisosas- toa ja Sähkö ja

Voimaa a 4 mk.

Yleisosas- loa ja Seppoa

ja Sähkö ja

Voimaa ä 6: 50

Yleisosas- toa ja Kutoma- ja paperi-

t e o l l i - suutta a 4 mk.

Yleisosas- toa ja Kotitai- detta i 10 mk.

Kotitai- detta ä 9 mk.

Nimi osote Asiamies.

(25)

Helsingin Sementti» & Asfalttiliike

JOHN NORDBERG Puhelin 4 0 0 3 .

cre Tekee kaikkia sementti=

töitä ympäri koko maan.

ja asfalttialaan kuuluvia

Kohtuulliset hinnat. oo

f JULIUS TALLBERG |

4» Varasto uudenaikaisia <$>

4- huonekalu hei oja 4*

"f" K u l l a t t u a K U P A R I A , MESSINKIÄ, N I K K E L I Ä y. m . "f*

<§> <§>

X Eri malleja piirustusten mukaan toimitetaan mitä pikimmin tehtaalta X

4- 4-

4» <§>

<§> Erilaatuisia huonekalulukkoja <$>

X Kokkolan hyväksi tunnettua P E I L I L A S I A maa- ]"

rätyissä suuruuksissa suoraan tehtaalta.

Juho F. Aaltosen

Erottaja N:o 11. Puhelin 33 65.

Varasto aistikkaita tapettia kaikista KOTI- j a parhaimmista ULKOMAAN tehtaista. — Friisiä, reunuksia, kulta- listoja, korkkimattoja, pinkopaperia j a

— — -pahvia y. m., y. m . — —

Rakentajat huom.! • • Rakentajat huom.!

fiyvxä rakennustarpeita:

vasoja, parruja, hirsiä, riukuja, lankkuja, lautoja, telinelankkuja, halkoja y. m. myy

f4iilo Hblgren

Relsingissä, Vladmurihatu it.

puhelin 3 7 5 6 .

VÄREJÄ JA

PIIRUSTUSTARPEITA

Arkkitehtejä, insinöörejä, geologeja varten.

Parhaita tunnettuja merk- kejä! — Huokeat hinnat!

Antink.29(Polyt.Yhd.talo).

I. Holmgren

Aug. Kiökemeister

^ ™ Helsinki. • • •

Suorittaa kaikenlaisia rautabetoni konstruktioneja

„Hennebique systeemin" mukaan.

Keskuslämmitys»

ja ilmanvaihto=laitoksia!

Arvoisille rakennusherroille, arkkitehdeille ja rakennusmesta- reille saan täten ilmoittaa, että nyt kun olen maailmankuulun toi- minimen

R i e t s c h e l & H e n n e b e r g , G. m . t>. H.

kanssa Berlinissä tehnyt sopimuksen yhteistyöstä, on minulla tilai- suus keskuslämmitys- \a ilmanvaihto-alalla suorittaa töitä uusim- pain periaatteiden ja uusimpain kokemusten mukaan mitä tällä alalla on. Toiminimi Rietschel & Hennebergin monivuotinen koke- mus sekä asema yhtenä mannermaan etevimmistä liikkeistä tällä alalla takaa kaikissa suhteissa ensiluokkaisen työn.

Suunnitelmia ja kustannusarvioita tehdään pyynnöstä.

la

Kunnioituksella:

ROB. HUBER.

Helsinki.

(26)

m a ir i

valmistaa

Huonekaluja j a

P u u s e p ä n t ö i t ä I D

£3 13

£ = 2 Näyttelyvarasto Tampereella Pnntaröakadun 16:sta. JSz

EI Tampereen sa Rakennuskonttori

myy halvimmalla

K a l k k i a , sammutettua ja sammuttamatonta.

S e m e n t t i ä , Lomma, Danmark ja Quinstorp.

T u l e n k e s t ä v i ä tiiliä ja savea.

I k k u n a l a s i a , T a p e t t i a , pingopaperia ja pahvia M a a l i t a r p e i t a ja V ä r n i s s o j a .

R a k e n n u s t a r p e i t a ja T y ö k a l u j a . K o n e t a r p e i t a ja ö l j y ä .

R a u t a t i e k i s k o j a ja"!-rautoja.

SÖRNÄISTEN HALKO- JA PUUTAVARALIIKE O. Y.

Tehdas, Konttori ja Varasto FREDRIKSBERGINKADUN 13—15. Puhelin 270.

MYYPI: Höylättyjä ja Höyläämättömiä sekä höyrykuivia •$• MYYPI: Polttopuita, halkoja kokonaisina, sahattuina ja lankkuja, lautoja, listoja y. m., y. m. A, pilkottuna sekä kotiinajettuna.

VALMISTAA: Karmia, ovia, ikkunoita, konttori, ja myy- Y VARASTO: Hylkylautoja, lankunpintoja, hirsiä, vasoja mälä-huoneustojen sisustuksia, toimittaa korjauksia ra- * ja piiruja.

kennusalalla kokeneen rakennusmestarin johdolla sekä *

yleensä kaikkia puuteollisuusalalle kuuluvia töitä. # Kaikki nykyajan halvimpiin hintoihin.