• Ei tuloksia

Edelleen: noinkohan?

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Edelleen: noinkohan?"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

90

Tiedotustutkimus 2006:3

Veikko Pietilä

EDELLEEN: NOINKOHAN?

Tarmo Malmberg jatkaa Tiedotustutkimuksen numerossa 2/2006 ristiretkeään Haber- mas-suomennostani vastaan. Hän inttää, että olen tehnyt kardinaalivirheen suomen- tamalla termin bürgerliche Gesellschaft termillä kansalaisyhteiskunta. Kyse on todellakin inttämisestä, sillä hän ei tuo asian tiimoilta esiin mitään, mitä ei olisi esittänyt jo en- simmäisessä syytöksessään. Omaa suomennosratkaisuani perustelin suhteessa tähän syytökseen jo edellisessä vastineessani, joten ei tästä asiasta sen enempää.

Uutena väitteenä Malmberg esittää, että olisin suomentanut luvun 10 toisen kap- paleen ensimmäisen lauseen entsprechen-verbin väärin. Lauseesta ei kuitenkaan löydy kyseistä verbiä. Sen sijaan siitä löytyy niin sanottu VA-partisiippimuoto entsprechend.

Alkukielellä lause on seuraava: ”Die politisch fungierende Öff entlichkeit erhält den normativen Status eines Organs der Selbstvermittlung der bürgerlichen Gesellschaft mit einer ihren Bedürfnissen entsprechenden Staatsgewalt.” Olen suomentanut sen näin: ”Poliittisesti toimiva julkisuus sai normatiivisen aseman välityselimenä kansa- laisyhteiskunnan ja sen tarpeisiin vastaavan valtiovallan välillä.” Malmbergin mieles- tä ratkaisuni ei tuo esiin sitä, että kansalaisyhteiskunta mukauttaa valtion itseensä.

Rohkenen kysyä: miten niin ei? Kuten Habermas käsillä olevassa kirjassaan (suo- mennoksen sivulla 57) korostaa, porvarillinen julkisuus kehkeytyi areenaksi, jolle kansalaisyhteiskuntaa edustavat yksityishenkilöt astuivat keskustelemaan ja haasta- maan valtiovaltaa ”väittelyyn tavaranvaihdon ja yhteiskunnallisen työn maailmaan sopivista yleisistä kanssakäyntisäännöistä”. Tässä väittelyssä valtiovaltaa taivutettiin vähä vähältä vastaamaan kansalaisyhteiskunnan tarpeisiin eli sitä mukautettiin noita tarpeita vastaavaksi. Kyse siis on kuin onkin historiallisesta vuorovaikutusprosessista, jossa kansalaisyhteiskunta oli aloitteentekijän ja toimijan roolissa. Suomennokseni tekee täysin oikeutta tälle näkökannalle ja torjuu sen mahdollisen väärinkäsityksen, että kyse olisi jostain valtion ja kansalaisyhteiskunnan ennalta asetetusta identitee- tistä.

Malmberg huomauttaa syyttävään sävyyn siitäkin, että olen jättänyt suomennok- sesta pois alkutekstin pykälämerkinnät. Asiaa tuntematon saattaa helposti luulla, että kyseessä on suuren luokan laiminlyönti. Kyse on kuitenkin vain siitä, että Habermas on pannut jokaisen alaluvun numeron eteen pykälämerkin. Saksassa tällaista käytän- töä näkee, mutta koska se on meillä vierasta, jätin pykälämerkit tarpeettomina pois.

Jos tämä kiusaa jotakuta erityisen pedanttia henkilöä, en voi muuta kuin pahoitella.

Malmbergin tapa puida suomennostani tuntuu peräti turhauttavalta ja hedelmät- tömältä. Hänhän ei asetu keskustelemaan siinä hengessä, jota esimerkiksi Habermas edellyttää, vaan latelee yksioikoisella besserwisser-asenteella kaikkea muuta kuin vedenpitäviksi osoittautuvia syytöksiä väärinkäsityksistä. En näekään mitään mieltä jatkaa kiistaa näissä merkeissä tämän pidempään.

KE SK US TE LU A

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Die Abteilung fiir Waldinvenlur beschäftigt sich mit Methoden der Waldin ventur und mit der forstwirtschaftlichen Planung, ist fiir die landesumfas senden Waldinventuren

Die Abteilung för Waldinventur beschäftigt sich mit Methoden der Waldin ventur und mit der forstwirtschaftlichen Planung, ist für die landesumfas senden Waldinventuren

Die Abteilung für Bodenkunde beschäftigt sich mit der Ertrags. fähigkeit der festen Waldböden und mit den Grundlagen

Die spekulative Darstellung der Idee der Persönlichkeit greift also nun Themen auf, die sichtbar politisch sind. Diese gewisse Politisierung der Darstellung spiegelt

in Form eines passenden Bonitätmasses ein zuverlässiges Bild von der Güte der verschie- denen Bestände liefert. Das methodische Prinzip, die Anwendung der sog. Es hat aber den

Manchmal geht die Identifizierung mit einem Protagonisten sogar so weit, dass der Leser den Selbstmord des Protagonisten imitiert. Nach der Veröffentlichung von Die Leiden des jungen

Jürgen Habermas. Strukturwandel der Öffentlichkeit: Untersuchungen zu einer Kategorie der bürgerlichen Gesellschaft. 1929) Strukturwandel der Öffentlichkeit

Letzteres scheint mir die wahrscheinlichste Deutung zu sein. Der Genuss eines eleganten Bieres zeugt - will man der Werbung glauben - vom guten Geschmack des