TMF1B/4
TMF1C
TMF1A
Muonio Kittilä
Kolari
Kittilä
1B, 1C1A, 4
Maise matie Äkäsjoki
Kellokas Äkäslompolo
Ylläsjärvi Ylläs
Kuertunturi
Saivolampi
Hannukaisen rautakaivos - Matkailu The Hannukainen Mine Project - Tourism
0 0,51 2 km
Rikastushiekka-alue Tailings Management Facility (TMF) Kaivokset
Mining pits Suojavyöhyke 1 km Buffer zone 1 km 1A - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A - Alt4 1A, 1B, 1C - VE4 väliin jäävä alue Difference between 1A, 1B, 1C - Alt4 VE4 -alue
Alt4 area Kuljetushihna - VE4 Conveyor belt - Alt4 Purkuputki Muonionjokeen - VE4 Disharge pipeline to Muonio River - Alt4 Tiet, johdot, putket ym. 1A, 1B, 1C Roads, cables, pipelines etc. 1A, 1B, 1C Aita VE 1A
Fence Alt 1A Aita VE 1B, 1C Fence Alt 1B, 1C Aita VE 4 Fence Alt 4
1A
0 5 km
4
4
0 5 km
1C
1 C 0 5 km
1B
1B
0 5 km
Matkailu - Tourism
LatuSkiing route Virkistysmetsä Recreational forest Kansallispuisto National park Matkailukohde Tourist attraction
3370000 3380000
3380000
749000075000007510000
Kuva 10-15-4. Matkailukohteet hankealueen läheisyydessä.
Kuva 10-15-5. Patikointia Ylläksellä (alhaalla vasemmalla) (Ylläs 2012), pyöräilyä (ylhäällä oikealla) (Sport Resort Ylläs 2012), kesäajan kalastusta (ylhäällä vasemmalla) sekä marjastusta (oikealla alhaalla) (Ylläs 2012).
Kuva 10-15-6. Yllästunturi kuvattuna Äkäslompolon suunnasta.
10.15.2.2 Ylläksen maisematie
Ylläksen maisematie avattiin vuonna 2006 ja tie on tärkeä sekä matkailijoille että paikallisille asukkaille. 9 kilometrin pituinen maisematie yhdistää Ylläsjärven ja Äkäslompolon kylät (Kuva 10-15-4) lyhentäen samalla niiden välistä etäisyyttä teitse sekä yhdistää Yllästunturin vastakkaisilla puolilla sijaitsevat hiihtokes- kukset. Lisäksi tie tarjoaa tienkäyttäjille maisemallisia elämyksiä (Kuva 10-15-7) (Ramboll Finland Oy 2012).
10.15.2.3 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on kävijämäärältään suurin ja kooltaan kolmanneksi suurin kansallispuisto Suomessa (Kuva 8). Kansallispuiston lounaanpuoleinen sisäänkulkutie sijaitsee Äkäslompolon kylässä. Myös luontokeskus Kellokas sijaitsee lä- hellä Äkäslompolon kylää (Kuva 10-15-4).
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto perustettiin vuonna 2005, kun Pallas-Yllästunturin kansallispuisto ja Ylläs-Aakenuksen luonnonsuojelualue yhdistettiin. Samalla kansallispuiston pin- ta-ala kaksinkertaistui. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa si- jaitsevissa Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksissa käy vuosittain huomattava määrä vierailijoita.
Geologisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on Pohjois- Suomen, Metsä-Lapin ja Tunturi-Lapin ympäröimä, mikä tekee- kin alueesta hyvin monimuotoisen elinalueen monille pohjoi- sille ja eteläisille kasvi- ja eläinlajeille (Metsähallitus 2012, Ylläs 2012).
10.15.2.4 Joet ja järvet
Tornion-Muonionjoki on pisin vapaasti virtaava joki Euroopassa.
Joki koostuu koskiosuuksista ja hitaammin virtaavan veden osuuksista, missä myös lohi kutee. Joen yläjuoksulla ympäristö on pääosin koskematonta erämaata, kun taas alajuoksulla joki virtaa vanhan kulttuurimaiseman keskellä (Ylläs 2012). Äkäsjoki, joka virtaa Hannukaisen kylän läpi, purkaa vetensä Tornion- Muonionjokeen Äkäsjokisuussa ennen Kolarin kuntakeskus- ta. Vesistöistä on kerrottu tarkemmin luvuissa Pintavedet sekä Kalasto ja kalastus (kts. luvut 10.8 ja 10.9).
Kuva 10-15-7. Ylläksen maisematie.
10.15.3 Yöpymisten määrä Ylläksellä
Vuosittainen rekisteröityjen yöpymisten määrä Ylläksen seudul- la on noin 300 000. Tämän lisäksi alueen yksityisomistuksessa olevissa mökeissä on runsaasti majoitustoimintaa, joiden yö- pymisiä ei ole rekisteröity. Alueelle on rakennettu useita satoja yksityisomisteisia mökkejä vuokrakäyttöön, vaikkakin osaa mö- keistä käyttää ainoastaan niiden omistajat.
1990-luvulta lähtien mökkien määrä on kasvanut voimak- kaasti (Kuva 10-15-9). Kolarin kunnassa vapaa-ajan käyttöön tar- koitettujen mökkien määrä on suurempi kuin vakituiseen asu- miseen käytettävien asuntojen. Vuonna 2010 Kolarissa oli 1757 kotitaloutta ja jo vuonna 2007 mökkien määrä kunnassa oli yli 1800. Vuoden 2007 jälkeen on rakennettu lisää mökkejä.
10.15.2.5 Saivolampi
Saivolammen virkistysmetsä sijaitsee muutaman kilometrin etäisyydellä Hannukaisesta lounaaseen, Äkäsjoen ja seututien 940 varrella (Kuva 10-15-4). Alue on suojeltu Tunturi-Lapin alu- eellisessa suunnitelmassa maisemametsäksi ja alueelliseksi puis- toksi.
10.15.2.6 Pakasaivo
Kapea, reilun kilometrin pituinen Pakasaivo on syntynyt man- nerjäätikön sulamisvesien muokkaamaan ja puhdistamaan kallioperän murroslaaksoon. Järven pohjoispää on muodol- taan huomattavan pyöreä ja säännöllinen. Pakasaivoa pide- tään Suomen suurimpana hiidenkirnuna. Se sijaitsee noin 8 km Hannukaisesta luoteeseen. Pakasaivoon johtava tie kulkee Hannukaisen vierestä sen länsipuolelta (Kuva 10-15-4).
Pakasaivo on vanha palvontapaikka, mihin johtaa hyväkun- toinen tie. Kohteessa sijaitsee myös iso kota. Pakasaivon lähetty- villä oleva Kirkkopahta on yksinäinen suuri kallionlohkare tasai- sella mäntykankaalla. Kuten Pakasaivokin, tämä Kirkkopahdan seitakivi on vanha palvontapaikka.
Kuvassa 10-15-10 on esitetty rekisteröityjen yöpymisten kau- sittainen vaihtelu Ylläksellä vuosina 2008–2011. Kuvasta voidaan huomata, että matkailu on keskittynyt selvästi talviaikaan (tam- mikuusta toukokuuhun). Tässä tilastossa ei ole otettu huomioon yksityisomisteisissa mökeissä yöpyneiden määrää, ellei omista- jilla ole ollut velvollisuutta kirjata yöpyjien määriä virallisiin re- kistereihin.
Kuvassa 10-15-11 on esitetty rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys Ylläksellä. Kuvasta voidaan nähdä, kuinka talou- den taantuma vuonna 2008 vaikutti Lapin alueen matkailuun.
Kuvassa on esitetty myös Ylläksen osuus koko Lapin alueen yö- pymisistä, mikä on noin 13–15 %.
10.15.4 Matkailun taloudelliset vaikutukset Kolarissa
10.15.4.1 Matkailun suora vaikutus talouteen
Matkailun talous- ja työllisyysvaikutuksia koskevassa tutkimuk- sessa (Haaga-Perho 2008) matkailun tuomat tulot Kolarissa vuonna 2008 olivat 64 miljoonaa euroa (Taulukko 10-15-1, Kuva 10-15-12). Majoitus- ja ravintolapalvelut käsittivät yhteensä yli puolet matkailun tuomista tuloista. Kolarissa matkailun tuoma tulo asukasta kohden oli vuonna 2008 16 630 euroa.
Kolarissa matkailualalla kokopäiväisesti työllistettyjen määrä oli vuonna 2008 1138 työpaikkaa (Kuva 10-15-13). Suurin työllis- täjä oli majoitus- ja ravintolapalvelut (61 %). Toiseksi suurin työl- listäjä oli vähittäiskauppa (22 %) ja kolmanneksi suurin työllis- täjä luontomatkailupalvelut ja hiihtokeskukset (15 %) (Haaga- Perho 2008).
10.15.4.2 Matkailun välillinen vaikutus talouteen
Matkailuyrittäjät kuluttivat vuonna 2008 noin 30 miljoonaa eu- roa materiaaleihin ja palveluihin, joita yrittäjät hankkivat ei suo- raan matkailualalle kuuluvista yrityksistä (Taulukko 10-15-2).
Matkailuyrittäjät maksoivat palkkoja yhteensä 33 miljoonan edestä. Matkailualalla työskentelevien tuomat verotulot olivat noin 7 miljoonaa euroa. Kun muissa kunnissa kirjoilla olevien työntekijöiden aiheuttama verotulojen menetys otetaan huo- mioon, oli suora verotulojen määrä Kolarin kunnalle vuonna 2008 4,6 miljoonaa euroa.
10.15.4.3 Kaivokset ja matkailukeskukset Lapissa
Kuvassa 10-15-14 on esitetty rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys kolmessa Suomen matkailukeskuksessa – Sotkamossa, Kittilässä ja Kolarissa. Sotkamo on suurin pääkaupunkiseudun ulkopuolinen matkailualue Suomessa. Ympärivuotisesti toimi- va matkailukeskus Vuokatti sijaitsee Sotkamossa. Talvivaaran kaivos sijaitsee myös Sotkamossa, noin 20 km etäisyydellä Vuokatin matkailukeskuksesta. Talvivaaran kaivos aloitti tuotan- tonsa vuonna 2008. Kittilässä, Kolarin naapurikunnassa on suuri matkailukeskus Levi. Suurikuusikon kultakaivos, joka aloitti toi- mintansa vuonna 2008, sijaitsee myös Kittilässä. Suurikuusikon kaivoksen ja Levin matkailukeskuksen välinen etäisyys on noin 30 km.
Rekisteröityjen yöpymisten määrä suurimmissa Suomen matkailukeskuksissa osoittaa, että alueen kaivoshankkeilla ei ole ollut merkittävää negatiivista vaikutusta matkailijamääriin.
Kuva 10-15-8. Suomen eri kansallispuistojen kävijämäärät vuosina 2003–2010 (Lapin liitto 2011a).
Kuva 10-15-9. Kasvava mökkien määrä Tunturi-Lapin alueella (Suomen Tilastokeskus 2012).
0 500 1000 1500 2000 2500 3000
1970 1980 1990 1995 2000 2005 2007
Mökkien lukumäärä
Vuodet
Mökkien lukumäärä Tunturi‐Lapin alueella vuosina 1970‐
2007
Enontekiö Kittilä Kolari Muonio
Kuva 10-15-10. Rekisteröityjen yöpymisten kausivaihtelu Ylläksen seudulla vuosina 2008–2011 (Lapin liitto 2012, Suomen Tilastokeskus 2012).
55 % 17 %
23 % 1 %
3 %
Matkailun suorien tulonlähteiden osuus;
Kolari 2008
Majoitus‐ ja ravitsemusala
Luontomatkailupalvelut (laskettelu, moottorikelkkailu, huskysafarit jne.)
Vähittäiskauppa (elintarvikkeet jne.)
Polttoaine, autohuolto ja muut vastaavat palvelut
Muut palvelut
Kuva 10-15-12. Suorat matkailun tulonlähteet Kolarissa vuonna 2008 (Lapin liitto 2012).
Miljoonaa euroa
Matkailualan välilliset tulot 29,5
Matkailualan ansiotulojen/maksettujen palkkojen vaiku-
tus Kolarissa 33,4
Verotulot 6,7
Verotulot Kolarissa (netto) (ei sis. verotulojen menetystä) 4,6
Kuva 10-15-11. Rekisteröityjen yöpymisten määrän kehitys Ylläksen seudulla sekä osuus koko Lapin yöpymisistä vuosina 2001–2011 (Lapin liitto 2012, Suomen Tilastokeskus 2012).
Tulonlähde Prosenttia Miljoonaa
euroa
Majoitus- ja ravintolapalvelut 55 % 35,6
Luontomatkailupalvelut (laskettelu, mootto-
rikelkkailu, huskysafarit jne.) 17 % 11,1
Vähittäiskauppa (elintarvikkeet jne.) 23 % 14,6 Polttoaine, autohuolto ja muut vastaavat
palvelut 1 % 0,9
Muut palvelut 3 % 2,0
Yhteensä 100 % 64,2
Taulukko 10-15-1. Suorat matkailun tulonlähteet Kolarissa vuonna 2008 (Lapin
liitto 2012). Taulukko 10-15-2. Matkailualan välilliset taloudelliset vaikutukset Kolarin
kunnassa vuonna 2008 (Haaga-Perho 2008).
Kuva 10-15-13. Kolarissa matkailualalla kokopäiväisesti työllistettyjen määrä (Lapin liitto 2012).
Kuva 10-15-14. Matkailijamäärien kehityksen vertailua Vuokatissa, Levillä ja Ylläksellä vuosina 2009–2011 (Matkailun edistämiskeskus 2012, Suomen Tilastokeskus 2012).
10.16 Porotalous
Porotalous on Lapissa perinteinen elinkeino ja sen merkitys etenkin syrjäseutujen asuttuina pitämiselle on ollut suuri. Poronhoidolla on alueella myös tärkeä kulttuurinen merkitys asukkaiden identiteetin rakentajana ja elä- mäntapana. Porotalous on lisäksi merkittävä sidostoimiala muille elinkeinoille, kuten matkailulle. Suunniteltu kaivoshanke sijoittuu Muonion paliskunnan keski- ja eteläosaan erilaisten poronhoidon rakenteiden ja poro- jen käyttämien reittien keskelle.
Lainsäädäntö ja ohjeistukset
Porotaloutta säätelee seuraava lainsäädäntö:
• Suomen poronhoitoalueella porot saavat tietyin rajoituksin laiduntaa vapaasti riippumatta maanomistus- ja maanhal- lintaoikeuksista (Poronhoitolaki (PHL) 848/1990, 3§). Valtion viranomaisilla on lain mukaan velvollisuus neuvotella pa- liskuntien kanssa valtion mailla toteutettavista hankkeista, mikäli ne vaikuttavat merkittävästi porotalouden harjoitta- miseen (PHL 848/1990, 53§). Poronhoitolaki (PHL 848/1990, 2 §) määrää myös, että poronhoidolle varattuja valtion omis- tamia maita ei saa käyttää tavoilla, jotka aiheuttavat huo- mattavaa haittaa poronhoidolle. Suunniteltu kaivoshanke si- jaitsee Muonion paliskunnan alueella ja se kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulle alueelle.
• Poronhoitoasetus (883/1990) täydentää poronhoitolakia (848/1990).
• Porovahinkotapauksissa yksittäisen poron käyvän arvon määrittelee riistavahinkolaki (105/2009) ja Maaseutuvirasto määrittää euromääräiset arvot käyttäen perusteena Liikennevakuutuskeskuksen vahinkojaoston porolajikohtai- sia ohjearvoja, jotka Paliskuntain yhdistys vuosittaisessa esi- tyksessään vahvistaa.
• Poronhoito on tavalla tai toisella otettu huomioon mo- nissa määräyksissä. Paliskunta voi mm. maastoliikennelain (1710/1995) nojalla tehdä ELY-keskukselle esityksen mootto- riajoneuvon käytön kieltämisestä jollakin tietyllä alueella.
• Myös erämaalaki (62/1991) tukee porotaloutta ja antaa mahdollisuuden poronhoidon tarvitsemien käyttöoikeuksi- en luovuttamiseen.
Perustilaselvitykset ja muu lähdemateriaali
Nykytilan kuvaus pohjautuu seuraaviin lähteisiin ja aineistoon:
• Paliskuntain yhdistys (2012, 2011) Internet-sivusto ja poro- tilastot
• Muonion paliskunta, poroisännän haastattelu (Ristimella 2011)
• Porotalousselvitys - Mielmukkavaaran tuulipuisto (Nieminen 2009)
• Kestävä porotalous -selvitys (Jernsletten & Klokov 2002)
• Porotalousselvitys – Hannukaisen kaivoshanke (Itkonen 2012)
Tarkastelualueen rajaus
Tässä nykytilan kuvauksessa tarkastellaan porotaloutta aluksi kansallisesta näkökulmasta ja keskitytään sen jälkeen ensisijai- sesti Muonion paliskunnan tilanteeseen. Yksityiskohtainen sel- vitys rajoittuu varsinaiseen hankealueeseen.
