Akuutin sairaskohtauksen tunnistaminen;
rintakipu – opas osaston hoitajille hoitotyön avuksi
Johanna Piisku, Heidi Wahlman
2021 Laurea
Laurea-ammattikorkeakoulu
Akuutin sairaskohtauksen tunnistaminen; rintakipu Opas osaston hoitajille hoitotyön avuksi
Johanna Piisku, Heidi Wahlman Sairaanhoitaja, AMK
Opinnäytetyö Joulukuu 2021
Laurea-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä Hoitotyön koulutusohjelma
Sairaanhoitaja, AMK
Johanna Piisku, Heidi Wahlman
Akuutin sairaskohtauksen tunnistaminen
Vuosi 2021 Sivumäärä 33
Suomessa sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi yleisimmistä kuolinsyistä, ja rintakipu on yksi yleisin hoitoon hakeutumisen syy. Terveyskeskuksen vuodeosastolla työskentelevällä
sairaanhoitajalla on suuri vastuu rintakipupotilaan hoidontarpeen arvioinnissa ja ensihoidossa, sillä nopealla toiminnalla on suuri merkitys potilaan selviytymisessä ja kuntoutumisessa. Tästä johtuen sydänperäisen rintakivun tunnistaminen ja ensihoidon nopea aloitus on tärkeää.
Tämä on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka toteutuksessa on käytetty kuvailevaa
kirjallisuuskatsausta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu tietoon, joka on kerätty luotettavista, näyttöön perustuvista lähteistä verkossa ja kirjallisuudessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä opas terveyskeskuksessa toteutettavaan rintakivun tunnistamiseen, hoidontarpeen arviointiin ja rintakivun ensihoitoon. Oppaasta tehtiin yksinkertainen ja selkeä, josta perustieto löytyy nopeasti. Oppaassa on rintakivunkivun tunnistamisen keskeisimmät kohdat, NEWS-asteikko, ja tärkeimmät terveyskeskuksessa toteutettavat seuranta ja tutkimusmenetelmät.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa opas sähköisenä, että paperillisena Keravan terveyskeskuksen kuntouttavan hoidon osastolle avuksi akuutin rintakipukohtauksen
tunnistamiseen ja hoidontarpeen arviointiin. Tavoitteena oli lisätä vuodeosaston lähihoitajien ja sairaanhoitajien valmiuksia toimia ja tunnistaa rintakipuisen potilaan akuutti hoidon tarve, sekä aloittaa ensihoito. Samalla tavoitteena on madaltaa hoitohenkilöstön aloitetta soittaa yleiseen hätänumeroon lisäohjeiden ja mahdollisen lisäavun saamiseksi. Oppaan tekemisessä on hyödynnetty aiheeseen liittyvää tutkimusmateriaalia kuvailevan kirjallisuuskatsauksen pohjalta.
Tutkimusten mukaan sairaanhoitajien osaamista tulee vahvistaa erilaisten rintakipu tyyppien ja akuutin sairaanhoitoa vaativan rintakivun tunnistamisessa. Myös EKG:n tuloksien
tulkitsemisen osaamista pitäisi vahvistaa Suomessa ja maailmalla. Tuotettu opas tukee hoitajia tunnistamaan akuutin rintakivun. Hyvä jatkokehittämisaihe voisi olla väärin otetun EKG:n tulokset, jotka vaikuttavat potilaan hoitoon ja hoidontarpeen arviointiin.
Asiasanat: rintakipu, EKG, tarkkailu, osastohoito, ensihoito
Laurea University of Applied Sciences Abstract Degree Programme in Nursing
Bachelor of Nursing
Johanna Piisku, Heidi Wahlman Identification of an acute seizure
Year 2021 Pages 33
Cardiovascular diseases are one of the most common cause of death in Finland, and chest pain is one of the most common reasons to seek medical treatment. A nurse working in a healthcare centre ward plays a crucial part in assessing the patients need for care and first aid, as quick action plays a major role in the patients’ survival and rehabilitation. Therefore, recognizing heart related chest pain and initiating the correct treatment is important.
This is a functional thesis and descriptive literature has been used in the implementation. The theoretical framework of the thesis was based on credible data collected from reliable, evidence-based sources online and literature. The purpose of the thesis was to create a guide for healthcare centres for the recognition of chest pain, assessing the treatment needed and first aid. The guide was made simple and as clear as possible so that the information is found quickly. In the guide there are the essential facts of recognizing chest pain, a NEWS-chart and the most important methods of monitoring and examining that can be used in healthcare centres.
The objective of the thesis was to create a guide in both electronic and paper form to help the rehabilitation department of Kerava Healthcare Centre, to identify and assess the need for treatment in acute cases of chest pain. The objective was to increase the awareness of practical nurses and registered nurses with the ability to identify and act in an acute need for treatment of a patient with chest pain, as well as to initiate emergency care. At the same time, the aim was to lower the initiative of nursing staff to call the general emergency number for further instructions and possible additional help. Relevant research material was used in the preparation of the guide and based on a descriptive literature review.
Studies show that nurses' skills need to be strengthened on identifying various types of chest pain and acute chest pain that requires medical attention. Competence in interpreting electrocardiogram (ECG)results should also be strengthened in Finland and around the world.
The produced guide supports caregivers to identify acute chest pain. A good topic for further development could be identifying an incorrectly taken ECG, which affects the patient’s care and assessment of the need for treatment.
Keywords: chest pain, EKG, observation, ward care, emergency care
Sisällys
1 Johdanto ... 7
2 Opinnäytetyön työelämäkumppani ... 7
3 Sydänsairaudet Suomessa ... 8
4 Sydän ... 8
4.1 Verenkierto ... 9
4.2 Sepelvaltimot ... 9
5 Sydänperäinen rintakipu ... 10
6 Sydänperäiset sairaudet ... 10
6.1 Sydämen vajaatoiminta ... 11
6.2 Sydäninfarkti ... 12
6.3 Sepelvaltimotauti ... 12
7 Mittarit hoitotyön apuna ... 13
7.1 NEWS- aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä ... 13
7.2 GCS ... 14
7.3 VAS, NRS, PAINAD ... 15
8 12 – kytkentäinen EKG ... 16
9 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymykset ... 16
10 Opinnäytetyön toteutus ... 17
11 Kirjallisuuskatsaus ... 17
11.1 Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku ja menetelmä ... 18
12 Aineiston analyysi ... 19
12.1 Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset ... 20
13 Tulokset ... 23
14 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus... 23
15 Ohjeistuksen pohdinta ja johtopäätökset ... 24
16 Arviointi ... 25
Lähteet ... 26
Kuvio ... 29
Liitteet ... 30
1 Johdanto
Rintakipu on Suomessa yksi yleisimpiä hoitoon hakeutumisen syitä. Etenkin sydänperäisen rintakivun syyn selvittäminen ja nopea hoitoon pääsy on ensiarvoisen tärkeää. Sydänperäinen rintakipu voi hoitamattomana johtaa jopa äkkikuolemaan. Rintakipu potilas tulee aina ottaa vakavasti, ja potilas tulee ohjata sairaalahoitoon, kunnes rintakivun syy on selvitetty.
(Kettunen & Talvensaari 2009, 3951–3952).
Sydänsairaudet voivat aiheuttaa erilaisia oireita kuten rintakipua, hengenahdistusta, sydämentykytystä, turvotusta ja väsymystä. Aina rintakipu ei kuitenkaan ole sydänperäistä, vaan se voi myös johtua ruokatorven ongelmista, lihas- tai tukirankaongelmista, sekä erilaisista vatsa ja keuhko ongelmista. (Sydänsairaala 2017).
Hoitajan on tärkeää työssään tunnistaa potilaan rintakipu, ja erottaa se esimerkiksi närästyksestä ja erilaisista vatsavaivoista. Tässä työssä keskitymme osastolla ilmenevän rintakipupotilaan oireiden tunnistamiseen ja hoitoonohjaukseen.
2 Opinnäytetyön työelämäkumppani
Teemme opinnäytetyönä oppaan Keravan terveyskeskuksen kuntouttavan hoidon osaston lähi- ja sairaanhoitajille akuutin rintakipukohtauksen tunnistamiseen hoitoon ja hoidontarpeen arviointiin. Oppaan tarkoitus on lisätä hoitajien tietoa, sekä helpottaa ja nopeuttaa hoitajien tekemiä päätöksiä akuuteissa tilanteissa, sekä tarjota tiivistelmä sydänperäisen rintakivun etenemisestä ja oireista. Emme keskity oppaassa akuuttiin lääkkeelliseen ensihoitoon, vaan tarkoitus on tuottaa terveyskeskuksen vuodeosaston hoitohenkilökunnalle opas, jossa on toimintaohjeet rintakivun tunnistamiseen, sekä hoidontarpeen arviointiin NEWS-pisteytystä hyödyntäen. Osastolle on otettu käyttöön NEWS-arviointi työkalu avuksi hoidon tarpeen arviointiin. Osastolla tehdään viikoittain jokaisesta potilaasta uusi NEWS arvio. NEWS, eli aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä on hyvä apu hoidontarpeen arvioinnin tueksi ja aputyökaluksi myös madaltamaan hoitajien kynnystä soittaa hätäkeskukseen tarpeeksi ajoissa.
Potilastietojärjestelmänä käytössä on ollut huhtikuusta 2021 alkaen Apotti, joka laskee myös syötettyjen mittaustulosten perusteella NEWS-pisteet jokaiselle potilaalle.
Opas toimitetaan osastolle joko sähköpostitse, tai henkilökohtaisesti pienen esittelyn kanssa, riippuen epidemiatilanteesta. Keravan terveyskeskuksen kuntouttava osasto toimii
terveyskeskuksen 2. kerroksessa, jossa toimii myös akuuttihoidon osasto, sekä hoivakoti Helmiina. Kuntouttavan hoidon osastolla on 36 potilaspaikkaa, joista osa odottaa
jatkohoitopaikkaa SAS-päätöksellä ja osan potilaista odotetaan kuntoutuvan takaisin kotiin.
(Keravan terveyspalvelut, osastot ja kotisairaala)
3 Sydänsairaudet Suomessa
Tilastokeskuksen mukaan vuosi 2012 oli kuolleisuuden huippuvuosia. Tätä ennen enemmän kuolemia on ollut 1920-luvulla, jos sotavuosia ei lasketa mukaan. Vuonna 2012 kuoli yhteensä 51 737 henkilöä, joista miehiä oli 25 646 ja naisia 26 091. Verenkiertoelinten sairauksiin vuonna 2012 kuoli yhteensä 39 %, joista työikäisiä oli 23 %.
Vuonna 2018 Suomessa kuoli yhteensä 54 523 henkilöä, joista miehiä 27 182 ja naisia 27 341.
Näistä verenkiertoelinten sairauksiin kuoli yhteensä 18 827 ihmistä, eli 35 %. Kyseisenä vuonna kuolleista kaksi kolmasosaa oli yli 75-vuotiaita, ja 100 vuotta täyttäneitä jopa 450 henkilöä.
Kuolleiden mediaani on siis ollut miehillä 77 vuotta, naisilla 85 vuotta. (Tilastokeskus, kuolemansyyt 2012 ja 2018).
Vaikka sydän- ja verisuonisairauksien kuolleisuudet ovat huomattavasti vähentyneet 1970- luvulta, niin edelleen ne aiheuttavat vajaan puolet työikäisten kuolemista Suomessa, ja yhdessä ne muodostavat kokonaisuudessaan suurimman yksittäisen kuolinsyiden ryhmän.
Sydämen vajaatoimintaa sairastavien määrää on vaikea arvioida tarkasti, mutta vuonna 2018 noin 27 000:lla Suomalaisella oli erityiskorvausoikeus sydämenvajaatoiminnan lääkitykseen.
Sydämenvajaatoimintaa esiintyy yleisimmin enemmän maan Itä- ja Pohjoisosissa, kuin Lounas- ja Eteläosissa. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen arvion mukaan sairastavien määrä on kuitenkin laskussa. Vuonna 2018 sepelvaltimotautiin kuoli Suomessa noin 9500 henkilöä, kun vuonna 2012 sepelvaltimotautiin kuolleiden määrä oli lähes 12 000. (terveyden- ja
hyvinvoinninlaitos 2021).
4 Sydän
Sydän on elimistömme rintaontelossa oleva ontto lihas, jonka tehtävänä on kuljettaa verta kaikkialle elimistöön verisuonia pitkin. Sydän painaa noin 300–350 g, ja 2/3 sydämestä sijoittuu elimistön vasemmalle puolelle, ja 1/3 rintakehän keskiviivan oikealle puolelle.
Sydämen toimintaketjuun eli sykliin kuuluu kaksi vaihetta, supistumisvaihe eli systole, ja veltostumisvaihe, eli diastole. (Niensted, Hänninen, Arstila & Björkqvist. 1999, 186–194).
Verisuonistossa laskimot tuovat sydämeen hapettoman veren, jonka sydän pumppaa keuhkoihin hapettumaan. Sydämessä on neljä lokeroa; oikea eteinen, oikea kammio, vasen eteinen ja vasen kammio, sekä neljä läppää. Sydänläppien tehtävä on estää veren virtaus takaisinpäin. Sydämessä on yksi läppä kummankin eteisen ja kammion välissä, sekä aorttaläppä ja keuhkovaltimoläppä. Sydämen sisäpintaa, eli sisäkalvoa kutsutaan
endokardiumiksi, ja ulkopintaa eli sydänpussia perikardiumiksi. Sydän on siis iso lihas, joka koostuu sydänlihaksesta, jollaista ei löydy muualta elimistöstä. Sydämen omasta
verenkierrosta ja ravinnon saannista huolehtii sepelvaltimot eli koronaarisuonet, jotka sijaitsevat sydämen pinnalla. (Leppäluoto ym. 131–133).
4.1 Verenkierto
Verenkiertojärjestelmä on jaettu kahteen osioon, isoon verenkiertoon eli
ääreisverenkiertoon, ja pieneen verenkiertoon eli keuhkoverenkiertoon. Isossa verenkierrossa sydämen vasen kammio pumppaa veren kaikkialle elimistöön. Tällöin hapekas veri pääsee elimistön kudosten käyttöön. Isosta verenkierrosta hapeton veri palautuu laskimoita pitkin takaisin pieneen verenkiertoon, jossa hapeton veri menee oikean eteisen ja oikean kammion kautta keuhkovaltimoa pitkin keuhkoihin, jossa tapahtuu hiilidioksidin poisto, sekä veren hapettuminen. Keuhkoista hapekas veri jatkaa matkaa vasempaan eteiseen ja vasempaan kammioon, ja edelleen valtimoita pitkin isoon verenkiertoon. (Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry 2011, 20–21).
4.2 Sepelvaltimot
Sepelvaltimoiden eli koronaariverenkierron tehtävänä on huolehtia sydänlihaksen omasta hapensaannista ja energia-aineenvaihdunnasta. Sepelvaltimot kulkevat sydämen ulkopinnalla, ja vain sepelvaltimoiden päätehaarat kulkevat sydänlihaksen sisään. Sepelvaltimoita on 2, oikea- ja vasen sepelvaltimo. Vasen sepelvaltimo kuitenkin haarautuu kahdeksi eri haaraksi, jolloin usein puhutaan kolmesta sepelvaltimosta, tai yhden, kahden tai kolmen suonen sepelvaltimotaudista. (Mäkijärvi ym. 2011, 31–33).
5 Sydänperäinen rintakipu
Kuvio 1: Rintakivunyleisimmät kipukohdat
Yleisimpiä sydänsairauksien oireita ovat hengenahdistus, rintakipu, sydämen tykytykset, ja tajunnanmenetys. Nämä oireet voivat siis olla merkki alkavasta sydänsairaudesta tai sydämen tilapäisestä häiriöstä. Sydänlihaksessa on runsaasti kipua aistivia hermopäätteitä erityisesti sepelvaltimoiden lähettyvillä. Sydänperäinen rintakipu johtuukin yleisimmin sydänlihaksen hapenpuutteesta eli iskemiasta, ja sen ensisijainen syy on verenvirtauksen hidastuminen yhdessä tai useammassa sepelvaltimossa, eli sepelvaltimon ahtauma. Rintakipu voi tuntua rintakehällä laajalla alueella, ja jokaisella hieman eri tavoin. Hapenpuutteesta johtuva rintakipu voi tuntua puristavana, ja polttavana tuntemuksena, mutta hyvin harvoin pistävää eikä siihen juuri koskaan liity paineluarkuutta rintakehällä. Hapenpuutteen sijainti sydämessä kertoo missä kiputuntemus aistitaan. Sydämen alaseinän hapenpuute saattaa tuntua kipuna ylävatsalla ja takaseinän hapenpuute taas selkäpuolella. Usein ylävatsalla olevaa polttavaa kipua hoidetaan alkuun vatsaperäisenä vaivana, kuten närästyksenä. Vasemman kammion etuseinän hapenpuute tuntuu usein kipuna keskellä rintalastaa säteillen kaulalle ja vasempaan käteen. (Mäkijärvi ym. 2011, 38–39).
6 Sydänperäiset sairaudet
Yleisimpiä sydänperäisiä sairauksia ovat sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotauti, erilaiset rytmihäiriöt, verenpainetauti, sydäninfarkti ja sydämen erilaiset rakenteelliset viat kuten läppäviat. Läppäviat ja rakenteelliset viat voivat olla myös seurausta pitkästä ja runsaasta
alkoholin käytöstä, tai tulehduksen aiheuttamasta vauriosta. Myös pitkäaikainen tai krooninen keuhkosairaus voi aiheuttaa vajaatoimintaa sydämen oikealle puolelle.
6.1 Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, joka voi johtua useasta eri syystä. Kuormitus
sydämessä johtaa usein vasemman kammion laajenemiseen eli hypertrofiaan ja sydämen koon muovautumiseen, joka pitkittyessään johtaa sydämen vajaatoimintaan. Merkittävimpiä syitä sydämen vajaatoimintaan ovat sepelvaltimotauti, sydäninfarkti ja korkea verenpaine. Muita sydämen vajaatoiminnan syitä ovat sydämen läppäviat, rytmihäiriöt ja erilaiset
sydänlihassairaudet. (Kelloniemi, Annina. Novel factors regulating cardiac remodeling in experimental models of cardiac hypertrophy and failure. 2018, 17–18).
Röntgenissä nähdään usein sydämen koon laajentuma. Yleisimmin sydämen vajaatoiminta on vasemman kammion sairaus, mutta se voi tulla myös oikealle puolelle, tai molempiin.
Vasemman ja oikean puolen sairauksissa on eroa oireistossa.
Sydämen vajaatoiminta vasemmassa kammiossa on yleisempi kuin oikeassa. Sen yksi tärkein oire on hengenahdistuksen tunne ja voimattomuus rasituksen yhteydessä ja jälkeen. Kun sydämen vasen puoli ei pystykään pumppaamaan kunnolla hapettunutta verta elimistöön, syntyy keuhkoihin verentungos, josta ahdistus johtuu. Tästä syystä elimistöön kertyy
ylimääräistä nestettä, ja potilaalle tulee turvotuksia ja painon nousua. Usein makuuasento on vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa hankala asento, ja potilailla esiintyy kuivaa yskää.
Vajaatoiminnan yleisyys kasvaa iän myötä. Se on harvinainen sairaus alle 50-vuotiailla, mutta yli 75 vuotiaista sitä sairastaa yli 10 %. Sydämen vajaatoimintaa hoidetaan oireiden
perusteella, mutta ensin pureudutaan vajaatoiminnan aiheuttamaan syyhyn. Tavallisimmin vajaatoiminnan aiheuttaja on korkea verenpaine, joka voidaan hoitaa tehokkaasti
verenpainelääkkeillä. Sepelvaltimotautiakin hoidetaan lääkkeillä sekä mm.
Pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella. Läppäviat ovat myös usein korjattavissa leikkauksella.
Sydämen vajaatoimintaa voi myös hoitaa itse huolehtimalla omasta terveydestä. Säännöllinen liikunta, alkoholin välttäminen, painon hallinta ja terveellinen vähäsuolainen ruokavalio edesauttavat sydänterveyttä. Myös tupakoinnin lopettaminen on tärkeä keino vähentää sydämen rasitusta. (Sydämen vajaatoiminta 2020).
6.2 Sydäninfarkti
Sydäninfarkti johtuu sepelvaltimoiden tukkeutumisesta, joka johtaa hapenpuutteeseen sydänlihaksessa. Sydäninfarktiin sairastumisen riskiä lisäävät ateroskleroosi sekä
valtimotromboosi, mutta perustekijöitä ovat kohonnut verenpaine, diabetes, korkea ikä, miessukupuoli, rasva-ainevaihdunnan häiriö, tupakointi sekä sukurasite. (Sydäninfarktin diagnostiikka 2014).
Akuutissa sydäninfarktissa sydänlihas ei saa happea, ja pitkittyneessä iskemiassa osa
sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu lopulta sidekudoksella. Koska sileä sydänlihas ei pysty uusiutumaan, korvautuu menetetty sydänlihas sidekudoksella. Sidekudos ei kuitenkaan pysty samaan tehtävään kuin sileä sydänlihas, jolloin sydämen toiminta heikentyy.
(Kelloniemi, Annina. 2018, 19).
6.3 Sepelvaltimotauti
Sepelvaltimotauti (valtimonkovettumatauti) eli ateroskleroosi sijaitsee yleensä sydämen johtavissa valtimoissa eli sepelvaltimoissa. Suomessa se on hyvin yleinen verenkiertoelinten sairaus. Sepelvaltimotauti ilmenee angina pectoriksen eli rasitus rintakivun, sydäninfarktina sekä sydänperäisinä äkkikuolemina. (Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry 2011, 248).
Sepelvaltimotauti johtuu sepelvaltimoiden ahtautumisesta plakin johdosta, joka on seurausta korkeista veren kolesteroliarvoista. Kun plakki kiinnittyy sepelvaltimoiden sisäpinnalle, se ahtauttaa sekä kovettaa sepelvaltimoita, jolloin verenkierto sydämeen vaikeutuu, ja ravinteiden sekä hapen kuljetus sydämeen hidastuu ja vähenee. Ajan kanssa plakin aiheuttamat tukokset sepelvaltimoissa saattavat muuttua epävakaiksi ja irrota valtimon seinämästä aiheuttaen tukoksen eli tromboosin sepelvaltimoon. (Kelloniemi, Annina. 2018, 18–19).
Riskitekijöitä sepelvaltimotaudille on kohonnut verenpaine, suuri kolesteroli arvo, tupakointi sekä diabetes. Elintavat ovat sepelvaltimotaudin hoidossa tärkein osa. Liikunnalla,
ruokavaliolla sekä tupakoinnin lopettamisella voi ehkäistä sepelvaltimotaudinkehittymistä, sekä lieventää pahenemisvaiheessa olevaa sairautta.
Lääkkeellisenä hoitona sepelvaltimotautiin käytetään beetasalpaajia, aspiriinia, kolesterolilääkkeitä sekä nitroa.
Ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella hoidetaan ahtautuneet valtimot suuremmaksi, jolloin veri pääsee vapaammin liikkumaan verisuonistossa. Toimenpiteen jälkeen keskitytään
lääke- ja elintavan muutokseen ja hoitoon. (Mäkijärvi, Kettunen, Kivelä, Parikka & Yli-Mäyry 2011, 248).
7 Mittarit hoitotyön apuna
7.1 NEWS- aikaisen varoituksen pisteytysjärjestelmä
Kuvio 2: NEWS Pisteytysjärjestelmä
Britannian sisätautilääkäriyhdistyksen työryhmä kehitti vuonna 2012 yhtenäisen
arviointikriteeristön hoitohenkilökunnalle ja lääkäreille helpottamaan potilaan hoidontarpeen arviointia, ja yhtenäistämään potilaan voinnin arviointia. Kun potilaan peruselintoimintojen erilaiset häiriöt tunnistetaan ajoissa, ja tarvittavat hoidot aloitetaan heti, voidaan välttää monet kuolemantapaukset terveydenhuollon eri yksiköissä.
NEWS-pisteytys kehitettiin alun perin helpottamaan vuodeosastopotilaiden voinnin heikkenemistä, mutta sen todettiin toimivan myös luotettavana peruselintoimintojen häiriöiden mittarina päivystyspoliklinikoissa ja ensihoidossa. Sen on todettu olevan samalla herkin ja yksinkertaisin tapa arvioida potilaan peruselintoimintoja.
Pisteytys koostuu potilaan hengitystaajuuden, happisaturaation, syketaajuuden, verenpaineen, lämpötilan, tajunnantason sekä mahdollisen lisähapen käytön tarpeen.
Jokainen muuttuja asteikolla pisteytetään 0–3. Mitä korkeampi pistemäärä arviointiin tulee, Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND
sitä kauempana normaalista fysiologisesta alueesta mittaustulos on. Pisteiden lopullinen yhteissumma kuvaa luotettavasti peruselintoimintojen tilaa, ja korkeilla pisteillä voidaan melko tarkasti ennakoida esimerkiksi sydämenpysähdystä, tehohoitoon joutumista ja jopa kuolemaa seuraavan vuorokauden aikana. (Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta. 2018).
7.2 GCS
Glascow Coma Scale on kansainvälisesti käytetty mittari, jolla arvioidaan potilaan tajunnantasoa. Mittarin avulla arvioidaan potilaan silmien avaamista, puhevastetta sekä liikevastetta ja pisteytetään seuraavan taulukonmukaisesti:
Kuvio 3: GCS mittari 7.3 VAS, NRS, PAINAD
Kuvio 4: Vas kipumittari
VAS= Visual Analoque Scale eli visuaalinen analoginen kipumittari. 0 tarkoittaa ei kipua ja 10 pahinta mahdollista kipua.
Kuvio 5: NRS kipumittari
NRS= Numeric Rating Scale, numeerinen kipumittari, joka sopii jokaiselle ikäryhmälle.
Asteikko 0 ei kipua ja 10 pahin mahdollinen kipu, jonka potilas kokee.
Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-NC-ND
Tämä kuva, tekijä Tuntematon tekijä, käyttöoikeus: CC BY-ND
PAINAD= koostuu viidestä eri luokasta, joiden perusteella kipua arvioidaan. Näitä ovat kasvojen eri ilmeet, kehon kieli, ääntely, hengitys sekä lohdutuksen tarve. Mittari on lyhyt sekä helppokäyttöinen. Se on myös herkkä mittaamaan kivun voimakkuuden muutoksia.
(Hotus, 2013).
8 12 – kytkentäinen EKG
Elektrokardiogrammi tai elektrokardiografia, eli tutummin EKG on sydänfilmi tai sydänsähkökäyrä, joka kuvaa sydämen sähköistä toimintaa ja piirtää siitä sähköisen elektrokardiogrammin iholle asetettavien elektrodien avulla. EKG tehdään useimmiten 12- kytkentäisenä, johon tarvitaan 10 iholle asetettavaa elektrodia. Lisäkytkennät merkitään EKG rekisteröintiin erikseen. EKG:llä pystytään havaitsemaan lisälyönnit, rytmihäiriöt ja
eteisvärinät, sekä muut rytmihäiriöitä aiheuttavat sähköiset häiriöt, joiden avulla saadaan viitteitä esimerkiksi erilaisten sydänvikojen aiheuttamista vaurioista ja kuormituksesta, ja aiemmin sairastetun sydäninfarktin aiheuttamien arpien ja vaurioiden haarakatkoksista. Sillä voidaan myös nähdä äkillisen sydäninfarktin aiheuttamia muutoksia, mutta ei voida ennustaa tulevaa sydäninfarktia. (Ahonen, Blek-vehkaluoto, Ekola ym. 2017, 185–186).
Keskitymme työssämme 12-kytkentäiseen EKG rekisteröintiin, sekä aikuispotilaisiin ja yleisimpiin löytöihin.
9 Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimuskysymykset
Teimme toiminnallisen opinnäytetyön, jonka toteutimme kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle eli Keravan kaupungin terveyskeskuksen kuntouttavalle vuodeosastolle erillinen konkreettinen opas äkillisen rintakipupotilaan hoidon tunnistamiseen sekä hoidontarpeen arviointiin. Oppaan kohderyhmänä toimi osaston hoitohenkilökunta. Oppaan avulla hoitajat saavat lisää valmiuksia äkillisen rintakipupotilaan hoidontarpeen arviointiin, hoitoon ja potilaan tarkkailuun, kunnes ensihoito saapuu paikalle.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda näyttöön perustuvaan tutkimustietoon pohjautuva materiaali sähköisenä sekä kirjallisena osaston hoitajille, ja samalla lisätä tietoa rintakivun tunnistamisesta. Tähän opinnäytetyöhön kerättyä tietoa voidaan jatkossa hyödyntää terveyskeskuksen osastoilla.
Tutkimuskysymykset opinnäytetyössä
1. Miten tunnistan ja tutkin rintakipuisen potilaan?
2. Miten hoidan ja milloin hälytän ensihoidon paikalle?
10 Opinnäytetyön toteutus
Opinnäytetyömme tuotoksena syntyi Keravan kuntouttavan hoidon osastolle sähköinen opas, joka on helposti kaikkien saatavilla ja tulostettavissa paperiseen muotoon. Teimme lyhyen ja selkeän oppaan, joka on hoitajien tukena hoidontarpeen arvioinnissa, potilaan tarkkailussa, sekä potilaan hoidossa. Opas toimitetaan toimeksiantajalle sähköisenä WORD-teksti-
tiedostona, jonka toimeksiantaja lisää Keravan kaupungin logolla varustetulle pohjalle.
Tämän oppaan voi jatkossa lähettää osaston henkilökunnalle sähköisenä, sekä tulostaa tarvittaessa myös paperiseksi ohjeistukseksi. Oppaan ei ollut tarkoitus olla pitkä ja monisivuinen käsikirja, vaan lyhyt ja selkeä opas, jonka lukeminen ja sisäistäminen on helppoa. Opasta ei ole tarkoitus kantaa mukana, vaan se voi olla esimerkiksi osaston
toimiston seinällä paperisena tai hoitajan tietokoneelle tallennettuna, jolloin sen avaaminen on helppoa eikä opas pääse hukkumaan.
Aloitimme opinnäytetyön työstämisen jo tammikuussa 2020, mutta korona pandemiasta johtuen työmme edistyminen keskeytyi monesta eri syystä. Samoin opinnäytetyömme tuotos haki paikkaansa, sillä pandemiasta johtuen vuonna 2020 oli kielletty osastolla tehtävät konkreettiset esitelmät ja koulutukset, joihin alkuun panostimme opinnäytetyössämme. Näin aiheanalyysimme työstäminen muokkasi opinnäytetyötämme yhteistyössä tilaajan kanssa, ja tuotokseksi valikoitui opas, jonka esittelyn ei tarvitse tapahtua paikan päällä osastolla, jos se pandemian vuoksi ei onnistuisi. Teoria osuutta ja kirjallisuuskatsausta teimme aktiivisesti keväästä 2021 alkaen, ja saman vuoden syksyllä.
11 Kirjallisuuskatsaus
Kirjallisuuskatsaus on tapa eli metodi, jolla tutkitaan ja tuodaan esiin tehtyä tutkimusta tai jo olemassa olevia teorioita. Sen avulla siis tehdään tutkimusta tutkimuksesta, eli kootaan erilaisia samasta aiheesta tehtyjä tutkimuksia ja niiden tuloksia yhteen, jotka ovat perustana omalle tutkimukselle. Kirjallisuuskatsaus on siis yksi metodi, jolla erilasia tietoja ja tuloksia tuodaan yhteen. Sen on täytettävä tieteelle asetettavat yleiset vaatimukset, joita ovat mm.
julkisuus, itsekorjaavuus, kriittisyys ja objektivisuus. Opinnäytetyöhön tuotujen tietojen ja tulosten tulee olla julkisia ja tiedeyhteisön kriittisesti arvioitavissa. (Salminen, A. 2011, 3–6).
11.1 Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku ja menetelmä
Tiedonhakuprosessi on kirjallisuuskatsauksen ja koko opinnäytetyön kannalta työn merkittävimpiä vaiheita, sillä siinä tehdyt virheet näkyvät lopullisessa toteutuksessa vääristyneenä johtopäätöksenä. Kirjallisuuskatsauksen avulla opinnäytetyön aihe,
tutkimustulokset ja analyysit saadaan hahmoteltua yhteen kokonaisuuteen, josta käy ilmi kuinka paljon tutkimustietoa on jo olemassa, ja millaisista näkökulmista asiaa on jo tutkittu ja minkälaisin menetelmin. Kirjallisuuskatsauksen lähteiden tulee olla luotettavia ja näyttöön perustuvia lähdekritiikki huomioiden. (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara 2009, 113–121).
Teimme erilaisia hakuja rintakipuun liittyvistä tutkimuksista käyttäen erilaisia tietokantoja, kuten Medic, CINAHL ja tutkivan hoitotyön artikkelit. Aineistoa valikoimme luettavaksi otsikon, sekä tiivistelmän perusteella. Rajasimme pois aiheen vierestä käsittelevät
tutkimukset, sekä rajasimme aikamääreen vuodesta 2013 vuoteen 2021. Tutkimuksia aiheesta löytyi lähinnä Englanniksi. Aineistoa analysoimme tutkimuskysymyksien avulla.
Hakuja teimme alkuun sanalla rintakipu, josta teimme erilaisia lyhennelmiä ja variaatiota, ja näistä paras hakutermi oli alkuun rintaki*. Hakusanalla rintaki* löytyi Medic-tietokannasta 115 osumaa, kun aikaväli oli rajattu vuosiin 2015–2021. Tämä hakutulos oli kuitenkin vielä melko laaja, joten kokeilimme lisää erilaisia hakusanoja ja muunnelmia, sekä rajasimme hakutulosta vuosiin 2018–2021, jolloin osumia hakusanalla rintaki* tuli 53. Näistä löytyi muutama katsaus tutkittavaksi, mutta sisältöä opinnäytetyöhön näistä ei saanut.
Haimme myös englanninkielisiä hakuja Medicistä erilaisilla variaatioilla ja sanoilla, rajaten vuosivälin vuosiin 2013–2021. Hakusanalla ”Chest pain” osumia tuli yksi. Hakusanalla ”heart disease” osumia tuli 59. Hakusanalla ”heart failure” osumia tuli 35, ja hakusanalla infarct osumia löytyi 4. Monet näistä teoksista olivat hieman asian vierestä, eikä kaikkia pystynyt edes avaamaan tietokoneella. Päätimme siis yhdistellä hakusanoja, ja teimme haun sanoilla
”chest pain” AND ”heart failure” jolloin osumia tuli 36, kun aika oli rajattu vuosiin 2013–2021.
Näistä valikoitui kaksi työtä, joista löytyi ajankohtaista tietoa sydäntaudeista. Käytimme Oulun yliopiston tutkija Annina Kelloniemen väitöskirjaa ”Novel factors regulating cardiac remodeling in experimental models of cardiac hypertrophy and failure” joka on julkaistu vuonna 2018. Tästä englanninkielisestä väitöskirjasta löytyi hyvin ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa erilaisista sydäntaudeista.
CINAHL:ista etsimme tutkimuksia hakusanalla ”chest pain assessment”, joka tuotti 2 648 tulosta vuodesta 1977 vuoteen 2021 asti. Kun hakua rajasi vuodesta 2015 vuoteen 2021, löytyi osumia 1045. Pelkästään otsikon perusteella valikoitui tutkittavaksi useita artikkeleita, ja eräs australialainen hoitotyön artikkeli kiinnitti huomion. Tämä opetuskäyttöön tuotettu ”Chest pain assessment and management” valikoitui tarkempaan tutkimukseen.
Etsimme myös tietoa manuaalisesti erilaisista painetuista teoksista eri kaupunkien
kirjastoista. Alkuun hakumme keskittyivät sydänsairauksiin ja opinnäytetyön tekemiseen, sekä erilaisiin ohjeisiin, kuten lähdeviitteiden merkitsemiseen. Sydänsairauksista löytyi hyvin erilaisia teoksia, joskaan kovin tuoreita painettuja teoksia ei löytynyt. Käytimme myös lähteenä opinnoissamme käytettyä teosta, kuten Anatomia ja Fysiologia; rakenteesta
toimintaan -oppikirjaa. Käytimme tiedonhakuun myös luotettavia sähköisiä internet lähteitä, kuten Terveysporttia, Duodecimia, käypähoitosuositusta ja Hoitotyön tutkimussäätiö
Hotus:ta. Liitteessä 1 havainnollistamme taulukossa hakukoneiden kautta saatuja osumia hakusanoille.
12 Aineiston analyysi
Käytimme tiedonhakuun sekä suomenkielisiä, että englanninkielisiä termejä ja sanoja, jotka keskittyivät rintakipuun ja sen hoitoon. Keskitimme haun vuosiin 2011–2021, sillä halusimme löytää lähteeksi ajantasaista tietoa. Löysimme Medicistä muutaman tieteellisen tutkimuksen ja väitöskirjan, joita käytimme lähteenä työssämme. Yhdestä katsauksesta etsimme tietoa kahteen tutkimuskysymykseemme, jotka olivat ”Miten rintakipuinen potilas tutkitaan?” sekä
”Miten rintakipuisen potilaan vointia tarkkaillaan ja hoidetaan?”
CINAHL:ista löytyi mielenkiintoinen tutkimus aiheeseen liittyen. Tämä opetuskäyttöön tuotettu australialainen teos ”Chest pain assessment and management” käsitteli
rintakipupotilaita Australiassa, ja sen mukaan Australiassa kuolee sydän- ja verisuonitauteihin yksi henkilö 12 minuutin välein, ja sydänkohtauksiin keskimäärin noin 23 ihmistä päivittäin.
Australian väestön suurin terveysongelma onkin sydän- ja verisuonitaudit. Suomessa tehtyjä tutkimuksia rintakivusta löytyi vain vähän. Suurin osa tutkimuksista löytyi englanninkielisinä, ja ne käsittelivät mm. eri maiden määriä sydän- ja verisuonitautipotilaita. Suurin osa tutkimuksista myös keskittyi rintakipuisen potilaan hoitoon ja tutkimiseen akuutilla osastolla tai päivystyksessä, jossa potilaan monitorointi, verikokeet ja seuranta ovat mahdollisia.
Koska terveyskeskuksessa tehtävät kokeet ja seurannat rajautuvat hyvin yksinkertaisiin tutkimuksiin kuten verenpaineen seurantaan ja EKG:n ottoon, ei näistä tutkimuksista löytynyt paljoakaan käytettävää tietoa. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkittiin ensihoidon
toteutumista ja kirjaamista sairaanhoitopiirissä, sekä ensihoidon viivettä STEMI ja NONSTEMI potilaiden hoidossa. Tutkimuksesta selvisi kuinka tärkeää nopea reagointi, ja oireiden tunnistaminen on. Tutkimusaineistoa analysoimalla selvitimme, että Sairaanhoitajan on tärkeää tunnistaa ja arvioida akuutti rintakipu systemaattisesti sekä toteuttaa ensihoitoa nopeasti, ja tehdä tarvittavat tutkimukset, ja hälyttää lisäapua.
Toisessa valitsemassamme tutkimuksessa tutkittiin sairaanhoitajien kykyä ja valmiutta lukea ja käyttää erilaisia työkaluja sydäntapahtumien tunnistamisessa. Tutkimuksessa keskityttiin EKG:n analysointiin, ja Sairaanhoitajien kykyyn tulkita EKG nauhaa. Tutkimukseen
osallistuneista 96:sta sairaanhoitajasta vain 12,5 % kykeni vastaamaan kaikkiin kysymyksiin oikein. Tämä tarkoittaa, että suuri osa (74 %) kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista ei tunnistanut esimerkiksi ensimmäisen asteen sydänblokkia. Tutkimuksesta selvitimme, että vaikka sairaanhoitajan koulutukseen kuuluukin EKG:n tutkiminen, on silti ensiarvoisen tärkeää näyttää EKG myös hoitavalle lääkärille, tai tarvittaessa kutsua ensihoito paikalle.
Valitsemiemme tutkimusten perusteella saimme vastauksia tutkimuskysymyksiimme, että kuinka tunnistan, tutkin, hoidan rintakipuista potilasta, ja milloin hälytän ensihoidon paikalle.
Tutkimusten perusteella selvitimme, että on ensiarvoisen tärkeää tunnistaa rintakipu, ja erottaa se esimerkiksi närästyksestä. Sairaanhoitajan on tärkeää osata tutkia rintakipuista potilasta, tulkita eri työkaluja oikein, kuten EKG:tä. Potilaan hoitaminen ja lisäavun hälyttäminen paikalle oikea-aikaisesti on potilaan hoidon kannalta ensiarvoisen tärkeää.
12.1 Kirjallisuuskatsaukseen valitut tutkimukset
Yksi mielenkiintoinen aiheeseemme liittyvä tutkimus löytyi Tutkiva hoitotyö -lehdestä vuodelta 2018. Siinä tutkittiin sydäninfarktipotilaiden ensihoidon toteutumista ja hoitoon pääsyn viivettä dokumenttianalyysein potilasasiakirjoista. Tutkimuskysymyksinä oli 1) Miten ST-nousuinfarktin (STEMI) ensihoito toteutuu sairaanhoitopiirin alueella? 2) Miten nonST- infarktin (NSTEMI) ensihoito toteutuu sairaanhoitopiirin alueella? ja 3) Miten ensihoidon viiveet potilashoidossa esiintyvät?
Tutkimusaineisto jaettiin STEMI (n=33) ja NSTEMI(n=67) -potilaisiin. Molemmissa
potilasryhmissä ensihoitoa toteutettiin sekä hakukohteessa, että kuljetusmatkan aikana.
Tutkimuksessa käytiin läpi potilaskirjauksia, joiden mukaan ensihoito sisälsi voinnin
arvioinnin, erilaisia mittauksia, lääkehoidon, EKG:n ottamisen ja sen lähettämisen lääkärille, sekä itse kuljetuksen sairaalaan. STEMI potilaan ensihoitoon kului keskimäärin 3 tuntia, kun NSTEMI potilaan ensihoitoon kului keskimäärin 2 h 5min oireiden alkamisesta. (Tutkiva hoitotyö-lehti, 2018).
Tutkimuksen perusteella sairaanhoitajan ensiarvio, ja ensihoidon kutsuminen paikalle on ensiarvoisen tärkeää, sillä vaikka ensihoidon hälyttämiseen menee usein vain muutamia minuutteja, on koko ensihoidon pituus usein yli pari tuntia. Vuodeosastoilla arvioitu- ja annettu ensihoito on jokaisen sairaanhoitajan vastuulla. Myös EKG:n tulkinta ja erilaiset EKG koulutukset ovat ensiarvoisen tärkeitä rintakipuisen potilaan hoidossa ja arvioinnissa. Oikein tulkittu EKG ja nopea ensihoidon saanti ovat potilaan selviämisen kannalta erittäin tärkeitä.
Toinen aihettamme käsittelevä tutkimus löytyi Science Direct alustalta, jonne on koottu laaja valikoima eri maiden lääketieteellisiä tutkimuksia, ja aineistoa. Capability of emergency nurses for electrodiagram interperetation -tutkimus tutki ensihoidon sairaanhoitajien kykyä tulkita EKG nauhoja oiken. Kyseisen tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: 1) What is the capability of emergency nurses for ECK interpretation? ja 2) Are there any associations between emergency nurses’ demographic characteristics and capability for ECG
interpretation?. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana tutkimuksena, jossa oli mukana yhteensä 96 ensihoidon sairaanhoitajaa. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa sairaanhoitajien kykyä lukea EKG nauhaa. Tutkimuksessa sairaanhoitajille annettiin kyselylomake, jossa oli 10 erilaista EKG:tä käsittelevää kysymystä. Vastaukset pisteytettiin 1 piste/kysymys. Kaikista kysymyksiin vastanneista osallistujista vain 12,4 % vastasivat kaikkiin kysymyksiin oikein, eli saivat 10 pistettä.
Tutkimus, sen tekijät, vuosi ja maa
Tutkimuksen tarkoitus Aineisto ja
tutkimusmenetelmä
Keskeiset tulokset
Sydäninfarktipotilaiden ensihoidon
toteutuminen:
dokumenttianalyysi potilasasiakirjoista.
Tekijät: Johanna Soini, Päivi Leikkola ja Raimo Jokisalo.
2018. Suomi
Tutkimuksen tarkoitus oli kuvata
sydäninfarktipotilaan ensihoidon
toteutumista ja ensihoidon kirjaamista sairaanhoitopiirissä.
Tavoite oli tunnistaa sydäninfarktipotilaiden ensihoidon viiveet hoitoprosessissa.
Tutkimus toteutettiin
dokumenttianalyysin avulla, jossa
tutkimusaineistoksi valikoitui
sydäninfarktipotilaan potilasasiakirjojen (n=100) merkinnät.
Aineisto kerättiin havaintorunkoon ja analysoitiin sisällön analyysilla ja kvantitoimalla.
Tutkimusaineisto jaettiin STEMI- (n=33) ja NSTEMI- (n=67) potilaisiin. STEMI potilaan ensihoitoon kului keskimäärin 3 h, ja NSTEMI potilaan
ensihoitoon kului keskimäärin 2 h.
Molemmissa ensihoitoa toteutettiin sekä hakukohteessa, että kuljetuksen aikana.
Toteutuneiden kirjausten mukaan ensihoito sisälsi voinnin arvioinnin, mittauksia, lääkehoitoa, EKG:n oton ja lähetyksen lääkärille, sekä itse kuljetuksen sairaalaan.
Ensihoidon viiveet olivat molemmissa
samansuuntaiset.
Capability of
emergency nurses for electrocardiogram interpretation.
Tekijät: Jonathan Ka- Mingh Ho, Caroline Hau-Yee Yau, Chi-Yip Wong, Jason Sung- Shan Tsui.
The open University of Hong Kong. 2021.
EKG on ensiarvoisen tärkeä työkalu sydäntapahtumien diagnosoinnissa.
Tutkimuksen tarkoitus oli siis tutkia
Sairaanhoitajien kykyä tulkita
elektrocardiogrammia tarkentavalla
kyselytekniikalla.
Tutkimus tehtiin kuvailevana
tutkimuksena, jossa oli mukana kahden eri ensiavun 96 sairaanhoitajaa.
EKG:n tulkintakykyä arvioitiin itse kehitetyllä
kyselylomakkeella, jossa oli 10 erilaista kysymystä EKG:n tulkinnasta, jotka pisteytettiin ennalta valitulla
menetelmällä.
Jokaisesta
kysymystehtävästä sai yhden pisteen (max 10 p), ja mitä suurempi
pistemäärä, sitä parempi kyky tulkita EKG:tä oikein.
Osallistujien keskimääräinen
pistemäärä oli 7,7 -+ 1,8.
Vain 12.5 % kaikista osallistujista kykeni vastaamaan kaikkiin kysymyksiin oikein. Suuri osa vastaajista ei
kyennyt tunnistamaan ensimmäisen asteen sydänblokkia (74 %), toisen asteen
sydäntukosta (52.1 %) tai kolmannen asteen tukosta (39,6 %).
Sukupuolella, EKG- koulutuksella, työkokemuksella ja päivystystyökokemuksella oli merkittäviä
assosiaatioita keskimääräiseen pisteytykseen.
13 Tulokset
Tutkimuksemme tuloksena havaitsimme, että terveyskeskuksessa hoitajilla on suuri vastuu potilaan tutkimisessa, hoidontarpeen arvioinnissa, ja hoidon aloittamisessa.
Tutkimuskysymyksiimme ”miten tunnistan ja tutkin rintakipuisen potilaan?” sekä ”miten hoidan ja milloin hälytän ensihoidon paikalle?” saimme syvyyttä valitsemistamme
tutkimuksista. Tietoperusta on vahvasti jo tutkittua tietoa ja pohjautuu alan kirjallisuudesta, joten tätä konkreettista tietoperustaa tuli laajentaa hakemalla tutkimuskysymyksiin
vastausta. Sairaanhoitajan tulisi siis tunnistaa ja osata tutkia rintakipuinen potilas systemaattisesti. Tällöin viive hoidon aloituksessa voidaan minimoida. Olennaista
tunnistamisen ja tutkimisen jälkeen on nopea ensihoidon aloitus. Sairaanhoitajien osaamista tulisi vahvistaa tunnistamalla ja erottamalla akuuttia hoitoa vaativa rintakipu muista
rintakiputyypeistä. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että vain 12,5 % osasi tulkita ekg:n oikein.
Tuloksesta päätellen sairaanhoitajien osaamista tulisi vahvistaa myös ekg:n tulkitsemisen osalta.
Hoitajan tulee siis arvioida potilaan hoidon tarve, ja tarvittaessa hälyttää ensiapu paikalle.
Myös potilaan seuranta ja tutkiminen on suppeampaa, kuin esimerkiksi päivystyksessä, jossa potilaan monitorointi on mahdollista. Näin ollen keskityimme oppaan teossa
terveyskeskuksessa toteutettavaan rintakivun tunnistamiseen, hoidontarpeen arviointiin ja rintakivun ensihoitoon. Oppaasta tehtiin yksinkertainen ja selkeä, josta tieto löytyy nopeasti.
Oppaasta löytyy rintakivunkivun tunnistamisen keskeisimmät kohdat, NEWS-asteikko, ja tärkeimmät terveyskeskuksessa toteutettavat seuranta ja tutkimusmenetelmät. Oppaaseen ei varsinaisesti löytynyt suoraa vastausta tutkimuksista, sillä luotettavaa tutkimusta aiheesta ei juurikaan löytynyt. Oppaassa keskityimme vastaamalla tutkimuskysymyksiin jo olemassa olevan luotettavan kirjallisuuden pohjalta, sillä tutkimuksia aiheesta löytyi hyvin niukasti.
14 Opinnäytetyön eettisyys ja luotettavuus
Tutkimuseettinen neuvottelulautakunta on opetus- ja kulttuuriministeriön asettama
asiantuntijaelin. Se on perustettu vuonna 1991, ja se käsittelee tutkimukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä, sekä edistää tutkimusetiikkaa. Sen tavoitteena on edistää hyvää tieteellistä käytäntöä, sekä ennaltaehkäistä tutkimusvilppiä. Joka vuosi TENK julkistaa uuden toimintakertomuksen, joka sisältää TENK:in keskeisimmät tavoitteet sekä
neuvottelulautakunnan toimijaelimet. Kaikki suomessa toimivat ammattikorkeakoulut, yliopistot, ja lähes kaikki rahoituksen piirissä olevat tutkimuslaitokset, maa- ja
metsätalousministeriö, Valtionneuvoston kanslia, Suomen Akatemia ja business Finland ovat sitoutuneet noudattamaan TENK:in HTK-ohjeistusta, eli hyvää tieteellistä käytäntöä. Myös
useita tieteellisiä seuroja on sitoutunut noudattamaan HTK ohjeistusta. TENK:illä on siis suuri rooli eettisyyden ja tutkimusetiikan säätelyssä ja valvomisessa. (TENK).
Kävimme yhdessä läpi TENK:in ohjeistukset ja aineistot työmme alkuvaiheessa, sillä haluamme toteuttaa työmme TENKin ohjeistuksen mukaisesti rehellisesti, huolellisesti ja tarkkuudella. Tieteellinen tutkimustapa on otettu huomioon työssämme ja käytimme vain tutkittua tietoa, luotettavia lähteitä sekä tietokantoja noudattamalla ohjeistettua
viittaustekniikkaa, joka lisää työmme luotettavuutta. Tämän opinnäytetyön tekoon ei tarvittu tutkimuslupaa.
Yleiset luotettavuuskriteerit ovat uskottavuus, vahvistettavuus, reflektiivisyys sekä
siirrettävyys, joilla työtä voidaan arvioida. Uskottavuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi sillä, että työhön osallistuneiden kanssa keskustellaan työn eri vaiheiden tuloksesta.
Vahvistettavuudella tarkoitetaan sitä, että työhön on merkitty ja kirjattu asiat selkeästi siten, että toinen tutkija voi seurata työtä pääpiirteittäin. Vahvistettavuus on myös hankala
kriteeri, sillä toisinaan toinen tutkija ei päädy samaan lopputulokseen. Erilaiset tulokset samasta asiasta ei tarkoita kuitenkaan luotettavuus ongelmaa vaan lisäävät ymmärrystä aiheesta. Reflektiivisyydellä tarkoitetaan työn tekijän arviointikykyä omasta pohjatyöstä.
Samalla arvioidaan vaikuttavuutta aineistoon, kokonaisuuteen sekä raporttiin kuvattava pohjatyö. Siirrettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten tulosta voidaan siirtää samankaltaisiin tilanteisiin. Siirrettävyys kuitenkin edellyttää, että työstä on riittävästi tietoa, josta jatkaa.
(Kylmä & Juvakka 2007, 127-129).
Opinnäytetyöhön valitsemamme aihe, tarkoitus ja tavoite on perusteltu ja kuvattu
opinnäytetyössämme. Pyysimme työelämän edustajalta väliarviointeja sekä kehitysideoita oppaan raakaversiosta, lisäten oppaan luotettavuutta ja uskottavuutta. Työn edetessä olimme tiiviisti yhteydessä opinnäytetyön ohjaajan kanssa, jolloin pystyimme hyödyntämään
saamaamme palautetta työssämme. Laatiessamme opasta varmistimme, että oppaan sisältö vastaa kirjallista työssämme sisältävää tutkittua tietoa, ja että lähdemerkinnät ovat tehty oikein. Valmista opasta on mahdollista hyödyntää myös Keravan terveyskeskuksen
akuuttihoidon osastolla, jossa potilasmateriaali on samankaltainen.
15 Ohjeistuksen pohdinta ja johtopäätökset
Vaikka rintakipuisen potilaan hoitotyöstä tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia löytyi vain rajallinen määrä, voitaisiin tehdä johtopäätös, että hoitajien osaamisen vahvistaminen rintakipuisen potilaan hoidossa olisi erittäin tärkeää. EKG:n oikea tulkinta, ja ensihoidon viiveetön aloitus lisäävät potilaan mahdollisuuksia selvitä sydäntapahtumasta mahdollisimman pienin vaurioin.
Yhteistyökumppanimme Keravan kuntouttavalla vuodeosastolla on lääkäri paikalla vain arkena, jolloin sairaanhoitajan vastuu hoidontarpeen arvioinnissa ja hoidon aloituksessa on suurempi verrattuna päivystys- ja ensiapu ympäristöön, jossa lääkärit ovat aina paikalla ja potilaan kokoaikainen monitorointi on mahdollista.
Opinnäytetöitä rintakipupotilaan hoidontarpeen arvioinnista, rintakivun tunnistamisesta sekä rintakipupotilaan hoitamisesta terveyskeskusolosuhteissa ei löytynyt kovinkaan montaa.
Opinnäytetyöt rintakipupotilaan hoidosta keskittyivät lähinnä ensihoidon puolelle. Yhtään suomenkielistä tutkimusta sairaanhoitajien osaamisesta EKG:n tulkinnasta ei löytynyt. Emme myöskään löytäneet yhtäkään suomenkileistä tutkimusta EKG:n oikeaoppisesta ottamisesta.
Väärin toteutettu EKG vääristää myös tuloksia, jotka vaikuttavat potilaan hoitoon ja hoidontarpeen arviointiin. Näistä voisikin saada hyvän jatkotutkimusaiheen.
16 Arviointi
Pyysimme työelämän edustajalta arviointia opinnäytetyön arviointikriteereihin pohjautuen.
Opinnäytetyö antaa osaston lähi- ja sairaanhoitajille selkeän ja helposti sisäistettävän työkalun avuksi rintakipuisen potilaan hoidontarpeen arviointiin. Opinnäytetyön tuotos toimii apuna hoitajan kirjatessa rintakipuisen potilaan vointia, oireita ja hoitotyön
auttamismenetelmiä potilastietojärjestelmään. Opinnäytetyön tuotos mahdollistaa hoitajan valmiuksien kehittämisen esimerkiksi mielikuvaharjoitusten avulla. Tämän opinnäytetyön inspiroimana osastolla alkaa tammikuussa koulutus, jonka pohjana käytetään tätä työtä.
NEWS-pisteytys on jo aikaisemmin otettu osastolla käyttöön. Opinnäytetyön tuotoksena syntyvä tunnista ja arvioi kipu opas on selkeä ja ytimekäs, sekä auttaa hoitajaa jäsentämään kokonaistilanteen potilaan voinnista ja hoidontarpeesta. Opinnäytetyön myötä ilmeni koulutustarve, jota tammikuussa 2022 aletaan toteuttaa. Opinnäytetyö vahvisti koulutustarpeen tarvetta osastolla.
Toteutimme opinnäytetyön parityönä, josta opas jää käyttöön Keravan terveyskeskuksen hoitajille. Opas esiteltiin osastonhoitajille, jotka antoivat suullisen palautteen ja
korjausehdotukset otettiin huomioon lopullisessa oppaassa. Osastonhoitajat olivat tyytyväisiä oppaan sisältöön ja selkeyteen. Opinnäytetyö eteni hyvin hitaasti, ja pysähtyi hetkellisesti koronaviruksen aiheuttamien säädösten vuoksi, mutta lopulta työ saatiin ponnisteltua loppuun. Saimme ongelmatilanteissa ohjausta opinnäytetyötä ohjaavalta opettajalta, jolloin työn jatkaminen helpottui. Opinnäytetyön tekeminen parina asetti haasteita aikataulullisesti, mutta oli avartava oppikokemus.
Lähteet
Painetut
Ahonen, A., Blek-Vehkaluoto, M., Ekola, S., Partamies, S., Sulosaari, V., Uski-Tallqvist, T.
2017. Kliininen hoitotyö, sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoitotyö. 6–7. painos.
Hirsijärvi, S., Remes, P., Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15 uudistettu painos.
Hämeenlinna. Kariston Kirjapaino.
Kankkunen, P., Vehviläinen -Julkunen K. 2009. Tutkimus hoitotieteessä. Helsinki: WSOYpro Kettunen, R., Talvensaari T. 2009. Akuutin rintakipupotilaan tutkiminen. Suomen lääkärilehti.
2009:64(46), 3951–3955.
Kylmä, J. & Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. 1. painos. Helsinki: Edita.
Leppäluoto, J., Rintamäki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H., Lauri, T. 2019. Anatomia ja fysiologia, Rakenteesta toimintaan. 9. uudistettu painos.
Mäkijärvi, M., Kettunen, R., Kivelä, A., Parikka, H., Yli-Mäyry, S. 2011. Sydänsairaudet. 2.
Uudistettu painos, Kustannus Oy Duodecim.
Niensted W., Hänninen O., Arstila A., & Björkqvist Stig-Eyrik. 1999. Ihmisen fysiologia ja anatomia. 12. Uudistettu painos, WSOY.
Riski Hanna-Maarit. 2019. EKG – rekisteröinti. 1. painos.
Sähköiset
Hoitotyön tutkimussäätiö. Aikuispotilaan kirurgisen toimenpiteen jälkeisen lyhytkestoisen kivun hoitotyö. 2013. Viitattu 5.10.2021
kivunhoito-hs-lyh.pdf (hotus.fi)
Keravan terveyspalvelut, osastot ja kotisairaala. Viitattu 29.9.2021.
https://terveyspalvelut.kerava.fi/palvelumme/vuodeosastot
Lääkärilehti. Suositus peruselintoimintojen arvioinnista ja seurannasta. 2018. Viitattu 28.9.2021.
https://www.laakarilehti.fi/tyossa/raportit-ja-kaytannot/suositus-peruselintoimintojen- arvioinnista-ja-seurannasta/?public=6cf51054acd41361903e086b728763b8
Rintakipu, Mistä sydänperäisen rintakivun tunnistaa? N.D. Viitattu 24.3.2020.
https://www.sydansairaala.fi/tietoa/rintakipu/?gclid=CjwKCAjw3-
bzBRBhEiwAgnnLCjBoAhjA_zaay-VGkLSBtv8NJqtqL_hHZzorP4tOpKtieu5mg3Fd- RoCfLkQAvD_BwE
Salminen Ari, Vaasan Yliopisto. Mikä on Kirjallisuuskatsaus? 2011. viitattu 15.12.2020, https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-349-3.pdf
Sydämen vajaatoiminta. 2020. Duodecim. Viitattu 28.9.2021.
https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00084/sydamen-vajaatoiminta?q=syd%C3%A4n
Sydäninfarktin diagnostiikka. Käypä hoito -suositus. 2014. Duodecim. Viitattu 24.9.2021.
www.kaypahoito.fi/hoi04050
Terveyskylä. Tajunnantason arviointi.2019. Viitattu 14.10.2021 Tajunnantason arviointi | Aivotalo.fi | Terveyskylä (terveyskyla.fi)
Tilastokeskus. Kuolemansyyt 2018. Julkaistu 16.12.2019. Viitattu 17.10.2021.
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2018/ksyyt_2018_2019-12-16_tie_001_fi.html Tilastokeskus. Kuolemansyyt 2012. Päivitetty 30.12.2013. Viitattu 17.10.2021.
https://www.stat.fi/til/ksyyt/2012/ksyyt_2012_2013-12-30_kat_002_fi.html
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos, Sydän- ja verisuonitautien yleisyys. Päivitetty 16.9.2021.
Viitattu 17.10.2021.
https://thl.fi/fi/web/kansantaudit/sydan-ja-verisuonitaudit/sydan-ja-verisuonitautien- yleisyys
Kirjallisuuskatsauksen lähteet Medic. Viitattu 18.9.2021
https://www-terkko-helsinki-fi.nelli.laurea.fi/medic/
Kelloniemi, Annina. Novel factors regulating cardiac remodelin in experimental models of cardiac hyoertrophy and failure. University of Oulu. 2018. Viitattu 20.9.2021
http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526220291.pdf
Hyvä tieteellinen käytäntö. 2020. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Viitattu 20.09.2021 https://tenk.fi/fi/ohjeet-ja-aineistot
Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelulautakunnan ohje 2019.
Viitattu 25.9.2021
https://tenk.fi/sites/default/files/2021-
01/Ihmistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2020.pdf
Sydäninfarktipotilaiden ensihoidon toteutuminen: dokumenttianalyysi potilasasiakirjoista.
Tutkiva hoitotyön lehti. Johanna Soini, Päivi Leikkola ja Raimo Jokisalo. 2018.
Viitattu 25.9.2021
https://www-emagz-fi.nelli.laurea.fi/reader/issue/10228/195751/20
Capability of emergency nurses for elektrocardiogram interpretation. Jonathan Ka-Mingh Ho, Caroline Hau-Yee Yau, Chi-Yip Wong, Jason Sung-Shan Tsui. The open University of Hong Kong. 2021. Viitattu 3.10.2021
https://web-s-ebscohost-com.nelli.laurea.fi/ehost/detail/detail?vid=5&sid=38b89dd1-3a85- 47ea-9263-
8caf6faf4121%40redis&bdata=JnNpdGU9ZWhvc3QtbGl2ZQ%3d%3d#AN=148234150&db=c8h
Julkaisemattomat
Keravan terveyskeskus kuntouttavan hoidon osasto. 2020. Osastonhoitaja, Tiina Valtonen, esittely kuntouttavan hoidon osastolla. Tutustuminen 9.1.2020.
Valtonen, T. 2020. Keravan terveyskeskus kuntouttavan hoidon osasto aiheesta. S-posti johanna.piisku@student.laurea.fi 1.2.2020
Valtonen, T. Keravan terveyskeskus. Toimeksiantosopimus. 5.2.2020. S-posti heidi.wahlman@student.laurea.fi
Kuvio
Kuvio 1: Rintakivunyleisimmät kipukohdat ... 10
Kuvio 2: NEWS Pisteytysjärjestelmä ... 13
Kuvio 3: GCS mittari ... 15
Kuvio 4: Vas kipumittari ... 15
Kuvio 5: NRS kipumittari ... 15
Liitteet
Liite 1: Tiedonhakutaulukko ... 31 Liite 2. Opas hoitajille ... 33
Liite 1: Tiedonhakutaulukko
Tietokanta Hakusanat Hakutulos Otsikon perusteella valitut
Tiivistelmän perusteella valitut
kirjallisuus katsauksee n valitut
Medic (vuosiväli 2015–2021)
Rintaki*
Rintaki* AND EKG
Rintaki* AND osasto
ekg
”chest pain”
AND ”heart failure”
119 0
3
0
3
0 0
1
0
1
0 0
1
0
1
0 0
0 (ei kokotekstiä saatavilla)
0
0
Cochrane library
”clinical answers” haku
Heart failure Chest pain ekg
18 1 0
1 0 0
1 0 0
0 0 0
CINAHL Heart failure AND chest pain AND ekg (2015- 2021)
12 6 3 0
Manuaalihaku Laurea Finna verkkojulkaisut
Rintakipu 0 0 0 0
Ekg Potilaan tarkkailu Osastohoito
0 4
124
0 0
1
0 0
0
0 0
0
Tutkiva hoitotyö eMagz
Rintakipu Terveyskeskus EKG
3 5 2
2 0 1
1 0 1
1 0 1
YHTEENSÄ 294 12 8 2
Liite 2. Opas hoitajille
