LIIKUNNAN MERKITYS HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
Esityksessä olevat diat on alustavasti koottu Kemin kaupungin ja Rovaniemen kaupungin liikuntajohtajien toimesta 2018. Voit hyödyntää dioja omassa
esityksessäsi lisäten, poistaen tai muokaten esitystä.
Työ on tehty yhteisen Lapin liikuntastrategiatyöhön liittyen. Seuraavat dia kertoo
taustaa tälle työlle (liikuntastrategia)
LAPIN LIIKUNTASTRATEGIA
Lappi on maailman kiinnostavin hyvinvointiympäristö ja liikunta on Lapissa kaikille arkea
Koko liikuntastrategia https://www.lapinliikunta.com/seura/lapin-liikuntastrategia/
LIIKUNNASTA ELINVOIMAA, KUNTASTRATEGIAT
Tavoite: Kaikissa Lapin kuntastrategioissa liikunta on huomioitu osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä. Tavoitteena on edistää kuntalaisten terveellisiä elintapoja liikunnan keinoin.
Miten: Liikunnan ja urheilun merkityksestä informoidaan yhteisellä presentaatiolla
muun muassa kuntakiertueilla, liikuntalautakunnissa, kuntajohtajakokouksessa,
kuntapäivillä ja liikuntatoimen neuvottelupäivillä.
Suomalaisen liikuntakulttuurin toiminnallinen rakenne (Sopanen 2015)
Säännöllisen liikunnan terveysvaikutukset (
U.S. Department of Health and Human Services 2008)Lapset ja nuoret
Vahva tieteellinen näyttö
- parantunut hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto - parantunut lihaskunto
- parantunut luunterveys
- suotuisia vaikutuksia kehonkoostumukseen Kohtalainen näyttö
- vähentyneet masennusoireet
Säännöllisen liikunnan terveysvaikutukset
(
U.S. Department of Health and Human Services 2008)http://www.ukkinstituutti.fi/ammattilaisille/terveysliikunnan-suositukset/muut-liikuntasuositukset/lasten_ja_nuorten_liikuntasuositukset
13–18-vuotiaiden liikuntasuositus
Kuvio 1: Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden malli (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016)
LIIKUNNAN HARRASTAMINEN SUHTEESSA TERVEYSLIIKUNTASUOSITUKSIIN
- Noin 20 % suomalaisista viides-, seitsemäs- ja yhdeksäsluokkalaisista lapsista ja nuorista liikkuu päivittäin suositusten mukaisesti eli vähintään tunnin (VLN 2015)
- Noin 10 % aikuisväestöstä liikkuu terveysliikunnan minimivaatimusten mukaisesti (OKM 2010)
- Yli 75-vuotiaista miehistä 3 % ja naisista 2 % täyttää
terveysliikuntasuosituksen (Husu ym. 2014)
Liikuntaharrastukset sukupuolen mukaan (Tilastokeskus 2011)
Suomalaisten eniten käyttämät liikuntapaikat
(Kansallinen liikuntatutkimus 2005-2006)
Liikunnan rahoitus (OKM 2014)
• Sponsorit 100 M€
• Valtio 150 M€
• Kunnat 750 M€
• Perheet 1800 M€
Kunnan tehtäviä
● Turvata yksilön mahdollisuus kehittää itseään, ml. liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittaminen (Perustuslain perustelut)
● Edistää asukkaidensa hyvinvointia; järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki); liikunta osana hyvinvointipolitiikkaa
● Seurata asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin (Terveydenhuoltolaki): liikunta osaksi hyvinvointikertomusta
● Edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä; luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle;
liikuntaharrastuksen laajentaminen myös uusiin ja liikunnallisesti passiivisiin väestöryhmiin sekä monialaisen ja -ammatillisen yhteistyön lisääminen (Liikuntalaki ja sen perustelut)
Kunnan tehtäviä (Liikuntalaki)
● Kunnan päätehtävänä on yleisten edellytysten luominen kunnan asukkaiden liikunnalle (liikunnan peruspalveluluonne)
– Liikuntalain mukaan liikunta ja huippu-urheilu ovat erillisiä asioita
● Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:
1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen;
2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.
● Kunnan tulee huolehtia väestön omatoimisen liikunnan olosuhteiden edistämisestä.
– Liikuntapaikat, kevyen liikenteen väylät, koulujen liikuntahallit
Kunnan tehtäviä 2 (Liikuntalaki)
● Yhteistyövelvoite:
– Eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista
toimintamuodoista.
● Kuntalaisten osallisuus
– Kuulemiset liikuntaa koskevissa päätöksissä
● Liikuntapaikkojen valtionavustukset
– Laajat käyttäjäryhmät: käyttäjien määrä, palvelujen monipuolisuus, tilojen soveltuvuus – Muu liikuntarakentaminen: pienet ja uudet lajit
● Kunnalla on harkintavalta päättää, missä laajuudessa ja millä tavoin palveluja järjestetään!
(HaVM 10/2013 vp)
Kunnan tehtäviä 3 (Liikuntalain perustelut)
● Liikuntapalveluja voidaan järjestää kunnan omana palveluna, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä tai ostaa palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta. Lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä tärkeässä roolissa ovat liikunta- ja urheiluseurat. Lasten ja nuorten lisäksi
kohderyhmiä ovat opiskelijat, työikäiset aikuiset, ikäihmiset, maahanmuuttajat ja soveltavan liikunnan ryhmät, kuten erilaiset vammaisryhmät.
● Kuntalaisten liikuntapalvelujen järjestämisessä on huomioitava myös sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat henkilöt ja lapsiperheet.
● Kansalaistoiminnan tukeminen voi olla – järjestöavustusten jakamista ja
– kunnallisten liikuntatilojen käyttövuorojen maksuttomuutta tai – subventointia yhdistysten järjestämässä liikuntatoiminnassa.
Laskentakaava
https://minedu.fi/liikuntaindikaattorit
Lasten ja nuorten liikuntaindikaattorit
Lasten ja nuorten liikunnan tietokantaan on koottu keskeiset indikaattorit kouluikäisten lasten ja nuorten liikunnasta, liikunnan edistämisestä ja fyysisestä toimintakyvystä.
Tietokantatyökalua voidaan hyödyntää liikunnan, terveyden ja hyvinvoinnin seurannassa ja edistämisessä, esimerkiksi kuntien hyvinvointikertomuksissa ja Liikkuva koulu -toimenpiteiden seurannassa.
Tietokantaan on koottu ja yhdistetty tietoa seuraavista aineistoista:
● Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
● TEAviisari, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
● LIITU-tutkimus, Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa –tutkimus, Jyväskylän yliopisto ja UKK-instituutti
● Move!-mittaukset, valtion liikuntaneuvosto ja Opetushallitus
● Liikkuva koulu -ohjelman seuranta ja tutkimus: rekisteri, nykytilan arviointi ja henkilökuntakysely, LIKES-tutkimuskeskus
https://teaviisari.fi/teaviisari/fi/index
HYTE-kerroin
https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa /hyte-kerroin-kannustin-kunnille
Kunnille otetaan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja
terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen.
Kannustin on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2021 alusta, jolloin kunnille jaetaan ensimmäisen kerran uudistuksen jälkeinen valtionosuus. Jo nyt tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan rahoitukseen.
Prosessi-indikaattorit: liikunta 10 indikaattoria
Tulosindikaattorit: kuvaavat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tuloksellisuutta väestötasolla (kouluterveyskysely, tilastokeskus, TEM, toimeentulorekisteri, eläketurvakeskus, hoitoilmoitusjärjestelmä)
Liikunnan prosessi-indikaattorit
Liikunnan prosessi-indikaattorit
Lappilainen urheiluseuratoiminta
· Lapin alueella urheiluseuroja on noin 300. Aktiivisuus ja toiminta vaihtelee kaupunkien satapäisistä seuroista kaveriporukoihin.
· Lapin jokaisesta kunnasta (pois lukien Pelkosenniemi) löytyy urheiluseura mikä liikuttaa lapsia, nuoria ja aikuisia.
· Suosituimmat lajit ovat jalkapallo, jääkiekko, salibandy, lentopallo ja voimistelu.
· Pienissä kylissä kyläyhdistykset, tai muut aktiiviset järjestöt ovat ottaneet liikuntaharrastamisen vastuulleen säästääkseen kylätoimijoiden voimavaroja.
· Kilpaurheilutoiminta Lapissa keskittyy kaupunkeihin ja kuntakeskuksiin.
· Seuratoiminta lepää vapaaehtoistoiminnan harteilla. Vapaaehtoistyön ja talkootoiminnan määrä on merkittävä ja se mahdollistaa kansalaistoiminnan elinvoimaisuuden.
· Urheiluseurojen tärkein tuki on kuntien tarjoamat harjoitteluolosuhteet ja taloudellinen tuki harjoitustilojen käyttöön.
· Opetus- ja kulttuuriministeriön seuratukea myönnetään Lappiin vuosittain. 2018 tukea myönnettiin Lappiin 16 seuralle. 2018 Hakemuksia tuli ministeriöön 22 kappaletta. Kokonaistukisumma Lapin alueelle oli 140 000 euroa.
SEURATOIMINNAN TULEVAISUUS
Pasi Kosken ja Pasi Mäenpään tutkimuksesta on nostettu seitsemän tulokulmaa seuratoiminnan tulevaisuuden ennustamiseen.
Tulokulmia voidaan rinnastaa osittain myös Lapin alueen seuratoimintaan:
Eriytyminen ja erikoistuminen
– Lajimäärä kasvaa edelleen ja kaikkea löytyy kädenväännöstä agilityyn. Yleisseurat vähenevät ja erikoisseuroja on jatkossa yhä enemmän. Samalla eriytymistä tapahtuu niin kunto- ja harrasteliikunnan kuin kilpaurheilun sektoreilla.
Organisoitumisen moninaistuminen
– Erilaiset mallit seurojen rakenteelle lisääntyvät. On muun muassa oy- seuroja (esim. Rovaniemen Palloseura ja Roki Hockey ),perinteisiä ry- seuroja, fuusioseuroja (saman lajin seurat yhdistävät toiminnan ja talouden) ja alueellisia seuroja (toimivat useammassa kunnassa, esim. Ounaksen Pyörä-Pojat Rovaniemellä ja Sodankylässä) .
Kevytseurat
– Pienten seurojen kasvu jatkuu ja tulevaisuudessa perustetaan yhä enemmän esimerkiksi pienen kaveriporukan seuroja, joita hallinnoidaan vaikkapa yksittäisellä älypuhelimella.
Suurten seurojen markkinaosuus
– Suurten seurojen ”markkinaosuus” tulee kasvamaan. Tulevaisuudessa on yhä enemmän seuroja, joissa on useita päätoimisia työntekijöitä. Nämä seurat tulevat viemään toimintaedellytyksiä keskisuurilta seuroilta. Suurissa seuroissa yritysmäinen toimintalogiikkaa vahvistuu.
SEURATOIMINNAN TULEVAISUUS
Kuka vastaa tulevaisuudessa huippu-urheilusta?
– Seuratoiminnalla on vankka asema lasten ja nuorten liikunnassa. Myös aikuiset ovat tulossa yhä vahvemmin seuroihin. Yhtenä isona kysymyksenä on, että miten seurojen roolille huippu-urheilussa käy. Etenkin yksilölajien puolella on paljon rinnakkaisia toimijoita kuten urheiluakatemiat,
urheiluopistot – ja oppilaitokset, Olympiakomitea ja lajiliitot.
Seuratoiminnan luonne muuttuu
– Ennen oli kunnia-asia järjestää mahdollisimman edullisesti lasten liikuntaa. Nykyisin ja tulevaisuudessa markkinalogiikan mukaisesti palveluista maksetaan ja jos tulijoita riittää, niin hintoja voidaan edelleen nostaa. Eikä kaikki vapaaehtoistyö ole enää lasten vanhemmille edes vapaaehtoista.
Kustannukset
– Urheilulla on vetovoimaa ja laatuun ollaan valmiita satsaamaan, mutta syntyykö kalliin urheilun rinnalle halvempaa toimintaa? Olisiko se ”se” tekijä, joka jarruttaisi kustannusten jatkuvaa nousua?
Lähteet:
Olympiakomitean julkaisu seuratoiminnan mallista: https://www.olympiakomitea.fi/2018/11/08/miten-seuratoiminta-muuttuu-tutkija-maenpaan-ennustukset-tulevaan/ Julkaistu 8.11.2018.
Seuratukihakemusten arviointi 2018, Lari Metsälä, Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 348
Suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat muutoksessa 1986−2016 (Pasi Koski & Pasi Mäenpää), Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:25
