21.10.2010
POHJOIS-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS / Ympäristö ja luonnonvarat Kutsunumero 020 636 0080
www.ely-keskus.fi/pohjois-savo
Sepänkatu 2B, PL 1049 70100 Kuopio
Pohjois-Savo
ASIA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 78 §:N MUKAINEN ILMOITUS.
PILAANTUNEEN MAAPERÄN PUHDISTAMINEN, OY SHELL AB, VARKAUS
1. ILMOITUKSEN TEKIJÄ oy Shell ab
PL 16
01310 Vantaa Asiamiehenä URS Nordic AB Myyrmäentie 2B 01600 VANTAA
2. ILMOITUKSEN VIREILLE TULO Ilmoitus on tullut vireille 4.6.2010 3. ILMOITUS
Ilmoitus koskee Varkaudessa, osoitteessa Tokinpysäkki 12 (aikaisemmin Kuvansintie) sijainnutta oy Shell ab:n huoltoaseman maaperän puhdistamista. Alueelta tullaan poistamaan kohdekohtaisesti tehtyyn riskinarviointiin perustuen ainoastaan maamassat, jotka kaivetaan maanalaisten säiliöiden poistamiseksi kiinteistöltä. Alueelle ei ole ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 (Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista, myöhemmin Pima -asetus) mukaista puhdistamistasoa.
Ilmoitus sisältää URS Nordic Ab:n 31.5.2010 päivätyn pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelman sekä 31.5.2010 päivätyn päivitetyn maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin.
3.1 Kunnostettava alue
Kiinteistön rekisteritunnus on 915-9-614-1. Kiinteistö sijaitsee 4.11.1981 vahvistetulla asemakaava-alueella ja on osoitettu huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH).
Kiinteistön pinta-ala on noin 1900 m2. Kiinteistön omistaa oy Shell ab.
Kiinteistön maaperä on tasolla +82 m mpy. Kiinteistön maaperä on noin kahden metrin syvyydelle hiekkaa ja soraa olevaa täyttömaata, jonka alla on karkeaa hiekkaa sekä moreenia. Maaperätutkimuksissa vuonna 2008 kalliopinta havaittiin 2,5-10,8 metrin syvyydellä maanpinnasta ja vuonna 2009 maaperätutkimuksissa kalliopinta havaittiin kiinteistön keskivaiheilla jo 0,3 metrin syvyydellä.
Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesi-alue sijaitsee kohteesta noin 18 km itään. Lähin vedenottamo sijaitsee kohteesta noin 15 km länteen. Alueella olevan pohjaveden pinnantaso vaihteli noin 0,5-2,1 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden arvioitu virtaussuunta on kohti itää. Maaperän keskimääräinen laskennallinen vedenjohtavuus Slug-testitulosten perusteella on 9,94X10-7 m/s.
Kohteen itäpuolella noin 300 m päässä sijaitsee lähin pintavesistö, Haukivesi. Kohteesta noin 500 m länteen sijaitsee Natura-alueeksi luokiteltu Mulajärvi.
Kohde rajoittuu pohjoisessa Tokinpysäkki-katuun ja lännessä valtatie 5:een. Kohteen eteläpuolella on asuinkiinteistö ja itäpuolella rakentamaton tontti.
3.2 Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Alueella on toiminut huoltoasema vuodesta 1967 lähtien. Kiinteistöllä on toiminut polttonesteiden jakeluasema, jossa on varastoitu ja myyty lyijytöntä ja lyijyllistä bensiiniä, dieseliä ja polttoöljyä. Huoltoasema ja polttonesteiden jakelutoiminta on päättynyt vuonna 2005.
Kiinteistön maaperässä havaitut haitta-aineet ovat peräisin huoltamo -ja polttonesteidenjakelutoiminnasta. Lisäksi alueella on toimintaan liittyen sattunut ainakin yksi onnettomuus vuonna 1975, jossa polttonesteitä on joutunut maaperään.
Kohteen maaperässä on 5 maanalaista polttoainesäiliötä.
3.3 Tehdyt tutkimukset ja tutkimustulokset
Kiinteistöllä on suoritettu seuraavia maaperä- tai pohjavesitutkimuksia:
· Ympäristötutkimus, Viatek Oy, 1972
· Juomaveden pilaantuneisuus tutkimus, 1994
· Phase I –ympäristöselvitys, Ramboll, 2006
· Phase II –ympäristöarviointi ja pohjavesiputkien asennus, URS Nordic, 2008
- maaperänäytteitä otettiin tutkimuksissa 11 näytepisteestä raskaalla porakonekairalla ja ikkuna- sekä putkinäytteenottimella yhteensä 61 kappaletta.
- Pohjavesiputkista MW1-MW3 otettiin yhteensä kuusi vesinäytettä sisältäen laadunvarmistusnäytteet. Lisäksi pohjavesiputkista tehtiin maaperän vedenläpäisevyyden selvittämiseksi Slug-testi.
· Phase II- lisätutkimukset, URS Nordic, 2009
- maaperänäytteitä otettiin kaivinkoneella kaivetuista 13 näytepisteestä yhteensä 68 kappaletta.
- pohjavesiputkista otettiin yhteensä kolme vesinäytettä sisältäen laadunvarmistusnäytteet.
Tehtyjen Phase I ja II tutkimusten perusteella kohteessa todettiin maaperässä kohonneita kevyiden ja keskiraskaiden öljyhiilivetyjen, BTEX –yhdisteiden, lyijyn, kuparin ja sinkin pitoisuuksia yhteensä seitsemässä tutkimuspisteessä. Korkeimmat öljyhiilivetypitoisuudet 710 (C5-C10) todettiin koekuopassa TP2 joka sijaitsi puretun mittarikentän alueella sekä kairauspisteessä SB6 2-3 metrin syvyydellä säiliökentän kaakkoispuolella. Kaikkiaan kokonaishiilivetypitoisuudet vaihtelivat välillä <50-1400 mg/kg. Raskasmetalleista korkeimmat pitoisuudet todettiin sinkin osalta pisteessä TP14 770 mg/kg, lyijyn osalta pisteessä SB7 490 mg/kg ja kuparin osalta pisteessä TP13 170 mg/kg. Lisäksi korkeimmat pitoisuudet etyleenibentseeniä 22 mg/kg ja ksyleeniä 196 mg/kg oli näytepisteessä TP2.
PAH –yhdisteiden pitoisuudet tai summapitoisuudet eivät ylittäneet kynnysarvoja.
Taulukko 1. Pohjaveden haitta-ainetutkimuksissa todetut haitta-aineet
Putki Haitta aine ja pitoisuus mg/kg
MW1, valtatie 5:n vieressä MTBE 0,002 mg/l
MW2,säiliökentän itäpuolella Öljyhiilivetyjä C4-C4022 mg/l MTBE 12 mg/l
TAME 0,79 mg/l Bentseeniä 2,4 mg/l Tolueenia 4,1 mg/l
Etyylibentseeniä 0,13 mg/l Ksyleeniä 1mg/l
TBA 1,1 mg/l MW3, valtatie 5.n vieressä säiliökentän
lounaspuolella
Öljyhiilivetyjä C4-C400,18 mg/l MTBE 0,002 mg/l
Bentseeniä 0,002 mg/l Tolueenia 0,002 mg/l Ksyleenejä 0,001 mg/l
Taulukko 2. Suurimmat tutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet maaperässä sekä pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointiin käytettävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteen kynnys- , alemmat ja ylemmät ohjearvot (ELY-keskuksen kokoama).
Haitta-aine Suurin löytynyt pitoisuus Phase
I&II mg/kg/piste/syvyys
Kynnysarvo mg/kg
Alempi ohjearvo
mg/kg
Ylempi ohjearvo
mg/kg
Öljyhiilivedyt C5-C10 710/TP2/
koekuopan pohja
100 500
Öljyhiilivedyt C10-C21 920/ SB6/ 2-3 metriä
300 1000
Öljyhiilivedyt C21-C40 520/ TP13/
koekuopan länsireuna
600 2000
Öljyhiilivedyt C10-C40 1400/ TP2/
koekuopan pohja
300
Bentseeni 0,03/ SB11/ 4-5 metriä
0,02 0,2 1
Tolueeni 1,1/ TP2/
koekuopan pohja
5 25
Ksyleenit 196/ TP2/
koekuopan pohja
10 50
Etyleenibentseeni 22/ TP2/
koekuopan pohja
10 50
MTBE+TAME 0,93/ SB11/ 4-5 metriä
0,1 5 50
Lyijy 490/SB7/ 2-3
metriä
60 200 750
Kupari 170/TP13/ länsi 100 150 200
Sinkki 770/TP14/ pohja 200 250 400
Tutkimusten perusteella kiinteistön alueella on arvioitu kynnysarvotason ylittäviä haitta- aineita sisältäviä massoja olevan pinta-alaltaan noin 1000 m2 kokoisella alueella noin 1690 m3itd. Haitta-ainepitoisuuden mukaisesti jaettuna yli kynnysarvon olevia maa-aineksia on 520 m3itd, alemman ohjearvotason ylittäviä maa-aineksia on 750 m3itd ja yli ylemmän ohjearvotason olevia massoja on noin 420 m3itd.
Pilaantuneen pohjaveden määrää ei voida lähtötietojen perusteella luotettavasti arvioida.
3.4 Riskinarviointi
Kohdekohtainen riskiarviointi jossa haitta-aineiden kulkeutumista ja pohjaveden kautta tapahtuvaa altistumista on laskettu SOILIRisk 2.0 mallilla. Malli on kehitetty suomalaisiin olosuhteisiin öljyhiilivetyjen terveysriskien arviointiin.
Riskinarvioinissa SOILRisk 2.0 mallilla mallinnettiin kolme eri skenaariota
· A) kohde nykytilassa, eli ei asuin- ja liikerakennuksia eikä maankäyttö muutu. Riski on laskettu pohjaveden kautta kulkeutuvien haitta-aineiden haihtumiselle lähimpien asuinrakennusten sisäilmaan 100 m päässä kohteesta
· B) kohteeseen rakennettu asuinrakennus. Riski on laskettu maaperästä ja pohjavedestä asuinrakennuksen sisäilmaan haihtuvien yhdisteiden aiheuttamalle riskille.
· C) Kohteessa liikerakennus. Riski on laskettu maaperästä ja pohjavedestä asuinrakennuksen sisäilmaan haihtuvien yhdisteiden aiheuttamalle riskille.
Riskinarvioinnin tuloksena maaperässä ja pohjavedessä todetut haitta-aineet eivät nykytilanteessa aiheuta merkittäviä terveysriskejä kohteella tai sen ulkopuolella.
Laskentamallin mukaan pohjavettä voitaisiin tarvittaessa käyttää talousvetenä naapurikiinteistöjen asuinrakennuksissa ja terveysriskit pysyisivät silti hyväksyttävällä tasolla. Terveysriskiä pienensi mallinnuksessa se, ettei alueen pohjavettä käytetä tiettävästi talousvetenä.
Mahdollisiksi terveysriskeiksi mallinnuksessa arvioitiin maaperässä ja pohjavedessä todettujen haitta-aineiden haihtuvien yhdisteiden kulkeutuminen rakennusten sisäilmaan tulevaisuudessa, mikäli kiinteistölle rakennetaan asuin- tai liikekiinteistö. Kohteen alueella kyseinen riski todettiin mallinnuksen laskelmissa suureksi ja kohteen ulkopuolella hyvin pieneksi. Raskasmetallien osalta kohonneet pitoisuudet esiintyivät vain pohjamaassa ja niiden leviäminen huomioiden mallinnuksen perusteella ei arvioida syntyvän merkityksellistä terveys- tai ekologista riskiä.
3.5 Esitetyt puhdistamistoimenpiteet Puhdistamatta jättäminen
Riskinarvioinnin perusteella ei todettu kohteella tai sen ulkopuolella kohteen ollessa nykyisessä käyttömuodossa terveys- tai ekologista riskiä, joten maaperän kunnostukselle ei
esitetä puhdistamisen osalta tavoitetasoa. Jos kohteen käyttömuoto muuttuu, tulee maaperä kunnostaa tulevaan käyttöön soveltuvaksi.
Säiliöiden poisto
Säiliöiden poistamiseksi kaivettavien maiden pilaantuneisuus tarkistetaan ja maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää Pima -asetuksen alemman ohjearvotason poistetaan kaivamalla ja kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Laajempaa maaperän tai pohjaveden kunnostusta ei tässä vaiheessa tehdä. Syntyneet kaivannot täytetään kaivun ylijäämämailla, joiden haitta-ainepitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvotason välissä sekä puhtailla mailla.
Maanalaisten säiliöiden ja muiden polttoaineen jakelun liittyneiden rakenteiden poiston yhteydessä on arvioitu poistettavan noin 500 m3itd pilaantuneita maita. Kaivettavien ylijäämämaiden ja puhtaiden massojen määräksi on arvioitu noin 300 m3 itd. Kunnostus toteutetaan suunnitellun mukaisesti niiltä osin kuin se teknisesti on mahdollista. Kaivua orsi/pohjavesipinnan alapuolella pyritään välttämään. Orsi- /pohjavesipinnan alapuolella tapahtuva kaivu on teknisesti hankalaa ja hidasta. Mikäli kaivantoihin kertyy vettä, tullaan vesi tarvittaessa johtamaan öljynerottimen kautta kunnan viemäriverkkoon.
Kunnostettava alue aidataan ennen puhdistamistöiden aloittamista ja aita merkitään pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovilla kylteillä. Kaivetut maa-ainekset tullaan lajittelemaan pitoisuustasojen mukaisesti. Puhdistettujen kaivantojen rajat merkitään huomioverkoin tai eristävien rakenteiden avulla maaperään. Tarkennettu kaivusuunnitelma esitetään urakoitsijan laatimassa kaivusuunnitelmassa.
Mikäli säiliöiden poistamisen yhteydessä havaitaan haitta-aineiden levinneen naapurikiinteistön puolelle tai maa-ainesten pilaantuneen muilla, kuin aikaisemmin ilmoitetuilla haitta-aineilla, ilmoitetaan asiasta välittömästi ELY- keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristöviranomaiselle.
Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan kuorma-autolla. Kuormat peitetään tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Mikäli maamassat ovat märkiä ja valuvia, estetään niiden ympäristöön leviäminen kuljetuksen aikana. Kuormien mukana toimitetaan ulkopuolisen valvojan laatimat pilaantuneiden maiden siirtoasiakirjat.
3.6 Puhdistuksen laadunvalvonta
Pilaantuneisuuden laajuutta selvittää ja puhdistustyötä ohjaa pilaantuneiden maa-alueiden kunnostukseen perehtynyt asiantuntija (ympäristötekninen valvoja), joka ottaa kaivumassoista säännöllisesti näytteitä. Maaperä näytteitä otetaan riittävästi (yksi näyte 50- 100 m3 kohti) maa-ainesten käsittelypaikan varmistamiseksi. Ympäristötekninen valvoja varmentaa noin 10 % otetuista kenttänäytteistä laboratoriotestauksella. Laboratoriossa määritettävistä näytteistä määritetään öljyhiilivedyt C10-C40, haihtuvat hiilivedyt C4-C10 (TVOC), MTBE, TAME, muut oksygenaatit, BTEX -yhdisteet ja raskasmetallit. Lisäksi tarvittaessa analysoidaan PAH –yhdisteet.
Säiliöiden poistamisen jälkeen alueella olevien pohjavesiputkien MW1-MW3 vedenlaatua seurataan noin kuukauden kuluttua säiliöiden poistamisesta. Tulosten perusteella pohjaveden jatkotarkkailusta laaditaan erillinen suunnitelma, joka toimitetaan ELY- keskukselle ja Varkauden kaupungille tarkastettavaksi viimeistään kolmen kuukauden kuluttua kunnostuksen päättämisestä.
3.7Aikataulu
Kunnostustyön arvioidaan kestävän noin kolme viikkoa. Kunnostustyö on tarkoitus aloittaa erillisen ilmoituksen mukaan lokakuussa viikolla 43 vuonna 2010.
3.8 Tiedotus, kirjanpito ja raportointi
Kunnostukseen liittyvästä tiedottamisesta vastaa oy Shell ab, joka myös ilmoittaa kunnostuksesta ennen aloittamista kirjallisesti ympäristönsuojeluviranomaisille.
Kunnostuksen aikana työmaalla pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään kunnostuksen eri työvaiheet ja mahdolliset muutokset alkuperäiseen kunnostussuunnitelmaan.
Kunnostustyön laadunvalvonnasta laaditaan loppuraportti. Loppuraportti sisältää yhteenvedon alueella tehdyistä toimenpiteistä, mittauksista, toteutuneista kaivannoista, maa- ainesten sijoituspaikoista sekä kunnostustyöhön liittyvät asiakirjat. Loppuraportti toimitetaan Pohjois-Savon ELY –keskukselle sekä Varkauden kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluttua töiden päätyttyä.
3.9 Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin
Mikäli kaivutyön yhteydessä kunnostettavalla alueella havaitaan poikkeavaa pilaantuneisuutta, pilaantuneisuus ulottuu naapurikiinteistön puolelle, maa-aines on pilaantunut muilla, kuin aikaisemmissa tutkimuksissa todetuilla haitta-aineilla tai pilaantuneisuus on huomattavasti voimakkaampaa, tullaat kunnostustyöt keskeyttämään välittömästi ja asiasta ilmoitetaan Pohjois-Savon ELY –keskukselle, Varkauden kaupungin ympäristöviranomaiselle ja työn tilaajalle.
4. ASIAN KÄSITTELY
4.1 Lausunnot ja asianosaisten muistutuksen/mielipiteet
Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen, Keski-Savon ympäristötoimi, on lausunut asiasta seuraavaa: Jakeluasemakiinteistön naapurissa on etelä- ja itäpuolella asuinkiinteistöjä ja pohjoispuolella ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialue, jolla tonteille saa sijoittaa kaksi asuntoa. Varkauden kaupungilla ei ole suunnitelmissa muuttaa maankäyttöä siten, että kiinteistöjen nykyinen käyttötarkoitus muuttuisi.
Jakeluasemalla tapahtunut polttoainevuoto on aiheuttanut jo kerran aiemmin (1994) talousveteen makuhaittoja, kun maaperästä imeytyi polttonestettä muovisen vesijohdon läpi.
Tällöin jouduttiin vesijohto uusimaan.
Mikäli maaperää ei kunnosteta on vaarana, että pilaantuneesta maaperästä ja pohjavedestä aiheutuu jatkossa ympäristön pilaantumista ja terveyshaittaa. Pilaantuneen maa-aineksen jättäminen kiinteistölle ei ole perusteltavissa. Kiinteistön maaperä tulee kunnostaa ohjearvotasolle. Pohjaveden seuranta ja tarpeen mukaan pohjaveden kunnostus tulee olla osa nyt tehtävää kunnostustyötä.
Suomen ympäristökeskuksesta on tutkimusinsinööri Jussi Reinikainen esittänyt seuraavan arvion: Keskeisin ongelma arviossa/suunnitelmassa on se, ettei maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuutta ole nyt tehdyillä tutkimuksilla riittävän hyvin selvitetty. Maaperän osalta suurimmat pitoisuudet on mitattu mittarikentältä koekuopasta 1,5 m syvyydestä, vaikka alueen maalajitietojen, pohjavedenpinnan syvyyden, pitoisuusmittausten jne. perusteella on todennäköistä, että suurempia pitoisuuksia löytyy syvemmältä (ja laajemmalta alueelta) maaperästä. Näin voi olettaa myös pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien perusteella, jotka ovat melko korkeita vähintään kymmenien metrien päässä kohteesta (MW2) ja todennäköisesti kauempanakin aiemmin todettujen naapurikiinteistön kaivojen pilaantumiseen ja ojaveden öljyhavaintoihin pohjautuen. Myöskään pohjaveden pilaantuneisuuden (pluumin) laajuutta ei ole käytännössä selvitetty lainkaan, koska virtaussuunnan alavirran puolella on vain yksi putki ja haitta-aineita on siis jo aikoinaan todettu naapuritonteilla asti. Myös pohjavesiputkien siiviläosat ainakin putkissa MW1 ja MW2 näyttäisivät olevan liian alhaalla pohjaveden pinnalla mahdollisesti olevan faasin tai suurempien pitoisuuksien havaitsemiseksi. Vesinäytteiden määrätkin ovat aivan liian pieniä, pitoisuuksien vaihtelu huomioonottaen. Todennäköisesti öljyä on aikoinaan valunut pohjaveden pinnan tasolle asti (pv-havaintojen perusteella suuriakin määriä), josta pohjavesi pääsee suoraan huuhtomaan öljyä veteen. Laskennassa (skenaario A) käytetyt maaperäpitoisuudet eivät siten ole todellisia enimmäispitoisuuksia eikä laskentaa suinkaan ole tehty varovaisuusperiaatteen mukaan, vaikka riskinarviossa näin todetaan.
Laskennassa käytettyjen maksimipitoisuuksien perusteella (TP2) teoreettiset, laskennalliset pohjavesipitoisuudet olisivat tehdyillä lähtöoletuksilla (hidas hajoaminen) 40 m päässä mittarialueesta (eli suunnilleen putken MW2 kohdalla, oletuksena, että suurimmat pitoisuudet ovat pisteen TP2 kohdalla) noin kertaluokkaa pienempiä kuin putkessa MW2 on nyt mitattu (esim. AR 8-10 0,621 mg/l vs. mitattu 4,7 mg/l; ksyleenit 0,283 mg/l vs. mitattu 2,6 mg/l). Bentseenin osalta mitattu pitoisuus on jopa viisi kertaluokkaa suurempi kuin mitattu pitoisuus (0,0000268 mg/l vs 1,2 mg/l). Tämä kertoo siis siitä, että joko maaperässä/pohjavedessä on lähdealueella suurempia pitoisuuksia/lähdealue on laajempi ja/tai oletus aineiden hajoamisnopeudesta ei pidä paikkaansa.
Riskinarvioinnin osalta haihtuvien ollessa kyseessä tulisi lisäksi aina tarkastella myös ulkoilman pitoisuuksia, jota tässä ei oltu tehty, vaikka kyseisessä maankäytössä onkin todennäköistä, etteivät ne kovin korkeiksi nouse, kuten eivät ulkoilman pitoisuudet yleensäkään.
4.2 Vastine
Vastineessa toistetaan se näkemys, että kohteesta ei riskiarvion perusteella ole haittaa terveydelle ja ympäristölle ja että kunnostus tulisi toteuttaa tulevan maankäyttömuodon
mukaisesti. Tässä vaiheessa, jossa tontin jatkokäytöstä ei ole vahvistettua tietoa, on aiheetonta. Riskit pienevät entisestään kun maanalaisten säiliöiden poistamisen yhteydessä poistetaan myös niiden ympärillä olevat pilaantuneiksi todetut maamassat. Kunnostuksen jälkeen arvioidaan pohjaveden tarkkailun tarve. Kunnostuksen jälkeen voidaan asentaa pohjavesiputkia ja seurantatulosten perusteella päättää pohjaveden kunnostustarve.
Mittarikentän alue, jolta korkeimmat maaperän pitoisuudet on todettu on rajattu kairauksin , jotka ylettyvät 4-6 merin syvyyteen. Korkeimmat pitoisuudet on todettu mittarikentän alueella syvyydellä 0-2 metriä ja pilaantuma on rajattu kairauspisteillä SB1, SB2, SB3, SB4, SB5, SB11 lounaan, lännen ja pohjoisen puolelta. Säiliöalueesta itään pilaantumaa rajaavat kairauspisteet SB9 ja SB11, jotka ulottuvat 6,6- 7,0 metrin syvyyteen pilaantuman sijaitessa noin 2- 4 metrin syvyydessä. Kunnostuksen aikana saadaan kattavampi kuva maaperän pilaantuneisuudesta säiliöalueella.
5. ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN (ELY -KESKUS) RATKAISU JA PERUSTELUT
Pohjois-Savon ELY -keskus hyväksyy pilaantuneen maa-alueen puhdistamisen tehtäväksi ilmoituksen ja seuraavien määräyksien mukaisesti.
5.1 MÄÄRÄYKSET
5.1.1 Kunnostettavan alueen laajuus ja puhdistustapa
Kiinteistöltä on poistettava ilmoituksessa esitetyllä tavalla säiliöiden ja muiden polttoaineen jakeluun liittyvien rakenteiden poiston yhteydessä Pima -asetuksen alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät pilaantuneet maa- ainekset.
Puhdistuksen yhteydessä esiin tulevat muut jätemateriaalit tulee myös poistaa.
Puhdistuksen yhteydessä tulee kaikista kunnostettavien alueiden kaivannoista mitata kaivantojen ja niiden reunojen sijainti sekä kaivantojen syvyydet ja merkitä ne kartalle tarkasti. Kaivantojen sijainnista tehty kartta tulee esittää loppuraportissa.
Perustelu: Maaperästä voi löytyä kunnostustöiden yhteydessä sinne aikanaan joutuneita jätteitä. Maaperään ei saa jättää jätettä siten, että siitä voi aiheutua maaperän laadun huononemista, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kunnostettavien alueiden mittaaminen ja merkitseminen kartalle on tarpeen, jotta kunnostetut alueet ovat tarkasti tiedossa, mikäli alueella on myöhemmin tarvetta jatkokunnostuksiin tai alueen käyttötarkoitus muuttuu.
5.1.2 Pilaantuneiden maiden ja muiden jätteiden käsittely ja kuljetus
Poiskaivetut pilaantuneet maat ja muut jätemateriaalit on toimitettava niiden haitta- ainepitoisuuksien mukaisesti käsiteltäväksi paikkaan, jonka ympäristöluvassa on
niiden vastaanotto ja käsittely hyväksytty. Poistettujen maa-ainesten kaatopaikka/hyötykäyttökelpoisuus on selvitettävä ennen niiden toimittamista soveltuvalle vastaanottopaikalle. Vastaavasti on meneteltävä muiden kaivettujen jätemateriaalien kanssa. Massojen toimituskohteet tulee esittää ennen puhdistustyön
aloitusta ELY -keskukselle ja Varkauden kaupungin
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Maamassojen käsittely kiinteistöllä sekä niiden kuljetus on järjestettävä niin, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja asutukselle. Kaivettavat pilaantuneet maa- ainekset on pyrittävä lastaamaan suoraan kuorma-autojen lavalle ilman välivarastointia. Mikäli työteknisistä seikoista johtuen alueella joudutaan suorittamaan pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointia, tulee haitta-aineiden leviäminen ympäristöön estää. Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset on poistettava kiinteistöltä välittömästi kaivutyön päätyttyä. Yli Pima -asetuksen alemman ohjearvon olevat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Kuljetettaessa maamassoja, jotka ovat kosteita ja valuvia, tulee kuorma-autojen peräosa tiivistää esim. muovikalvolla siten, etteivät vetiset maamassat pääse valumaan perälaudan kautta ympäristöön.
Perustelu: Puhdistustyön aikana on eriasteisesti pilaantuneet ja puhtaat maamassat pidettävä erillään, jotta ne voidaan kuljettaa kunkin jätelajin edellyttämään käsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Kaivettujen massojen mahdollisessa hyödyntämisessä maanrakentamisessa tulee varmistua, että kyseiset massat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne soveltuvat suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
Jätteillä on oltava ennen kaatopaikalle toimittamista jäteluokka selvitettynä, koska jäte voidaan hyväksyä kaatopaikalle vain, jos se täyttää kyseistä kaatopaikkaluokkaa varten säädetyt kriteerit.
Puhdistamisessa ja pilaantuneiden massojen käsittelyssä kuljetuksessa ja välivarastoinnissa tulee huolehtia, etteivät ne aiheuta haitta-aineiden tai jätteiden leviämistä ympäristöön, pölyämistä tai melua tai muuta haittaa ympäristölle.
5.1.3 Jäännöspitoisuuden tutkiminen sekä kaivantojen tarkistaminen
Puhdistuksen aikana on puhdistusta ohjattava vähintään öljyhiilivetyjä osoittavilla kenttämittareilla.
Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on jokaisen erillisen kaivannon seinämistä ja pohjalta tai jokaiselta puhdistetulta 100 m2:n alueelta otettava vähintään yksi kokoomanäyte, joista on tutkittava öljyhiilivetypitoisuudet laboratoriossa.
Kaivantoja ei saa peittää ennen kuin ELY -keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen edustajalle on varattu mahdollisuus tarkastaa kaivantojen puhtaus.
Perustelu: Suorittamalla puhdistuksenohjaus öljyhiilivetyjä osoittavalla kenttämittarilla, voidaan varmistua puhdistustason riittävyydestä. Maaperänäytteillä ja kaivantojen tarkistamismahdollisuudella varmistetaan, että puhdistus on tehty ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti.
5.1.4 Pohjaveden laadun tutkiminen, maaperän jäännöspitoisuuden tutkiminen ja kaivantojen tarkistaminen
Pohjavesiputkista on otettava näytteet puhdistuksen yhteydessä ja ilmoituksen mukaisesti kuukausi ilmoituksenjälkeen seurantanäytteet, joista analysoidaan BTEX- yhdisteet, öljyhiilivedyt MTBE ja TAME.
5.2.5 Valvojan nimeäminen, ilmoitukset ja katselmus
Puhdistustyölle tulee nimetä ulkopuolinen valvoja, joka vastaa paikan päällä puhdistustyön ohjauksesta ja laadunvalvonnasta. Valvojan nimi ja yhteystiedot, töiden aloitusajankohta ja käytettävät analyysimenetelmät on ilmoitettava ELY - keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Työn aikana ilmenevistä poikkeuksellisista tapahtumista on viipymättä ilmoitettava ELY -keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Perustelu: Puhdistaminen edellyttää paikan päällä olevaa valvojaa, joka on perehtynyt pilaantuneiden maa-alueiden tutkimuksiin ja puhdistuksiin. ilmoitus valvojasta, töiden aloittamisesta on tarpeen, jotta varmistetaan, että puhdistustyö tullaan tekemään tämän päätöksen mukaisesti.
5.1.4 Raportointi
Puhdistustyön loppuraportti on toimitettava ELY -keskukselle ja Varkauden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluttua töiden loppumisesta. Loppuraportissa on esitettävä:
· kunnostustyön urakoitsijat (kaivu, kuljetus)
· yhteenveto työmaapöytäkirjasta
· yhteenveto tehdyistä kenttä- ja laboratoriotutkimuksista ja tutkimustulokset
· toteutuneiden kaivantojen laajuus ja syvyys ja sijainti kartoilla
· selvitys jätteiden käsittelystä (pilaantuneet maat, jätteet ja mahdollisesti poistetut rakenteet, määrä ja sijoituspaikka)
· Jatkosuunnitelma tarvittavista maaperän ja pohjaveden tutkimuksista ja mahdollisesti arvio kohteen maaperän ja pohjaveden puhdistamistarpeesta Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027)
Perustelu: Loppuraportilla varmistetaan puhdistuksen dokumentointi ja viranomai- sen tiedonsaanti puhdistustyön jälkeen sekä varmistetaan, että esitetty puhdistustyö on toteutettu ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti.
5.2 PÄÄTÖKSEN YLEISPERUSTELUT
Pilaantuneiden maiden käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 78 § 2 momentin mukaan maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maaperän aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus ELY-keskukselle, jos
a) pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty
b) puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja
c) toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista.
Puhdistettavaksi esitetyn kohteen pilaantumisen laajuutta on tutkittu useista tutkimuspisteistä. Ilmoituksessa esitetty puhdistaminen toteutetaan massanvaihdolla säiliöiden poiston yhteydessä poistamalla ns. Pima -asetuksen alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset maaperästä.
Suoritettuja tutkimuksia voidaan pitää riittävinä, niin että säiliöiden poisto voidaan tehdä. Ilmoituksen ja tämän päätöksen mukaisesti tehtynä ei säiliöiden poiston yhteydessä tehtävästä puhdistamisesta ennalta arvioiden aiheudu muun ympäristön pilaantumista. Säiliöiden poiston yhteydessä tehtävän puhdistuksen käsittelemiseksi riittää ilmoitus.
Tässä pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdystä ilmoituksesta annettavassa päätöksessä ei voida ratkaista sitä voidaanko kohde jättää riskiarvion perusteella toistaiseksi muilta osin puhdistamatta, koska kohteen pilaantumista ei ole selvitetty riittävästi. Säiliöiden poiston yhteydessä saataneen jonkin verran lisätietoa kohteen maaperästä ja pohjavedestä. Loppuraportissa on esitettävä jatkosuunnitelma ja ELY- keskus voi ilmoituksessa esitetyn riskiarvion ja loppuraportin perusteella ratkaista tarvittavat jatkotoimet.
6. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi.
7. SUORITEMAKSU
Päätöksestä peritään URS Nordic AB :ltä (Myyrmäentie 2B, 01600 VANTAA) suoritemaksua valtion maksuperustelain (150/1992) sekä valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1097/2009) mukaisesti 40 tunnilta á 48 € yhteensä 1920 €.
8. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 5 §, 7 §, 8§,75 §, 77 § 78 § ja 83 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24 - 27 §
Laki ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta (113/2000) 22 § Jätelaki (1072/1993) 6 §, 8 §, 9 §, 12 §, 15 § ,19 §, 51 § ja 52 §
Jäteasetus (1390/1993) 7 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtion maksuperustelaki (150/1992)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista (1097/2009)
9. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.
Muutosta voi hakea myös pelkästään suoritemaksun määräämiseen. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristöinsinööri Jorma Lappalainen
Ylitarkastaja Lea Koponen
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös
URS Nordic AB Myyrmäentie 2B 01600 VANTAA Jäljennös päätöksestä
Varkauden kaupunki ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus
Ilmoittaminen ilmoitustaululla
Tästä päätöksestä ilmoitetaan Varkauden kaupunginhallituksen ja Pohjois-Savon
ELY -keskuksen ilmoitustauluilla valitusajan.
Liite Valitusosoitus
Liite päätökseen 21.10.2010/ Dnro POSELY/484/07.00/2010 VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamallaVaasan hallinto-oikeuteen.
Valitusaika
Päätös on annettu 21.10.2010. Valitusaika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.
Valitusaika päättyy 22.11.2010 Valituksen toimittaminen
Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon.
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43 Postisoite: PL 204, 65101 Vaasa Puhelin 010 36 42611
Telekopio 010 36 42760 Sähköpostivaasa.hao@om.fi
Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (aukioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:
· valittajan nimi ja kotikunta
· postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
· päätös, johon haetaan muutosta
· miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
· perusteet, joilla muutosta vaaditaan
Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä (sähköisesti jätetyssä valituksessa ei tarvita allekirjoitusta). Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:
· päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä
· asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.
Oikeudenkäyntimaksu: Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna89 euroa.
