T y ö l ä i s n a i n e n
[en p ä ä o m a n m u ta an , jo n fa rafen n u s on tullut m a ta m a a n ja jo n fa fuolctuffeen la sfe ta an fot)tuuIliuen forfo. 9)tjttpt=
nen liifeprittelijäifpgs ei jaffa fo sfa a n ppfgä roäestön Iifään*
tpmifen fansfa rin n a n , ro aa n fasroaroisfa faupungeisfa on afuntopula ainanen, jonfa touofji tuntien on toeltooliifuus rpf)tr)ä tarm offaajeen toim een a ju n to p u la n poistam ijefji.
R lfo m aalla on erinäifet fu n n a t rpfjtpneet toimenpitei*
[iin afuntojen tarfastufjeen näfjben. SIbolf 2)ama[cl)fe fcr*
too firja sja a n funnallisp o litiifan tef)täroistä efimerffejä, m iten tuntien on ollut paffo r r ^ t p ä a je tta m a a n erinäisiä to ira sto ja a fu n to ta rfa stu sta roarten ja miten n ä m ä ro irasto t om at faa*
ncet ilm i fjäm m ästp ttäro iä ro ää rin fäg tö ffiä afu n n o n rouof*
rautfen alalla. SRiinpä fe rro ta a n efim erffinä S tra s s b u r g in fau p u n g ista, miten [iellä e rä ä s tä ta lo sta , jo ta oli ostettu 7,000 9?mf. fjinnalla, o m istaja [ai f o t o . ta lo sta to u o fraa 7 0 0 IRmf. m utta ro u o fraa ja p u o le sta an rouotraji ju o n e ita ja fisfoi rouofrina fo fo n a ista 2 ,2 0 0 9tmf. rouobesfa.
Slfunnon ta rf a s ta ja t rooiroat a n ta a ilm i tä n laifia mää*
rin fäp tö ffiä [efä m uottien nplfemifeen että ajuntojen ljuonou*
teen näf)ben, ja ro aa tia [pplli[iä ebesroastuufeen. SERutta erittäin tä rfe ä tä on afunnon ta rfa s tu s [iellä, m isfä tefjbään fotitpötä, josta tarttuneet ta u b it tpön m u ta n a [itten Ieroene*
roät pntpäri.
Sljunnon ta rfa s tu s ta pitäifi ruroetä ro a a tim a a n ei ai*
n o a s ta a n faupungeisfa, m u tta m pösfin m aafeubulla. S o fin ei m a a lla ole epäfof)bat eljfä niin räifeitä, m utta fp llä [iel=
lä tin n iitä löptpp. 5tau p u n fifu n n is[a olifi m pös rpf)bpttäroä p e ru s ta m a a n fn n n allifia rouofrantoim istoja, ne eljfä rooifi*
roat jonfun roerran p itä ä afunto* ja rouofrafuljteita film ällä.
9Bälitpsten pljtepbesfä olifi peippo m pös ta rf a s ta a afunnot, [am alla fun ne ilm oitetaan rouofrattaroaffi. Slfunnon toäK=
tpsliiffeestä olifi erittäinfin § elfin g isfä [uuri etu, fillä toi=
lu isto sta [aifi ro arm at tiebot afu n n o n fuuruubesta, rouofrasta p. m. fefä onfo fe roielä to a p a a , joten m onet jalfaro airo at fäästpifi.
Gnfi te rra lla tuntien teljtäro ästä elintarpeiben pantin*
nasfa . S U t iin a S .
Ernst Lampen: Lapsekasta.
R auhankongressi T u k h olm assa on pidetty suuren o sa n oton vallitessa. N e, jotka ovat vaatineet aseitten riisum ista kaikissa tapauksissa, jotka ovat pitäneet nykyajan ihm isille häpeällisenä harjaantumista toisen valtion kansalaisten m ur
haam iseen, n e ovat o lleet »utopisteja», mutta ne, jotka ovat p u h u n eet varustuksien vähentäm isen p u olesta, n e ovat o lleet om asta m ielestään m uka realipolitikkoja. N iin syvällä m e o le m m e vielä eläim ellisyyd essä, että järjestelm ällisistä m u r
hista lu o p u m in en o n utopia.
Jokainen järki-ihm inen nykyaikana tunnustaa sisim m ässä sydäm m essään, että sod at ovat raakalaisaikain inhoit- tavin perintö, mutta sotien lopettam inen o n useim m an m ie
lestä sittenkin m ahdotonta. N iid en joukossa, jotka tätä väittävät, ovat m yöskin E uropan ja A m erikan kristityt.
H eillä o n niin hyvä tuki raamatussaan. Siellä Jehova ta
van takaa pilvisissä käräjissään päättää surm ata sen ja sen kansan ja kom entaa om an kansansa u lo s panem aan toim een tu o m io n sa . Ja ankarasti hän v a lv o o , että m urhat toim ite
taan perusteellisesti. Jos Jum ala sotia pan ee alulle, kuinka eivät sitte häntä pelkäävät uskovaiset. M illoin ikinä van
h o illiset puolueet, joitten kantajoukkoina 'a in a uskovaiset ovat, pääsevät maan asioita hallitsem aan, sillo in o n vaino ja sorto ja sodat lähellä.
Mutta T u kholm assa olivat u skovaiset varuillaan, ja tah
toivat äänensä ku u lu ville k on gressissa ed es jollakin tavalla.
O n h an raamatussakin viid es käsky, joka sa n o o : »ei sinun pidä tappam an», vaikka Jehova raamatun m uilla sivuilla
sivuuttaa täm än perustuslain, joka vaan o n tekopyhä koriste siinä kirjassa, ja huutaa ukkosenäänellä: sin u n pitää tappaa naapurisi. N iin , T u k h olm an uskovaiset panivat kongressin alkajaisissa toim een jo u k o n jum alanpalveluksia, joissa ru
koiltiin sod an junialata Jehovaa. Kaikki o lisi su ju n ut h y vin , jollei eräs pastori Lundista olisi päästänyt suustaan
lapsekasta huokausta. H än huudahti: »m iksi ei kukaan k on gressissa pidä lu en toa kristillisyydestä ja rauhanaat
teesta?*
N iin todellakin, m iksikä ei? Siksi, ettei kukaan k o n gressin jäsenistä o le harjaantunut nuoralla tanssim iseen.
Kuka voisi m enestyksellä suoriutua sellaisesta luennosta.
Saarnastuoleistahan joka sunnuntai rukoillaan Jum alan s u o jelem aan o m an maan sotajoukkoja m aalla ja m erellä. Kuka v o isi kristillisyyden nim essä saarnata aseitten riisum isesta!
Kristus itse uhkaa tulla suuren — taivaallisen sotajou k on etunenässä kurittamaan meitä, hänen m uka lapsiaan. Siis sielläkään ei riisuta aseita! (K atso M atteus 25). V oik o siis kristillisyydestä ja rauhanaatteesta puhuakaan sam alla kertaa? Ei, n e ovat ristiriitaisia käsitteitä. L undin pastori päästi suustaan lapsekkaan sanan. K ristillisyyden suurim pia häpeäpilkkujahan juuri on , ettei se rauhanaatetta aja ei sa
n oilla eikä töillä. M issä o n sodittu innokkaam m in kuin kristikunnassa.
Vasta sitte kun E uropan kansat ovat päättävästi kään
täneet selkänsä raam atulle jum alallisena ilm estyskirjana, vasta sitte kun tosi sivistyn yt järki ja sydän pääsevät ohjaam aan ihm iskunnan kehitystä, vasta sitten voi ruveta puhum aan in h im illisyyd en aikakaudesta. Raamattu on hämärän m u i
n aisu u d en lu o m a ja sen siv ey so p p i o n om an aikansa m u kaista. Sen vanavedessä kulkee itku ja huokaus, kansojen riita ja tora. N yk yisen kultuurin tehtävä on riistää tältä kirjalta o jen n u sn uoran m erkitys.
»Päivästä».
Taistelu sosialismia vastaan ja uskonto.
S itä m u ta a fun fofialismi faa ro u ttaa rooittoja, [itä m u ta a fe ru p e a a p elo itta m a an porroarillifia. 3 a m eillä on jofialism in rooittotultu faa n u t porroarillifet enfin f)ämmäs=
tp m ä ä n , m u tta m pöljem m in fun n ä firo ät fen ppfproäifeffi, ra iro o stu m aan . 3 a fau ro an fitten on julistettu täpfi [ota fofialism ia ro asta an , josfa fobasfa n p t futen faifisfa taiste- luisfa luoffaebuista ei fjäifäillä fä p ttä ä usfo n to a. S tanfan 3iaf)to fertoo m iten äsfe ttä in 3 p m ä sft)lä sfä pibetpsfä pap*
peinfofouffesfa on m. m. fesfusteltu fiitä, m itä pappien jaar*
n a in p ä ä a fia sfa pitäifi fifältää n p fp a ifa n a . K pfpm ptfen alu sti tohtori JR aunu, jo ta laufui, että la am o jen täptpt) olla funfin a ita t, olojen m u ta a n [omitetut. 18 rouofifata oli m alistuffen rouofifata, 19 fanfallifuustpfprnpsten ja 20 on fofialism in rouofifata. „S en täI)b en ", laufui jum aluusoppi*
nut, „tät)tpp fa a rn a n n p fp ä ä n olla p a ra u n u sp u lje tta fofia*
lism ista ja fen fin n e istä . SCRuttä [iiljen ro aab itaan , että fir=
fonmief)et oroat perefjtpneet n äisfä fpfpm pffisfä liiffum aan ja että f)e rof)feasti taistelem at fofialism in paheita, tappe*
luita, m urhia, la istu u tta j. n. e. ro a s ta a n " .
§engellifet Ijerrat fjgroäffgiroät mielifjproällä a lu sta ja n efittäm ät ajatuffet.
Gttä p ap isto on a in a ollut ebistpffen ro astu staja on fp lläfin tunnettu. SRutta että f)e julfijisfa fofouffisfaan päät*
tä ro ä t ruroeta [a a rn a a m a a n fofialism in oppeja ro asta an , on to ti niin p atfu a , että fen pitäifi h e rä ttä ä jofaifen usforoaifen ajattelem aan, eitö u sfo n to a jittenfin fäptetä luoffaetujen pal*
roeluffeen. ftatfelfaam m e afiata lähem m in. U sfonnon opet*
ta ja n pitäifi felostam an autuuben oppia gfjtäläifesti taifille,
252 T y ö l ä i s n a i n e n
jilm isjä olem an parem pi leim a fuin niillä, jo tta om at roan=
noneet mpötä» ja roastoinfäpm ijesjä ra fa s ta ro a n ja p p tä ai»
n o ata, m u tta ro an n o tu ista m a lo ista puolim atta a im a n julft»
festi eläm ät m oniaroioijuubesja. tututta n ä in ei ajattele m eibän papisto, jillä jen fä jitp sfa n n a n m u ta a n ja a ipm inen elää m iten ta p a n ja , fun m a a n a n ta a papistolle peibän ui»
tonaijen arro o n ja. 3 a jen a n ta a p orroaristo m ieltään, jillä p ap isto on peilte m ä lttä m ä tö n liittolainen tä s jä fapitalifesja ppteisfu n n asja.
p a p is to ja a r n a a a im a n ra a m a tu n m u ta a n , ettei pibä lestiltä ja orrooilta m iebä peibän ojaanja. ftu in ta juurelta iro alta tä m ä ja a r n a tu n tu u fa a n jilloiit, fun ja m a t p ap it Iä=
petpsjuptilla roetoam at top p iin repaleijiin fuutijoipinja, fepoit=
taen peitä a n ta m a a n ro p o n ja Iäpetpstpön pproäfji, ja fun p ap ilta on o tja a o tta a m a s ta a n m a n p a tta pfjinäijettä mum»
inotta p änen a in o a n tp m m enm artfajenja, jo n fa m um m o niin fipeästi otiji itje tarroinnut, m a a n jonfa p än p ap in fepoi=
tufjesta luom utti p a fa n a in pelastam ijefji, niin tusfin rooifi firoettpnein fap italisti tun n o tto m am m in fä p ttä p tp ä riistettä»
m ä ä foptaan.
S o jia tism i on p apistolle ja porroaristolle ppteinen roi»
pollineu, jillä jc isfee p p tä arm o tto m asti molem pien mää»
rin fä p tö fjiä m a sta a n , jifji o u tin m a stu stu s pp ten äistä. 3 « niin tau ro a u fun fa n ja ustoo, että p ap it om at pppien oraa»
telien m artio ita, ja että peibän ä ä n e u jä on fuin ju m a la n ää n i, n iin fa u ro a n riem uitjeroat m pos fa p italistit rooitostaan.
E iföpän 2 0 m uojijata, jä m ältä fun jc oit jojialisntin rouofi»
jata, ole m pös roattiofirfon fufistum ijen m uojijata..
3Ji i i n a S .
jam oin ritfa ilte fuin föppilte, m utta miten menettelee m eibän p a p isto ? (Että opettaja pufee pupeenja a ja n pengen mu»
ta a n , on luo n n o llista, m utta je penfi ei ja a olla tuoffaetuja a ja m a a , m a a n jen p itäiji olla Iuotfaetujen pläpuotetta. E ttä n pfpinen jefajorron a ita otiji a tfu ja a n jojiatism ista, on toti jo ta in niin tp p e rä ä että tä p tp p ipm etettä ja n o jain päifäile»
m ättö m p p ttä jitä jan o esjaan . E njim äinen, penfitö feneltä attefirjoittanut tu u ti roäitteen ettei m u ta ole ta iro a sta eitä pelroettiä, ei ju m a la a eitä perfelettä, ei ollut jojiatisti, m a a n täpbetlinen — fap italisti. 3 a p uom ajin jo (illoin, ja olen jittem m in p p ä roarm istunut puom iosjani, että p o rro aristo sja ujeam m at om at roapaa=ajattelijoita. S o jin eiroät pe u sfalta olla om a itjenjä, m a a n ta p to m a t omien m aattijien etujenja m uofji n ä p ttä p tp ä tu in olijiroat pe usforoaijia. Ä u ro aaro ata n iis tä piireistä on e rä än m a a tila n o m istajan rouroan janat, fu n p än meni firffoon. § ä n jan o t: „mc emme tarroitjc u sfo n to a, jillä m eiltä on m eibän jiroistpffemme, m utta mei»
b ä n on paffo josfus m ennä firffoon alu stalaistenim e täpbert.
S iltä m ifä peitä p itäiji furisja, jos ei u sfontoa otiji". Utiin, m ifä peitä pitäiji furisja, jiin äp ä je ju u ri onfin. U sfonto joroeltutettuna fa p ita a tin palroelufjeen on p a r a s potiifi, m itä o m istam a Iuoffa tarmitfee, ja p ap isto tefee n ä p rä s ti orja»
rooubin roirfaa. E ttä p ap isto tä m ä n p m m ä rtä ä , on ilm eistä, m utta fun (iitä ppm in m afjetaan, n iin m itäp ä ei ipm ijet tee m afjon täpben. S iltä jos p ap it eiroät ja a rn a iji etujenja m u ta a n , niin (illoin pe fä ä n tä ijiro ä t ja a rn a n ja fären epä»
usfon ja ju m a ta n fie ltä jä in atfu ju u rta m a sta a n , je on ptä»
tuo fan epäusfoa ja pap eita m a sta a n . tututta n iis tä maie»
ta a n roijusti. ftu ro a a ro a ta on (e roaino, jota p ap isto n puo»
teitä on parjoitettu porroariltijia aroiotiittoja m a sta a n , ja josja on m entp niin pitfätte, että on pritettp firfonfofoufjen nim esjä fieltää ta lo n o m istajia ro u o fraa m asta puoneita paris»
tunnille, jo tta eiroät olleet firfollijesja aroiotiitosta. tututta jä m ättä ta p o lta ei taujuttu m itä ä n papefjum ista niille ijän»
nitte, jotfa ro uofraaroat puoneenja a m m attip a u re u tta parjoit»
taroilte ta i niille fristittijesjä aroioliitosja olemille, jotfa ja»
m a lta tiettäroästi etim ät fafji» ta i fotm iaroioijuubesja. tRäin pffinfertaijen jä rjen fa n n a tta fatjo ttu n a pitäiji tobettijen raf»
fauben perusteella rafennetutla aroioliitolla firfonm iestenfin
E tevä ju m a lu u so p p in u t ja itämaisten o lo jen sekä k iel
ten tutkija O u n k el lau su u : »niitä henkilöitä, jotka vielä u s
kovat raamatun tarinoihin, kuten esim . syn tiin lan k eem u k seen , täytyy pitää henkisesti alaikäisinä».
