Kuluttajain lehti

(1)

KULUTTAJANI LEHTI

KULUTUSOSUUSKUNTIEN KESKUSLIITON ÄÄNENKANNATTAJA

! « S a !

S y y s k u u lla 1916

Lukijalle.

V errattuna niihin maihin, jo is sa jä r je s ty neillä kuluttajilla on om at vaikutusvaltaiset aikakausjulkaisunsa ja m onien satojentuhan

sien kappalten painoksina leviävät kansanleh- tensä, esiintyvät m eidän m aam m e olot silmiin

pistävässä m äärässä takapajulla olevina.

Jo kym m enisen vuotta on kylläkin keskus

liikkeen va roja m elk oisessa m äärässä k ä ytet

ty om an lehden ylläpitäm iseen. M utta tulok

set eivät ole ruvenneet vastaam aan uhraus

ten m äärää. Lehden levikki ja m erkitys p y syi vuodesta toiseen pienenä, johtuen siitä, et

tä suurin osa järjesty n eistä kuluttajista ei tuntenut sitä om akseen. R ahoituksista ja vaa

timuksista, joilla kerta toisensa perästä k o e tettiin saada lehteä tarkoitustaan vastaavam maksi, ei ollut mitään apua. O suuskauppa- väen työväenainekselle p y s y i se auttam atto

masti vieraana ja sen oikeutettuja pyrk im y k siä vastustavana. Lisäksi jou tu i lehti osuus

kauppaliikkeessä puhjenneessa sisällissodassa luonnollisista syistä asettum aan toisen ryhm än tekojen puolusteiijaksi. S en asem a yleisenä kuluttajani äänenkannattajana o li tällöin t y y s tin m ennyttä. V älittöm änä seurauksena oli

kin, että vuosi takaperin osuuskauppaväen edistysmielinen enem m istö näki h y ö d y ttö mäksi jatkaa tuon lehden tilaamista edes sii

nä rajoitetussakaan m äärässä kuin siihen asti.

Mutta tämä osm iskauppaväki ei kuiten

kaan aikonut jäädä ilman lehteä. S e käsitti ja tiesi, että oma sanom alehti on bulutusosuus- toiminnallisenkin valistus- ja agitationityön parhain ja voim akkain ase. T ä m ä n tähden alettiin tällä taholla heti valm istella uuden osuuskauppalehden perustam ista.

Lehden s y n ty oli jo ratkaistu, kun viime edustajakokouksessa tapahtunut ryhm ätais- telun kärjistym inen saattoi täm än leh tik ysy

myksenkin uuteen vaiheeseen.

T u ossa kok ou ssessa k ä vi näet lopullisesti selväksi, että oli toiv oton ta odotta a osuus- kauppaliitossa vallassa olevan vähem m is

tön kallistavan korvaan sa kohtuuden ja oikeu

d en vaatim uksille ja luopuvan vastustam asta ja jarruttam asta äänivallan välttäm ätöntä korjausta. Ei jä ä n y t eifää tilaa epäilyksille siitä, että tuo osuuskauppaväen osa, jonka pääasiallisesti m uodosti m aaseudun m aata- om istava, n. s. tuottaja-aines ja muut siihen liittyneet vanhoilliset piirit niin maalla kuin kaupungeissa, tahtoi säilyttää osuuskauppaliiton harvainvaltaisen jä rjestöm u od on v oi

m assa, hinnalla millä hyvänsä. V iiden osuus

kauppapiirin taholta esitetty tasapuolinen ää- nioikeusutidistus kaatui näin ollen sekin tämän ryhm än jatkuvaan vastustukseen. V arotukset olivat turhia ja turhia m y ös vetoam iset osuus

kauppatoiminnan pääperiaatteisiin. Kansan

vallan kam m ossaan tuo vähem m istöryhm ä heitti rom ukauppaan periaatteensakin.

E llei osuuskauppaliikkeen työväen aines ai

konut sekin luopua kansanvaltaisista ihan

teistaan, ei se kauem m in voinut olla mukana tässä liitossa. S ille ei jä ä n y t muuta valittavaa kuin luopua siitä ja k ä yd ä luom aan m aam m e osuuskauppaväen y h d yssiteek si uutta liittoa, jo ss a sen kansanvaltaisuus y . m . vaatim uk

set olisivat toteutetut.

Täten johti viim e edustajakokouksen ääni- oikeuspäätös m aam m e osuuskauppaliikkeen kahtiajakoon, leikkaukseen, jonka sy v y y ttä em m e vielä lopullisesti tiedä, mutta jok a ai

nakin m erkitsee kahden osuuskauppaliiton

(S. H .) olem a ssa oloa maassanfm-ef ja kukaties, jo s vallassa oleva ryhm ä tähänastista menette- Iyään jatkaa, m yöskin kahden tavaraliikkeen esiintym istä ennen pitkää.

Oli luonnollista, että suunniteltu uusi lehti näin ollen päätettiin liittää perustettavan uu

den Hiton yh teyteen, s. o . tehdä siitä sen ää

nenkannattaja ' .n.

Sam alla kun osuuskauppojen uusi liitto, Keskusliitto, tulevan vuoden alusta alkaa toi

m intansa, alkaa siis «Kuluttajain Lehti» sen äänenkannattajana säännöllisesti ilm estyä, voim iensa mukaan täyttääkseen osuuskaupal- lisen kansaniehden tarvetta m eidän m aas

sam m e.

S en tehtäväksi tulee niiden yleisesti tunnus

tettujen periaatteiden m ukaisesti, joille K es

kusliiton sääntöehdotus perustuu, edistää, laa

jentaa ja syven tä ä kuluttajain jä rje s tä y ty m istä maassam me* saada kansam m e syvät rivit entistä lukuisammin m ukaan tähän liik

keeseen, ja olla yleen sä osuuskauppojen ja ku- luttajaväest-ön etujen puoltajana julkisen sa

nan alalla. Erikoisesti on se pyrkivä vaikut

tamaan siihen suuntaan, että osuuskauppalii

ke m aassam m e säilyisi periaatteilleen uskol

lisena, kansanvaltaisena joukkoliikkeenä ta

loudellisella alalla, horjahtam atta om aksi va- himgokseen sille vieraitten luokka- tai puoluei etujen palvelukseen tai joutum atta suorastaan riippuvaksi sellaisista järjestöistä, joiden p y r

kim ykset ova t kokonaan kuluttajaetujen vas

taisia. Päinvastoin on s e koettava kehittää osuuskauppaliikkeen ja niiden joukkoliikkeit- ten välisiä suhteita, joiden pyrkim ykset ovat yhdensuuntaisia sen om ien tarkoitusperieä kanssa*. Sellainen on m. m. työv äen ammatil

linen liike. Lisäksi on lehti koettava kiinnit

tää kuluttajaväestön huom iota kunnallispoli

tiikan ja sosialipolrittisen lainsäädännön aloille, sikäli kuin niillä on kosketuskohtia yleisten kuluttajaetujen kanssa sekä kertova lukijoilleen kuluttajia koskevista koti- ja ulko

maan tapauksista ja saavutuksista, sam oin

kuin sisältävä muitakin osuuskauppaväelle tarpeellisia tietoja ja kotien taloudessa h y ö dyllisiä neuvoja. M y ösk in kevyem pää päi- väntapauksia käsittelevää pakinaa ja kauno

kirjallista lukemista o n Kuluttajain Lehti, päästyään säännölliselle kannalle, varsinais

ten ammattiasiainsa ohella sisältävä.

Pitäen m aam m e osuuskauppaliikkeen eheyt

tä kaupallisella alalla kuluttajille edullisim pa

na asiaintilana on lehti viim eiseen saakaa toi

vov a , että osuuska-uppaliitossa tapahtunutta hajaannusta, jok a näissä oloissa vain lisää osuuskauppojen aatteeiKsen toiminnan tehok

kuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ei tarvit

sisi ulottaa tavaraliikkeesean, jok a kahteen kilpailevaan yritykseen pirstoutuneena, m enet

täisi suuren osan voim aansa ja toim intaky

kyään. Täm än m ukaisesti tulee Kuluttajain Lehti pitäm ään tärkeänä tehtävänään t y ö s kennellä osuuskauppoihin järjestyn eiden ku

luttajain ostovoim an yh ä eheäm mäksi keskit

täm iseksi yhteiseen keskusliikkeeseen, S . O.

K :hon, jo s tuo liike puolestaan toiminnallaan osottaa pitävänsä tätä -kannatusta ja tukea itselleen tarpeellisena ja järjestää toimintan

sa sellaiseksi, että koko osuitskauppaväki voi sen edelleenkin yhteiseksi yri-tyksekseen om aksua.

Säilyykö S. O. K.

yhteisenä?

E distysm ielisen ryhm än vaatim ukset.

Päättäessään ryhtyä luom aan om aa osuus- kauppaliittoa, on edistysm ielinen ryhm ä sa

m alla ilmoittanut oäevansa halukas säilyttä

mään tavaraliikkeen, S. O. K m , yhteisenä, jo s vastapuoli suostuu järjestäm ään olot siksi tasapuolisesti, että kaikki osuuskaupat, tun

tematta oikeuksiaan loukatuiksi, voivat siinä viihtyä ja miikana olla.

Viim e edustajakokouksen aikana pidetyssä ryhm äkokouksessa lausuttujen ajatusten poh

jalla m ääritteli ryhm än Valtuuskunta kesällä ne vaatim ukset, joita vastapuolelle, jo k a oli ilmoittanut haluavansa neuvotella ryhm än edustajain kanssa, esitetään yhteistoim innan ehdoiksi.

Vaatimukset ovat seuraavat:

I. S. O. K.

H allinton euvosto:

R yhm ien edustus hallintoneuvostossa saa

tava voim asuhteiden mukaiseksi. Vaalien toel- poittam iseksi toimitetaan ne vuosikokouk

sessa suhteellisen vaalitavan mukaan samoin kuin esim. valiokuntavaaiit eduskunnassa.

M olem m at ryhm ät sitoutuvat ajamaan Osuustoim intakin muutosta, jotta edustajain lukumäärä keskusliikkeissä voi olla suurempi kuin kultakin jäsenosuuskau-palta.

Johtokunta:

Laajennettava 5-jäseniseksi. Näistä jä s e

nistä nimittää hallintoneuvoston enem m istö 3 ja vähem m istö 2^.

J o h to :

Jotta m olem m at ryhm ät tunnustettaisiin kutakuinkin tasaväkisiksi asetetaan toimitus

johtaja ja toinen johtaja. Ensimainitun ni

mittää hallintoneuvoston enemmistö, jälkim äi

sen sen vähem m istö.

Tarpeen mukaan asetetaan apulaisjohtajia, yk si kummastakin ryhmästä.

Toim ihen kilöt:

Vastuunalaisessa asem assa olevien toimi

henkilöiden toim et on mahdollisim m an tasa

puolisesti täytettävä.

N euvontatoim isto:

S en tehtävistä jää p ois: Yhteishyvä, Sam - arhete, aatteellinen neuvonta ja aatteellisen kirjallisuuden kustannustoiminta.

Jalolle jä ä : Osuuskauppalehti, tilasto, tilin

tarkastukset, välineiden kauppa sekä lisäksi se mitä perustettavat liitot haluavat jättää yhteiseksi.

II. LIITTO .

N ykyinen -Liitto' hajaantuu ja kumpikin ryhm ä perustaa itselleen aatteenlevittämls- työtä varten oman liittonsa ja hankkii itsel

leen tarvitsem ansa äänenkannattajat.

Li-itot saavat taloudellista kannatusta S. O.

K :lta suhteellisesti Liittojen jäsenm äärän mu

kaan.

lii. PAIKALLINEN TOIM INTA.

‘Hajaannusta koitetaan välttää paikallisissa osuuskaupoissa. Keboitetaan jok a osuuskau

passa, -missä on sekam uotoinen jäsenistö, m uodostam aan 2 ryhm ää, jotk a toimi-vat it

senäisesti ulospäin. M olem pien ryhm ien puo

lesta -liittyy kauppa jäseneksi kumpaankin liittoon ja suorittaa m olem pien puolesta piiri- verot sekä valitsee edustajat piiri- ja edus

tajakokouksiin.

Liittoihin liittyminen tapahtuu siten, että kaupassa vallassaoleva ryhm ä m äärää, m i- j

Kuluttajain Lehti

tulee vuonna 1917 ilm estym ään kahdesti kuu

kaudessa 4— 8 sivuisena.

Sen tilaushinta on 2 m arkkaa vu osik er

ralta.

O suuskauppojen jäsen illeen tilaamat lehdet lähetetään aluksi yh ten ä läh etyksen ä kau

palle, jonka tehtäväksi jää jakaa n e jä s e  n illeen ; m yöhem m in on aikom us, ellei v o it

tam attom ia vaikeuksia ilmaannu, lähettää lehti p ostitse ristisiteenä kotiin kullekin osuus

kaupan jä sen elle, jo lle lehti on tilattu.

M yöskin y k s ity is e t henkilöt voivat tilata lehteä, jok a tullaan p o stitse tilaajalle lähet

tämään.

L eh teä tilattaessa on nimi ja täydellinen o s o te selv ä sti k irjotettava. Osuuskauppojen on samalla ilm oitettava lähin rautatieasem a.

Tilaukset, joita täydellisen m aksun tu lee seurata, ova t lähetettävät osotteella *Kulut

tajain LehtU , Helsinki, Pitkänsittanranta 17.

Lehden kustantajana ja julkaisijana tulee olem aan peru stettavana o lev a Kulutusosuus

kuntien Keskusliitto.

hin liittoon kauppa jäsenistöineen kuuluu. Ne jäsenet, jotk a eivät ole enem m istön kanssa samaa mieltä, perustavat oman ryhm änsä, jon k a suuruus m äärää piirimaksum äärän ja jonka puolesta kauppa kuuluu toiseenkin liit

toon. Muiden jäsenten puolesta kuuluu kauppa enem m istön m äärääm ään liittoon.

Lehtien levittäm inen tapahtuu siten, että kaikkia osuuskauppoja koitetaan saada niitä tilaamaan kaikille jäsenilleen. Osuuskaupassa vallassaoleva ryhm ä tilaa m ieleisensä lehden kaikille kaupan jäsenille. Ne jäsenet, jotka eivät sitä halua, voivat ilmoittaa haluavansa toisen lehden.

IV. SUH D E TOISIIN OSU U STO IM IN NALLISIIN JÄRJESTÖIHIN.

P e lle r v o : Suhteet sen kanssa kokonaan katkaistavat.

K esk u sliik k eet: Liikeyh teyttä tarpeen mu

kaan kehitettävä, ei kuitenkaan itsenäisyyden kustannuksella.

A sia esillä Keskuskunnan hallin ton euvostossa.

T ä m ä k y s y m y s olojen- uudesta järjeste

lystä' osuuskauppaliikkeessä oli käsiteltävänä Keskuskunnan hallintoneuvoston kokouksessa elokuun 25 pnä. H allintoneuvosto asetti k o mitean neuvottelem aan asiasta.

Kom itea kokoontui syyskuu n 7 ja 8^pnä, pääsem ättä yksim ielisyyteen.

Puolueettom uusryhm än edustajat a s e tta vat ankarimmin vastustamaan seuraavia vaa

tim uksia:

että heidän käsiinsä jää vä nykyinen IiitttS m yös eroaisi S. O. K tn y h te y d e stä ;

että olisi sovittava tulevista äänioikeus- oloista Keskuskunnassa; ja

että S. O. K :n joh to järjestettäisiin edis- tysmieHsten esittäm ällä tavalla.

'Edistysmielisten tahotta huomautettiin, että vain näillä tasapuolisilla ja kohtuudenm ukai- silla ehdoilla voidaan toteuttaa ne pääpyrki

m ykset, Joita ryhm ä pitää tärkeimpinä, nim .:

S. O. K :n säilym inen yhteisenä ja hajaan

nuksen välttäminen paikallisissa osuuskau

poissa.

Hallintoneuvosto kokoontuu uudelleen asiaa käsittelemään kuluvan syyskuu n 16 pnä.

h

(2)

8 K U C t f T T A 3 X I N C E H T 1

Keskusliiton

muodostaminen.

I

V oim akkaim m at osuuskauppa- piirit eroavat vanhoillisesta

liitosta.

Kohta kun Kulutusosuuskuntien Keskusliiton perustam inen oli pantu alulle alkoi sen osaksi

■tulia voim akasta kannatusta m aam m e osuus

kauppojen taitolta. Suurim m at osuuskauppo

jen piirijärjestöt ovat pitäm issään kokouksis

s a j o julistaneet eroavansa n ykyisestä har

vainvaltaisesta liitosta ja liittyvänsä uutta Keskusliittoa kannattamaan.

Rauman Osuuskauppapiirissä pidettiin siten piirin ylim ääräinen kokous eiok. 20 p :n ä R au

malla. Edustettuna oli 14 jäsen-osuuskauppaa.

K okou s päätti 12^äänellä2 vastaan, että piiri eroa a nykyisestä osuuskauppaliitosta ja liit

t y y perustettavaan Kulutusosuuskuntien Kes

kusliittoon. Eroam inen tapahtuu kuluvan vu o

d en lopussa. K irie n sekä uuden liiton sääntö

ehdotukset käytiin läpi ja muutamilla muu

toksilla hyväksyttiin. Piirin edustajaksi lii

ton perustavaan kokou kseen valittiin kaupan

hoitaja Otto P e>i t s arl o Raumalta.

! Viipurin O smKkauppapiirin ylim ääräinen

«mirikokous pidettiin eiok. 27 p :n ä Viipurissa.

K okou s teki 17 äänellä 7 vastaan samanlaisen pä ätöksen kuin Rauman piirikin. Liiton sään

töehdotus käytiin läpi ja päätettiin siihen eh

dotta a tehtäväksi muutamia muutoksia. Pii

rin edustajaksi liiton perustavaan kokoukseen valittiin opettaja Juho L a i n e .

Helsingin osuuskauppapiirin ylim ääräises

s ä kokouksessa s y y sk . 3 p :n ä päätettiin yk si

mielisesti, kahden kaupan edustajan ottamatta

«osaa päätöksen tekoon, että piiri eroaa van

hoillisten osuuskauppaliitosta ja liittyy Kulu

tusosuuskuntien Keskusliittoon. E roam ista koskeva t toim enpiteet jätettiin piiritoiimikira- J

■nan huoleksi. K. K :n ja osuuskauppapiirien sääntöehdotukset hyväksyttiin sinänsä. P ii

rin edustajaksi liiton perustavaan kokou k

seen valittiin J. Fr. V i r t a n e n Järvenpääs

tä, varalta J. R osv all Fiskarsista.

K okouksessa oti edustettuina 15 osuus

kauppaa.

T am pereen Osuuskauppapiirin ylim ääräinen kokous s y y sk . 3 p:n ä, jossa oii edustettuna 19 osuuskauppaa, päätti 11 äänellä 4 vastaan erota vanhasta liitosta ja liittyä K. K :hon.

Sääntöehdotukset käytiin läpi ja tehtiin niihin muutamia muutosehdotuksia. Edustajaksi lii

ton perustavaan kokoukseen valittiin A nton H u o t a r i sekä lrsäedustajaksi H. R ekolai- nen.

Piiritoimikuntaan valittiin K. M. Evä, H.

Rekolainen ja V. Vesterlund, varalta A. A ho

nen ja A nton Huotari.

Itä-Karjalan Osuuskauppapiirin kokoukses

sa elokuun 27 p :n ä päätettiin 8 äänellä 2 vas

taan 'luopua vanhasta liitosta. Keskusliiton sääntöehdotus hyväksyttiin ja perustavaan

kokoukseen valittiin liiton edustajaksi kau

panhoitaja Ilmari A u r a.

Turussa pidettiin eiok. 20 p :n ä edistysm ie

listen osuuskauppojen edustajain kokous. L ä s

nä oli 15 Turun Osuuskauppapiirin jäsen - osuuskaupasta yhteen sä 29 edustajaa. K okous päätti, että Loun ais-Su om een perustetaan Ku

lutusosuuskuntien Keskusliiton alainen piiri

järjestö. Tarkastettiin Kulutusosuuskuntien Keskusliitolle sekä osuuskauppapiireille laadi

tut sääntöehdotukset ja tehtiin niihin muuta

mia m uutosehdotuksia. P iirijä rjestön nimeksi hyväksyttiin Kulutusosuuskuntien Turun piiri.

Piirin asiain hoito jätettiin toistaiseksi L ou - nais-Suom en edistysm ielisen osuuskauppa- väen keskuskom itealle. Piirin edustajaksi K es

kusliiton perustavaan kokou kseen valittiin toim ittaja Jussi R a i t i o .

Kaupanhoitaja H. Laukkasen alustamana keskusteltiin k y sy m y k se s tä : m inkälaisia m e

nettelytapaa on osuuskauppojen sy y sk ok ou k sissa noudatettava vanhasta osuuskauppapii

ristä eroam isen ja uuteen liittym isen suhteen.

Päätökseksi tuli, että va rm ojen edistysm ie

listen osuuskauppojen on päätettävä heti erota vanhasta piiristä ja liityttävä uuteen osuuskauppaliittoon. Sekajäsenisissä kau

poissa, joissa eri ryhm ät ova t jokseenkin ta

saväkiset, on ryh dyttä vä neuvotteluihin asiain järjestäm isestä ja yleen sä oltava välejä liiaksi kärjistäm ättä.

Osuuskauppalehtien tilaamisesta kokous päätti, että osuuskauppojen on jäsenilleen kaupan varoilla tilattava ensi vu odeksi sitä osuustoiminnallista lehteä, minkä kukin ha

luaa.

Kym enlaakson osuuskauppapiirin s y y s k o kous on s y y sk . 17 pnä. K okou ksessa tulee esille k y sy m y s K. K :h on suhtautumisesta.

Kuopion osuuskauppapiiriin kuuluvien edis

tysm ielisten osuuskauppojen edustajat k o koontuvat s y y sk . 10 pnä perustam aan uutta osuuskauppapiiriä.

In nok asta ty ö sk en tely ä täm än lehden levittäm isek si.

E distysm ielisen osm iskauppaväen valtuus

kunnan jäsen Viipurin Osuuskauppapiirissä, opettaja Juho Laine on ryh tyn y t erikoisesti hu om iota ansaitseviin toimenpiteisiin tämän lehden levittäm iseksi p iirissä . Hän on ry h ty nyt järjestäm ään lehdelle laajaa äsiam ies- verkkoa, ja sitä varten «on ihan lähettänyt p a i

netun kortin noin 100 osuuskauppam iehelle piirissä, pyy täen heitä lehdelle asiam ieheksi sekä m y ö s lehden näytenu m erojen levittä

jiksi.

E päilem ättä tämän toim enpiteen kautta v o i

daan lehdelle saada laaja ja innokas asia- mieskunta ja sen kautta lehden leviäminen yleiseksi .piirin osuuskauppojen ja osim skaup- paväen keskuudessa. T ä tä esim erkkiä olisi imuissakin piireissä seurattava.

O suustoim inn an m erki

ty k sestä ty öv ä elle.

T ästä asiasta on kyllä usein ennenkin jo kirjoitettu ja osuustoim innan m erkitystä t y ö väelle selostettu, mutta asian tärkeyden vuoksi lienee paikallaan asiaan vieläkin pa

lata. Y lipäänsä on ainakin allekirjoittaneesta tuntunut siltä kun osuustoim innan m erkitystä työv äen taloudellisessa toim innassa olisi p y ritty esittäm ään liiankin suuria toiveita he

rättävin värein.

O suustoim innan m erkitystä ja etuja esitet

täessä on painostettu ainakin seuraavia p ä ä- s eik k oja : Osuustoiminnan — tässä on k y s y m ys etupäässä osuuskaupoista — avulla saa työv äk i luotettavim m in puhdasta ja väären

täm ätöntä kulutustavaraa kohtuullisiin hintoi

hin, joten sen ei tarvitse pelätä joutuvansa yk sityisetu ja ajavan liikem iesm aailm an n y l

kem isen alaiseksi: osuustoim innan avulla voi työväki koota itselleen pääom ia, joiden tur

vissa se ahtaina aikoina sekä m yösk in ty ön ja pääom an välisten taistelujen sattuessa pa

remmin v oi päästä eteenpäin ja pitää puo

liaan työnantajainkin ahneutta va sta a n ; osuustoim innalliset liikkeet, suosim alla jär

jestyn yttä ty öv ä k eä , v oiv at edistää amm a

tillista järjestym istä ja tarjoam alla palveluk

sessaan oleville työlä isille kunnollisia palk

k o ja ja työeh toja sekä tekem ällä heidän kans

saan työsopim uksia, voivat osuustoim innalli

set y rity k set vaikuttaa työeh tojen paranem i

seen ja edistää työv ä en tariffipolitiikkaa, sekä lopuksi, vähin erin, ensiksi ottam alla käsiinsä välttäm ättöm ien kulutustarpeiden tuotannon, siirty ä osuustoim innalliseen tuotantoon ja sitä tietä päästä vaikuttamaan koko yh teis

kunnalliseen ja taloudelliseen elämään mm, että kuluttajat s, o. ty öv ä k i pääsevät k ok o taloudellisen elämän joh toon . T oisin sanoen:

sisältyisi osuustoim intaliikkeen ohjelm aan k ok o yhteiskunnallinen vallankum ous, kun sitä vaan perille asti ajetaan.

Tahtom atta mitenkään kieltää osuustoi

minnan m erkitystä työv äen yh ten ä taistelu- aseena kapitalistista yhteiskunta- ja talous-

| järjestelm ää vastaan, ei m ielestäni ole osuus- j toim intaliikkeelle eikä ty ö v ä e lle h y öd yk si j koettaa sen m erkitystä liuotella, vaan päinvas

toin voi olla hyvinkin vahingollista koettaa jostakin liikkeestä uskotella, että se yksin on se ainoa ihmeitä tekevä ja m aailmaa m ullis

tava liike, jonka lisäksi ei enään muuta tar

vita. Silloin on nimittäin se vaara tarjona, että jo s liike aikaa voittain ei voisikaan täyt

tää siihen asetettuja toiveita, v oi sitä seurata sellainen taantumus, että sekin vähä, minkä

Millä tavalla osuuskauppojen Liitto Saksassa syntyi.

M aam m e osuuskauppaliikkeen hajaantumi

nen kahteen toisilleen vieraaseen leiriin oli epäilemättä valitettava ilmiö ja m oni n y k y ään edistysm ielisiinkin lukeutuva lienee vii

m eiseen saakka toivonut, ettei sem m oista leikkausta olisi tarvinnut tehdä. O dottam a

ton ei täm ä ilm iö silti ollut niille, jotka pi

temmän aikaa olivat Iähemmäfti asioita seu

ranneet. Kun erilaisia etuharrastuksia y h distetään sam oja pääm ääriä ajam aan, syn t y y siitä aina hankausta ja ristiriitaa, var

sinkin jo s vallassa olev a ryhm ä jäykästi ajaa omia erikoisharrastuksiaan. S e on nähty osuuskauppaliikkeenkin alalla useissa maissa.

Ainoastaan harvoissa m aissa, kuten esim . Englannissa ja Tanskassa on täm ä liike voi

nut p ysyä yhtenäisenä, riippuen tämä yh te

n ä isy ys siitä, että näissä m aissa liikkeen kan

nattajiin kuuluu vain samanlaisia kansanai

neksia — edellisissä työväkeä ja jälkim äi

sessä m aanviljelijöitä. Sen sijaan on osuus

kauppaliike m ennyt kokonaan hajalle esim.

R anskassa ja B elgiassa — tosin ei ainakaan kututtajain eduksi. Ja sem m oisessa m aassa, kuten S aksassa, missä liike alkuaan on ollut täysin yhtenäinen, on m yöhem m in tapahtu

nut pahatrpuoleisia repeäm isiä.

O lojen kehitys Saksassa cm oivallisena esi

m erkkinä siitä, miten keinotekoisesti on mah

doton ta saada erilaisia taloudellisia harras

tuksia jatkuvasti pysym ä ä n koossa . L yh yt selostus täm än maan osuuskauppaliikkeen vaiheista puoltanee senvuoksi paikkaansa hetkellä, jolloin meidän m aassam m e osuus

kauppaliike valmistautuu jakam aan voim ansa kahdelle rintamalle.

S ak sa ssa osuuskauppaliike samoinkuin muutkin osuustoiminnan haarat ova t porv a rillisen keskisäädyn ja etupäässä erään sen suurmiehen Schultze-D elitzschin alkuunpane- mat. T ä m ä m ies, jok a toimi sam oihin ai

koihin kuin kassallekin ty ö v ä e n piireissä vaikutti, harrasti keskisäädyn kohottamista osuustoim innan avulla. Täm än tarkoituspe

rän toteuttam iseksi hän nostatti kokonaisen sarjan erilaisia osuuskuntia, etupäässä luotto

ja käsityöläisosuuskuntia mutta m yösk in ku

lutusosuuskuntia. Nämä erilaiset osuuskunnat' yhdistettiin yhteiseen liittoon, jon k a nimeksi tuli «A llgem eitier Verlbamd» (Y leinen liitto).

Täm än ensimäisen osuuskauppaliikkeen ku- koistusaika sattuu viim e vuosisadan 60 ja 70 luvulle, jolloin Saksan elinvoim ainen, talou

dellisesti ja valfiollisesti edistysm ielinen por

varisto joutui sen pääasialHsimmaksi kan

nattajaksi. Liikkeen tulokset olivat huomat

tavia, josk in ne nykyisiin saavutuksiin v e r

rattuina eivät tunnu suurilta.

M aterialistinen historiankäsitys osottautui kuitenkin tälläkin alalla paikkansa pitäväksi.

Muuttuneet taloudelliset o lo t aiheuttivat suu

ria m uutoksia m yöskin osuuskauppaliikkeen alalla. S e suuri teollinen kehitys, jo k a 70-luvulla viim e vuosisadalla S aksassa alkoi, vähensi suunnattom assa m äärässä keskiluokkaa. S a dattuhannet jopa m iljoonat ennen keskilu ok

kaan kuuluvista henkilöistä joutuivat ty ö lä i

sik si; kym m enettuhannet suuryrittäjät sa

moinkuin käsityöläisten ia kauppiasten jään

nös, jo k a näki taloudellisten etujensa tule

van uhatuiksi kapitalistisen kehityksen kautta, muuttui seuraavan vu osikym m enen aikana yh ä enem m än taloudellisesti vanhoilliseksi ja asettui viham ieliselle kannalle osuuskauppa

liikettä kohtaan. Siten jä ivä t porvarillisten piireistä osuuskauppaliikkeen kannattajiksi enää ainoastaan virkam iehet ja vapaissa am m ateissa työskentelevät henkilöt sam oinkuin niiden henkilöiden pieni jou k k o, jotk a kai

k issa olosuhteissa asettavat k ok o kansan edun korkeam m alle om ia luokfcaetujaan.

M aalaisväestö oli silloin sam aten kuin yh ä edelleenkin vierovalla kannalla osuuskauppaliikkeeseen nähden, jonka taloudellista ja y h teiskunnallista m erkitystä se ei p y s ty n y t y m märtäm ään. Mitä taasen teolliseen työ v ä k e e lf ja kaupunkien ty öv ä es töön tulee oli se useas

takin eri s y y s tä asettunut kylm älle kannalle

liike m ah dollisesti v oisi ty ö v ä e lle tarjota, jä ä kokon aan saam atta.

M itä ensinnäkin tulee osuuskauppaliikkee

seen, v oi ty ö v ä k i osuuskauppaliikkeensä avulla luotettavim m in saa d a kunnollista ku

lutustavaraa kohtuullisiin hintoihin. Mutta keinottelevan ja saaliinhim oisen kauppam ail- man vaikutuspiirin ulkopuolelle on vaikea päästä. S elv ille o n nyt k ä y n y t, että sekin etu, minkä osuuskauppaliike tässä suhteessa voi tarjota, on sitä varm em pi ja sitä suu

rem pi, mitä varm em m in osuuskauppaliike on ty öv ä en om issa käsissä. Jos taas keinotte

lusta elävä kansanaines «kuliittajain» nimellä pääsee m ää rä ä vä n ä osan a vaikuttamaan osuuskauppaliikkeen joh toon ja toimintaan, o n ’ siitä m y ö s seurauksena osuuskauppaliik

keen rappeutum inen ja liikkeen suistuminen enem m än tai vähem m än keinottelun välikap

paleeksi.

M itä taas tulee osuuskauppaliikkeen talou

delliseen apuun pulakausina ja työtaisteluissa, ei tätä apua voida m ielestäni m eillä, aina

kaan vielä, kovin suureksi arvostella. Mutta avun m ahdollisuuksia tässä suhteessa on kieltäm ättä olem assa, sen o v a t useissa ulko

m aissa saadut kokem ukset j o osottaneet.

m uistettakoon vain esim . kuinka Englannin osuustukkukauppa v. 1913 lähetti laivanlas- tin ru okatavaroita Dublinin satam alakkolai- sille ja m onet muut sam anlaiset tapaukset osottavat sam aa. Kieltää ei siis voida etteikö osuuskauppaliike eräissä tilanteissa voi tehdä arvokkaita palveluksia ty öv ä elle ja auttaa sitä taistelussa pääom an valtaa vastaan.

M utta tässäkin on taasen m uistettava, että kaikki tuo on m ahdollista vain sillä nim en

om aisella ehdolla, että liike on varm asti t y ö väen om issa käsissä. Jos taas keinotteluun perustuvat tuottaja- ja työnantaja-intressit pääsevät osuustoim innassa m äärääviksi, on selvää, että k ok o tuo m ahdollinen h y ö ty ja tuki kokon aan m enetetään ja osuuskauppaliike m uodostuu sellaiseksi «puolueettom aksi»

kauppaliikkeeksi, josta ty ö v ä e lle ei ole sanot

tavasti mitään h y ö ty ä eikä porvarilliselle liikem ailm alle m itään vaaraa.

Osuustoim innalliset liikkeet työnantajina ova t taasen jotenkin m erkityksettöm ät. Ne ovat taloudellisten olo je n kahleilla tässä suh

teessa niin sidotut, että niiden vaikutusta työehtoihin ja ty öv ä en tariffisopim usliikkee- seen on m ielestäni a rvostelta va hyvin va ro

vaisesti. Kulutusosuuskunnat, kuten osuus

kaupat y . m. — ja niissähän ty ö v ä e s tö o n j o mukana- — ova t niin vähäsiä työnantajia ja sitäpaitsi muiden kilpailevien liikkeiden y m päröim iä, etteivät ne v oi tarjota sanottavasti

tähän liikkeeseen nähden. Suurin s y y tässä oli sillä katsantokannalla, jonka levittäjinä niinhyvin M a rx kuip S aksassa Lassellekin aikoinaan olivat. H eidän m ielestään oli osuus

toim inta työv ä elle h y ö d y llis tä korkeintaan tuotanto-osuuskuntien m u od ossa , jota va stoin kulutusosuustoim inta heidän k ä sitik sen sä mukaan kosketteli ainoastaan yhteiskunnal

listen olojen pintaa, eikä niinollen ollut su o

siteltava. H eräävällä ty öv ä estöllä oli sitä

paitsi tarpeeksi tehtävää valtiollisen ja am m atillisen jä rjestä yty m isen alalla, m itkä alat epäilem ättä niissä oloissa olivatkin tärkeäm piä, niin etteivät heidän harrastuksensa jak saneet ulottua kulutuksen järjestäm istä k osk e

viin k y sy m y k siin .

Kaikesta tästä oli seurauksena, että osuuskauppaliike, niin lupaava kuin sen alku oli

kin ollut, näihin aikoihin alkoi osoitta a heik

kenem isen oireita.

H itaasti alkoi kuitenkin olla havaittavissa muutos parem paan päin. T eollisen t y ö v ä e s tön kanta osuuskauppaliikkeeseen nähden muuttui hiljalleen, mutta varm asti, ilman mi

tään ulkonaisia pahoittavia seikkoja. Jo s o - sialistilain voim assaollessa 80-luvulla alkoi

vat eräät Saksissa oleva t osuuskaupat ke

rätä huomattavasti' työläisiä jäsenikseen ja näiden osuuskauppojen saavuttam at hyvät kokem ukset olivat om iaan levittäm ään sam aa harrastusta muissakin osissa valtakuntaa.

Ja kun sosialisti!ain raukeam isen jälkeen 90-

i

(3)

IRI TPL' T TT T ® J IS I N C E H T 1 3

parem pia ty öeh toja kuin muutkaan vastaa

vat liikkeet. A in oa mitä n e v oiv at tehdä on pitää ty ös sä ä n yk sin om a an jä rje s ty n y ttä t y ö väkeä ja siten osaltaan kunnioittaa ja edis

tää työv ä en järjestötoim in ta a sekä m y ö s te

kem ällä työläist-ensä kanssa tariiffisopimuk- siä, edistää ty ö v ä e n tariffiliikettä. Mutta taasenkin on m uistettava, että m illoin y le i

set kapitalistiset työnantajaintressit pääsevät osuustoim intaliikkeen jo h to o n vaikuttamaan, kaikki tuokin vähä on kokon aan m ennyttä.

M eilläkin on kokem us jo osottanut, että t y ö väen järjestä yty m istoim in ta ja siihen perus tuvat työväen harrastukset saattavat kohdata osuustoim innallisten yrity sten taholta yh tä ankaraa vastustusta kuin m inkä muun pahim

man kapitalistisen työnantajan taholta ta

liansa.

iMitä srffen lopuksi tulee siihen, että osuus

toiminta vähinerin, siirtym ällä tuotannolli

seen osuustoim intaan, pääsisi vaikuttamaan k ok o taloudellisen eläm än perustuksiin, on se K ysym ys liian laajakantoinen yh d essä ly hyessä kirjoituksessa ed es osapuilleen t y y dyttävästä selvitettäväksi. M utta senverran lienee luvallista jo tässä y h te y d e ss ä sanoa, että silloin joudutaan j o niin lähelle kapitalistisen järjestelm än sydä n tä, että on s y y tä epäillä tehtävän onnistum ista. K y s y m y s tu

lee erittäin pulm alliseksi j o senkin kautta, että tuottaja- se o n työnantaiaint-ressit ja t a setta puolen palk katyöväen etua ajavat t y ö väen intressit joutuvat pakostakin va kavaan kosketukseen toistensa kanssa. T äm ä etujen Ja intressien ristiriita on tuin suuri, että j o yksistään se on oHut riittävänä aiheena m o

nen ihanteellisille perustaksille rakennetun osuustoiminnallisen tuotantoyrit-yksen kukis

tumiselle, puhumattakaan siitä, että siihen tu

lee tteäksi m onet muut -hyvinkin vaikuttavat taloudelliset sei-kat S an alla sa n oen : tässä

kin o n muistettava sitä viisasta sananlaskua, että .«saha o n k y llä h y vä , m utta ei se parta

veitseksi kelpaai». O suustoim inta on kyllä hyvä, muitta ei s e n avulla yksin' yhteiskun

nallista vallankum ousta suoriteta.

Kuten edellä oleva sta selviää , on osuustoi

minnasta ja ennen kaikkea osuuskauppaliik

keestä työv ä elle tuntuvaa ja a rvok asta h y ö tyä , mutta vain siinä tapauksessa, että se p y s y y ty ö v ä e n om an a liikkeenä ja että tätä lii

kettä johdetaan yk sin om a an ty ö v ä e n etuja vastaavalla tavalla. J ärjesty n eelle työv ä elle, jonka asiana on juuri ty ö v ä e n etujen v a lv o minen tässä m aassa, on erittäin tärkeää kiin

nittää huom iotaan osuuskauppaliikkeeseen ja koetettava k oota karkki sen tarjoam at edut ty ö v ä e n h y vä k si ja va rjella sitä joutum asta

luvuBa teollisen t y ö v ä e s tö n voim akas am m a

tillinen jä rjestä y ty m in en aikoi, tekivä t t y ö läiset y h ä uudelleen sen havainnnon, että pa lk k ojen k ohoam inen ei ajna m erkinnyt vas

taavaa elinehtojen parannusta, vaan että hei

dän oli pakko m y ö s k in kuluttajina varjella etujaan. T ä m ä pakko a jo i ty ö v ä k e ä y h ä taa jem m issa jou k oissa osunstauppoiM u jä s e niksi ja ennenkuin 90-luku oli loppu-un ku

lunut -olivat S aksan osuuskaupat m iltei kaut

taaltaan ty öv ä en osuuskauppoja, s. o1, ty ö v ä k i m u od osti r^ s sä voim akkaan enem m istön.

'Näiden taistelujen kautta oli osuuskauppa

liike sisäisesti a iva n oleellisesti muuttunut.

T y ö v ä e n jou k k ojen kanssa tuli liikkeen mu

kaan aines, jo ta eivät m itkään muut kuin puhtaat kukittajain edut kannustaneet ja jok a vaati puhtaan osuuskauppaliikkeen kehittä

m istä. Vaatim us «kidutuksen järjestäm isestä»

tuli täm än suunnan iskusanaksi. Osuuskaup

p o ja vaadittiin siihen suuntaan kehitettäviksi, että ne y h ä enem m än ja enem m än voisivat hankina väestölle näiden tarvitsem ia välttä

m ättöm iä tarve-esin eitä. V aadittiin m yöskin johdonm ukaisesti siirtym istä osuuskim nalli- seen om aa n tuotantoon jä rje s ty n y ttä kulu

tusta varten, jotta tälläkin alalla voitettaisiin tarpeettom at, kuluttajia riistävät välikädet.

Kim k eh itys Y leiseen L iittoon kuuluvissa osuuskaupoissa alkoi kulkea tähän suuntaan OM Myytti ym m ä rrettäv ää , että tästä aiheutui m olkolatfla ristiriitoja Liiton keskuudessa.

KOTIMAAN UUTISIA

O su u sk a u pp ojen kasvam inen.

Vähäväkisen kuluttajaväestön kannattamat osuuskaupat ov a t kuluvanakin vuonna v oi

makkaasti kasvaneet. Osoitukseksi siitä julkai

sem m e tässä useiden osuuskauppojen e l o - k u u i 1 a saavuttam an m yyntim äärän, sekä edellisen vuoden saman kuukauden m yyntiin verraten saavuttam an m yynnin lisäyksen.

O suusliike Elanto, Helsinki, Sink. 1,127,486:

, lisäys Sm k. 574,000: — . S ek ata va ra m yy - m äläm osalle tuli m yynnistä Sm k. 359,000: — . Oulun O suuskauppa Sm k. 307,828: — , lisäys Smk. 9 1 ,7 5 0 :— .

Viipurin Osuusliike Sm k. 290,703: — . lisäys Smk. 182,661 —

K otkan T y ö v . Osuuskauppa Sm k. 222,111:— . Kahdeksan kuukauden m yy n ti oli Smk.

1,421,433:— , lisä ys S m k. 4 39 ,27 9 :— . P orin T y ö v . Osuuskauppa Smk. 188,125:— , lisä ys Smk. 61,413: — .

Tarun T y ö v . O suuskauppa Sm k. 158,771: — , lisä ys Sm k. 84,981: — .

Vaasan T y ö v . Osuuskauppa Smk. 105,949:

— , lisä ys Sm k. 4 9 ,9 8 9 :— . -Uusia jäsniä liit

ty i elokuulla 130.

Kym intehtaalaisten Osuuskauppa Smk.

1 00 ,08 1 :— , lisäys Smk. 4 3 ,0 6 1 :— . Uusia jä seniä liittyi lokakuulla 62.

T y ö v . Osuuskauppa Tippa, T ornionkoskella, Sm k. 66,828: — , lisä ys S m k. 36,390: — .

Lieksan Osuuskauppa Smk. 6 7 ,7 4 4 :— . Kuopion T y ö v . Osuuskauppa Sm k. 55,570:

— , lisä ys Smk. 28,258: — .

Osuuskauppa Im atran Smk. 6 1 ,3 8 5 :— , li

s ä y s Smk. 31,1-56:— .

E nson O suuskauppa Smk. 88,530: — , lisäys Sm k. 39,327: —

P ietarsa a ren T y ö v . O suuskauppa Smk.

5 5 ,2 1 4 :— , lisä ys S m k. 2 3 ,0 2 0 :— . Osuuskun

taan on tänä vuonna liittyn yt 440 jäsentä.

'Auran Osuuskaupan Smk. 80,351: 10.

Raahen O suuskauppa Sm k. 30,854: — , li

s ä y s Sm k. 17,436: — .

Mäntän Osuuskauppa Sm k. 1 9,8 76 :— . Salon seudun Osuuskauppa Smk. 27,689: — . H yvin kään O suuskauppa Sm k. 152,839:— , lisä ys S m k. 94,769: — .

Osuuskauppa M äki-M atti, Jyväskylässä, Smk. 88,222: — , lisä ys Sm k. 53,644: — .

Helilän Kauppaosuuskunta, K ym issä, Smk.

9 1 ,2 1 8 :— - lisä ys Sm k. 2 8 ,6 7 2 :— . V oihan Osuuskauppa Smk. 8 1 ,0 3 9 :— , li

s ä y s Sm k. 3 4 ,3 6 1 :— . Uusia jäseniä liittyi elokuulla 61.

Haminan Yl. O suuskauppa Smk. 4 3 ,9 7 5 :— , lisäys Smk. 1 1,4 09 :— .

Halilan Osuuskauppa S m k. 8 4 ,5 2 4 :— , li

säy s Smk. 40,750: — .

Korpilahden tu otanto- ja kulutusosuuskunta Smk. 20,751: — .

Antrean Osuuskauppa Smk. 112,809: — , li

säy s Smk. 5 3 ,6 5 4 :— .

Kuusankosken Osuuskauppa Smk. 32,904:

— , lisä ys Smk. 16,487: — . Uusia jäseniä liit

tyi elokuulla 39.

Kajaanin Osuuskauppa Smk. 5 9 ,1 9 1 :— , li

säy s Smk. 41,420: — .

Iisalmen T y ö v . Osuuskauppa Smk. 79,341:

— , lisäys S m k. 4 8 ,1 2 1 :— .

Varkauden T y ö v . Osuuskauppa Smk.

6 7 ,9 4 5 :— , lisä ys Smk. 2 9 ,1 8 4 :— .

R uokolahden Osuuskauppa Smk. 79,860: — , lisäys Smk. 43,213: — .

P erk jä rv en as. Osuuskauppa Sm k. 50,368:

— , lisäys Smk. 2 5 ,2 9 0 :— .

Viipurin T y ö v . Osuusruokala Smk. 50,043:

— , lisäys Sm k. 2 5 ,5 1 3 :— .

om a S07 mk. teki yhteensä 11,334 mk. Aina

kin se sum ma jää jäsenten kesken jaettavaksi ja tulee siitä 182 mk. kutakin jäsentä kohden.

10 mkn osuusmaksu oH kahdessatoista vu o

dessa kasvanut näin suureksi rahasummaksi.

Näin kävi tälle porvarillisen «puolueetto

m uuden» hengessä toim ineelle ja «puolueet

tom ien» apuna edustajakokouksissa ja Keskus- osuuskunnan kokouksissa esiintyneelle kau

palle. «Puolueettom uus» ei ollut k yennyt kas

vattamaan osuustoiminta-henkeä sen jäseniin, Kauan k-estänee ennenkun m oisen teon jäl

keen Ilm ajoen kirkonkylään s y n ty y osuus

kauppa.

keinottelun ja itiottäjaetaja ajavan liikemail- -man m uonarengiksi.

M utta me em m e saa tuijottaa osuustoim in

taliikkeeseen itseäm m e sokeaksi, vaan on m eidän aina m uistettava, että työv äen , talou

delliseen ja valtiolliseen valtaan pyrkiessään on am m atillisesti ja valti-ollisesti jä rjesty t

tävä, joille jä rjestöille avuksi ia liittolaiseksi osjä^Stoinjjjinan on tultava.

O . T okot.

A sem a o li m uodostunut sem m oiseksi, että Yleiseen L iittoon kuuluvissa osuuskassoissa, rakennusosuuskunnissa sam oinkuin k ä slty ö- läi-sosuusk-utHi-issa jäsenten ylivoim aisena enem m istönä oli keskisääty, kun sensijaan sam aan hittoon kuuluvissa osuuskaupoissa kaupunkien ty öv ä es tö m uodosti huomattavan enem m istön. T ä stä aiheutui pitkäaikaisia hankauksia m olem pien eri suuntien välillä ia m uistuttavat näm ä eri suuntien välillä tapah

tuneet riidat suuresti niitä, joita me Suom essa viim e vu osipa olem m e osuuskauppaliikkeen sisäisessä eläm ässä saaneet nähdä.

N ä m ä riidat alkoivat j o 90-luvun alku

aikoina, jolloin Luoteis-S aksan useat osuus' kassat, etupäässä vastustavan kantansa vuoksi osuuskauppaliikkeeseen nähden, luo

puivat Yleisestä Liitosta perustaen om an liit

tonsa. Ja vuonna 1893 Stettinissä pidetyillä osuustoimintapäiviillä tekivät osuuskassat eh dotuksen, että osuuskaupat olisi kaikki ero

tettava Y leisestä Liitosta ja ainoastaan vai

voin voi Liiton joh to estää täm äntapaisen päätöksen teon. T oiselta puolen halusivat itsetietoisim m at ty ö v ä e n osuuskaupatkin päästä eroon Yleisestä Liitosta ja ensim m äi

senä oireena tähän suuntaan oli Saksin t y ö väen osuuskauppojen ero, jok a johti siihen, että ne perustivat oman osuuskauppaffittopsa, jon k a nimeksi annettiin «V o n v ä r ts » (E teen

päin).

Y ksilöllinen voitonh im o hävittänyt osuuskaupan.

Ilm ajoen kirkon kylässä on toiminut osuus

kauppa kaksitoista vuotta. Toim intansa alku

puolella oli sillä vaikeuksia voitettavanaan ja muutamina vuosina se tuotti tappiotakin.

M utta viim e vuosina on sen asem a parantu

nut. M y yn ti on noussut ja puhdasta voittoa on tullut, niin että entiset tappiot on pei

tetty ja rahastojakin kasvatettu. V iim e vuonna o li kaupan m yynti 82,000 mk. ja puhdas voitto 1,853 mk.

Täm än kaupan kimppuun hyökkäsi y k si

löllinen voitonhim o. Jäsenet, joita viim e vuo

den lopussa o li 62, halusivat saada kauppaan k erty n eet varat itselleen ja jonkun m ieli lienee tehnyt h y vä ä kauppapaikkaa.

-Osuuskunnan kokous päätti m y y d ä kauppan

s a yksityiselle. Lähikylissä on kaksikin osuus

kauppaa, jotka tiettävästi olisivat halunneet ottaa tämän h a jotettav a n kaupan yh teyteen

sä ja pitää m yy m ä lä ä sen paikaHa, mutta niin lujaan oli saaliinhimo isk ey tyn y t kaupan jä seniin, etteivät he suostuneet luovuttam aan kauppaa toisille osuuskunnille.

Ja h yvät rahat siitä kaupan jäsenet saavat

kin. Kaupan tilinpäätös “ /» osoitti kaupan tä

näkin vuonna hyvin m enestyneen. Puhdasta voittoa oli k ertyn yt 4,826 mk. Täm ä1^ynnä kaupan vararahasto 5,701 mk. sekä osuuspää-

Pietarsaaren T yöv. Osuus»

kauppaa laajennetaan.

P ietarsa a ren T y ö v . Osuuskaupan päänvyy- m älää on ry h d y tty laajentam aan siten, että 'ruokatavara- ja mattotn-yymäläHe rakenne

taan eri rakennus ny k yisen m yym äläraken

nuksen yh teyteen ja n y k yisen ruöfcatavaia- m y y m ä lä n huoneusto yhdistetään sekatava- ram yym älän huoneustoon, jonka kautta sekatava ra m yym ä lä saadaan entistä paljon tila

vammaksi. S ekatavaram yym älään aijotaan hankkia uusi, suurem piakin vaatimuksia vas

taava sisustus.

N yk y isen tilanteen alkaessa EohoOTvat P ietarsaaren kauppiaat jauhosäkin hinnan 40 m kaan, osuuskaupan m y y d essä sam anlaisia jauhosäkkejä 20 mkaila. Sam assa suhteessa kohoitti-vat yk sityiset leipurit tuotteidensa hintoja. Tällöin- perusti osuuskauppa leipo

m on ja alkoi m y y d ä leipom on tuotteita sii

hen -hintaan kuin niitä suinkin kannatti m yy d ä . Kuluttajaväestö aikoi leipom oa h y

vin kannattaa. V iim e vuonna oli leipomoni valm istusmäärä 85,000 mk. N ykyä än sen valm istus nousee noin 8,000 m kaan kuukau

dessa.

Kun leipom on toim innan pääm ääränä pi

detään kuluttajien tarpeen tyydyttäm inen, m y y d ä ä n sen tuotteet m ahdollisim m an vä

hällä ylijääm ällä. Niinpä kesä- ja heinäkuun ylijää m ä supistettiin noin 600 rokaksi. Siksi on leipom on tuotteiden k y sy n tä niin suuri, ettei se jaksa tyy d yttä ä koko kysyntää, jonka tähden sen laajentaminen on välttäm ätöntä.

L eipom olle aijotaan hankkia niin pian kuin 'm ahdollista om a talo ja tarvittavia koneita.

Uusi leipom o aijotaan tehdä niin suureksi, että sen valmistus v oi nousta ainakin 125,000 m kaan vu odessa ja että sitä tarpeen tullen voidaan lisätä.

Osuuskaupan toiminta ön kaikin puolin h y vin edistynyt. M yynnin nousu on ollut yli 10,000 mk. kuukaudessa. Puolen vuoden m yynti oli 225,000 mk., ollen lisäys 75,000 mk, T änä vuonna näyttää kauppa saavuttavan puolen m iijonan mkn m yynnin.

VittheksiiffalnSiu pyrkim ys jäi kuitenkin ainoaksi laatuaan. Osuuskaupat halusivat yleen sä edelleen kuulua Yleiseen L iittoon ja päästyään suurem paan kukoistukseen ilmeni niiden keskuudessa y h ä enem m än p y r k i

m ystä siihen suuntaan, että kaikkien osuus

kauppojen olisi kuuluttava tähän Liittoon, joh on Saksan osuuskauppojen voim a ja kukka iö oli järjestettynä. T ä stä pyrkim yksestä oli seurauksena, että osuuskauppojen lukumäärä Yleisessä Liitossa huomattavasti kohosi.

Vuonna 1892 oli Liitossa 302 osuuskauppaa, jois sa oli 229,126 jäsentä, mutta 10 vuotta m yöhem m in, eli vuonna 1902, kuului Liittoon sensijaan j o 638 osuuskauppaa, joissa oli 630,785 jäsentä. Sam aan aikaan ei osuuskas

sojen lukumäärä lisääntynyt laisinkaan. T ä hän suuntaan kulettaessa voivat osuuskaupat odottaa ennen pitkää voivansa tulla Yleisessä Liitossa siksi voim akkaiksi, että ne, joskaan eivät voisi ottaa Liiton joh toa käsiinsä, kui

tenkin voisivat estää osuuskauppaliikkeen vastaisten pyrkim ysten voitolle pääsyä.

Näito olisi epäilem ättä käynytkin, ellei Yleisen Liiton jo h to olisi ruvennut pelkää

mään osuuskauppojen yh ä k asvavaa vaiku

tusta ja lopuksi ry h ty n y t väkivaltaisesti sitä estäm ään. L iiton joh to alkoi järjestelm älli

sesti s yyttä ä osuuskauppoja kallistumisesta ; sosialidem okratiaan ja yllyttä ä keskiluokkaa ! samoinkuin haltijastakin ehkäisem ään osuus- j kauppaliikkeen kehitystä. A lkoi niinollen pUa 1

ilmeistä, että hajaanfumiceÄ ennen pitkää oS uhkaamassa.

Tällöinkin lö y t y i kuitenkin kummallakin puolen henkilöitä, jo tk a kernatmmin olisivat nähneet, että osuustoim intaliike s ä ily y k ok o

naisena ja jotka toivoivat voivansa yhdistää niitä erilaisia harrastuksia, jotk a Yleiseen L iittoon oHva-t kytkettyinä. Näiden toim esta aikaansaatiin neuvotteluja siltä m illä tavalla Liitto olisi saatava pysym ä ä n kokonaisena.

Neuvottelujen tuloksena oli, että ylem pänä mainittu työväesi osuuskauppojen m uodos

tama «V orw ä rts»-liitto päätti kaikkine jä s e

nineen uudelleen y h ty ä Y leiseen U ittoon ja ainoastaan tämän yh tym isen yksityiskohdista oli enää erim ielisyyttä olem assa. Jos Yle/»' sen Liiton joh to tällöin oksi osoittanut y m m ärtävänsä asem aa, otisi hajaantuminen ehkä pitkiksi ajoiksi ollut vältettävissä, mutta tätä se e i te h n y t S e asetti cV orw ärts»-lH ton jä senten Yleiseen Liittoon Bitty-rmsen ehdoksi, että näiden oli aHekipjoitettava eräs kuului

saksi tukut sitoumus. T ä ssä sitoum uksessa vaadittiin näitä osuuskauppoja selittämään, että he siinä tapauksessa, jo s heidät hyväk

sytään jäseniksi Y leiseen Liittoon, sitoutuvat noudattam aan yleisten osuus toiin rata p kivien päätöksiä sekä etteivät lie välillisesti taikka valtttömäti tulisi käyttäm ään osuustoim hm al- tistä järjestöä ä n valtiollisten pääm äärien t o teuttamiseksi. T äm ä sitoum usvaatim us he

rä tä vastaansa ankaran m yrsk y n . Joskin

(4)

4

I R U E O T T I S J M I N C E H T I

WIIPDR1N

^w ^{v / w} v > v u w v A y v /

OSUUSLIIKE r.l.

Wiipuri Revonkatu 4.

11 Seka-ja j^uokataoarakauppaa 2 Jalkinekauppaa

Limonaatitehdas

V uosim yynti noin 3 .0 0 0 .0 0 0 mk.

Ostaa maalaistaoaroita:

Voita, munia,

j u . . o t o a ,

marjoja, sieniä, kauroja, perunoita y.n>.

Lähettäkää tarjoukset hiatailmoitaksiaeen. ■

(26)

Säbköosoite: » K O N E P A J A »

Oulu Soaepaja Perustettu v. 1874.

P uh elim et: 2 8 , 5 3 , 5 5 8

O u l u

K o i- jo H f jy i -le M i s , la- ja M elallilalii, B p # »

Kattohuopaa

ja

Äsfalttilakkaa

Yksinmyyjä

R a k en n u sa in e O.Y.

W i i p u r i : P i e t a r i n k a t u 1 5 . @«) Puhelin 19 01 & 19 11

osuuskaupat yleen sä oBvät täysin puolueetto

m ia valtiolliseen toim intaan nähden, mihin niihin niitä jo osuustoim intalakikin pakoitti, katsoivat ne itselleen alentavaksi vaaditun si

toum uksen antamista. Lähinnä seuraavi-en parin vuoden aikana käytiin täm än joh dosta niin hyvin osuuskunnallisissa kokouksissa kuin osuustoim innallisessa sanom alehdistössä ankaraa väittelyä osuuskauppojen puolueet- iom uusperiaatteesta sam oinkuin siitä, velvoit- taisiko täm ä periaate niitä täm änlaisen sitou

muksen antamiseen. Osuuskaupat tunnusti

vat yleen sä otevansa puolueettom ia valtiolli

siin suuntiin nähden, mutta katsoivat taktil

lisista syistä m ahdottom aksi vaaditun sitou

muksen antamista.

Näin oH päästy vuoleen 1902. T yövä en ' osuuskauppojen vaikutusvalta oli kasvanut yhä suuremmaksi. Näden perustam a keskus

liike oli voimistunut, saavuttaen edellisenä1 vuonna 21 V i m iljoonan m arkan liikevaihdon' ia perustanut haaraosastoja eri osiin maata.

Keskusliikkeen julkaisema kansanlehti1^levisi 120,000 kappaleen suuruisena painoksena ja suullistakin valistustyötä tehtiin voimakkaasti?

osuuskauppojen keskuudessa. Jos kehitys oHsi pari k olm e vuotta saanut jatkua samaan suuntaan olisivat osuuskaupat olleet vapaita ja itsenäisiä m yöskin Yleisen Liiton jäseninä ollessaan.

Tätä eivät tietenkään Yleisen Litton joh to

miehet voineet suvajita. H e päättivät panna

Elannon jäsen m äärä yli 1 0 ,0 0 0 !

O suusliike Elanto r. 1. H elsingissä, jok a ei o le ainoastaan Suom en, vaan k o k o P oh jois- Euroopan suurin ja valtavin k ulu ttajajärjestö, on nyttem m in saavuttanut yli 10,000:n jäsen määrän. O suusliikkeessä oli nim. syyskuun 1 pnä 10,069 jäsentä.

«Kuinka nopeata Elannon kannattajajoukon kasvam inen viim e aikoina on ollut», kirjoittaa liikkeen om a lehti «E lan to», «k ä y ilmi jo siitä, että vu osi takaperin syysk u u ssa jäsenm äärä oli vasta 5,000. S iitä on s e n y t paisunut kak

sinkertaiseksi.

Kun Helsingin väkiluku n ykyä ä n on 180,000 (tilapäisesti oleskelevia lukuunottam atta), on Elannon jäsenkunta 6 % pääkaupungin asu

kasluvusta. V u osi takaperin oli vastaava p ro senttiluku vain 3.

Vertauksen vuoksi m ainittakoon, että m aail

man ennätys tässä suhteessa lienee B aselin osuusliikkeellä. Täm än y li 50 vuotta toim i

neen kuluttajajärjestön jäsenenä on 25 % kau

pungin väkiluvusta. H am purin P rodu ktion on pä ässy t 10^{% :iin.}

Suom en ennätys on Kotkan T y ö v ä e n O suuskaupalla: 17— 20 %.».

Keskuskunnan n eu v on ta toim isto.

«Y h teish y vä » kertoo, että S .O .K m N euvon

ta toinriTmston hoitaja ja S .O .K :n kustantam ien lehtien päätoim ittaja tri V. H ytön en on sanou

tunut irti toim estaan ja sam alla luopunut mai

nituista tehtävistään. E ron s y y t ä ei mainita, mutta lienee se y h tey d essä sen osuskauppa- Hikkeen eheyttä uhkaavan kannan kanssa, jo lle S . O. K :n johtoh erra t ova t asettuneet.

.K errotaan nim., että toht. H ytönen olisi Jon

kun verran sovinnollisem m alla kannalla, ja että hän sen tähden olisi k y llä sty n y t olem aan välikappaleena noitten h errojen m ielettöm älle hajoituspohtifkalle.

toim een jonkinlaisen hirmuhallituksen osuus

kauppojen suhteen ja kerta kaikkiaan katkais

ta näiden m enestym ism ahdollisuudet Yleisen L iiton sisällä. Kun saavuttiin vuonna 1902 Kreuznachtssa pidetyille osuustoim intapäivil- le, oli heidän keskuudessaan jo valmiina pää

tös vastaisesta m enettelytavasta ja täm ä m e

nettelytapa perustui siihen, että L iitosta oli eroitettava ne kaupat, jotk a olivat osoittautu

neet vaarallisim m iksi työv äen osuuskauppaliikkeen kehittäm isessä. T ä m ä salaisesti ja pelkurim aisesti valm istettu h y ök k ä y s esitet

tiin sitte osuustoimintapäiviHä ehdottam alla, että Osuuskauppojen Keskusliike ja 98 huo

m attavam paa osuuskauppaa oli eroitettava Liitosta. M itkään vastalauseet ja kauniit pu

heet eivä t auttaneet. O suuskassoilla sam aten kuin muillakin keskisäädyn hallussa olevilla osuuskunnilla oli kokou ksessa ratkaisuvalta ja kokou s päätti ehdotuksen h y ' äiksyä. Niin heitettiin Y leisestä LätosLa ulos minhyvin Keskusliike kuin mainitut lähes 100 osuus

kauppaa.

Päätöstä ei koetettukaan perustella minkään- näkörsiilä oikeudenm ukaisuusnäkökohdilla.

Eräs enem m istöön kuuluvista edustajista lau

suikin a vom ielisestä «M e em me v oi katsoa, olem m eko oikeassa, vaan m eidän tä y ty y ot

taa harkittavaksem m e, että me vielä tänään olem m e enem m istössä. Jos te nyt tänään päästätte tilaisuuden käsistänne, joHom teil

Kuluttajain Lehti ja

osu u skau ppapiirit.

Helsingin piirijä rjestön kokou ksessa s y y s kuun 3 pnä hyväksyttiin yksim ielisesti seu

raa va lausunto: L _f

P iirikokou s kehottaa piirfa osuuskaup

p oja tilaamaan jäsenilleen tulevan vuoden alusta k o k o vu odeksi Kuluttajain L ehteä kaupan jäsenlukua vastaavan m äärän.

'Viipurin piirikokous sam aten kehotti osuus

k a u ppoja tilaamaan lehden kaikille niille jä s e

nilleen, jotk a eivät kiellä sitä itselleen tilaa

m asta.

lä vielä on valta käsissänne, ei teillä enää k o s kaan tule olem aan tähän tilaisuutta.»

Y leisen liiton joh to oli luullut täm än htos- heittopäätöksensä avulla voivan sa m urskata Saksan työv ä en osuuskauppaliikkeen. T oisin oli kuitenkin k ä yv ä . T ä stä päätöksestä näet void a a n päinvastoin lukea sen voim akkaan k e hityksen alku, jo k a senjälkeen on Ollut ha

vaittavissa täm än m aan osuuskauppaliik

keessä.

H eti seuraavana päivänä k ok oon tu iv a t erol- tettujen osuuskauppojen edustajat harkitse

maan, mihin uusi tilanne heitä velvoittaa.

P äätettyään julkaista vastalauseen erottam is

päätöstä vastaan, tekivät he vielä toisenkin päätöksen, jolla tuH olem aan kauas kantava m erkitys S aksan osuuskauppaliikkeelle. H e päättivät nimittäin heti ry h tyä toim enpiteisiin om an osuuskauppaliiton perustam iseksi, Jo

ihon koitettaisiin kerätä kaikki se, m ikä S ak san osuuskauppaliikkeessä oli m erkitsevää ja k ehityskykyistä. V alm istavat ty ö t pantiin heti alulle ja n e johtivat siihen, että jo seu

raavana keväänä, vuonna 1903, D resdenissä voitiin pitää uuden liiton perustava kokous.

O sa n otto tähän uuteen liittoon oli kerrassaan häm m ästyttävän voim akas. Kaikkif entiset osuuskauppojen piirijärjestöt olivat päättä

neet luopua Y leisestä Liitosta ja niihin kuulu

vat osuuskaupat liittyivät m iltei kauttaaltaan heti perustavassa kokou ksessa uuden liiton jäseniksi. T ä stä m uodostui senkautta heti,

K a u p u n k i e n

ja m aaseudun kuluttajain yh teistoim in ta.

Y lö jä r v e n M u ta la n k y lä ä n p u uhaillaan T A M P E  R E E N T Y Ö V . O S U U S K A U P A N m y y m ä lä ä . K aup

p a a n on .p aik kak unnalta liitty n y t to is ta sa ta a jä sen tä . M y y m ä lä n a va a m ista su u n n ittelem a a n ja uusia jä s e n iä k e r ä ä m ä ä n on valittu toim ikunta . M y y m ä lä k oeteta a n s a a d a a va tu k s i ennen tä m ä n v u o d e n lop p u a .

F IN L A Y S O N J A K U M P P . T Y Ö V . O S U U S  K A U P P A on avannut p a ri m y y m ä lä ä m a a seu d u lle.

K U O P IO N T Y Ö V . O S U U S K A U P A L T A on p y y  d e t t y m y y m ä lä ä ainakin ka h teen k y lä ä n K u op ion y m p ä r is tö llä . H a m in a la h teen ia L itm a n iem elle.

O su u s k a u p p a on su os tu va in en m y y m ä lö it ä a v a a m a an j o s pa ik k a k u n n ilta sa a d a a n riittä v ä m ä ä r ä jä sen iä .

K A J A A N IN O S U U S K A U P P A on ä sk että in a v a n  nut s iv u m y y m ä lä n S u o m u s s a lm e lle . K a u p a lla on en n estä ä n P a lta m o s s a k a k si s iv u u iy y m ä lä ä . E r ä i- hin m uih inkin p itä jiin o n o su u s k a u p a lta m y y m ä lä ä p y y d e t t y .

K O T K A N T Y Ö V . O S U U S K A U P A L L E JtvataalT tä m ä n s y k s y n k u lu essa s iv u m y y m ä lä P y h tä ä n pi

tä jä n S v a r tb ä c k in k y lä ä n , jo s t a os u u s k a u p a lle on ostettu k a u p p a k a r ta n o e rä ä ltä k a u p p ia a lta . P y h tä ä llä törm ä k y llä o su u s k a u p p a , m u tta s v a r tb ä c k i- lä is e t ta h to iv a t m ielu u m m in s a a d a k y lä ä n s ä su u

ren osu u sk a u p a n m y y m ä lä n .

E n n es tä ä n toim ii o su u s k a u p a lla m y y m ä lä V e h k a la h d en pitä jä n S u m m a n k y lä s s ä .

O S U U S K A U P P A O M A -A P U . 'J oen su u ssa , on tä n ä vu on n a a v a n n u t m y y m ä lä n s ä K o n tiola h d en k ir k o n k y lä ä n . M o n e lle m u u lle p a ik k a k u n n a lle on kau

p a lta m y y m ä lä ä p y y d e t t y .

IIS A L M E N T Y Ö V . O S U U S K A U P P A on ä sk että in a va n n u t m y y m ä lä n s ä V ie re m ä lle . P a r u n m uuhunk in k y lä ä n Iisalm en p itä jä s s ä o n o s u u s k a u p a n m y y m ä ' lä ä puuhailtu.

K un v ie lä m a in itsem m e, että m o n e t te h d a s o s u u s - k a o p a t o v a t a va n n e e t m y y m ä lö ttä ä B lä h ik y liin , h u o m a a m m e , että k e h itty n e e t k u lu tta ja t h u o m a a v a t v ä h ä v ä k iste n k a u p u n k i- i a m a a seu d u n kuluttaja in etu jen y h t ä lä is y y d e n s e k ä m y ö s su u rten o s u u s k a u p p o je n m u o d o s tu m is e s ta k o itu v a n h y ö d y n . O su u s k a u p p a liik k een p o r v a r illis te n « jo h to m ie s te n » y r it y k s e t s y n n y ttä ä e p ä lu u lo a k a u p u n k ila is- ia m a alaisk u lu ttäja in v ä lille , s a a d a k s e e n o s u u s k a u p p a v ä e n ja etu k s i k a u p u n k ila is- i a m a a la is ry h m ä ä n , ei o le k a nta nut h e id ä n to iv o m ia a n h e d e lm iä .

On tärkeätä,

ettfl kukaan jä sen el

jää

pois osu u sk au p p an sa 'syysk okou s se sta .

kuten sen nimikin lausui, Saksan Osuuskaup

p o je n Keskusliitto. V anhaan Y leiseen Liit

to o n jä ivä t ainoastaan harvat osuuskaupat, joiden m erk itys o li .sangen vähäinen.

U uden liiton k eh itys o n ottut s sora sla a n il

m iöm äinen. S en sijaa n että siihen v. 1902 kuu

lui 585 osuuskauppaa, jo is s a oH 480,916 jä s en tä, kuului siihen vu oden 1914 lopulla 1,094 osuuskauppaa, joid en jäsenm äärä teki 1,717,519 jäsentä. N äiden osuuskauppojen y h teinen liikevaihto teki 530 mrtj. m arkkaa ja niiden m u odostam a Keskusliikkeen Häkevaihto 160 m ilj. m arkkaa. Sam aan aikaan osottaa Y leisen Liiton k eh itys täy d ellistä p y s ä h ty mistä jo p a taaksepäin m enoa.

J os tähän hajaantum isen historiaan pereh

d y tty ä ä n tekee itselleen k y sy m y k se n , mikä lopuksi aiheutti kahtiajaon Saksan osuustöi- mintaitifckeessä, saa siihen epäilem ättä o i

keim m an vastauksen etsiessään s y y t ä tatofl- delHsessa kehityskulussa. T ä m ä tekijä ei an

na m inkään periaatteellisten k äsityskantojen yh tä vähän kuin hen kilökohtaisten vaikutus

ten joh taa itseään harhaan. Y leisen Liiton johtom iehet, jo tk a tätä yrittivä t saivat kokea oikeaksi vanhan sananlaskun: «Jonka jum alat ova t tahtoneet tuhota, sen h’ e ly ö v ä t sokeu

della.» Väinö Tanner.