25
Pohjoismaisten oikeudellisten kirjastojen edustajat Helsingissä
Erika Bergström
Kahdeksas pohjoismainen oikeudellinen kirjastokokous pidettiin Helsingissä 10.-12.6.2009. Kokous järjestetään joka kolmas vuosi ja järjestelyvastuu kier- tää Pohjoismaiden välillä. Kokouksen teemana oli Ruotsi-Suomen 200-vuo- den takaiseen päättymisen ja sen merkkivuoteen 1809 liittyen “Pohjoismai- nen oikeudellinen perintömme – menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus”. Poh- joismaisten oikeushistoriallisten katsausten rinnalla tarkasteltiin myös kirjasto- jen nykyisiä hankkeita, kuten kansallista digitaalista kirjastoa ja verkkoarkistoa.
20 vuoden yhteistyö
Ensimmäinen pohjoismainen oikeudellinen kir- jastokokous järjestettiin jo vuonna 1989 Oslossa.
Suomi isännöi kokousta viimeksi viisitoista vuot- ta sitten, vuonna 1994.
Helsingissä järjestettävä kokous keräsi lähes 90 oikeudellisen alan kirjastonhoitajaa, informaatik-
koa ja muuta oikeudellisen tiedon asiantuntijaa.
Maantieteellisesti kaikki pohjoismaat olivat hyvin edustettuina. Isäntämaasta Suomesta oli luonnol- lisesti eniten osallistujia ja toiseksi suurin delegaa- tio tuli Norjasta. Islantiakin edusti noin 10 hen- gen ryhmä ja olipahan paikalla myös muutamia henkilöitä pohjoismaiden ulkopuolelta.
Ryhmäkuva Chydenian portailla
Kuvaaja: Heikki Rajala.
26
Maantieteellisen monimuotoisuuden lisäksi oli myös erittäin positiivista huomata, että kokous- väessä oli edustettuina hyvin erityyppiset organi- saatiot. Osallistujia oli parlamenttien, valtionhal- linnon ja yliopistojen oikeudellisista kirjastoista ja tietopalveluista, mutta myös esim. asianajo- toimistot ja yritykset olivat lähettäneet edustaji- aan kokoukseen.
Suomen ja Ruotsin yhteisen historian merkkivuosi 1809 teemojen lähtökohtana
Kokouksen teemaa lähestyttiin oikeushistorial- lisesta näkökulmasta, mutta myös tämän päivän ja tulevaisuuden näkökulmasta. Oikeushistori- allisen katsauksen pohjoismaiseen oikeuteen an- toi oikeushistorian dosentti Heikki Pihlajamäki.
Lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren ja professori Jyrki Tala käsittelivät esityksissään pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön historiaa ja tulevaisuutta.
Kokouksen teema näkyi konkreettisesti myös siinä, että ensimmäisen päivän retken kohteek- si oli valittu 1809 valtiopäivien 200-vuotispäi- vien johdosta ajankohtainen Porvoo. Kauniis- sa Porvoossa kokousväellä oli mahdollisuus osal- listua opastetulle kierrokselle vanhassa kaupun- gissa tai tutustua Porvoon museon 1809 erikois- näyttelyyn. 1809 valtiopäivät olivat puheena sekä kaupunkikierroksen, että museon opastuksessa.
Laulava
Kansallinen digitaalinen kirjasto ja verkkoarkisto esillä
Kolmipäiväinen kirjastokokous noudatti muuta- massa aikaisemmassa kokouksessa hyväksi todet- tua rakennetta. Kirjastokokouksen ensimmäise- nä päivänä esitettiin kunkin maan raportti oikeu- dellisen tiedon alueen ja oikeudellisten kirjasto- jen kehityksestä.
Toisena päivänä oli luentoja kirjastokokouksen teemasta. Luennoissa edettiin historiasta nyky- päivään, edellä mainittujen Pihlajamäen, Palm- grenin ja Talan luentojen sijoittuessa aamuun.
Tämän päivän hyvin ajankohtaiset aiheet, kan- sallinen digitaalinen kirjasto ja verkkoarkistointi, olivat ohjelmassa seuraavina. Kansallinen digitaa- linen kirjasto –hanketta ja sen yhteyttä Europea- na-palveluun esitteli Minna Karvonen opetus- ministeriöstä. Kristiina Hormia-Poutanen Kan- salliskirjastosta kertoi puolestaan kansallisen di- gitaalisen kirjaston käyttöliittymän uusista ulot- tuvuuksista. Esa-Pekka Keskitalo ja Pekka Heik- kinen Kansalliskirjastosta tarjosivat kokousväelle tietopaketin siitä, mistä verkkosivujen arkistoin- nissa on kyse ja mitä oikeudellisia kysymyksiä tä- hän toimintaan liittyy. Luentojen välillä osallistu- jilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kom- mentteja luennoitsijoille. Seminaarin maarapor- tit ja luentoesitykset ovat saatavana sähköisesti Eduskunnan kirjaston verkkosivuilta.
Asiaohjelman päätti paneelikeskustelu jossa pohdittiin miten yhteistyötä oikeudellisen tie- don saralla voitaisiin edistää tulevaisuudessa. Ide- oita, joita esitettiin, olivat mm. yhteinen interak- tiivinen verkkosivusto ja toisten organisaatioihin tutustuminen opintomatkojen kautta.
Ohjelmaa täydensivät kirjasto- ja tietopalvelu- vierailut Helsingissä. Kirjastokokouksen osallis- tujilla on mahdollisuus tutustua Eduskunnan kir- jastoon, Kansalliskirjastoon, Helsingin käräjäoi- keuden, oikeusministeriön, asianajotoimisto Bo- renius & Kemppisen ja asianajotoimisto Dittmar
& Indreniuksen kirjastoihin ja tietopalveluihin.
Verkottumisfunktiota on kirjastokokouksis- sa perinteisesti pidetty erittäin tärkeänä ja tä-
27
män takia osallistujille haluttiin tarjota mahdol- lisuus myös vapaamuotoisempaan kanssakäymi- seen. Vapaa-ajan ohjelmaan kuului edellä mai- nitun Porvoon retken lisäksi yhteinen juhlail- lallinen g18 -juhlasalissa Helsingin keskustassa.
Kauniin salin, herkullisen ruoan ja hyvien viini- en lisäksi tunnelmaa nostatti juhlapaikalla teno- ri Juhana Sunisen esiintyminen, joka oli illan yl- lätysnumero.
Pohjoismaisen yhteistyön tulevaisuus
Ensimmäisen pohjoismaisen oikeudellisen kirjas- tokokouksen tavoitteena oli lyhykäisyydessään, että pohjoismaiset kollegat voisivat tavata, vaih- taa kokemuksia ja verkottua. Vaikka vastikään pi- detty kokous tarjosikin osallistujille todella mo- nipuolisen luentokokonaisuuden, on verkottu- minen mielestäni edelleen kokouksen kaikkein tärkein anti.
Mahdollisuus vaihtaa ajatuksia samantyyppis- ten tehtävien ja haasteiden kanssa työskentelevi- en koti- ja pohjoismaisten kollegoiden kanssa on
erittäin antoisaa ja opettavaista. Kun kuuli ruotsa- laiselta projektinvetäjältä meneillään olevasta oi- keudellisen open access -aineiston kartoituspro- jektista, on huomattavasti paljon helpompi tar- vittaessa saada lisää tietoa aiheesta. Pohjoismai- selle yhteistyölle on oikeudellisen tiedon saralla mielestäni edelleen tarvetta ja odotankin innol- la mahdollisuutta osallistua seuraavaan pohjois- maiseen oikeudelliseen kirjastokokoukseen Ruot- sissa vuonna 2012.
Lisätietoja:
Pohjoismaisen oikeudellisten kirjastojen koko- uksen maaraportit ja esitykset verkossa oheises- sa osoitteessa:
http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/bibliote- ket/organisation/njbm2009.htx
Tietoa kirjoittajasta:
Erika Bergström
johtava tietoasiantuntija, Eduskunnan kirjasto email. erika.bergström@eduskunta.fi
Seminaarin
