Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997-2017

(1)

FIDES OSTIENSIS LÄNTISEN TEO- LOGIAN OPISKELIJOIDEN AINE- JÄRJESTÖNÄ JOENSUUSSA 1997–

2017

Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto Läntinen teologia

Pro gradu -tutkielma, toukokuu 2018 Kirkkohistoria

Jani Mäkitalo

(2)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty

Filosofinen tiedekunta Osasto – School

Teologian osasto Tekijät – Author

Jani Mäkitalo Työn nimi – Title

Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997–2017 Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä –

Date Sivumäärä – Number of pages

Kirkkohistoria Pro gradu -tutkielma x 27.4.2018 114

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma

Aineopintojen tutkielma

Tiivistelmä – Abstract

Vuonna 1988 Joensuun yliopistossa alkoi ortodoksisen teologian koulutusohjelma, kun Kuopiossa sijainnut Suomen ortodoksinen pappisseminaari lakkautettiin. Professori Reijo E. Heinonen aloitti yleisen teologian professorina vuonna 1994 kouluttaen tulevia luterilaisen uskonnon opettajia humanistisesta tiedekunnasta käsin. Vuonna 1997 Joensuun yliopistossa alkoi yleisen teologian koulutusohjelma. Tästä koulutusohjelmasta valmistui aluksi joko generalistiteologeja tai uskonnon- opettajia. Vuodesta 2001 alkaen läntisen teologian koulutusohjelmasta on saanut pätevyyden luterilaisen kirkon pappisvir- kaan. Koulutusta ruvettiin antamaan teologisessa tiedekunnassa, joka toimi itsenäisenä yksikkönä vuoteen 2009 saakka.

Vuodesta 2010 lukien koulutusta on annettu Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa.

Fides Ostiensis on marraskuussa 1997 perustettu läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö. Ainejärjestö aloitti toimintansa Joensuun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa. Vuodet 2002–2009 Fides Ostiensis toimi teologisen tiedekunnan yhteydessä. Vuodesta 2010 eteenpäin ainejärjestö on toiminut Itä-Suomen yliopiston teologian osastossa.

Syksystä 1997 lähtien Fides Ostiensis on valinnut itselleen hallituksen. Puheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan lisäksi hallitukseen on kuulunut muitakin toimijoita. Näiden toimijoiden eli vastaavien määrä on kasvanut historian aikana. Vas- taavien määrä oli tutkittavan kauden loppuun mennessä vakiintunut runsaaseen kymmeneen. Vastuualueina on ollut esimerkiksi koulutus- ja sosiaalipolitiikka sekä juhlat ja kokoava toiminta. Omana erikoisuutena Fides Ostiensiksen hallituksessa on spiritualiteettivastaava, joka vastaa ainejärjestön teologisesta ja hengellisestä toiminnasta. Ainejärjestö on vaihtele- vassa määrin tehnyt läheistä yhteistyötä ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestön Pistiksen kanssa.

Perustamisesta alkaen Fides Ostiensis on valvonut läntisen teologian opiskelijoiden etua esimerkiksi toimimalla tiedekun- taneuvostoissa sekä kirkon teologikoulutustoimikunnassa. Ainejärjestö on alusta alkaen järjestänyt opiskelijoille jäsentapah- tumia. Perinteisiä vuosittain toistuvia tapahtumia ovat olleet vuosijuhlat, fuksiaiset sekä puuro- ja joulujuhlat. Myös esimerkiksi Alias-lautapeliturnauksella ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa on pitkät perinteet. Ensimmäisinä vuosina läntistä teologiaa opiskelemaan hyväksyttiin yhteensä alle 20 opiskelijaa, 2010-luvulla jo 50–60 opiskelijaa. Valmistuneiden määrä on noussut läpi tutkittavan ajanjakson. Viime vuosina läntisestä teologiasta valmistuneita on ollut vuodessa noin 40.

Fides Ostiensis rupesi julkaisemaan omaa lehteään vuoden 1998 vuosijuhlien yhteydessä. Lehti oli nimeltään Fideksen ilmestys. Se sisälsi kirjoituksia opiskelijoilta, opettajilta ja vierailijoilta. Lehti on sittemmin julkistettu ainejärjestön vuosijuhlan yhteydessä. Samassa yhteydessä Fides Ostiensis on historiansa aikana kutsunut muutamia kunniajäseniä.

Avainsanat – Keywords

Joensuun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, teologia, opiskelijajärjestöt

(3)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – Faculty

Philosophical faculty Osasto – School

School of Theology Tekijät – Author

Jani Mäkitalo Työn nimi – Title

Fides Ostiensis läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestönä Joensuussa 1997–2017 Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä –

Date Sivumäärä – Number of pages

Church history Pro gradu -tutkielma x 27.4.2018 114

Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma

Aineopintojen tutkielma

Tiivistelmä – Abstract

In the year 1988 the degree program in the Orthodox theology started in the University of Joensuu as the Finnish Orthodox seminary in Kuopio was discontinued. Professor Reijo E. Heinonen started as the professor of general theology in the year 1994. Heinonen educated future teachers of religion. In the year 1997, degree program in general theology started in the University of Joensuu. At first it was only possible to graduate as general theologian or Lutheran religion subject teacher from the degree program. Since 2001 it has been possible to get competency from the western theology degree program to work as a priest in the Lutheran Church of Finland. Education began to be given in the Faculty of Theology. The faculty operated as an autonomous unit until year 2009. From the year 2010 education has been given at the School of Theology in the University of Eastern Finland.

Fides Ostiensis was established in November of 1997. It is the subject association of the students of western theology. The subject association started its function in the Faculty of Humanities in the University of Joensuu. The years from 2002 to 2009 it operated in the Faculty of Theology. Since 2010 the subject association has operated at the School of Theology in the University of Eastern Finland.

Since the Autumn of 1997 Fides Ostiensis has elected the board of the subject association. In addition to statutory vacancies the board has included other players. Own specialty in the board of Fides Ostiensis is the member responsible for the spirituality that is in charge of theological and spiritual activities of the subject association. Other peculiarity of the subject association is that it has in variable quantity close co-operation with the subject association of the Orthodox theology students.

Since the foundation of Fides Ostiensis it has lobbying for students of western theology for instance in the faculty council and in the Lutheran church’s committee for the education of theology. Since the beginning the subject association has organized events for the students. The most traditional and annual occasions have been anniversary, freshperson initiation, and Christmas season festives. For instance, the Alias-board game tournament with the students of Orthodox theology has long tradition. In the first years the number of new students of western theology was annually less than twenty, in the 2010s already 50 to 60 studetns. The number of graduates has risen throughout studied period. Recently the number of graduates annually is circa 40.

Fides Ostiensis started to publish its own magazine in the anniversary of the year 1998. The magazine was called Fideksen ilmestys and it contained writings from students, teachers, and guests. The publication of the magazine has been part of anniversary festivities ever since. In the anniversary festivities Fides Ostiensis has also in the course of its history called few honorary members.

Avainsanat – Keywords

University of Joensuu, University of Eastern Finland, theology, student organizations

(4)

Sisällys

Tutkimustehtävä ... 4

I Johdanto ... 6

1. Teologian opiskelijoiden ainejärjestöt ... 6

2. Ortodoksinen teologikoulutus Kuopion pappisseminaarista Joensuun yliopistoon ... 6

3. Myös läntistä teologikoulutusta Joensuun yliopistoon ... 8

II Fides Ostiensiksen alkuvaiheet 1997–2001 ... 11

1. Teologisen koulutuksen laajeneminen ... 11

2. Yleisen teologian ainejärjestön perustaminen ... 14

3. Hallitustoiminnan alku ... 16

4. Vuosijuhlaperinteen muodostuminen ... 20

5. Fides Ostiensiksen jäsentilaisuudet ... 21

6. Suhteet ortodokseihin ja muihin ainejärjestöihin ... 25

7. Ensimmäiset kunniajäsenet ... 25

8. ”Muistoja historiallisesta ensimmäisestä vuodesta” – Fideksen ilmestys ... 26

9. Edunvalvontatyö yliopistohallinnossa muotoutuu ... 33

III Teologisen tiedekunnan aika 2002–2009 ... 34

1. Opettajien ja opiskelijoiden määrä kasvaa ... 34

2. Hallituksen työskentely vakiintuu ... 36

3. Vuosijuhlaillallisista Fides-päiväksi ... 41

4. Σκύβαλον γίνεται – ainejärjestön kokoava toiminta ... 43

5. Vakaa suhde ortodokseihin ja ensimmäinen monitieteellinen illanvietto ... 47

6. Kunniajäsenet oman tiedekunnan aikana ... 48

7. Fideksen ilmestyksen julkaisemista jatketaan ... 49

8. Rutinoitua edunvalvontatyötä yliopistohallinnossa ... 58

(5)

IV Itä-Suomen yliopiston aika 2010–2017 ... 59

1. Joensuun yliopistosta Itä-Suomen yliopistoksi – teologisesta tiedekunnasta teologian osastoksi ... 59

2. Ihmisen kohtaamista ja hyvää käytöstä – hallitustyöskentely ... 61

3. Teemoja ja keskusteluja – Fides-päivä ... 66

4. Sitsaava Fides Ostiensis ... 69

5. Vaikeuksien kautta vahvaan yhteistyöhön ortodoksien ja muiden ainejärjestöjen kanssa ... 71

6. Uusimmat kunniajäsenet ... 72

7. Fideksen ilmestyksen viime vaiheet ... 72

8. Vaikuttamistyötä kampusvaliokunnassa ja filosofisessa tiedekunnassa ... 80

V Tutkimustulokset ... 82

Liitteet ... 87

1. Fides Ostiensiksen matrikkeli 1997–2017 ... 87

a. Fides Ostiensiksen puheenjohtajat ... 87

b. Fides Ostiensiksen hallitukset ... 87

c. Fides Ostiensiksen kunniajäsenet ... 95

2. Naisten osuus Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä 1997–2017 ... 95

Lyhenteet ... 97

Lähteet ja kirjallisuus ... 98

Henkilöhakemisto ... 106

Taulukot 1. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hyväksytyt vuosina 1997–2001... 11

2. Uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hyväksytyt vuosina 1997–2001... 11

3. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2002–2009 hakeneet ja hyväksytyt suuntautumisvaihtoehdoittain ... 35

(6)

4. Läntisen teologian koulutusohjelmaan vuosina 2010–2016 hakeneet ja hyväksytyt suuntautumisvaihtoehdoittain... 60

Kuva 1.1

Fides Ostiensiksen puheenjohtajia yhteiskuvassa ainejärjestön 20-vuotisjuhlassa 26.4.2017 ... 86

(7)

Tutkimustehtävä

Tämän pro gradu -tutkielman tehtävänä on kuvata Joensuussa toimivan läntisen teologian opiskelijoiden ainejärjestön Fides Ostiensiksen toimintaa vuosina 1997–2017.

Päätehtävänäni on selvittää ainejärjestön synty ja kehitysvaiheet kyseisellä kaudella.

Tutkimuksen keskiössä on ainejärjestön yleinen toiminta. Selvitän kuitenkin samalla myös teologikoulutuksen vaiheita Joensuussa ainejärjestön näkökulmasta. Fides Os- tiensiksen toiminta on tapahtunut lähinnä Joensuussa.

Varsinainen tutkimus alkaa vuodesta 1997, jolloin ainejärjestö Fides Os- tiensis perustettiin, ja päättyy huhtikuuhun 2017, jolloin ainejärjestö vietti 20-vuotis- juhliaan.

Erinäisten ainejärjestöjen historiateoksia on laadittu vuosien varrella, mutta Fides Ostiensiksen historiateos on ensimmäinen omalla tontillaan. Helsingin teologian opiskelijoiden alkuvaiheita on tutkinut Tarja-Liisa Luukkanen teoksessaan Sääty-ylioppilaasta ensimmäisen polven sivistyneistöön (2005). Ortodoksisen teologian saapumisesta Joensuuhun on Mikko-Ville Vartiainen laatinut käytännöllisen teologian pro gradu -tutkielman Herra varjelkoon meitä oppineilta munkeilta (2004). Tut- kimusta ortodoksisen teologian vaiheista on julkaistu myös Joensuun yliopiston ortodoksisen teologian vuosikirjoissa ja ortodoksisen teologian opettajille omistetuissa juhlakirjoissa. Joensuun historian opiskelijoiden ainejärjestö Varnitsa on julkaissut historiansa Suolankeittäjien heimo (2009)¹. Arto Nevala on kirjoittanut Joensuun yliopiston 40-vuotishistorian Uudisraivaaja (2009) ja Elina Makkonen suullisen aineis- ton perusteella esityksen Joensuun yliopiston vaiheista teoksessa Muistin mukaan (2004). Opetusministeriön historiasta ja Suomeen tieteen historiasta kertovat teokset² antavat taustatietoa tapahtuneista muutoksista ja erinäisistä kehitysvaiheista, jotka liit- tyvät teologiseen koulutukseen laajemmalla organisaatiotasolla. Teologian asemasta osana yliopistoa ja yhteiskuntaa antaa tietoa Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa -ko- koomateos (1992)³.

Tutkimukseni etenee kronologisesti ainejärjestön perustamisesta kohti 20-vuotisjuhlaa. Haastattelut ja muut erityistiedot tulevat osaksi pöytäkirjoista saatua laajaa ja tarkkaa kuvaa ainejärjestön historiasta.

Tämän tutkimuksen ensisijaisena lähteenä ovat Fides Ostiensiksen hallituksen pöytäkirjat vuosilta 1997–2017. Pöytäkirjalähteitä tuen aikalaishaastatteluin ja

1 Green & Nevala & Puustinen (toim.) 2009.

2 Autio 1997; Tommila & Tiitta 2000 ja 2002.

3 Heininen 1992.

(8)

-kyselyin sekä ainejärjestön muun arkistomateriaalin avulla. Haastattelujen ja kysely- jen kohteena ovat olleet ainejärjestön puheenjohtajat sekä muut ainejärjestön perustamiseen ja toimintaan merkittävästi vaikuttaneet henkilöt. Yleisellä tasolla kaikki Fides Ostiensiksen fyysisestä ja sähköisestä arkistosta löytyvä materiaali kuuluu lähdemate- riaaliini. Lähdeaineisto on täten arkipäivän opiskelijahistoriaa, jota tukevat tarinoin ja anekdootein kerrotut aikalaisnäkemykset.

Fides Ostiensiksen tarkkaa jäsenmäärää kullakin kaudella on haastava selvittää. Ainejärjestön vuosikertomuksissa ei ole milloinkaan ilmoitettu jäsenmäärää.

Jäsenrekisterissä on listattu vain kulloinkin aktiiviset jäsenet. Hallitus on – uusimpia vuosia kohden menestyksekkäämmin – hyväksynyt virallisesti jäseniä kokouksissaan.

Hallituksen hyväksyntöjen ja tiliotteiden jäsenmaksujen perusteella voi todeta, että ai- nejärjestöön on liittynyt monia opiskelijoita, mutta vain osa läntisen teologian opiskelijoista on ollut sen jäseniä.

Hallitus ei ole koskaan varsinaisesti syventynyt pohtimaan kysymystä ainejärjestön edustavuudesta suhteessa kaikkiin läntistä teologiaa Joensuussa opiske- leviin. Siksi kysymys jää myös tässä tutkielmassa varsinaisen tarkastelun ulkopuolelle.

(9)

I Johdanto

1. Teologian opiskelijoiden ainejärjestöt

Osakunnista alkoi muodostua ainejärjestöjä 1850-luvun puolivälissä Helsingin Alek- santerin yliopistossa. Sitä ennen muun muassa teologian opiskelijat sijoittuivat yleensä osaksi kotiseutunsa tai muun maantieteellisen alueen osakuntaa. Aatelisilla oli valta liittyä mihin tahansa osakuntaan. Vuonna 1852 annetut uudet säädökset lakkauttivat osakuntajärjestelmän. Seuraavan vuoden alussa osakuntien tilalle tulivat ylioppilastie- dekunnat eli tiedekuntayhdistykset. Vuonna 1853 perustettiin tiedekuntayhdistys kaikkia Suomessa opiskelevia teologian opiskelijoita varten. Se sai nimekseen Juma- luusopillinen ylioppilastiedekunta, joka on vanhin Suomessa edelleen toimiva akatee- minen ainejärjestö. Vuonna 1955 ylioppilastiedekunnan nimeksi vakiintui Teologian ylioppilaiden tiedekuntayhdistys, joka tunnetaan yleisesti lyhenteestä TYT.⁴

Åbo Akademissa teologian opetusta ruvettiin antamaan ruotsinkielisen väestönosan tarpeisiin vuonna 1924 omassa teologisessa tiedekunnassa.⁵ Kuitenkin vasta vuonna 1967 perustettiin Åbo Akademin teologian pää- ja sivuaineopiskelijoi- den ainejärjestö Teologiska Studentföreningen vid Åbo Akademi (TSF).⁶

Kun ortodoksisen teologian koulutus aloitettiin Joensuun yliopistossa vuonna 1988, perustettiin ortodoksisen teologian opiskelijoiden ainejärjestö Pistis.⁷

2. Ortodoksinen teologikoulutus pappisseminaarista Joensuun yliopistoon Joensuun korkeakoulun perustamisvaiheessa 1960-luvulla pohdittiin, voitaisiinko uu- dessa korkeakoulussa aloittaa teologian koulutus. Saman vuosikymmenen loppupuolella Suomen ortodoksinen kirkkohallitus otti yhteyttä opetusministeriöön ja esitti, että Joensuun korkeakoulussa aloitettaisiin ortodoksisten uskonnonopettajien koulutus. Jo- ensuun korkeakoulun suunnittelutoimikunta näytti 1970-luvun alkupuolella vihreää

4 Luukkanen 2005, 13.

5 Cleve 1993, 260.

6 http://www.studentkaren.fi/wiki/Teologiska_Studentföreningen (luettu: 21.11.2016).

7 http://www.pistisry.fi (luettu: 21.11.2016).

(10)

valoa ortodoksisen uskonnon opettajakoulutukselle. Lopulta ortodoksisten uskonnonopettajien koulutus Joensuun korkeakoulussa alkoi vuonna 1972, kun ortodoksisen uskonnon lehtorin virka perustettiin. Samaan aikaan alkoivat ortodoksisen uskontotie- teen perusopinnot ja mahdollisuus auskultoida ortodoksisessa uskonnossa. Vuodesta 1978 eteenpäin Joensuun korkeakoulussa, sittemmin yliopistossa oli mahdollista pä- tevöityä sekä ortodoksisen uskonnon että evankelisluterilaisen uskonnon aineenopet- tajaksi eli suorittaa ”auskultointi”. Kirkollisesti suuntautuneen ortodoksisen teologikoulutuksen aloittaminen ei kuitenkaan vielä toteutunut. Luterilaisellakaan puolella 1970-luvun alussa ei edetty uusissa koulutuksellisissa järjestelyissä, vaikka uudesta luterilaisesta tiedekunnasta oli keskusteltu 1960-luvun lopulla.⁸

Suomen hallitus otti 1970-luvun lopulla tavoitteekseen valtionhallinnon hajasijoittamisen. Tämän johdosta muun muassa itäisen Suomen korkeakoululaitosta haluttiin vahvistaa. Opetusministeriön omissa pohdinnoissa Joensuun korkeakoulu oli ykkössijalla uuden teologisen tiedekunnan sijoituspaikaksi. Itä-Suomen korkeakoulu- toimikunta ehdotti tiedekunnan sijoituspaikaksi Kuopiota. Vielä lisää muuttujia tilan- teeseen toi se seikka, että luterilaisen kirkon kirkolliskokous ehdotti vuonna 1979 tiedekunnan sijoituspaikaksi Oulun yliopistoa. Tilanne oli täten verrattain sekava ja tiedekunnan perustaminen viivästyi eri tahojen erimielisyyksien takia. Oulun yliopisto ei omien kehittämisintressiensä mukaisesti halunnut ottaa vastaan läntistä tai ortodok- sista teologian koulutusta, joten kilpakumppaneiksi jäivät Joensuu ja Kuopio.⁹

Opetusministeriön 1980-luvun alussa perustama työryhmä pohdiskeli tarkemmin ortodoksisen teologian koulutuksen sijoituspaikkaa ja koulutuksen yleistä kehittymistä. Joensuu alkoi päästä niskan päälle, sillä korkeakoulussa järjestettiin jo ortodoksisten uskonnonopettajien koulutusta. Korkeakoulu oli myös joustavampi koulutuksen malliin liittyvissä kysymyksissä ja Joensuussa oltiin Kuopiota aktiivisempia ottamaan vastaan laajempi ortodoksisen teologian koulutus.¹⁰

Kun lopulta opetusministeriö ja ortodoksisen kirkon kirkolliskokous pääsivät jonkinasteiseen yhteisymmärrykseen vuoden 1983 loppupuolella¹¹, alettiin Joensuun korkeakoulussa työryhmän voimin pohtia ortodoksisen teologian koulutukseen liittyviä käytännön seikkoja. Vuonna 1984 valmistuneessa työryhmän mietin- nössä ei enää puhuttu siitä, että ortodoksisen teologian koulutus järjestettäisiin osana

8 Riikonen 2005, 183; Kettunen 2006, 516–517; Nevala 2009, 338; Innanen 2012, 147–149.

9 Kettunen 2006, 518; Nevala 2009, 339.

10 Nissilä 1979, 78–89; Kettunen 2006, 519; Nevala 2009, 340.

11 Nevala 2009, 341. Ortodoksisen kirkon kirkolliskokous ei ottanut suoraa kantaa koulutuksen sijoi- tuspaikkaan vaan koulutuksen yleiseen henkeen. Opetusministeriö tulkitsi asiaa siten, että Joensuu täytti nämä kriteerit paremmin.

(11)

jotain toista koulutusyksikköä, vaan siitä, että koulutusohjelmalle perustettaisiin oma tiedekunta. Tiedekunnan perustamista puolsi se, että Joensuun yliopisto, joka oli muo- dostettu Joensuun korkeakoulusta 1984, piti sitä samana vuonna esillä omissa toiminta- ja taloussuunnitelmissaan. Tiedekunnan ja täten laajemman ortodoksisen teologian koulutuksen aloittamisajankohdaksi näissä mietinnöissä asetettiin syysluku- kausi 1986.¹²

Opetusministeriö esitti kuitenkin vuoden 1985 loppupuolella, että tiedekuntaa ei perustettaisi, vaan ortodoksisen teologian koulutus alkaisi omassa laitoksessa osana jotakin toista tiedekuntaa. Oman tiedekunnan perustamista pidettiin mahdolli- sena, mutta sitä siirrettiin eteenpäin.¹³

Lopulta Joensuun yliopistossa aloitettiin syyskuussa 1988 ortodoksisen teologian koulutus humanistiseen tiedekuntaan kuuluvassa ortodoksisen teologian laitoksessa.¹⁴

3. Myös läntistä teologikoulutusta Joensuun yliopistoon

Kuopion hiippakunnan silloinen piispa Matti Sihvonen alkoi johtaa tuomiokapitulin yhteydessä syksyllä 1985 perustettua tiedekuntatyöryhmää. Tämän työryhmän tavoitteena oli käydä keskustelua siitä, miten ja milloin läntisen teologian koulutus voitaisiin aloittaa Joensuun yliopistossa. Keskustelussa nousi esille kysymys ekumeenisen teologisen tiedekunnan perustamisesta Joensuuhun.¹⁵ Joensuun yliopisto asetti oman työ- ryhmän vuonna 1986. Tämän tehtävänä oli pohtia läntisen teologian koulutuksen käynnistämistä ja teologisen tiedekunnan perustamista. Yliopiston hallitus näytti jo vuonna 1987 vihreää valoa ajatukselle läntisen teologian koulutusohjelman ja teologisen tiedekunnan perustamisesta. Opetusministeriö antoi tukensa näille suunnitelmille.

Työryhmän tavoitteena oli, että uusi läntisen teologian koulutus antaisi pätevyyden luterilaisen kirkon virkaan.¹⁶

Muutama vuosi myöhemmin Joensuun yliopisto asetti uuden työryhmän, jonka tarkoituksena oli pohtia teologian oppiaineen kehittämistä ja mahdollisen teologisen tiedekunnan perustamista. Suunnitelmia vauhditti arkkipiispa John Vikströmin

12 Nevala 2009, 342.

13 Nevala 2009, 343.

14 Makkonen 2004, 68–69; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 344.

15 Vartiainen 2004, 53; Nevala 2009, 443.

16 Nevala 2009, 443.

(12)

kirkolliskokouksessa keväällä 1990 pitämä avauspuheenvuoro. Siinä hän antoi tukensa Joensuulle uuden teologisen tiedekunnan sijoituspaikkana.¹⁷ Työryhmä esitti, että Joensuun yliopistoon perustettaisiin teologinen tiedekunta ja läntisen teologian koulutusta ruvettaisiin antamaan siten, että siitä saisi pätevyyden kirkon ja koululai- toksen virkoihin.¹⁸

Yliopiston hallitus päätti kuitenkin vuoden 1990 loppupuolella lykätä omaa päätöstään teologisen tiedekunnan perustamisesta. Tammikuussa 1991 se alkoi pohtia tarkemmin teologisen tiedekunnan perustamiseen liittyvää aikataulua. Perusta- misen aloittaminen siirrettiin vuoteen 1994, mutta tiedekuntaan liittyvä hanke otettiin osaksi yliopiston kehittämissuunnitelmaa vuosille 1991–1996. Lama vaikeutti teologisen tiedekunnan perustamishankkeen pysymistä aikataulussa. Suppeammalla tasolla läntisen teologian opetus kuitenkin alkoi Joensuun yliopistossa syksyllä 1994, kun yleisen teologian professori Reijo E. Heinonen aloitti työnsä humanistisessa tiedekunnassa, aluksi virkaa tekevänä ja elokuusta 1995 lähtien vakinaisena. Yleisen teologian professuuri perustettiin luterilaisen kirkon taloudellisella tuella. Sen päätavoitteena oli avustaa kasvatustieteiden tiedekunnassa luokanopettajiksi ja aineenopettajiksi opiske- levien osaamista uskonnon alalla. Kysymys oli alkuvaiheessa sivuaineopetuksesta, jota annettiin muun muassa kasvatustieteen, historian, kulttuurintutkimuksen ja tule- vaisuudentutkimuksen opiskelijoille.¹⁹

Lopulta vuonna 1997 yliopisto perusti oman yleisen teologian koulutusohjelman. Koulutusohjelma oli aluksi niin kutsuttua generalistiteologiaa, jossa koulu- tettiin uskonnon asiantuntijoita. Täten tämä koulutusohjelma ei virallisesti pätevöittä- nyt mihinkään virkaan. Syksyllä 1998 teologian koulutusohjelmassa aloitti uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehto, joka antoi pätevyyden toimia uskonnonopet- tajana lukiossa tai peruskoulussa. Yleisen teologian opetusvirkoja olivat vain professuuri ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtorin virka, joka vastasi yliopistossa ollutta ortodoksisen uskonnon lehtorin virkaa ja jonka työpanoksesta pääosa kuului kasvatustieteiden tiedekunnan puolelle. Professori Heinonen muodosti oman yhden huoneen ja miehen yksikkönsä humanistiseen tiedekuntaan kuuluneen historian laitoksen yhtey- dessä.²⁰ Lokakuussa 1998 aloitti toimintansa humanistiseen tiedekuntaan perustettu ortodoksisen teologian ja läntisen teologian laitos. Erityisesti ortodoksisen teologian

17 Kettunen 2006, 526.

18 Nevala 2009, 444.

19 Jääskeläinen 1994, 634–635; Sanansaattaja Joensuusta 5/13.4.1994, 3, 6/10.5.1995, 2, 14/13.12.1995, 2–3; Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 445.

20 Kotimaa 24.11.1995, Mustakaapuisia miehiä ja uskontojen rauhaa.

(13)

edustajat suhtautuivat toteutettuun hallintouudistukseen kriittisesti ja näkivät sen vaa- rantavan ortodoksisen teologikoulutuksen omaleimaisuuden.²¹

21 Hum. tdk. opinto-opas 1997–1998; 1998–1999; Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perus- tamistyöryhmän mietintö 1999; Sanansaattaja Joensuusta 3/12.3.1997, 6–7. Makkonen 2004, 68–69;

Mustakallio 2005, 3; Nevala 2009, 445.

(14)

II Fides Ostiensiksen alkuvaiheet 1997–2001

1. Teologisen koulutuksen laajeneminen

Keväällä 1997 Joensuun yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto päätti, että kesän pääsykokeissa yleisen teologian linjalle valittaisiin kymmenen pa- rasta hakijaa. Ensimmäisen valinnan perusteina olivat järjestyksessä lukion päästöto- distus uskonnon osalta, ylioppilastutkinto jonkin reaaliaineen ja äidinkielen osalta, va- lintakoe ja ”alaan liittyvä harrastuneisuus”. Harrastuneisuudesta oli mahdollista saada kymmenen pistettä eli yhtä paljon kuin esimerkiksi lukion päästötodistuksesta. Ai- neenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon ruvettiin ottamaan opiskelijoita syksyllä 1998. Vuoteen 1999 saakka läntisen perinteen mukaista teologiaa kutsuttiin yleiseksi teologiaksi. Siitä eteenpäin koulutusohjelman nimeksi vakiintui läntinen teologia, kun tulevaisuudensuunnitelmissa alkoi hahmottua teologinen tiedekunta. Vähitellen termi vakiintui myös esimerkiksi ainejärjestön kielenkäytössä.²²

Syksyllä 1997 Joensuun yliopistoon otettiin ensimmäiset yleisen teologian opiskelijat. Sisään päässeet olivat valinneet jo pääsykoevaiheessa suuntautumisvaihtoehdon. Vuosina 1997–2001 oli mahdollista hakea yleisen teologian ja uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoihin. Yleisen teologian koulutus oli niin kutsuttua generalistiteologiaa, eikä tutkinto pätevöittänyt virallisesti mihinkään. Yleisen teologian suuntautumisvaihtoehdon hakijamäärissä (taulukot 1–2) oli vaihtelua. En- simmäisessä valinnassa hyväksyttiin 11 opiskelijaa. Myöhemmin luku vakiintui kolmeen hyväksyttyyn, vaikka hakijoita oli useita kymmeniä, kuten esimerkiksi vuonna 1998 peräti 83 hakijaa, ja vuonna 2000 77 hakijaa. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon oli noina vuosina siis verrattain vaikea päästä opiskelemaan.

Generalistisen suuntautumisvaihtoehdon ja aineenopettajan suuntautumisvaihtoehdon yhteenlaskettu opiskelijapaikkaluku (3 + 8) pysyi 1990-luvun loppuun asti 11 hyväk- sytyssä. Edellisen osalta hyväksyttyjen määrä kasvoi vuonna 2001 kolmesta kolmeen- kymmeneen. Tämä kasvu selittyy sillä, että teologinen koulutusohjelma laajeni tuol- loin ja mahdollisti pätevyyden luterilaisen kirkon virkaan. Uskonnonopettajalinjalle päässeiden määrä pysyi kutakuinkin samana, noin seitsemässä hyväksytyssä.²³

22 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk. 12.2.1997 § 7, liite 7.

23 Mustakallio 2005, 3; Kajava-Huhta 2006, 6.

(15)

Taulukko 1. Yleisen (läntisen) teologian suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hy- väksytyt vuosina 1997–2001²⁴

Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)

1997 42 11 26

1998 83 3 4

1999 27 3 11

2000 77 3 4

2001 113 30 27

Taulukko 2. Uskonnon aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon hakeneet ja hy- väksytyt vuosina 1997–2001²⁵

Vuosi Hakijat Hyväksytyt Hyväksyttyjen osuus (%)

1998 25 8 32

1999 34 8 24

2000 67 7 10

2001 66 6 9

Kesällä 1998 humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto vahvisti yleisen teologian approbaturin monimuoto-opintojen opetussuunnitelman lukuvuosille 1998–1999 ja 1999–2000. Suurin osa opinnoista oli kirjatenttejä. Mukana oli myös muutamia luentokursseja sekä monimuototehtäviä.²⁶

Yleisen teologian koulutuksen alkaessa pääasiallisessa opetusvastuussa olivat oppialan professori Reijo E. Heinonen ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtori, teologian lisensiaatti (myöhemmin tohtori) Virpi Mäkinen. He vastasivat käytännölli- sen teologian, uskonnonpedagogiikan, kirkkohistorian ja systemaattisen teologian opetuksesta myöhemminkin. Mäkisen virka kuului 40-prosenttisesti humanistiseen tiedekuntaan ja 60-prosenttisesti kasvatustieteiden tiedekuntaan, sen soveltavan kasvatustieteen laitokseen, joka vastasi paitsi luokanopettajien myös uskonnon aineen- opettajien koulutuksesta. Mäkisen sijaisena vuonna 1998 toimi teologian lisensiaatti

24 Kajava-Huhta 2006, 6.

25 Kajava-Huhta 2006, 6.

26 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk. 17.6.1998 § 17, liite 17 a–b.

(16)

Petri Järveläinen.²⁷ Yleisen teologian opetusta oli siis tarjolla kovin vähän ja koulutuksen päämäärä vielä epäselvä.²⁸

Yliopiston rehtori Perttu Vartiainen asetti joulukuussa 1998 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää teologisen tiedekunnan perustamisedellytyksiä. Työryh- män puheenjohtajaksi tuli ortodoksisen ja läntisen teologian laitoksen johtaja, professori Gunnar af Hällström. Muina jäseninä olivat muiden muassa laitoksen varajohtaja, professori Reijo E. Heinonen ja humanistisen tiedekunnan dekaani Ilkka Savijärvi.

Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi syksyllä 1999. Se ehdotti, että teologinen tiedekunta perustettaisiin mahdollisimman pian. Käytännön suunnittelujen näkökulmasta työryhmä katsoi, että tiedekunta voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan elokuussa 2001. Tiedekunnan hallinnon osalta työryhmä ehdotti, että yliopisto perustaisi erilliset ortodoksisen ja läntisen teologian laitokset. Työryhmä totesi, että niin kutsutun pap- pislinjan suunnittelu tuli aloittaa samalla. Tuleva koulutusyksikkö nimettiin lopulta teologiseksi tiedekunnaksi, vaikka esimerkiksi professori Heinonen oli aiemmin eh- dottanut nimeksi Karjalan ekumeenista tiedekuntaa.²⁹

Joensuun yliopiston hallitus hyväksyi syksyllä 2000 hankesuunnitelman, jossa näytettiin vihreää valoa sille, että teologinen tiedekunta perustettaisiin muutaman vuoden kuluttua. Luterilainen kirkko ja opetusministeriö tukivat hanketta osallistu- malla läntisen teologian koulutusohjelman uusien professorinvirkojen rahoittamiseen.

Professorinvirat olivat edellytys sille, että täysimittainen tiedekunta voitaisiin perustaa. Opetusvirkoja perustettiinkin näiden tahojen taloudellisella tuella. Yliopiston hallitus päätti teologisen tiedekunnan perustamisesta maaliskuussa 2001 niin, että tiedekunta aloittaisi toimintansa vuoden 2002 alussa. Syksyllä 2001 teologian opiskelijat ja henkilökunta saivat omat tilat, kun kolmikerroksinen arkkitehti Risto Marilan suunnit- telema tiedekuntarakennus tuli valmiiksi ja vihittiin käyttöön. Rakennuksen erikoisuutena oli kappeli.³⁰

Syksyllä 1999 dosentti Paavo Kettunen valittiin käytännöllisen teologian lehtoriksi läntisen teologian koulutusohjelmaan 1.1.2000 alkaen. Kettusen keskeisenä tehtävänä oli ruveta suunnittelemaan kirkon virkaan pätevöittäviä soveltavia opintoja.

27 Hum tdk. opinto-opas 1997–1998; 1998–1999; 1999–2000; Raunistola & Koslonen 1999, 240;

Virpi Mäkisen tiedonannot 9.4. ja 11.4.2018.

28 Kirkkotie 4/20.2.2002, Viisi vuotta teologiaa (Heikki Salomaa).

29 Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan perustamistyöryhmän mietintö 1999; Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017.

30 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 7.9.1999 § 2, liite 1; 3.5.2000 § 5, liite 5; Ryökäs 2003; Mustakallio 2005, 3; Kettunen 2006, 527; Nevala 2009, 445–446. Teologisen tiedekunnan uudisrakennuksen vihkimi- sestä Sanansaattaja Joensuun yliopistosta 6/19.9.2001, 2–3.

(17)

Elokuussa 2001 hänestä tuli käytännöllisen teologian virkaa tekevä ja seuraavana vuonna vakinainen professori.³¹

Vuonna 2000 teologian alalle otettiin kaksi uutta dosenttia, kun Jaakko Rusama hyväksyttiin ekumeniikan dosentiksi ja Heikki Kotila dogmatiikan dosentiksi.

Elokuussa 2000 opetushenkilökuntaan tuli lisävoimia, kun klassisten kielten ja eksegetiikan lehtorina aloitti dosentti Lauri Thurén, joka toimi myös ortodoksisen teologian puolella. Thurén oli toiminut dosenttina yliopistossa jo vuodesta 1994. Hän oli opettanut ortodoksisen teologian opiskelijoille eksegetiikkaa ja klassisia kieliä. Vuonna 2001 Thurénista tuli virkaa tekevä ja seuraavana vuonna vakinainen eksegetiikan professori. Dosentti Esko Ryökäs aloitti elokuussa 2000 systemaattisen teologian lehtorina ja hoiti oppiaineen professuuria lukuvuoden 2001–2002.³²

Ensimmäinen yleisen teologian opiskelija valmistui teologian maisteriksi vuonna 1999. Seuraavina kahtena vuonna teologian maisteriksi valmistui yh- teensä kolme opiskelijaa. Pääaineina valmistuneilla opiskelijoilla oli joko uskonnon- pedagogiikka tai käytännöllinen teologia.³³

Syksyllä 2001 läntisen teologian koulutusohjelmassa alkoi kirkon virkaan pätevöittävä suuntautumisvaihtoehto. Samalla alkoi kirkollisten soveltavien opintojakso. Opintojakson seurakuntaharjoittelusta muodostui niin kutsuttu Joensuun malli. Tässä mallissa – muiden yliopistojen vastaavasta opintojaksosta poiketen – opiskelijat työskentelivät pareittain yliopiston valitsemissa paikallisseurakunnissa yh- deksän viikon ajan kevättalvella.³⁴

2. Yleisen teologian ainejärjestön perustaminen

Ainejärjestö Fides Ostiensis perustettiin marraskuussa 1997. Perustamiskokous pidettiin Joensuussa niin kutsutussa Domino-talossa, jossa sijaitsi ortodoksisen teologian laitos. Perustamiskokouksessa olivat läsnä kaikki 11 syksyllä aloittanutta yleisen teologian opiskelijaa, jotka allekirjoittivat perustamisasiakirjan, liittyivät perustettuun yh-

31 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 22.9.1999 § 2, liite 2; Salomaa 2007, 40–41; Suomen professorit 2008, 291.

32 HTA Hum. tdk. tdkn. ptk 21.6.2000 § 6, liite 6; § 7, liite 7; Suomen professorit 2008, 739.

33 Kajava-Huhta 2006.

34 Salomaa 2007, 44, 58.

(18)

distykseen, hyväksyivät sen säännöt ja antoivat sille nimeksi Fides. Näin kaikki yleisen teologian opiskelijat antoivat tukensa uudelle ainejärjestölle. Perustamiskokouk- sessa mukana ollut Marjut Häkkinen muisteli vuoden 2007 vuosijuhlaesitelmässään perustamisen syitä. Kysymys oli siitä, että virallisen järjestäytymisen avulla voitaisiin päästä tehokkaammin vaikuttamaan yliopistossa tapahtuvaan päätöksentekoon. Häk- kinen mainitsi opiskelijoiden äänen ja kannanottojen kuulemisen tärkeyden, sillä yleinen – tai läntinen – teologinen koulutus Joensuussa oli vielä alkutekijöissään.

Järjestäytymisen kautta teologian opiskelijoiden kannanotot oli määrä saada paremmin mukaan yhteiseen keskusteluun koulutusohjelman kehittämisestä.

Vastaperustetun yhdistyksen tarkoitukseksi säännöissä määriteltiin toimiminen teolo- geja yhdistävänä tekijänä sekä yleinen ja yhteinen edunvalvonta. Sääntöjen mukaan ainejärjestö pyrki myös yhteistyöhön muiden alan järjestöjen kanssa. Tärkeimpinä toi- mintamuotoina säännöissä mainittiin virkistystoiminta ja kokoukset sekä aktiivinen osallistuminen opetussuunnitelmien kehittämiseen. Myös aktiivinen vuorovaikutus opiskelijoiden ja yliopiston henkilökunnan kanssa nostettiin yhdistyksen säännöissä esille. Ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen totesi haastattelussa, että tavoitteena oli perustaa ainejärjestö mahdollisimman nopeasti, jotta opiskelijat pääsisivät ottamaan kantaa koulutuksen kehittämiseen virallisia reittejä pitkin. Ainoastaan aine- järjestöillä oli opiskelijaedustus humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa.

Professori Reijo E. Heinonen muisteli, että joillakuilla opiskelijoilla oli myös hiukan arkipäiväisempi syy ainejärjestön perustamiseen – opiskelijahaalarit, kuten muilla ai- nejärjestöillä.³⁵

Ainejärjestön ensisijaisia jäseniä olivat jäsenmaksun maksaneet Joen- suun yliopiston yleisen teologian opiskelijat, mutta jäseniksi saivat liittyä myös sivu- aineopiskelijat sekä muut ainejärjestön toiminnasta kiinnostuneet henkilöt. Kannatta- jajäsenistä todettiin, että ne henkilöt, jotka maksoivat jäsenmaksun ja hyväksyivät ai- nejärjestön periaatteet, voisivat tulla toimintaan mukaan. Jäsenmaksun maksamista edellytettiin kaikilta. Sen suuruus oli 100 markkaa ”seuraavaan tutkintoon saakka”, 30 markkaa vuosimaksuna tai 50 markkaa kannattajajäseniltä. Säännöissä kerrottiin, että ainejärjestöstä erotettaisiin, jos jättäisi jäsenmaksunsa maksamatta. Niiden mukaan hallitus kokoontuisi lukuvuoden aikana vähintään kaksi kertaa ja lisäksi, kun tarve vaatisi. Hallituksen niin kutsuttu pääkokous pidettäisiin sääntöjen mukaan kunkin lukuvuoden syyskuussa. Tammi- tai helmikuussa pidettäisiin ainejärjestön kevätkokous.

35 FOA Perustamisasiakirja 12.11.1997; hallituksen ptk 12.11.1997; Marjut Häkkisen juhlaesitelmä 2007 Fideksen vuosijuhlassa; Reijo E. Heinosen haastattelu; Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017.

(19)

Lopuksi todettiin, että seuraava ainejärjestön tilintarkastus pidettäisiin kevätkokouk- sessa vuonna 1999.³⁶

Ainejärjestön perustamisen jälkeen huomattiin kohta professori Reijo E.

Heinosen kommentista, että Suomen katolinen hiippakuntalehti käytti jo Fides-nimeä.

Siksi uudeksi nimeksi ainejärjestölle valittiin Fides Ostiensis.³⁷

Ensimmäinen sääntömääräinen kevätkokous pidettiin helmikuun alussa 1998. Ainejärjestön muutaman kuukauden iän vuoksi esimerkiksi edellä mainitun ti- linpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely siirtyi seuraavalle vuodelle. Ensimmäi- sessä kevätkokouksessa muovattiin toimintasuunnitelmaa sekä myönnettiin avustuk- sia muun muassa vuosijuhlaekskursioon Helsinkiin. Kokouksessa oli läsnä myös ylioppilaskunnan edustaja kertomassa sen edunvalvonnasta ja ainejärjestötapaamisista.

Kevätkokouksessa otettiin tehtäväksi hankkia kannattajajäseniä muun muassa Poh- jois-Karjalan seurakunnista. Ainejärjestön ensimmäinen sääntömääräinen syyskokous järjestettiin syyskuussa 1998. Kokouksessa käsiteltiin syksyn toimintaa sekä talous- asioita ja valittiin uusi hallitus.³⁸ Sääntömääräinen yhdistystoiminta alkoi täten muo- vautua siihen suuntaan, että kevätkokouksessa käsiteltiin toimintakertomus, talousar- vio ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus. Syyskokouksessa taas valittiin aine- järjestön uusi hallitus.

Opiskelijajärjestö aloitti virallisen prosessin rekisteröidyn yhdistyksen luomiseksi puoli vuotta perustamiskokouksesta huhtikuussa 1998. Lokakuussa 1998 Fides Ostiensis sai oikeustoimikelpoisuuden ja se hyväksyttiin patentti- ja rekisteri- hallituksen yhdistysrekisteriin sekä lopulta myös Joensuun maistraatin rekisteriin.³⁹

Vuoden 1999 kevätkokouksessa ainejärjestö teki päätöksen omasta lo- gostaan, josta oli järjestetty suunnittelukilpailu. Fides Ostiensiksen logoksi valittiin yksimielisesti kala-aiheinen perusidea.⁴⁰

3. Hallitustoiminnan alku

Fides Ostiensiksen perustamiskokouksessa päätettiin, että ainejärjestön hallitukseen kuuluisi puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Peruskokoonpanon ulkopuolelta hallitukseen

36 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997.

37 FOA Hallituksen ptk 20.11.1997; Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017.

38 FOA Kevätkokouksen ptk 2.2.1998; syyskokouksen ptk 16.9.1998.

39 FOA Perusilmoitus yhdistysrekisteriin 8.4.1998.

40 FOA Kevätkokouksen ptk 25.2.1999.

(20)

ruvettiin valitsemaan myös muutamia varajäseniä mahdollisia poissaoloja varten. Pe- rustamiskokouksessa ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Marjut Häkkinen ja sihteeriksi Kati Naukkarinen. Muihin tehtäviin valittiin Raija Alhonsaari, Tiina Rissa- nen, Raimo Talikka, Hanna Järvinen ja Mari Sormunen. Hallitustehtäviä oli seitsemän, joista vain yhtä hoiti mies.⁴¹ Hallitusvalta vaihtui syyskokouksessa sekä sen jälkei- sessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa.

Syksyllä 1998 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Marjut Häkkinen. Sihteeriksi valittiin Minna Ursin. Muita hallituksen jäseniä olivat Kati Naukkarinen, Tiina Rissanen, Sari Savolainen, Mari Sormunen ja Sinikka Hiltunen.⁴² Syksyllä 1999 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tiina Rissanen ja sihteeriksi Kimmo Jaatila. Muita hallituksen vastuunkantajia olivat Mikko Sulander, Kalle Vää- täinen, Sinikka Hiltunen, Satu Oinonen ja Marjut Häkkinen.⁴³ Vuonna 2000 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kimmo Jaatila ja sihteeriksi Sinikka Hiltunen. Muita tehtäviä hoitamaan valittiin Kirsi Nevalainen, Terhi Nieminen, Emilia Teerikangas ja Mikko-Ville Vartiainen.⁴⁴

Syyslukukaudella 2001 hallituksen puheenjohtajaksi valittiin toistami- seen Kimmo Jaatila ja sihteeriksi Heta Piirainen. Muita tehtäviä hoitivat Terhi Niemi- nen, Sanna Pärnänen, Tiina Laakkonen, Maria Tuppurainen ja Mikko Sulander. Sa- malla toteutettiin myös niin kutsuttu hallituksen työreformi eli vastuunjako, jossa jo- kaiselle hallituksen jäsenelle annettiin selkeä toimenkuva ja vastuualue. Puheenjohtaja Jaatila totesi, että aikaisempi voimavarojen ja innokkuuden puute johti tarkempien vastuualueiden perustamiseen. Näihin kuuluivat esimerkiksi sosiaali- ja koulutuspoli- tiikka sekä kokoavan toiminnan järjestäminen. Työreformissa tehdyt muutokset ja vas- tuunjaot ovat pääpiirteissään voimassa edelleenkin. Jaatilan kahden puheenjohtajavuo- den aikana käsiteltiin paljon koulutuksen kehittämistä, erityisesti liittyen kirkollisiin soveltaviin opintoihin sekä tiedekunnan perustamisen mukanaan tuomiin muutoksiin.

Hän mainitsi, että puheenjohtajana piti verrattain usein vakuutella esimerkiksi TYT:tä Joensuun koulutuksen laadullisuudesta ja tieteellisyydestä.⁴⁵

Tutkittavalla kaudella ainejärjestön hallituksien jäsenistä enemmistö oli naisia. Vuoden 1998–1999 hallituksessa ei ollut mukana yhtään miestä.⁴⁶

41 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997. Hallituksista ja naisten osuudesta niissä liitteet 1a, 1b ja 2.

42 FOA Syyskokouksen ptk 16.9.1998.

45 FOA Syyskokouksen ptk 4.10.2001; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017.

46 Liite 2.

(21)

Fides Ostiensiksen hallitus otti käsiteltävänä ajanjaksona kantaa eri kysymyksiin muutamia kertoja. Muun muassa helmikuussa 1998 hallitus lähetti avoimen kirjeen Joensuun yliopiston rehtorille Paavo Pelkoselle, humanistisen tiedekunnan de- kaanille Ilkka Savijärvelle, ortodoksisen teologian laitoksen johtajalle, professorille Heikki Makkoselle ja yleisen teologian professorille Reijo E. Heinoselle. Kirje oli kannanotto hallinnonuudistukseen ja samansisältöinen Pistiksen vastaavan kannantoton kanssa. Siinä todettiin, että ainejärjestön tietoon oli tullut, että yliopisto suunnitteli yh- distävänsä yleisen teologian ja ortodoksisen teologian samaan laitokseen. Fides Os- tiensis esitti huolestuneisuutensa sen johdosta, että laitosten yhdistäminen veisi pohjan omilta teologisilta perinteiltä ja ekumeenisuudelta. Kauhukuvana oli, että yhdistetty laitos muuttuisi ”epämääräiseksi, perinteettömäksi tieteellis-teologiseksi koulu- tukseksi”. Kirjeessä haluttiin kasvattaa ekumeenista vuorovaikutusta yliopistossa, mutta sen piti tapahtua kahden erillisen laitoksen välityksellä. Kirjeessä vedottiin yliopiston yleisoppaaseen, jossa todettiin, että muutoksia tehtäisiin opettajien ja opiskelijoiden yhteistyönä ja uudistuksissa kunnioitettaisiin tieteenalojen perinteitä ja omi- naispiirteitä. Puheenjohtaja Marjut Häkkinen kirjoitti lisäksi yhdessä Pistiksen puheenjohtajan Aino Nenolan kanssa Joensuun ylioppilaslehteen, jossa he pohtivat sa- maa teemaa. Häkkinen asettui kirjoituksessa yleisen teologian opiskelijana ymmärtä- mään ortodoksisen teologian opiskelijoiden kritiikkiä yhteistä laitosta kohtaan.⁴⁷

Hallituksen edustajat osallistuivat myös professori Heinosen järjestä- mään yleisen teologian kehittämiskeskusteluun. Tapaamisessa keskusteltiin kokonais- valtaisesti yleisen teologian oppiainekokonaisuuksista. Yleisopintoihin liittyvässä keskustelussa todettiin, että opiskelijat olivat niihin verrattain tyytyväisiä. Esille nousi ajatus siitä, että uusille opiskelijoille tulisi korostaa filosofian opintojen suorittamista heti opintojen alussa. Filosofian opiskelu ja filosofisten käsitteiden hallinta auttoivat opiskelijoita ymmärtämään paremmin myös teologisia opintoja. Syventävistä opinnoista mainittiin vain, että niiden toteuttaminen oli saanut positiivista palautetta ja että kurssit muodostivat mielekkään kokonaisuuden ja tukivat toisiaan hyvin. Aineopin- noista Fides Ostiensiksen edustajat kertoivat, että opiskelijat olivat toivoneet cum laude- eli aineopintotasoa vastaavaa opetusta. Huomioon otettiin myös tentittävien kirjapakettien ja luentokurssien keskinäinen vastaavuus. Professori Reijo E. Heinonen vastasi aineopintoihin liittyviin kysymyksiin kertomalla yleisen teologian olevan sillä

47 FOA Kannanotto hallintouudistukseen 24.2.1998; Joensuun ylioppilaslehti 24.4.1998, Erikoista ekumeniaa; Heikki Makkonen 1998, 113. Ortodoksisen ja läntisen teologian laitoksen perustamisesta Heikki Makkonen 1998, 108–114; Riikonen 2005, 212.

(22)

hetkellä kaikkia Joensuun yliopiston opiskelijoita varten. Täten kirjapakettien ja luen- tojen tarkka vastaavuus oli haasteellista saavuttaa.

Yleisen teologian niukkojen taloudellisten resurssien vuoksi opetusta oli tarjottava koko yliopiston opiskelijoille. Yleisen teologian problematiikka nousi esille siinä, että proseminaareja pidettiin aiheiden puolesta haastavina. Opiskelijoiden aiheet vaihtelivat laidasta laitaan. Ne edustivat erilaisia teologisia disipliinejä, mutta proseminaareja veti vain yksi opettaja eli professori Heinonen. Resurssit olivat syynä tähän- kin seikkaan, mutta asiaan puututtaisiin taloudellisen tilanteen parantuessa. Perusopin- noista keskusteltaessa toivottiin, että opintojen alussa järjestettäisiin johdantokurssi, jossa opiskelijoille esiteltäisiin eri pääaineita. Perusopinnoista toivottiin myös saata- van vastaus kysymykseen, mitä teologian opiskelu yliopistotasolla pääpiirteissään oli.

Kokouksessa tuotiin esille myös toive siitä, että yleisen teologian perusopintoihin saa- taisiin enemmän luentokursseja. Kritiikkiä sai luentokurssien vastaavuuksien tarkka hahmottaminen eri opintokokonaisuuksien kanssa. Perusopintojen osalta vastaus kri- tiikkiin ja kehittämisehdotuksiin oli resurssien vähäisyyden korostaminen. Perusta- solla todettiin, että assistentit (lehtorit) vastasivat perus- ja aineopinnoista, kun taas professori Heinonen vastasi syventävistä opinnoista ja jatko-opinnoista. Opiskelijoita kehotettiin hyödyntämään kaikkea mahdollista luento-opetusta, ja suositukseen kuuluivat myös yliopiston ulkopuoliset Studia generalia -luennot.

Professori Reijo E. Heinonen nosti kokouksessa esille Joensuun yliopiston profiilin korostamisen: ”Pienellä yliopistolla etenkin on oltava jotain uutta sanot- tavaa tiedemaailmassa, pelkkä ’yleisen tason teologia’ ei riitä!” Sivuaineopinnoissa yleisen teologian opiskelijoiden toivottiin saavan ortodoksisen teologian opiskelijoita vastaavan kiintiön psykologian tasokokeeseen. Amanuenssi Eeva Raunistola otti asian selvitettäväkseen. Professori Heinonen kertoi myös läntisen teologian yleisestä suun- tautumisesta. Hänen mukaansa yleisen teologian opintoihin kuulunut suuntautumisvaihtoehto jakaantui kolmeen osaan. Suuntautumisvaihtoehtoon kuului seminaarityös- kentelyä, jossa harjoiteltaisiin lehtikirjoittamista, alaan liittyviä luentoja sekä yhteis- työtä median kanssa. Todettiin, että tällainen suuntautumisvaihtoehto oli siis valmis- teilla ja sen nimeksi oli suunniteltu ”katsomusjournalistiikka”. Syksyllä 1998 tässä suuntautumisvaihtoehdossa aloittaisi kolme opiskelijaa, ja heille kaikille laadittaisiin henkilökohtainen opetusohjelma. Henkilökohtaisen suunnittelun tavoitteena oli hyö- dyntää kattavasti opiskelijoiden aiemmin hankkimaa osaamista.

(23)

Kokous totesi yhteistyöstä muiden tiedekuntien kanssa, ettei sille ollut esteitä. Keskeiseksi nostettiin ajatus siitä, mikä olisi yhteistyön tavoite ja mitä yhteis- työllä toivottiin saavutettavan. Vierailevista luennoitsijoista käytiin keskustelua. Heitä pyrittiin saamaan Joensuuhun mahdollisuuksien mukaan, vaikka resurssikysymys nousi taas esille. Opiskelijoille annettiin mahdollisuus vaikuttaa vierailevien luennoit- sijoiden valintaan, sillä he saivat tehdä listan toivomistaan luennoitsijoista. Resurssien puitteissa luennoitsijatoiveet pyrittiin toteuttamaan.⁴⁸

Syksyllä 1998 luterilaisen kirkon piispainkokouksen alainen kirkon teo- logikoulutustoimikunta (Teko) kutsui jäsenekseen yleistä teologiaa Joensuussa opis- kelevien opiskelijaedustajan. Ensimmäiseksi opiskelijaedustajaksi valittiin Marjut Häkkinen.⁴⁹ Siitä alkaen Fides Ostiensiksella on ollut opiskelijaedustaja teologikoulutustoimikunnassa. Myöhemmin Fides Ostiensis sai varsinaiselle jäsenelle myös vara- jäsenen.⁵⁰ Vuoden 2000 lopulla osa Fides Ostiensiksen hallituksen jäsenistä tutustui kirkon virkaan pätevöittävän koulutussuunnittelutyöryhmän mietintöön ja antoi siitä positiivista palautetta. Ainejärjestön hallitus kuitenkin toivoi teologian opiskelijoille selkeämpiä ohjeita ja lisätietoa kaksoispätevyydestä.⁵¹ Teologian opiskelijoiden edun- valvonnan osalta Fides Ostiensiksen hallitus otti kantaa myös ”aineenopettajasta luo- kanopettajaksi” -sivuainekokonaisuudesta laadittuun mietintöön. Teologian opiskelijat haluttiin mukaan Joensuun yliopiston monialaisiin opintoihin.⁵² Loppuvuodesta 2001 myös Suomen kirkon pappisliitto otti apulaistoiminnanjohtajan välityksellä yh- teyttä Fides Ostiensikseen ja pyysi läntisen teologian opiskelijoita nimeämään yhden edustajan pappisliiton opiskelijatoimikuntaan.⁵³ Tästä alkaen pappisliiton opiskelija- toimikunnassa on ollut joensuulainen opiskelijaedustus.

4. Vuosijuhlaperinteen muodostuminen

Ensitöikseen Fides Ostiensiksen hallitus ryhtyi loppuvuodesta 1997 suunnittelemaan ainejärjestön vuosijuhlia keväälle 1998.⁵⁴ Vuosijuhlan arvokasta luonnetta korostivat vieraslista ja juhlapaikka. Ensimmäinen vuosijuhla pidettiin toukokuun puolivälissä

48 FOA Yleisen teologian kehittämiskeskustelu ptk 25.2.1998. Läntisen teologian painopistealueista myös Raunistola & Koslonen 1999, 244.

(24)

1998. Loppukevät on ollut alusta alkaen Fides Ostiensiksen vuosijuhlien ajankohtana.

Vuosijuhlat on järjestetty keväästä 1998 lähtien joka vuosi. Ensimmäisten vuosijuhlien juhlapaikkana oli Gasthaus Kontioniemi. Paikalle tulleita vieraita olivat muiden muassa Kuopion hiippakunnan entinen piispa Matti Sihvonen ja yleisen teologian professori Reijo E. Heinonen.⁵⁵ Puheenjohtaja Marjut Häkkinen kertoi, että ensimmäisissä vuosijuhlissa oli paikalla parikymmentä henkeä. Hän muisteli, että piispa Sihvosen pöytäseurueessa juhla sai monipuolisesti arvokkaan luonteen.⁵⁶ Vuonna 2000 Fides Ostiensiksen vuosijuhlat pidettiin ravintola Oliverissa. Iltajuhlan luonteeseen on alusta asti kuulunut se, että ennalta kutsuttu juhlapuhuja on pitänyt puheen. Vuoden 2000 vuosijuhlassa juhlapuhujana oli Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen.⁵⁷ Seu- raavana keväänä vuosijuhlien juhlapuhujana oli kirjailija Eeva Tikka Pyhäselästä.⁵⁸

5. Fides Ostiensiksen jäsentilaisuudet

Jo ennen ainejärjestön perustamista oli Joensuun seurakuntien oppilaitospastori Tiina Tarnanen järjestänyt läntisen teologian opiskelijoille teologi-iltoja ja ”hiljaisia iltoja”.

Hiljaiset illat jatkuivat ainejärjestön perustamisen jälkeen ja niiden sisältöä kehitettiin.

Ensimmäinen suurehko Fides Ostiensiksen jäsentilaisuus oli kokoontuminen Mekri- järvelle. Mekrijärvi oli yliopiston tutkimuskeskus Ilomantsissa. Kokoontumisessa oli mukana opetushenkilökuntaa kuten professori Reijo E. Heinonen sekä opiskelijoita.

Mekrijärven kokoontumiseen kuului luentoja sekä vapaata illanviettoa, esimerkiksi joululaulua.⁵⁹

Professori Reijo E. Heinonen kertoi Mekrijärven seminaarin olleen hen- kireikä opettajille ja opiskelijoille. Hän totesi, että opetus oli siellä paljon tavanomaista intensiivisempää. Heinonen mainitsi myöhemmistä Mekrijärven tapahtumista myös sen, että ympäristö – järvet ja suot – loivat erityistä ilmapiiriä.⁶⁰ Mekrijärvellä järjes- tettiin ainejärjestön tilaisuuksia ja esimerkiksi orientoivia tapahtumia uusille teologian opiskelijoille 2010-luvun alkupuolelle asti, ennen kuin Mekrijärvi siirtyi pois yliopiston omistuksesta.

56 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017.

57 FOA Hallituksen ptk 10.2.2000; 30.3.2000.

58 Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017.

59 FOA Hallituksen ptk 12.11.1997; 20.11.1997.

60 Reijo E. Heinosen haastattelu 15.2.2017.

(25)

Heti vuoden 1998 alussa ruvettiin järjestämään Fides Ostiensiksen yh- teisiä illanviettoja.⁶¹ Illanviettojen lisäksi alkuvuonna järjestettiin ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa ehtoopalvelus ja illanvietto ortodoksisella seminaarilla.

Eräänä jäsentilaisuutena oli myös keskusteluilta, jossa pohdittiin yhteisesti yleisen teologian opetusta ja koulutusohjelman kehittämistä. Muutamat illanvietot olivat tutustu- misiltoja, joissa tutustuttiin esimerkiksi evankelisluterilaisen uskonnon lehtoriin Virpi Mäkiseen ja uuteen opiskelijapastoriin Esko Kähköseen. Kuopion piispa Wille Riek- kinen kävi luennoimassa yliopistossa, minkä jälkeen myös hänen kanssaan pidettiin yleisen teologian opiskelijoiden tutustumisilta, jossa oli mahdollista esittää kysymyk- siä piispalle.⁶²

Syksyn 1998 jäsentilaisuuksia olivat eksegeettiset raamattuillat, oppilaitospastori Tiina Tarnasen johtamat hiljaiset illat ja teologiyö-niminen tapahtuma. Ek- segeettisissä raamattuilloissa Joensuun alueen papit tulivat pitämään alustuksia erinäi- sistä raamatunkohdista. Syksyllä järjestettiin myös tutustumisilta yleisen teologian koulutusohjelmaan valituille uusille opiskelijoille. Ainejärjestö lupautui yhdessä tuto- reiden (hallituksen jäsenet Marjut Häkkinen ja Kati Naukkarinen) kanssa suunnittelemaan ja järjestämään illanvieton. Ortodoksisella seminaarilla pidettiin läntisen teologian ja ortodoksisen teologian laitoksen uusien opiskelijoiden tapaaminen lokakuun alussa. Iltaan kutsuttiin myös vanhempia opiskelijoita.⁶³ Teologiyö-tapahtuma järjes- tettiin marraskuussa 1998 Onttolassa invalidien yhdistyksen kesäkodilla. Opiskelijoi- den lisäksi tapahtumassa olivat mukana pastori Tiina Tarnanen ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtoraattia hoitanut Petri Järveläinen. Illan ja yön ohjelmaan kuului iltahar- taus, keskusteluja sekä saunomista.⁶⁴ Suurimpaan osaan alkuvaiheen jäsentilaisuuk- sista vaikutti merkittävästi siis Joensuun seurakuntayhtymä ja sen järjestämä oppilai- tostyö.

Syksyllä 1999 läntisen teologian opiskelijat haastoivat ortodoksisen teologian opiskelijat leikkimieliseen kilpailuun Alias-lautapelin äärellä. Illan ohjelmako- konaisuuteen kuuluivat ehtoopalvelus, Alias-pelin pelaaminen, ruokailu sekä sauna.⁶⁵ Siitä lähtien Alias-peli-iltoja on järjestetty yhdessä ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa syyslukukaudella. Lukukauden päättäväksi tapahtumaksi alkoi vuonna

62 FOA Kevätkokouksen ptk, toimintasuunnitelma 2.2.1998; hallituksen ptk 25.3.1998.

(26)

1999 muodostua puurojuhla, vaikkakin ensimmäisellä kerralla puurojuhla jouduttiin siirtämään paikalliseen ravintolaan yliopiston P-talon homevaurion selvittyä.⁶⁶

Keväällä 2000 järjestettiin teologi-iltoja, joiden otsikkona ja teemana oli

”kysy joltakin”. Opiskelijat esittivät vieraille näiden omiin tutkimuskohteisiin ja yleisesti teologiaan liittyviä kysymyksiä. Vieraina illoissa olivat käytännöllisen teologian lehtori Paavo Kettunen, ortodoksisen systemaattisen teologian ja patristiikan professori Gunnar af Hällström ja evankelisluterilaisen uskonnon lehtori Virpi Mäkinen. Ky- seiset teologi-illat järjestettiin Joensuun seurakuntakeskuksen Kivijalassa oppilaitos- työn pastorin Tiina Tarnasen johdolla. Samaisessa paikassa järjestettiin helmikuun alussa Alias-lautapeli-ilta. Keväällä järjestettiin yhteistoimintaa ortodoksisen teologian opiskelijoiden kanssa ortodoksisella seminaarilla. Illan ohjelmassa oli yhdessä- oloa sekä pantomiimiesityksiä ja tarinankertomispelejä.⁶⁷

Syksyllä 2000 Fides Ostiensiksen kokoavassa toiminnassa teologi-iltoja järjestettiin tiistaisin, sillä silloin ei ollut päällekkäisyyksiä muun toiminnan kanssa.

Teologi-illoissa alustajina toimivat laitoksen uudet opettajat. Syksyllä järjestettiin myös raamattuiltoja, joissa alustajina olivat vuorollaan Suomen Evankelisluterilaisen Opiskelija- ja Koululaislähetyksen (OPKO) ja Suomen Luterilaisen Evankeliumiyh- distyksen (SLEY) edustajat. Teologi-illan tyyliin marraskuun lopulla Suomen kirkon pappisliiton edustaja tuli pitämään keskustelutilaisuuden ajankohtaisista aiheista.

Maanantaisin pyöri Joensuun normaalikoulun yläasteella ainejärjestön salibandyvuoro. Syyskuun lopussa Fides Ostiensis ja Pistis järjestivät yhteisen tapahtuman Jo- ensuun ortodoksisen seurakunnan omistamassa Sikrenvaaran leirikeskuksessa. Uusille ja vanhoille opiskelijoille järjestettiin yhteinen illanvietto Hukanhaudan Kotilahden kartanossa lokakuun alussa. Lokakuun alussa järjestettiin myös Fides Ostiensiksen ve- neenkastajaiset. Syksyllä 2000 pidettiin karaokeilta omia laitteita apuna käyttäen.⁶⁸

Teologiyö järjestettiin marraskuun loppupuolella Ylämyllyllä Olli Tiai- sen majalla, ja ohjelmassa oli opiskelijoiden ja pappien noin viiden minuutin puheita aiheesta ”Mitä haluan sanoa tämän päivän teologeille?”. Muuna ohjelmana oli lauta- pelien pelaamista sekä laulamista kitarasäestyksellä. Tapahtuman yhteydessä järjestet- tiin myös vuoden 2000 fuksiaiset. Jäsenistö antoi teologiyöstä hyvää palautetta, ja

67 FOA Hallituksen ptk 13.1.2000; 25.1.2000; 22.2.2000.

68 FOA Hallituksen ptk 14.9.2000; 25.9.2000; 2.10.2000; 16.10.2000; 6.11.2000.

(27)

usein todettiin, että mökki sekä yleinen ilmapiiri olivat tapahtumassa hyviä. Loppu- vuodesta järjestettiin joulujuhla Vaivion kurssikeskuksessa sekä pikkujoulut vuoden viimeisen teologi-illan yhteydessä.⁶⁹

Keväällä 2001 järjestettiin teologi-iltoja, joissa vieraina ja alustajina oli opettajakunnan edustajia. Kevään raamattuilloissa alustuksista vastasivat edustajat OPKO:sta, Evankelisista Opiskelijoista (EO) ja Suomen Raamattuopistosta (SRO).

Helmikuussa Fides Ostiensis järjesti jäsenilleen yhteistä toimintaa Joensuun yliopiston liikuntailtapäivän yhteydessä. Maaliskuun alussa ainejärjestön jäseniä osallistui moni- tieteelliseen 24 Tuntia Lunta -tapahtumaan Kuopiossa. Maaliskuun lopussa Fides Os- tiensis vieraili opiskelijaseurakunnan Kivijalassa pidetyssä illassa, ja huhtikuun alussa oli opiskelijalähetyksen järjestämä ilta, jossa aiheena oli ekumenia. Joensuun Kaner- valassa sijaitsevassa Skarppi-rakennuksessa järjestettiin kevään aikana teologian opiskelijoiden saunailta.⁷⁰

Syksyllä 2001 teologian opiskelijoiden salibandyvuoro jatkui keskiviik- koiltaisin normaalikoulun yläasteella, ja tiistai-iltaisin pidettiin teologi-iltoja. Loka- kuun lopulla järjestettiin Fides Ostiensiksen ja Pistiksen yhteiset fuksiaiset. Teologian opiskelijoilla oli myös kuorotoimintaa, sillä teologien kuoro kokoontui maanantai-iltaisin. Ainejärjestö ja Pistis tilasivat syksyllä 2001 yhdessä opiskelijahaalareita uusille opiskelijoille. Fides Ostiensis suunnitteli ja tilasi ensimmäiset haalarimerkit joulukuussa 2001. Haalarimerkki oli samanlainen kuin ainejärjestön logo. Uutena kokoa- vana toimintana olivat kahdesti kuussa tiistaisin järjestetyt kahvitilaisuudet. Marras- kuun 2001 alusta lähtien Fides Ostiensis ja Pistis organisoivat kahvitukset vuorovii- koin, ja mukana kahvittelemassa oli molempien ainejärjestöjen edustajia sekä opettajia. Fides Ostiensis järjesti myös syysvaelluksen syys - lokakuun vaihteessa 2001.

Edellisvuoden tapaan ekumeeninen Alias-ilta pidettiin ortodoksisella seminaarilla marraskuussa, ja teologiyö järjestettiin kuun lopulla Olli Tiaisen majalla. Syksyllä 2001 ei ollut kuin yksi raamattuilta, joka järjestettiin hiukan ennen joululomaa ja jossa oli vieraana ortodoksisen kirkon edustaja.⁷¹ Läntisen teologian ainejärjestö oli siis ru- vennut tekemään monipuolista yhteistyötä ortodoksisen sisarjärjestönsä kanssa.

69 FOA Hallituksen ptk 2.10.2000; 16.10.2000; 6.11.2000; 17.12.2000.

71 FOA Hallituksen ptk 29.1.2001; syyskokouksen ptk 4.10.2001; hallituksen ptk 11.10.2001; Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017.

(28)

6. Suhteet ortodokseihin ja muihin ainejärjestöihin

Fides Ostiensiksen ensimmäinen puheenjohtaja Marjut Häkkinen piti omalla puheen- johtajakaudellaan tärkeänä sitä, että ainejärjestöllä olisi hyvät suhteet sisarjärjestö Pis- tikseen. Häkkinen mainitsi haastattelussa, että suhde ortodokseihin ja täten ekumeeninen ilmapiiri kasvoi käytännön toimista. Yleisen teologian ja ortodoksisen teologian opiskelijat suorittivat esimerkiksi samoja kieliopintoja ja edellisillä oli mahdollista suorittaa – erityisesti systemaattisen teologian – opintoja ortodoksisella seminaarilla.

Häkkinen totesi myös, että ortodoksisella opetushenkilökunnalla oli yleisen teologian opiskelijoita kohtaan jonkinlaista epäluuloisuutta esimerkiksi opillisten kysymysten osalta. Opiskelijanäkökulmasta kuitenkin kaikkien teologian opiskelijoiden ”yhteistyö ja huumori kukoistivat”.⁷² Kolmas puheenjohtaja Kimmo Jaatila näki, että 2000-luvun kahtena ensimmäisenä vuonna ekumeeninen ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien kes- ken oli pääosin kunnioittava. Hän totesi, että vuonna 2000 järjestettiin yhteinen tutus- tumisleiri yleisen teologian ja ortodoksisen teologian opiskelijoille. Jaatila nosti esille ekumeenisen yhteistyön esimerkkinä vahvan perinteen, joka muodostui Alias-ottelun ympärille.⁷³

Yhteistyötä muiden ainejärjestöjen kanssa ei Fides Ostiensiksen ensim- mäisinä vuosina ollut. Ainoana yhteisenä foorumina muiden ainejärjestöjen kanssa olivat ylioppilaskunnan järjestämät tapaamiset, joihin Fides Ostiensiskin otti osaa.⁷⁴

7. Ensimmäiset kunniajäsenet

Fides Ostiensiksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi kutsuttiin pastori Tiina Tarnanen ensimmäisten vuosijuhlien yhteydessä keväällä 1998. Perusteluina esitettiin muun muassa se, että hän oli antanut ainejärjestölle mahdollisuuden käyttää omien tarpeidensa mukaan yliopiston hiljaista huonetta. Tarnanen oli järjestänyt hiljaisessa huoneessa illanviettoja, joita kuvailtiin ”opiskelijoiden sielunhoidon kannalta olennaisiksi”. Illan- viettojen runsas iltapalatarjoilu sai myös kehuja. Tarnanen oli auttanut opiskelijoita

72 Marjut Häkkisen tiedonanto 24.4.2017; Kirkkotie 4/20.2.2002, Viisi vuotta teologiaa (Heikki Salo- maa).

73 Kimmo Jaatilan tiedonanto 4.5.2017.

74 FOA Kevätkokouksen ptk 2.2.1998.