• Ei tuloksia

JULKISEN HALLINNON NYKYKEHITYKSEN TUTKAILUA KÖÖPENHAMINASSA ELOKUUSSA 1986 näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "JULKISEN HALLINNON NYKYKEHITYKSEN TUTKAILUA KÖÖPENHAMINASSA ELOKUUSSA 1986 näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

418 Hallinnon tutkimus 2/1986 taloustieteen eri osa-alueiden nykytilasta. Henkilökohtaisesti koin myös antoisena tutustumisen eräisiin ulkomaalaisista vieraista. Viiden päivän jaksolle ajoittuva symposiumi antaa tähän hyvät edellytykset. Toisaalta näin pitkässä ja heterogeenisessa kokoontumisessa on vaikea ylläpitää osallistujien virettä ja hyvälle tieteelliselle tapaamiselle ominaisia keskustelullisia jännit­

teitä.

Iltaohjelmaa symposiumissa ei ollut etukäteen järjestetty, mutta osanotta­

jat saattoivat vapaasti seurustella vaikkapa samaan aikaan Korpilammella käynnissä olleen (pariviikkoisen) Yrjö Janssonin säätiön opettajakurssin oppi­

laiden kanssa. Williamson ja Holmström toimivat tällä kurssilla opettajina.

Muutenkin symposiumiin antoi lisäväriä, että paikalla oli sekä kansantalous­

tieteilijöitä että liiketaloustieteilijöitä. Nyt voidaankin mielenkiinnolla seurata, mitä vaikutuksia suomalaiseen tutkimukseen on esimerkiksi Williamsonin esityksillä transaktio-kustannusten lähestymistavasta, Hopwoodin näkemyk­

sillä tarpeesta tehdä teoriaa laskentatoimesta eikä vain laskentatoimen teoriaa (theories of accounting/theories in accoun ting), sekä osallistujien parantuneel­

la tietoisuudella muiden suomalaisten tutkijoiden työstä. Tämän tyyppisten tapahtumien pääanti tuntuukin olevan impulssien antaminen kotimaisen tiedeyhteisön muodostumiselle.

Keijo Räsänen

JULKISEN HALLINNON NYKYKEHITYKSEN TUTKAILUA KÖÖPEN­

..

HAMINASSA ELOKUUSSA 1986

European Group of Public Administration järjesti Kööpenhaminassa 24.-27.

elokuuta kansainvälisen hallintotieteellisen seminaarin nimellä Recent Trends in Public Administration. Seminaarissa pyrittiin selvittämään, millaisia kehi­

tystrendejä eurooppalainen julkinen hallinto on viime aikoina läpikäynyt ja miten nämä trendit ovat vaikuttaneet julkisen hallinnon toimintaan ja rakenteeseen.

Aihe oli siis kovin yleinen. Seminaarin kuuden työryhmän nimet kertovat­

kin tapaamisen sisällöstä enemmän: julkisen hallinnon supistuminen (privati­

sointitendenssit), liikeperustaisen hallinnon muodot julkisella sektorilla, teknologian vaikutukset hallintoon, uudet demokratian muodot hallinnossa (tähän työryhmään osallistuivat useimmat kymmenestä suomalaisesta),

(2)

Ajankohtaista 419

virkamiesjärjestöjen vaikutus julkisen hallinnon johtamiseen ja EEC-jäsenyy­

destä johtuvat hallintomuutokset järjestön jäsenvaltioissa.

Seminaarin teema näytti osuvan kaikin puolin kohdalleen. Osallistujia oli puolisentoista sataa 25 Euroopan maan yliopistoista, koulutuskeskuksista, tutkimuslaitoksista ja hallinnosta. Eri työryhmissä käsiteltiin kolmen päivän aikana kymmeniä 'papereita'. Itse osallistuin 45-jäseniseen työryhmään,jonka aiheena oli liikeperustaisen hallinnon muodot julkisella sektorilla ja jossa esitelmät käsittelivät sekä valtionhallinnon (valtion keskushallinnon) koke­

muksia liikeperustaisen hallinnon soveltamisesta että paikallishallinnon uudis­

tuksia liikeperustaisen johtamismuotojen käyttöönotosta eräissä esimerkki­

maissa.

Tämän työryhmän enemmistöllä, pääosin Keski-Euroopan maista tulleilla, tuntui olevan vahva usko siihen, että hallinnollisten periaatteiden ja eritoten johtamismenetelmien ja -tekniikoiden siirtäminen yksityiseltä julkiselle sekto­

rille on perusteltua, tarpeellista ja mutkatonta. Kyse oli monien mielestä vain siitä, millä tavoin johtamisreformit toteutetaan kunnolla ja viivytyksittä - ei niinkään siitä, miksi uudistuksia tarvitaan tai kuinka yksityisen sektorin johtamismenetelmät soveltuvat julkisiin organisaatioihin. Ilmassa leijui jonkin- . laisen universaalin hallintokäsityksen henki, jota täydensi vielä vakuut'tunei­

suus siitä, että julkisen hallinnon tehokkuutta voitaisin merkittävästi nostaa ottamalla käyttöön liikeperustaisen hallinnon muotoja.

Toki julkisen hallinnon erityisluonnetta yrityshallintoon verrattuna myös puolustettiin. Erityisesti keskusteltiin siitä, miten julkisen johtamisen tuotosta voidaan mitata (output measures) ja kuinka liikeperustaisten hallintomenet­

telyjen väitetty paremmuus on osoitettavissa. Vilkas ja ideoivakin debatti liikeperustaisen johtamisen soveltuvuudesta julkiselle sektorille keskittyi valtaosin kuinka se tehdään -kysymysten, ei miksi se tehdään -kysymysten setvimiseen.

Työryhmän puheenjohtaja, professori Depre Belgiasta tiivisti onnistuneesti käydyt keskustelut toteamalla, ettei erityisen kestävää arviota voida toistai­

seksi antaa siitä, missä määrin - jos ollenkaan - liikeperustaiset johtamis­

muodot soveltuvat julkiseen hallintoon. Tarvitaan muun ohella lisää tietoa julkisen sektorin ja yksityisen sektorin eroista eri maissa sekä enemmän koke­

muksia yksityisen sektorin johtamismenetelmien soveltamisesta valtio- ja kuntaorganisaatioissa. Myös perussisällöltään erilaisten johtamistapojen tulok­

sellisuuden mittauskeinot vaativat vielä kehitystyötä ennen kuin niitä voidaan pitää valideina.

Ari Salminen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tulevai- suudessa tutkijoiden pitää yhä paremmin pystyä perustelemaan, miksi juuri minun tutkimukseni on tärkeää ja mikä on sen yhteiskunnallinen arvo.. Va- leuutisten ja

Näin koulujen tutkimus- ja opetustoiminnassa ei ole pyritty kehittämään mullistavia julkisen hallinnon uudistuksia (kuten PPBS, MBO tai nollapohja- budjetointi), vaan

Toiminnan tuloksellisuuden tarkkailuun hallintotasetta voitaisiin käyttää vain siinä määrin kuin toiminnan laajuutta kuvaava indikaattori osoittaa myös tavoitteen

roopassa laajhmminkin. Hallinnon historian tutkimus ei ole kiinnostanut hallinnontutkijoita. Historioitsijoiden tutkimuksia hallinnosta ovat puolestaan hallinnon

Voidaan väittää, että mikrotaloustieteilijät, kuten julkinen keskustelukin, ovat usein anta- neet politiikkasuosituksiaan liian suoraviivai- sesti pelkkien yksinkertaisten

Ammattikorkeakoululle ei riitä, että se seuraa, mitä tämänhetkinen työelämä edellyttää, vaan sillä on haaste kehittää työelämää, alueita ja

reloivat vahvasti keskenään: hyvän kokonaisarvo- sanan puunostajayritykselle antanut puunmyyjä oli tyytyväinen puunostajayrityksen toimintaan, ker- toi voivansa

Auli Hakulinen on Virittajassa 1985 s. Otan lausuman smansa mita su urimpana kiitoksena. Mutta kun sen jalkeen huomaakin ham- mennyksen syyksi sen, etta arvostelija