300
AIKUISKASVATUS 4/97Ikäihmisten yliopisto on käynnistynyt keväällä 1986 Jyväskylän yliopistossa ja pian sen jälkeen myös Helsingin yliopistossa. Perinteisesti toi- mintaa on organisoinut Avoin yliopisto. Kurs- sit ovat olleet avoimia kaikille.
Ensimmäiset kurssit käsittelivät vanhuutta ja sen oireita ja vaivoja. Palaute osallistujilta kertoi kuitenkin nopeasti, että ikäihmiset toivovat tie- toa erilaisista ajankohtaisista asioista: vieraista kulttuureista, viimeisimmästä tutkimuksesta, Eu:sta, Itä-Euroopan tilanteesta jne.
Tietotekniikka ja tietoyhteiskunta tulivat pu- heenaiheiksi 1990-luvun alussa. Myös ikäihmi- siä tämä kiinnnosti. Kun Internet ylitti uutis- kynnyksen, alkoi Helsingin yliopistossa tammi- kuussa 1995 ensimmäinen tietotekniikkasemi- naari: Ikis-Internet.
Tietotekniikkakoulutus FOIBEssa Vantaan Rekolassa sijaitsevassa Diakoniasää- tiö FOIBEn palvelutalossa aloitettiin keväällä 1996 ikäihmisten tietotekniikkakoulutus. Mu- kana Raha-automaattiyhdistyksen avustamas- sa hankkeessa ovat olleet Apple ja Koulun tie- totekniikkakeskus. Koulutukseen on osallistu-
nut Foiben palvelutalon omien asukkaiden li- säksi myös paljon talon ulkopuolisia. Kursseil- le on tultu myös Helsingistä ja Espoosta.
Palvelutaloon hankittiin 7 kpl CD-rom -asemin varustettua Macintosh-tietokonetta, väritulos- tin sekä kuvanlukija, jotka ovat olleet kurssi- laisten vapaasti käytettävissä varsinaisten op- pituntien välillä. Myös ikäihmiset tarvitsevat mahdollisuuden kokeilla taitojaan itsenäisesti.
Oman koneen hankinta on iso taloudellinen uhraus ja vaatii paljon teknistä tietoutta, joten se pelottaa.
Koulun tietotekniikkakeskuksen suunnittelijat ovat toimineet hankkeessa kouluttajina. Puo- lentoista vuoden aikana on ehditty pitämään jo useita kursseja. Tarjolla on ollut niin alkeis- kuin jatkokursseja. Opetustuokioita on ollut kahden viikon välein ja ne ovat kestäneet kerralla 1,5 tuntia. Kurssin laajuus on ollut noin 15 tuntia.
Koulutuksen rungon ovat muodostaneet teks- tinkäsittely- ja piirto-ohjelmat. Kurssilla on myös otettu kuvia digitaalikameralla, skannat- tu kuvia ja tutustuttu kuvankäsittelyyn. CD- rommeista ja niiden mahdollisuuksista on saa- tu lyhyt katsaus ja viime keväänä hankitun In-
ETTEIKÖ VANHAKIN OPPISI:
tietotekniikkakokemuksia vantaalaisessa vanhusten
palvelutalossa
Eva Forssén
UUTTA KOULUTUKSESSA
301
AIKUISKASVATUS 4/97
ternet-yhteyden myötä on tutustuttu myös In- ternetin tuomiin uusiin ulottuvuuksiin. Sähkö- postin, pankkipalve- luiden ja esimerkiksi verkossa olevien lehti- en tarjoamat mahdol- lisuudet ovat selvästi innostaneet kurssilai- sia. Näiden Internet- palveluiden merkitys- tä esimerkiksi liikunta- rajoitteiselle vanhuk- selle voidaan tuskin yliarvioida. Mahdol- listaahan Internet täs- sä tapauksessa mm. it-
senäisen, muiden ihmisten avusta riippumatto- man pankkipalveluiden hoidon. Myös tiedon- hakupalveluiden opiskelu on ollut innostunut- ta. Omasta kiinnostuksen aiheesta, oli se sitten koira tai EU, on löytynyt paljon materiaalia Internetistä.
Ikäihmiset oppijoina
Käsitys elinikäisestä oppimisesta on tuonut esille myös vanhukset oppijoina. Ikäihmisten oppi- misessa on havaittavissa aivan samat piirteet kuin muidenkin oppijoiden kohdalla: joku op- pii nopeasti, jollakin uuden omaksumiseen me- nee kauemmin aikaa. Oppimisen taidot eivät ole riippuvaisia oppijan iästä vaan motivaati- osta oppia ja oppijan aikaisemmista kokemuk- sista. Itsenäisen oppimisen taidot saattavat van- huksilla olla huonommat kuin nuorilla johtuen ennen kaikkea aikaisemmasta autoritäärisestä opetuksesta. Oppimisen taitoja voi kuitenkin parantaa vielä vanhoilla päivilläänkin.
Koska joillakin kursseilla on enemmän osallis- tujia kuin koneita, on osa kurssilaisista tehnyt parityötä yhden koneen ääressä. Tällaisessa oppimistilanteessa näyttäisi siltä, että vanhem- mat ihmiset pärjäävät paremmin kuin nuoret.
Yhteistyötaidot ovat monilla hyvin kehittyneet ja opiskelukumppaniin ei hermostuta, vaikka oppimisentaidot olisivat erilaiset kuin itsellä.
FOIBEn kursseilla olevilla ikäihmisillä on kai- killa vahva halu oppia. Esimerkiksi tänä syksy- nä opiskelunsa aloittaneet kurssilaiset ovat edis- tyneet tietotekniikan osaajina ja suurin osa pys- tyy jo tietokoneen peruskäyttöön ilman koulut- tajan jatkuvaa opastusta. Joidenkin pitemmäl- le ehtineiden jatkokurssilaisten kohdalla innos- tus on jopa johtanut oman tietokoneen hankin- taan.
Moni kurssilaisista on ilmoittanut alkuperäisek- si syyksi kursseille osallistumiseensa halun ym- märtää lastenlapsien tietotekniikkaharrastusta.
Vähitellen opiskelu on johtanut siihen, että omasta oppimisesta onkin tullut tärkein syy ja niinpä kurssille tullaan säännöllisesti ja joskus pitkienkin matkojen päästä. Kurssien tuotok- sena on syntynyt mm. kuvitettuja satuja lasten- lapsille, kirjeitä, runoja, tietokonetaidetta ja erilaisia kortteja ystäville.
Itse tietokoneella aikaansaadut tuotokset ovat tietysti riittävä syy olla tyytyväinen. Tämän li- säksi seikka, jolla on syvällinen merkitys ihmi- sille itselleen, on tieto siitä, että seuraa aikaan- sa. Ikäihminen, joka opiskelee tietotekniikkaa, voi syystäkin olla ylpeä itsestään. Hän viestii itselleen ja ympärilleen: en ole liian vanha op- pimaan, pysyn vireänä, olen kiinnostunut uu- sista asioista enkä syrjäydy.
Olavi Vainio ja Hilkka Ainasoja haluavat myös osata.
