Vaikea aika · DIGI

Raimo Paukku.

Karj alaiset siirrettiin taisteluj en

tieltä

muualle Suomeen. Se oli henkisesti

ja

fyysisesti raskas ja järkyttävä kokemus.

Kahden vuoden ajan karjalaiset evakot olivat koettaneet sopeutua elämään uudella paikkakunnalla, heidän saapumisensa syksyllä ^v.

1939 oli ollut järkyrys ^myös paikal-

Vaikea aika

liselle väestölle. Vei oman aikansa kahden erilaisen murteen ja _kult-

tuurin

omaavien väestöryhmien tottua olosuhteiden pakosta ^elä- mään yhdessä.

Nyt sota oli alkanut uudestaan.

Takaisinvallatut alueet herättivät toiveita pääsystä takaisin Karja- laan. Kotiinpaluu alkoi syksyllä v.

1941. Sita ennen siellä

oli

käyty katsomassa voiko sinne palata ja minkälaisessa kunnossa kotiseutu

oli.

Venäläiset

olivat

^kylväneet

Sakkolan pelloista

noin

15 pro- senttia. Asuinrakennuksista oli tuhoutunut 598

ja

vaurioitunut 191. Lähes ehjänä säilyneita oli

315.

Kotieläinrakennuksista oli

tuhoutunut

466

ja

vaurioitunut

189. Ehjänä oli säilynyt lgz.Muita rakennuksia tuhoutui 2257, vau- rioitui 207 ja vain 480 oli säilynyt.

Sakkolan 12 kansakoulusta säilyi kaksi. Lastenkoti

oli

myös ehjä.

Kirkko

ja

_{Pappila olivat} palaneet

kokonaan, samoin

^asemara-

kennukset

ja

suurimmat sillat.

Sähkölinj at laitteineen oli rikotfu.

Jälleenrakentamisella

oli

^edes-

sään tavattoman

suuri

tehtävä.

Kahden sodan aiheuttamat tuhot olivat ^suuret.

Sodan vielä jatkuessa sotakun-

toiset

miehet

olivat

rintamalla.

Työnteko

jäi

vanhemmille mie- hille, työvelvollisille sotilaille, nai-

sille ja

lapsille. Jälleenrakenta- miseen ryhdyttiin kuitenkin niin tarmokkaasti kuin olosuhteet sal-

livat. Tarvikkeista

ja

työkaluista oli puutetta, ensimmäinen tehtävä ruokapulan helpottamiseksi oli vähäisen sadon korjaaminen ja

syyskylvcij en tekeminen.

Seu raavana työnä kunnostettiin

ja rakennettiin

välttämättömin määrä rakennuksia. Tehtiin ase-

velitaloja ja

parakkeja. Paluu- 4l

Ilmahälytys.

muuttajien lisääntyessä kansan-

huolto järjestettiin

uudelleen.

Koulupiirit uusittiin, koska monta

koulua oli

^palanut

_1a

^opetus

tapahtui muualla.

Kesäkuun alussa 1942 palan- neita oli2977 henkeä. Vuoden lop- puun mennessä lukum äärä nousi 4000:een. Seuraavana vuonna

paluu oli

lahes

loppuun

suori- tettu.

Vaikean elintarviketilanteen ta-

kia pellot oli

saatava kylvöön mahdollisimman

pian.

Pahim-

milla

taistelupaikoilla ojat olivat

tukossa, piikkilankaesteitä

ja juoksuhautoja pelloilla. Pommi-

ja

kranaattikuoppia

oli

täytettävä ennen kylvöjä.

Maastosta löyryi aseita ja _räjäh- tämättömiä tykin ammuksia ^(suu- tareita).

Ne tekivät

työstä vaa- rallisen.

Työkaluista

oli paljon

tuhou-

tunut. Osa saatiin

korjattua.

Perustettiin koneosuuskuntia ja

hankittiin uusia

koneita. Työtä

riitti

kaikille. Vaikeuksista huoli- matta Karj ala pystyi tuottamaan elintarviklieita melkein yhta pal-

jon kuin

ennen sotaa. Sakkolan maatalouden pikaisesta elpymi- sestä kertovassa tilastossa v.

l9M

peltoala

oli

687 6 ha, siita rukiilla 472 ha, herneellä 37 ha, kauralla

891 ha, hernekauralla 8

^ha,

perunalla 162 ha, lantulla 3 ha ja muilla juurikasveilla 15 ha, kuitu- kasveilla 14 ha,öljykasveilla 4 ha.

Kesantona

oli

408

ha,

heinällä 3373 ha, peltolaitumena 678 ha.

Maatalous

oli

saavuttanut lahes sotaa edeltavän tason.

Sodassa tuhoutuneissa

ja

vau- rioituneissa rakennuksissa

riitti

korjaamista. V. 1943 alussa oli val- mistunut 50 asuinrakennusta, 56

karjarakennusta

ja 74

muuta rakennusta.

Korjattuna oli ^4l

asuinrakennusta 37

^{karj ara-}

kennusta j a 45 muuta rakennusta.

Vuoden

rakennussuunnitelmiin sisältyi204 asuin-,203 karj a- ja305

muuta

rakennusta sekä

9

teol- lisuus - ja liikerakennusta. Aseveli- taloja saatiin Sakkolaan 5.3.l9M' mennessä 83.

Talvisodan syttyessä rajaa lä- hellä olevissa kylissä hevoset saa-

tiin

tuotua pois, muu karja am- muttiin navettoihin. Muualta saa-

tiin

osa karjasta tuotua mukana

vaikka olikin talvi. Nyt

paluu- muutt ajat joutuivat tuomaan kar-

jatr

mukanaan palatessaan Kar- jalaan.

Sikatalous

elpyi

nopeimmin.

Ensimmäiset Sakkolan ^porsaat Kiviniemen rautatiesilta.

Taipaleen joen silta.

42

lähtivät sisäsuomeen v. 1943. Seu-

raavana vuonna porsaista

oli ^jo

ylituotantoa.

Rintamalinjojen

läheisyys ja

Taipaleenlohkon

linnoitustyö- maa vaikuttivat. Liikenne

oli

vil-

kasta

rautatiellä

ja

maanteillä.

Sakkolan lentokenttä

oli

sotilas- käytössä.

Näistä aiheutui

asuk- kaille lisätöitä, mutta ne antoivat myös lisätuloja.

Vaikka

työnteko

oli

^raskasta,

henkinen

nälkä

Karjalassa kas- voi. Muualla Suomessa harrastus- toimintaa sotavuosina oli vähem- män, mutta Karjalassa harrastuk- silla kovan työnteon vastapainona

oli ^tarvetta.

Sakkolassa ^seura- kunta ja kristilliset yhdistykset jar-

jestivät

tilaisuuksia.

Eri

^jarjes-

töistä toimivat

suojeluskunta.

Lotat, Martat,

Maamiesseura, urheiluseurat, laulukuorot, soitto-

kunnat ja nuorisoseurat. 10 nuori- soseurasta

ainakin 3:lla on

toi- mintaa tänäkin ^päivänä.

Keväällä 194,/- pellot oli kylvetty

ja

elämä jatkui. Valmistauduttiin

perunan istutuksiin

^kunnes

eräänä aamun a rajalta alkoi kuu-

lua

tykkien yhtenäinen

jylinä

ja

taivaalle ilmestyivät

vihollisen pommikonelaivueet

kulkien

Su-

vannon yllä kohti

Kiviniemeä.

Maataistelukoneet lensivät mata-

lalla

ampuen

kyliä

kohden. Ti-

lanne oli ^vakava.

^Ihmisten

mielissä eli pelko: jos linjat pettä- vät, edessä on uusi evakkotaival.

Alkoi levoton odotus. Sitten saa-

pui lähetti, joka ilmoitti, että läh- töön on valmistauduttava. Tavarat

oli

pakattava, laatikoiden päälle

oli

laitettava nimilaput. Lehmiä

lähdettiin ajamaan

asemalle.

Autot tulisivat hakemaan ihmiset

ja

tavarat. Rajalta

alkoi

saapua muuttokuormia, ihmisten mielet olivat murheelliset. Taivaalla len- sivät lentokoneet, tykkien jylinä lähestyi. Lähtö

oli

edessä.

Tämä sukupolvi,

joka oli

^ko-

kenut lahjoitusma a-ajan, vapaus- sodan, raivannut

ja

rakentanut, kokenut Talvisodan

ja

evakossa- olon, palannut takaisin, korjannut sodan vaurioita, suorittanut mitta- van elämäntyön,

oli

nyt lähdössä uudelle evakkotielle. He joutuivat olosuhteiden pakosta taipumaan mutta eivät murtuneet.

(4. Aava: Kaunis Karjala Katosi) Suomi jäi vapaus kesti

Kaunis Karjala katosi

Raimo Paukku

kaikkien salaisuuksien avain on ruohossa vaapukkatöyrööllö

Edith Södergran

Edith

Pcicisky sen siiv et j alk o in asi kuljet unohdetusse puutarhassa kuukiv env alkeina öinri, kesön loputtomina uneliaina pciivinci.

Kannat lannistumatonta valoa hohtqv issa _i cisenisscisi,

punaisiin hiuksiisit'

olet sirotellut

j uh annusruusun terölehtiö kuin huolettomia, tuoksuvia perhosia.

Seison veden cicirellci varoen säikynämöstö sinua, kuulen, miten ruoho havahtaa

p ö ösky sen si iv en hi p aisust a.

Raivola kescikuussa 1996

Rina Yni

43