Tiedotustutkimus 1998·3 92
Kansainvälinen yleisötutkimus Lillehammerin olympiakisoista
Roel Puijk (ed.):
GLOBALSPOTLIGHTS ON LILLEHAMMER.
How the World viewed Norway during the 1994 Winter Olympics.
Luton: University of Luton Press.
1997.285 S.
NorJalaisen Roel PuiJkln toimitta- ma kirJa Lillehammerin talviolym- piakisoista käsittelee olympia- kisoJen uutisoint1a kahdeksassa maassa (NorJa, USA, Englanti, Skotlanti, Ranska, Italia, Liettua, ja Hollanti) Ja enty1sest1 NorJan ima- goa nä1ssa ma1ssa.
Isäntämaan imagoon vaikutta- vat Puijk1n mukaan kiSOJen järjes- telyJen onnistuminen, kiSOJen ilme, to1m1ttaJien välittämät kisa- JUtut Ja iSäntämaan urheilijoiden menestys. JärJestelyJen onnistumi- nen on Järjestäjien kannalta epä- kiitollmen alue, koska huom1o kiinnittyy järJestelyihin yleensä vain silloin, JOS jokin as1a e1 toimi suunnitellust1. Kisojen ilme, de- Sign, välittyy esimerkiksi maskot- tien ja kisapaikkoJen kautta. Ju- tuissa saattaa päällimmäiseksi ko- hota kisoJen kannalta epäolennal- nen as1a, Joka kuitenkin leviää toi- mittajapiireissä kulovalkean ta- voin. Esimerkiksi norJalaisjärjestä- jät mUistelivat ennen olympia- kiSOJa kauhulla Oslon MM-hiihto- jen 1982 uutisomt1a, JOSsa päiVI- teltiln ke1tetty1en kananmunien huikeita kisahmtoja.
Urheilijoiden menestystä tai menestymättömyyttä selitetään monesti kansallisilla pamotuksilla:
es1merkiksi yhdistetyssä norjalai- set ovat perinteisesti menestyneet hyvm. Olympiakisojen yhteydessä kansallisuuskysymys on jo KOK:n sääntöjen valossa (Oiymp1c Char- ter) problemaattinen. Toisaalta sa- notaan, että urheilijat edustavat itseään, eivät maataan. Mutta toi- saalta osanotto on mahdollista vain kansallisen olympiakomitean Ja kansallisten urheilujärjestöjen vai intajärjestel mät läp1käynei llä maittensa edustajilla Urheilijat
pukeutuvat kansallisiin edustus- asulhln, voittaJalle soitetaan kan- sallishymni ja kolmen parhaan ur- heilijan kansalliset l1put nostetaan salkoihin palkintoJenjakotilaisuu- dessa. Olympiakisat ovat näin ol- len VOimakkaasti kansakuntia pu- hutteleva tapahtuma.
Media muokkaa olympiakisOis- ta kuhunkin maahan h1eman eri- laisen paketin. Olympiakisojen ai- ne1sto1sta rakentuu yleisölle aina hyviä tarinoita, JOtka sisältävät konflikteJa, dramaattista kehitte- lyä konfliktin ratkaisuun, jännitys- tä puuttuvien tietojen vuoksi sekä mahdollisuuden osallistumiseen Ja 1dent1fikaatioon. Televisiolla on keskeinen rooli olymp1akiso1ssa, koska television avulla olympia- kisoJen jänn1tyksen kokem1nen ja juhl1mmen siirtyvät televisioruu- dusta olohuoneis1in.
G!oba/ Spotl1ghts on Lilleham- mer koostuu 11 luvusta, JOista kir- jan to1mittaja Roel Puijk on itse kirjoittanut kolme, mukaanlukien avausluvun ja loppuyhteenvedon.
Hän vastaa kirjan norjalaisnäkö- kulmasta, 1a lisäksi hän on tuo kir- jaan Joep DebeiJin kanssa hollanti- laisnäkökulman. Lauren Danner kirJoittaa amerikkalaisen median näkökulmasta, Hugh O'Donnell ja Raymond Boyle kirjoittavat britti- lehtien ja -television olympiauutis- ten pohjalta, Hugh O'Donnell kir- JOittaa lisäksi skottilehtien vällttä- mästä skottinäkökulmasta ja Nancy Morris, Raymond Boyle &
Kay Weaver kirjoittavat olympia- kiSOJen vaikutuksesta Norjan ima- goon Bntanniassa. Francoise Papa tarJoaa k~rjassa rankala1s-, Mia Fm- rud Di Tota italialais- Ja Vilija Gu- domene liettualaisnäkökulman.
Roel Puijk kirjoittaa itse Lille- hammerin olympiakisojen ennak- kojärjestelyistä Ja kisojen hakemi- sesta, norjalaisen median olym- piajutuista ja norjalaisten yleisestä m1elip1teestä kisoja kohtaan.
Nämä pohjatiedot antavat mielen- kimtoisen kontekstin Lauren Dan- nerin amerikkalaisnäkökulmaan, johon liittyy mm. mielenkiintoi- nen, tosin p1eni, etnografinen tut- kimus olympiakiSOJen seuraami- sesta kuudessa kotitaloudessa.
Dannenn käsityksen mukaan CBS- yhtiön valinnan seurauksena Nor- ja Ja norjalaiset esitettiin amerik-
kalaisille 1hmeen kauniina maana, JOnka asukkaat ovat ystävällisiä, urheilullisia ja olympiakisoista in- nostuneita ihmis1ä.
Etnografiseen tutkimukseen osallistuneet amerikkalaiset seura- sivat olympiakisoja televisiosta kolmesta syystä Ensinnäkin kyse on rituaalista Toiseksi korkeata- soiset kilpailut Ja suontukset kiin- nostavat. Kolmanneksi amerikka- laisia viehätti kansainvälinen goodwill, joka kisojen kautta välit- tyi. Vaikka tulosten yleistäm1sestä ei tässä yhteydessä voi puhua, voi- si kuvitella että seuraavalla tulok- sella olisi kantavuutta: Olympia- kisoJa seurataan television kautta, radiosta ja sanomalehdistä tarkas- tetaan pieniä yks1ty1skohtia, kuten tuloksia.
KOK:n saama kielteinen JUlki- suus NorJassa, erityisesti brittitoi- mittaJa Andrew Jenningsm kohu- tun The Lords of the Rings -kirjan synnyttämä kohu, tulee Puijkin osuudessa hyv1n esille. Puqk e1 unohda mainita KOK n puheen- JOhtajan Juan Antonio Sama- ranchin fasist1taustaa, seikka jolla entyisesti Norjassa on poikkeuk- sellisen suun merk1tys historiallis- ten syiden vuoksi. Tästä kertoo esimerkiksi Verdens Ganging mie- lipidetutkimuksesta kertovan JU- tun otsikko vuoden 1994 talvi- kisojen alla: "Samaranchista ei pi- detä Norjassa."
Norjan kylmyys herätti huomiota
Norjasta välitty1 karkeasti viiden- laisia viestejä kansainvälisille ur- heiluyleisöille. Norja esiteltiin kyl- mänä maana. Siellä asuu kuiten- kin lämminhenkisiä ihm1s1ä. Rau- han sanoma tuli myös jossa1n määrin esille mm. sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto Jaetaan vuosittain Norjassa. Norjan puh- das luonto sai huomiota, samo1n norjalaisten "vihreys" Ja luonnon kunnioitus. L1säks1 kisaJärJestelyJen onnistummen korosti stereotypi- aa, JOnka mukaan pohjoisessa asuu järJestyksen ihmisiä, mutta etelässä on vallalla "manJana "- mentaliteetti.
Toisaalta kirjan artikkeleista käy hyvin esille olympialähetyk-
erot en marssa. Esimerkiksi Ranskassa Ja Liettuassa rsäntämaa Noqa ei saanut Juurrkaan huomio-
uutrsornti keskittyr niin selvästi rtse urher!utapahtumiin.
PurJk löytää loppuyhteenvedos sa olympialähetysten katsomrses- ta neljä en laista perusmallia, jotka käytannössä varhtelevat usernkrn.
Ensunmärnen malli korostaa kan- sallista identrtioitumista. Maailma Jaetaan "merhin" Ja "muihrn··.
Ylersen urheilumallin mukaan olympralähetyksiä seuraavat ovat kmwostuneita itse huippu-urheilusta, sri- hen kuuluvista kauneu- desta, varmasta Ja kes ..
tavyydestä
Kolmas mallr tarJoaa mahdollrsuuden katsel- la murta ihmisrä, marta p kulttuureJa Tämä rnalli saa sijaa erityrsesti palkintOJenJakosere- morioiden arkana.
Tolsten katsomisella saattaa olla yhdrstävä f unktro _ ... katsojat ym- martävät kuuluvansa osaksi maapallon ko- konaisuutta
NelJännessä mallissa taqoutuu mahdollisuus katsella Ja tarkkarlla it- seäcnme. Tässä mallissa katsojat ottavat koko tapahtuman omakseen sillä tavalla kurn norJa- larset ottrvat Lilleham- merin kisat koko kan- san tapahtumaksi.
Avajaiset KOK:n nuottien mukaan
Puijkin toimittamaa kriJaa tekee mreli verrata De Moraqas Span Ja kumppaneiden Barcelonan 1992 kesakrsoista tekemään tutkrmuk- seen Television in the Olympics (1995). KirJOjen eroa kuvaa nn- nastus, että Espanjassa totuttiin sotilasjuntan aikana yksrpuolisiin totuuksirn (tässä tapauksessa olymprakisoista), kun taas demok- raattisessa Norjassa ymmärretään erilaisten näkökulmien, sanomi- sen vapauden, olevan rikkaus, ei rikka. NorJalaiskiqa tekee mieli ar- vottaa espanJala1skiqan edelle
huolimatta siitä, tai ehkä pikem- minkin sen vuoksi, että Puijkin kir- Jassa marta koskevia laadullisia tutkimustuloksia ei ole, onneksi, taulukoitu. Espanjalaistutkimuk- sessa tällarnen yhteismitallrsuuden kahlrtseva vaatimus näkyy. Vas- taavasti laadullisen noqalaistutkr- muksen rasitteeksi joku voi katsoa sen laadullrsten tutkimusten yler·
sen ongelman, että tuloksia on vaikea verrata keskenään. Mutta torsaalta Purjkin kirjassa artikkei1t ovatkin sitäkrn r"lrelenkirntoisem-
pia, antorsampra ja lukijaa palkit- sevia. Artikkelit toimivat rtsenäisr- nä tutkimuksir:a, mutta toimivat yhteisenä pakettinakin yhteismi- tallisuuden puuttumisesta huoli- Matta.
Espanjalaiskrrjassa tuodaan mm. esiir kisajärjestäjien Ja erityr- sesti kansarnvälisen olympiakomi- tean (KOK) näkökanta tai toive, että esimerkiksi avajaisjuhlallisuu- det tulisi selostaa tiukasti järjestä- Jien antaman käsrkrrjoituksen mu- kaisesti. Lillehamlr,er-krqassa brit- trläisen BBC:n lähetyksiä analysoi- neet Hugh O'Donnell Ja Raymond Boyle osoittavat osuvasti, millaisiin kumrnallisuuksiin tällainen vor JOhtaa. BBC:nurheilutoimittaja ta- kelteli lukiessaan ilmersesti järjes-
täjrltä saamaansa valmista käsikir- joitusta. Lisäksi käsikrrjoitusta lu- kiessaan hän tulkrsti avajaisten ta ..
pahtumia niin kum avajaisten suunnrttelrJat toivoivat, ei nun kuin hänestä itsestäär\ tai hänen maan- miehrstään mahdollrsestr tuntui.
Kurioisiteettina mainitsen lo- puksi Viinan yliopiston viestintä- tieteiden lartoksen apulaisprofes- sonn Vilija Gudonienen artikkelin.
Apularsprofessori esittelee mieles- tänr mielenkrintorsella ja trivirllä ta- valla Liettuan median historiaa ja kehitystä (vaikka tämä onkin kiqan varsinaisen teeman kannalta tarpeetonta rör.syilyä). Lukemise- nr karahti kurtenkin siinä vaiheessa, kun Gudoniene kirjoittaa Liettuan itsenäistymi- sen yhteydessä talou- dellisen riippumatto- muuden mallina ol- leen aluksi Suomen tai Unka11n järjestel- mät, mutta lopuksr esikuvaksi otettiin Ruotsin Ja Norpn it- senärsyys. Ensireak- tioni oli, että moinen epätarkkuus Ja tietä- mättömyys vesittää luottamuksen kyseis- tä kirjoittaJaa koh- taan. Mutta ehkä se srttenkin kertoo vain siitä mielikuvasta, jonka Neuvostoliiton media Suomesta kansalaisilleen rakensi: Ehkä Suo- mi oli tuossa diskurssissa osa itäis- tä blokkia, esimerkki siitä kuinka itäblokin maat vorvat olla rtse- näisiä ja menestyä taloudellisesti.
KALLE VIRTAPOHJA
