elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden

(1)

(2)

TYKKI2017-ohjelma

Ohjelman sisältö

1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA 2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA 3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS

4. YRITYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS

Ohjelmassa on seurattu alueiden toteutumista ja paikallisen

elinkeinoelämän mittareita sekä päivitetty tarvittavilta osin alueiden toteuttamisaikatauluja. Jyväskylän alueella työpaikka-alueiden

rakentaminen kaupan osalta on ollut vilkasta ja yritystonttien kysynnän kasvu kuvastaa vilkastumista myös teollisuuden ja muiden vastaavien alojen saralla.

Lisäksi ohjelmassa on tarkasteltu kahta

erityisteemaa: kaupan sijoittumista

ohjaavan maankäyttö- ja rakennuslain

muutosta sekä työpaikka-alueiden

saavutettavuutta.

(3)

TYKKI – työpaikka-alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet

• TYKKI-ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus- ja varastoalueiden sekä liike- ja toimistoalueiden toteutusta seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Tavoitteena ovat turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä kaavavaranto sekä edistää houkuttelevien työpaikka- ja yritysalueiden kehittymistä. Tonttivarannon tulee tarjota kilpailukykyisiä

toimintaympäristöjä Jyväskylästä uutta sijaintia hakeville yrityksille.

• Työpaikka-alueiden maankäytön toteuttamisohjelma toimii maankäytön elinkeinopoliittisena työkaluna, jossa tarkastellaan työpaikka- ja yritystoimintojen kokonaiskuvaa ja tulevia painopisteitä. Ohjelman tavoitteena on ennakoida työpaikka-

alueiden toteuttamiseen kohdistuvia investointeja, mikä parantaa alueiden toteutukseen osallistuvien tahojen

varautumista. Jyväskylän yleiskaavaa toteuttavana ohjelmana tavoitteena on toimivan yhdyskuntarakenteen luominen.

Ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, investointiohjelmille, maanhankinnalle, tontinluovutukselle sekä elinkeinomarkkinoinnille.

• Työpaikka-alueiden maankäytön toteutuksen ohjelmoinnin haasteena ovat rakentamisen pienet kokonaismäärät suhteessa asuinrakentamiseen sekä määrän riippuvuus suurista yksittäisistä hankkeista. Liike- ja toimistorakentamiseen sekä tuotanto- ja varastorakentamiseen liittyvät maankäytön tarpeet eroavat toisistaan huomattavasti, mutta myös näiden toimialojen sisällä tietyillä toiminnoilla voi olla erityistarpeita. Perusvarannon ylläpidon ohella erilaisiin tarpeisiin varautuminen edellyttää monipuolista kaavavarantoa sekä alueiden saattamista rakentamiskuntoon tarvittaessa nopeallakin aikataululla.

• Ohjelmaa päivitetään tarvittavilta osin vuosittain. Eri vuosina TYKKI-ohjelman yhteydessä käsitellään erityisteemoja.

Edellisessä ohjelmassa tämän vuoden ohjelman tavoitteeksi asetettiin tutkia ”tarkemmin liike- ja toimistorakentamisen varannon määrällistä ja laadullista riittävyyttä näillä alueilla sekä määritellä, missä määrin kaupungilla tulee olla omaa liike- ja toimistotilatonttivarantoa”.

(4)

Maankäytön toteuttamisohjelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Kymppi

^R

TYKKI

Asuminen ja palvelut Yrittäminen ja työpaikat

Palvelu- verkko

Alueiden toteutus ja tonttivaranto ASEMAKAAVOITUS

As mu

si vi si o

El ni ek ni o-

po li ti ki ka

Elinkeino- markkinointi

TARPEET yritykset asukkaat

rakennus-

liikkeet kiinteistö-

kehittäjät kiinteistö- sijoittajat

Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuin- ja työpaikka-alueiden

toteuttamisjärjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. TYKKI-ohjelma kattaa työpaikkarakentamisen ja Kymppi^R-ohjelma asuinrakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontin-

luovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa.

Uusien työpaikka-alueiden toteutusta ja ajoitusta peilataan suhteessa olemassa olevan ja muilta alueilta tulevan tonttitarjonnan monipuolisuuteen.

Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta

säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti.

Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen

yhteistyön tuloksena. TYKKI-ohjelman laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto - yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet, elinkeinoyksikkö sekä Jyväskylän Energia.

TYKKI osana maankäy tön toteuttamisohjelmaa

(5)

1. TILANNEKATSAUS JA SEURANTA

Rakentamisen & tonttivarannon

(6)

40000 45000 50000 55000 60000 65000 70000 75000 80000

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 Työpaikkaa

Työikäisten väestöennusteeseen perustuva nettomäärän kasvutarve

Väestöennusteeseen ja huoltosuhteen säilyttämiseen perustuva kasvutarve

Työpaikkakehitys 2000-2016 (vuodet 2015-2016 arvioitu)

Tilannekatsaus

VUOSI 2016

 Elinkeinoelämässä myönteistä virettä ja kasvu Jyväskylän seudulla on ollut selvästi koko maata ripeämpää

 Työpaikkojen määrä on kasvanut vuonna 2016.

 Työttömyys on laskenut, mutta pysyy edelleen melko korkealla tasolla.

 Kaupungin omistuksessa oleva yritystonttivaranto lisääntyi merkittävästi Jykes Kiinteistöiltä ostettujen tonttien myötä.

Lähde: (Keski-Suomen aikajana II/2017, Jyväskylän kaupungin tilastot)

(7)

Teollisuus- ja varastotonttien luovutus

Vuodesta 2014 alkaen teollisuustontteja on voinut myös vuokrata.

Tämän jälkeen luovutetuista tonteista yli puolet on alkuun vuokrattu.

Alkuvuonna 2017 teollisuus- ja varastotonttien kysyntä on selvästi kasvanut.

LUOVUTUS-

KERRAT PINTA-ALA ha

RAKENNUS-OIKEUS k-m²

2009 2 11 33 384

2010 4 1,1 4 627

2011 15 9,6 33 710

2012 2 0,7 3 332

2013 3 1,1 5 109

2014* 6 4,2 18 631

2015 11 4,9 20 892

2016 4 2,2 10 923

4/2017 4 2,2 11 104

Yhteensä 51 37,0 141 712

Keskimäärin per vuosi ≈ 6 kpl ≈ 4,3 ha ≈ 16 326 k-m2

* Vuodesta 2014 alkaen mukana myös vuokratontit

Luovutetut teollisuus- ja varastotontit vuosina 2009 - 2016

(8)

Rakentamisen tilastot

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 0

10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000

TEOLLISUUSRAKENNUKSET VARASTORAKENNUKSET LIIKERAKENNUKSET TOIMISTORAKENNUKSET k-m²

Vuonna 2016 liikerakentamisen määrä on huippuvuosien lukemissa. Seppälän Prisma-keskuksen lisäksi valmistui Palokan Lidl. Noin neljännes liikerakentamisen määrästä on liiketoimintapohjaisia asuntolatiloja, kuten tehostettua palveluasumista.

Teollisuus- ja varastorakentaminen pysyi edelleen melko vakiintuneella tasolla. Toimistotiloissa rakentamisen määrä oli edelleen hyvin alhainen. Uusia toimistotilahankkeita on kuitenkin käynnistymässä Kankaalle vuonna 2018.

(9)

2. KAAVOITUS JA TONTTITARJONTA

Työpaikka-alueiden

(10)

Teollisuus- ja varastorakentaminen tavoite

keskimäärin 10 ha uutta asemakaavoitettua teollisuusmaata

Tavoitteen toteutuminen v. 2016

Keskimääräinen asemakaavoitetun uuden teollisuustonttimaan määrä ylittyi, vaikka valmistuneissa asemakaavoissa ei juurikaan lisättyä teollisuustonttimaata.

Tavoitteen toteutuminen v. 2017

Tänä vuonna keskimääräiseen tavoitteeseen päästään, mikäli uutta teollisuusmaata kaavoitetaan noin 38 hehtaarin verran.

Tähän päästään Itäisen Palokärjen asemakaavan valmistumisella.

Ajanjakso 2017 – 2020:

Itäisen Palokärjen uusi teollisuustonttivarantoa (n. 50 ha) kattaa ajanjaksolle asetetun tavoitteen. Lisäksi uutta varantoa on suunnitteilla mm. Kauramäkeen, Tikkakoskelle, Kanavuoren alueelle ja Hämeenlahteen.

(11)

Kaupungin yritystontit

Vuoden 2017 alussa kaupungilla on

markkinoinnissa teollisuus- ja varastotontteja yhteensä 35 kappaletta.

Teollisuus- ja varastotonttien

kokonaismäärä on noin 26 ha, mikä vastaa neljän vuoden keskimääräistä tontinluovutusmäärää.

Luvuissa ei ole mukana varattuja tontteja.

Eniten vapaita tontteja on tarjolla Seppälänkankaalla (20 ha) ja Nuutissa (5 ha).

Vuodelle 2018 uutta tarjontaa on odotettavissa Eteläportin (Kauramäen) alueelle sekä Tikkakoskelle (asetehtaan alue).

Toimisto- ja liiketilatyyppiselle rakentamiselle vapaita tontteja on Ylistönmäellä ja Kirrissä.

Tilanne vuoden

2017 alussa

(12)

Työpaikka-alueiden ajoitus

Läntisen Palokärjen alueella kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu. Lisäksi tiedossa on tasoitukseen liittyviä kustannuksia.

Vuonna 2018 suunnitellaan rakennettavaksi Kauramäen yritysalue sekä joko Tikkakosken asetehtaan alue tai Hämeenlahden Tousalanmutka.

Vuonna 2019 tarkoituksena on avata Itäinen Palokärki

pohjoisista osista.

(13)

3. KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS

Erityisteemat

(14)

Kaupan sijainnin ohjaus

Kaupan sisäiseen sijaintilogiikkaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten liikenneyhteydet ja koettu saavutettavuus, muiden kaupallisten palveluiden läheisyys, kaupan laatu ja sijaintikustannukset.

Kaupan sijainnin ohjauksella pyritään

hillitsemään uusien kaupallisten yksiköiden haitallisia vaikutuksia. Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on näkynyt kaupallisten

toimintojen sijoittumisessa yhdyskuntarakenteen reuna-alueille hyvien henkilöautoyhteyksien varaan.

Kaupan sijainnin ohjauksen lainsäädäntö koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä muttei

kuitenkaan tukkukauppaa. Sijainnin ohjauksen periaatteet tulevat maankäyttö- ja

rakennuslaista, joka uudistui näiltä osin toukokuussa 2017.

(15)

Lakimuutokset

voimaan 1.5.2017

1) suuryksikön pinta-alarajaa nousee 2000 kerrosalaneliömetristä 4000 neliömetriin (71 a §)

2) maakuntakaavojen vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus poistuu keskustatoimintojen alueilla (71 b §)

3) velvoite ottaa huomioon kaupan laatu perusteena sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistuu ja tilalle tulee kaupan palveluiden saavutettavuus (71 c §)

4) tarkennus, jonka mukaan asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan

laatua ja kokoa, poistuu (71 e §)

(16)

Kaupan koon ohjaus

Lakimuutoksessa suuryksikköraja muuttui 2000 k-m

²

:stä 4000 k-m

²

:iin, jolloin suurin osa kaupan nykyisistä yksiköistä putoaa sääntelyn piiristä.

Lakimuutoksen jälkeenkin rajan alla jäävät yksittäiset yksiköt voivat

yhdessä muodostaa yli 4000 kerrosalaneliömetrin myymäläkeskittymän, joita sääntely edelleen koskee.

Asemakaavassa voidaan kuitenkin edelleen ohjata kaupan kokoa, mikäli kaupan saavutettavuuden tai toimivan kilpailun edellytysten turvaaminen sitä edellyttää.

Saavutettavuuden merkitys korostuu erityisesti päivittäistavarakaupassa.

Aiempien tutkimusten mukaan 34 suurimmalla kaupunkiseuduilla asuvista yli 80 % asuu enintään yhden kilometrin matkan päässä lähimmästä

päivittäistavarakaupasta.

(17)

Kaupan toimialojen ohjaus

Aiemmin kaupan laatua (toimialaa) käytettiin perusteena sijoittaa vähittäiskaupan

suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle.

Lakimuutoksen myötä perusteena kaupan laatu on korvattu saavutettavuudella.

Kaupan ensisijaisena sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue. Lakimuutoksen tavoite on, että kaupan laatua koskevia määräyksiä ei enää käytetä.

Toisaalta jatkossakin kaavojen tai

vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien sisältövaatimusten täyttymiseksi on tarpeen käyttää kaupan laatua koskevia määräyksiä.

(18)

Merkittävin vaikutus on suuryksikön pinta-alarajan nostolla. Muutoksen jälkeen kaupan erityinen sijainnin ohjaus koskee jatkossa pääasiassa kauppakeskuksia ja hypermarketteja sekä jossain määrin tilaa vaativaa kauppaa. Toisaalta pääosa keskustahakuisesta erikoiskaupasta ja

päivittäistavarakaupasta jää erityissääntelyn ulkopuolelle.

Kaupungilla jatkossakin mahdollisuus ohjata kaupallisen palveluverkon rakennetta, mutta muutoksen lisäävät suunnittelun tarve

asemakaavatasolla. Tosin Jyväskylässä on arvioitu asemakaavojen kaupallisia vaikutuksia melko kattavasti jo nykytilanteessa. Jatkossa ratkaisevaa on, miten kielteisiä vaikutuksia hillitään kaavoituksen kautta.

Muutokset vähentävät yksittäisissä tapauksissa teknisluonteisista syistä tehtävien

kaavamuutosten tarvetta.

Lähde: Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

(19)

4. YRITYSALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS

Erityisteemat

(20)

Saavutettavuus

Saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä fyysisenä saavutettavuutena että koettuna

saavutettavuutena. Fyysinen saavutettavuus voi tarkoittaa etäisyytenä linnuntietä, matkaa tai matkaan käytettävää aikaa. Koettuun saavutettavuuteen vaikuttaa muun muassa reitin suoruus ja sujuvuus sekä ympärillä olevat toiminnot. Molemmissa tulee huomioida saavutettavuus eri

kulkumuodoilla – niin jalan, pyörällä, julkisilla kuin henkilöautolla.

Eri toimialoille saavutettavuus merkitsee erilaisia asioita. Kaupalle kysymys on kuluttaja- asiakkaista ja työvoimavaltaiselle toimistoalalle työntekijöistä, kun taas tuotannolliselle toiminnalle tärkeitä voivat olla yhteydet valtakunnallisille väylille tai yhteiskumppanit.

Lisäksi valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa työpaikka-alueiden alueiden tulisi olla kestävillä liikkumismuodoilla saavutettavissa.

(21)

Nuutti Heinämäki Sulunperä

Ruokosaari Kirri Eteläportti

Seppälänkangas Hämeenlahti

Jyskänlaakso

Ylistönmäki Keljonkeskus

Rautpohja-Savela Seppälä

Kangas-Tourula Lutakko

0,9 2,9 4,9 6,9 8,9

Arvioitu matka-aika lähimmälle pääliikenneväylälle

(vt 4, 9 tai 18)

3 min 5 min 7 min 9 min

Saavutettavuus pääliikenneväyliltä

Jyväskylän keskustaajamassa sijaitsevat yritysalueet ovat matka-ajoiltaan erittäin hyvin saavutettavissa pääliikenneväyliltä. Alueita sijaitsee melko runsaasti aivan valtaväylien vieressä. Toisaalta pääpaino uudessa tarjonnassa on Seppälänkankaalla.

Osassa alueista liikenteen ajoittainen ruuhkaisuus sekä kulku alueelle esimerkiksi asuinalueen läpi voivat

heikentää koettua saavutettavuutta.

(22)

Saavutettavuus keskustasta

Nuutti Heinämäki

Sulunperä

Ruokosaari Kirri

Eteläportti Seppälänkangas Hämeenlahti

Jyskänlaakso Ylistönmäki

Keljonkeskus Rautpohja-Savela

Seppälä Kangas-Tourula

Lutakko

2,9 4,9 6,9 8,9 10,9 12,9

Arvioitu matka-aika Jyväskylän keskustaan

3 min 5 min 7 min 9 min 11 min 13 min

Keskustan saavutettavuudessa on

enemmän vaihtelua eri yritysalueittain kuin saavutettavuudessa pääliikenneväyliltä.

(23)

Saavutettavuus kestävästi

Yritysalueiden saavutettavuuden arvioinnissa tarkasteltiin myös, kuinka hyvin saavutettavissa ne ovat kestävillä kulkumuodoilla.

Kolme tarkastelukriteeriä olivat:

1) alueen sijoittuminen suhteessa Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kestävän liikkumisen vyöhykkeille

2) alueesta 2 kilometrin säteellä olevien asukkaiden määrä 3) alueesta 2 säteellä olevien työpaikkojen määrä.

Viereisessä listassa alueet on jaettu arvioinnin perusteella järjestykseen sen perusteella, kuinka hyvin alueet ovat saavutettavissa kestävillä liikkumismuodoilla.

Keskustaa lähellä olevat alueet sekä aluekeskukset ovat kestävin kulkumuodoin hyvin saavutettavissa. Kestävän

liikkumisen kannalta heikoimmin menestyvät kauempana asuin- ja työpaikka-alueista sijaitsevat alueet kuten Nuutti, Ruokosaari ja Kirri. Toisaalta kehittyvien alueiden kestävä saavutettavuus paranee tulevaisuudessa, kun alueen läheisyyteen tulee lisää asukkaita ja työpaikkoja.