Omatunto kohtaa Tšetšenian
Jukka Mallinen
Åsne Seierstad: Groznyin enkelit.
Suom. Päivi Kivelä. WSOY 2008.
Tunnettu kansainvälinen toimit- taja Åsne Seierstad on tehnyt re- portaasikirjan asiasta, joka tuntuu jo menettäneen ajankohtaisuuten- sa, nimittäin Tšetšeniasta ja siellä muhivan konfliktin nykyvaihees- ta. Tartuin teokseen vähän epäil- len, onhan hän saanut kyseenalais- takin mainetta kohukirjallaan ka- bulilaisesta kirjakauppiaasta. En- nakkoluuloni joutuivat häpeään:
tämä silminnäkijän todistajanlau- sunto todella pysäytti.
Tšetšenia on kadonnut maail- man uutisotsikoista. Nyt Seierstad repii vaikenemisen rikki ja näyttää laajalla ja vastaansanomattomalla aineistollaan, että likainen sota ja väestön suuret kärsimykset ovat yhä arkipäivää Pohjois-Kaukasiassa.
Seierstad matkusteli Tšetšeniassa pääasiassa salaa ensimmäisen so- dan aikana ja uudestaan parina vii- me vuonna. Tunnelma on pelotta- va – kukaan ei voi olla varma hen- gestään. Kuolemanpartiot uhkaa- vat kaikkia, joita epäillään syystä tai syyttä nykyhallinnon vastustajiksi.
Seierstad livahtaa salaa tapaa- maan perhettä, josta kaikki mie- het ovat kadonneet. Perhettä epäil- lään nykyhallinnon vastustajiksi eli
”terroristeiksi”. Naiset viettävät lo- puttoman murheensa kanssa varjo- elämää suljettujen ovien takana ko- ko kylän kavahtamina ja pelkäämi- nä, odottaen milloin heitäkin tul- laan hakemana yöhön ja usvaan.
Rankaisemattomuuden ja raa’an väkivallan oloissa tšetšeenit ovat
vapaata riistaa, jota kidnapataan, kidutetaan, murhataan ja heite- tään pelotukseksi katuvierille. Jär- jestelmään kuuluvat myös salai- set vankilat ja kidutuskeskukset.
Venäjän ruhjova politiikka on muuttanut maan käytännöt niin julmiksi, että mielisairaudet ovat hyvin yleisiä. Tšetšenian väestös- tä on sodassa kuollut jopa 20 pro- senttia. Lapset ovat menettäneet kaiken, lukutaidon ja vanhempan- sa. He ovat villiintyneet ja jääneet kaduille.
Mutta laittomuuden keskellä- kin ihmiset yrittävät ylläpitää elä- mää. Seierstad tapaa sinnikkään tšetšeenimatriarkka Malikan, joka yrittää pitää lastenkotia katulapsil- le. Byrokraattisten esteiden ja häi- käilemättömien lahjustenkiskojien kiusaamana tämä rohkea nainen onnistuu pelastamaan lapsia ka- dulta pyrkien antamaan heille ko- din turvan ja harmonian. Monella näistä lapsista on vaikeita psyykki- siä ongelmia pelottavien sotakoke- musten jäljiltä.
Vanhalta isoäidiltä toimittaja taltioi vaikuttavan ja katkeran ker- tomuksen tšetšeenikansan pak- kosiirrosta Keski-Aasiaan talvella vuonna 1944. Tämä kärsimysten tien kuvaus luo syvää perspektiiviä nykyisiin julmiin ristiriitoihin.
Myös venäläiset kärsivät sodas- ta. Seierstad haastattelee venäläistä äitiä, joka hakee kotiin sodassa so- keutuneen ja sotilassairaalaan hy- lätyn poikansa. Näistä miinojen uhreiksi joutuvista poikasista ar- meija käyttää kyynistä nimitystä
“kertakäyttösotilas”.
Hän tapaa moskovalaisperheen, jonka poika istuu vankilassa hyö- kättyään skinien joukossa kadul- la kaukasialaisen kimppuun. Ta- vallisen venäläisen hätä ja avutto-
muus pojastaan oikeuslaitoksen ja vankilan korruption, vihan ja ra- sismin kierteen keskellä on vaikut- tavaa. Myös katkeran negatiivinen aatepuuro kadunmiehen mielessä panee ajattelemaan.
Vallan hyytävät realiteetit tule- vat käsinkosketeltaviksi, kun toi- mittaja onnistuu tapaamaan Krem- lin Tšetšeniaan asettaman nukke- hallitsijan ja sotalordin Ramzan Kadyrovin. Muurien takana tämä sodasta miljardeja ryöväävä itä- mainen despootti pitää tuhannen ja yhden yön hovia; lemmikkei- nään muun muassa leijonia.
Seierstadin toimintapa muis- tuttaa suuresti Anna Politkovska- jaa: Annan tapaan hänkin nojaa naisten verkostoihin. Rohkeat nai- set vievät häntä henkensä kaupal- la salaisiin tapaamisiin. Hän näkee, miten he yrittävät pitää yhteisöä ja normaalia elämää pystyssä, varjel- la lapsiaan, poikiaan ja miehiään – usein turhaan.
Seierstad kuvaa sisältäpäin nais- ten maailmaa ja heidän sankaruut- taan. Miehet, heidän tyly histori- ansa ja maailmansa, näkyvät ulkoa päin – heille jää aseiden, terrorite- kojen ja propagandan mustavalkoi- nen kieli. Jos Politkovskaja pääsee- kin ehkä syvemmälle yhteisöön, niin Seierstad osaa kuvailla länsi- maiselle lukijalle tuhon ilmapiirin jopa ilmaisuvoimaisemmin.
Vanha mies esittää Seiersta- dille ja lännelle syytöksen: ”Olet- te pakottaneet meille muslimiyh- teiskunnan.” Tšetšeenit ovat perin- teisesti individualisteja ja sufeja.
1900-luvun mittaan heidän yhtei- sönsä muuttui varsin maallistu- neeksi.
Mutta nyt, kun maallinen kan- sallinen vapausliike on murskattu, heille on jäänyt vain Allah, funda-
mentalismi, joka kestää paratiisin nimeen minkälaisen terrorin ta- hansa. Siksi hyvin konservatiivi- nen islam alkaa nykyään olla lähes vallitseva Tšetšeniassa.
Nyky-yhteiskunnan instituu tiot ovat hajonneet ruhjovan politiikan seurauksena. Niiden tilalle ovat tulleet perinteiset klaanit eli teipit, jotka ovat jääneet ihmisille ainoak- si turvaksi.
Ramzan Kadyrov on kerännyt paljon entisiä sissejä joukkoihin- sa. Niinpä hän pystyy kääntämään aseet myös Venäjää vastaan. Kreml on tosiasiassa menettänyt kontrol- lin Tšetšeniassa ja Pohjois-Kauka- siassa. Tänään puhutaan paljon sen afganisaatiosta.
Kaikkiaan Seierstadin kirja on vaikuttava hätähuuto – mistä vai- kenemme? Maailman omatun- to voi vielä joutua kohtaamaan Tšetšenian.
Kirjoittaja on venäläisen nykykirjal- lisuuden kääntäjä ja Suomen Penin puheenjohtaja.
