• Ei tuloksia

A Study on Gross Job Flows in Finland: The Importance of Employees' Characteristics

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "A Study on Gross Job Flows in Finland: The Importance of Employees' Characteristics"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2000-687 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Kansantaloustieteen laitos

Tekijä-Författare-Author

Böckerman, Petri

Työn nimi-Arbetets titel-Title

A Study on Gross Job Flows in Finland: The Importance of Employees' Characteristics

Oppiaine-Läroämne-Subject

Kansantaloustiede

Työn laji-Arbetets art-Level

Lisensiaatintyö

Aika-Datum-Month and year

2000-10-02

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

111

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan bruttovirtoja Suomen työmarkkinoilla. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa luodaan laaja katsaus olemassaolevaan kirjallisuuteen. Tutkimuksen empiirisessä osassa tarkastellaan bruttovirtojen tasoa ja kehitystä koulutus- ja työkokemusryhmittäin Suomessa, koska työvoiman heterogeenisuutta ei ole juurikaan huomioitu aiemmassa kirjallisuudessa. Bruttovirtoja tutkitaan käyttäen yritystasoista paneeliaineistoa, joka perustuu työssäkäyntitilastoon. Aineisto kattaa neljä Suomen kansantalouden päätoimialaa; teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja kokonaisuuden, joka koostuu liike-elämän palveluista.

Tulosten mukaan bruttovirrat ovat suuria suhteessa työllisyyden nettomuutoksiin. Työpaikkojen syntymisaste on ollut korkeampi korkeimmin koulutetuille verrattuna ainoastaan peruskoulutuksen hankkineisiin työntekijöihin teollisuudessa. Työpaikkojen rakenteellinen syntymiaste on ollut myös korkeampi nuorille työntekijöille verrattuna ikääntyneisiin työntekijöihin. Lisäksi korkeimmin koulutettujen todennäköisyys menettää työpaikkansa oli huomattavasti alhaisempi laman aikana. Tulokset antavatkin tukea näkemykselle, jonka mukaan heikoimmin koulutetut ja nuoret työntekijät kantoivat suurimman taakan rakennemuutoksesta laman aikana.

1990-luvun syvän laman aikana työpaikkojen syntymisasteessa tapahtui huomattavaa alenemista. Työpaikkojen vaihtuvuusaste ei ole siten käyttäytynyt selkeän vastasyklisesti Suomessa. Työpaikkojen ylimääräinen vaihtuvuusaste sitävastoin aleni laman aikana tutkimuksen kaikissa koulutus- ja työkokemusryhmissä. Havainto tarkoittaa sitä, että laman aikana samanaikainen työpaikkojen syntyminen ja häviäminen (eli työpanoksen sopeuttaminen heterogeenisuus yritystasolla) aleni, joten "rakennemuutos" hidastui taloudellisen taantuman aikana.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords lama - vaikutukset - työpaikat työpaikkavirrat

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Lama ja sen jälkeinen politiikka ei ol- lut vain kansantulon laskua ja julkisten menojen leikkaamis- ta, se oli myös ja ehkä ennen kaikkea maata hallitsevan elii- tin

Berelson tulkitsee tulosta niin, että kyse ei ole ollenkaan siitä, että työttömillä onenemmän aikaa kuin työssä olevilla käydä kirjastossa(kin), vaan on kyse siitä,

Aikaisemman kotimaisen tutkimuksen mukaan 1990-luvun taloudellisen laman aikana kansa- laisten enemmistö suhtautui kriittisesti kun- nallisista hyvinvointipalveluista

Tässä ensimmäisessä numerossa Peter Golding ja Sue Middleton kirjoittavat miten lehdistö käsitte- lee kysymystä hyvinvointivaltiosta taloudellisen laman aikana,

Kun edellisen neljän vuoden aikana oli tilastoitu yhteensä vain neljä siirtolaista,18 lisäsi lähtijöiden määrää taloudellisen laman ohella todennäköisesti

Aikaisemman työttömyystutki- muksen perusteella tiedetään, että työttömyys on yhteydessä henkisen hyvinvoinnin alentumiseen, syrjäy- tymisriskin kohoamiseen ja yksilöi-

Ero työntekijöiden ja työpaikkojen vaihtu- vuuden välillä on siinä, että työpaikkojen vaih- tuvuus kuvaa toimipaikoilla olevien vakanssien kokonaismuutosta (kasvua

Alue-erojen alhaisin taso saavutet- tiin keskihajonnalla mitaten 1990-luvun alun la- massa, koska työpaikkojen syntymisaste aleni suhteellisen tasaisesti laman aikana