"Kyseessä ei ole haltuunotto vaan yhteenliittymä": Yrityskaupan mediajulkisuus viestinnän kaksoisfunktion teorian mukaisesti analysoituna

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Viestinnän laitos

Tekijä-Författare-Author

Rinne, Reijo

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Kyseessä ei ole haltuunotto vaan yhteenliittymä": Yrityskaupan mediajulkisuus viestinnän kaksoisfunktion teorian mukaisesti analysoituna

Oppiaine-Läroämne-Subject

Viestintä

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2004-04-05

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

67

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Yrityskauppa muodostaa tämän työn lähtöajatuksena strategisen epäjatkuvuuskohdan, jossa yksi yrityksen sidosryhmistä muuttuu toiseksi. Tämä äkillinen muutos aiheuttaa yrityksen muissa sidosryhmissä suurta tiedon tarvetta. Tätä tarvitsemaansa tietoa sidosryhmät käyttävät

epävarmuuden vähentämiseen ja kuvan muodostamiseen uudesta yrityksestä.

Epäjatkuvuuskohta on kaaosteoreettinen bifurkaatiopiste, jonka jälkeistä viestintää analysoidaan tässä työssä viestinnän kaksoisfunktion teorian, toisaalta kohti uusia bifurkaatiopisteitä ja kaaoksen reunaa vievän dissipatiivisen viestinnän ja toisaalta toiminnan diversiteettiä vähentävän integroivan viestinnän käsitteiden avulla.

Tässä työssä tutkittiin neljän lehden (Warkauden Lehti, Kauppalehti, Talouselämä ja Tekniikka&Talous) kirjoittamia artikkeleita vuonna 1995 tehdystä yrityskaupasta, jossa Ahlström-konserni myi Pyropower-yksikkönsä Foster Wheeler Inc´lle. Työn perusoletus oli, että yrityskaupan jälkeen yrityksen johdon tekemä ja tavoittelema viestintä on viestinnän kaksoisfunktion teorian mukaisesti integroivaa, epäjärjestyksen ja epävarmuuden vähenemiseen ja jatkuvuuden tunteen lisäämiseen tähtäävää. Koska integroivan ja dissipatiivisen viestinnän käsitteitä ei ole Suomessa aikaisemmin operationalisoitu, näiden käsitteiden osamääreille laadittiin määritelmät. Jotta tutkimuksen luotettavuutta saatiin parannettua, työn toisena materiaalina käytettiin neljän yritysjohtajan teemahaastatteluja, joiden avulla saatiin aikaan aineistotriangulaatio.

Tämän työn perusteella lehtien kirjoittelussa tapahtuu bifurkaatiopisteen jälkeen määrällinen muutos siten, että lehdet julkaisevat paljon suuria ja tärkeitä artikkeleita. Viestinnän kaksoisfunktion teoria saa tukea siten, että artikkelit ovat pääosin integroivia, mutta eivät yksinomaisesti, sillä myös yrityksen johto esiintyy osin dissipatiivisesti. Paikallisen Warkauden Lehden ja valtakunnalisten lehtien, erityisesti Kauppalehden, kirjoittelun välillä on selvä ero, sillä paikallislehti integroi, Kauppalehti kirjoittaa selvästi dissipatiivisemmin.

Yritysjohto valmistautuu yrityskaupasta tiedottamiseen huolellisesti ja oletuksen mukaisesti integroivat viestit on suunnattu erityisesti henkilöstölle. Sen sijaan muille sidosryhmille kuten asiakkaille, rahoittajille, alihankkijoille, valtiovallalle tehtyyn tiedotukseen, sen suunnitteluun ja toteutukseen tämä työ ei anna selkeää vastausta.

Työn metakysymyksenä oleva viestinnän kaksoisfunktion teorian soveltaminen on tämänkaltaisiin organisaatioviestinnän tutkimuskohteisiin tämän työn perusteella hedelmällistä. Tulevaisuudessa viestinnän kaksoisfunktion teoriaan nojautuvissa tutkimuksissa on syytä nähdä lisävaivaa käsitteiden operationalisoimiseen.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords viestinnän kaksoisfunktio bifurkaatio

organisaatioviestintä yrityskauppa

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information