Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki
ID 2004-2900 Tiedekunta-Fakultet-FacultyValtiotieteellinen tiedekunta
Laitos-Institution-Department
Viestinnän laitos
Tekijä-Författare-Author
Pelli-Vauhkonen, Katri
Työn nimi-Arbetets titel-Title
"Koulutus ei mene koskaan hukkaan": Nuorisotyöttömyyden diskurssit aluelehdissä
Oppiaine-Läroämne-Subject
Viestintä
Työn laji-Arbetets art-Level
Pro gradu
Aika-Datum-Month and year
2004-09-20
Sivumäärä-Sidantal-Number of pages
91 + 2
Tiivistelmä-Referat-Abstract
Tutkimukseni on diskurssianalyysi nuorisotyöttömyydestä aluelehdistössä. Joukkoviestimet ovat nykyään tärkein paikka, jossa julkista ja poliittista keskustelua käydään. Tässä julkisuudessa esitetyt todellisuuden representaatiot ovat kuitenkin sosiaalisesti rakentuneita ja merkittävä osa yhteiskunnan ideologisista kamppailuista käydään median teksteissä. Nuorisotyöttömyys on nyky-Suomessa merkittävä yhteiskunnallinen ongelma ja poliittisten toimenpiteiden kohde, joten ei ole yhdentekevää, kuinka aihetta mediassa käsitellään.
Tutkimuskysymykseni on kaksiosainen: tutkin ensinnäkin sitä, minkälainen kuva nuorten työttömyydestä aluelehdissä rakentuu ja toiseksi mitä tämä kuva nuorisotyöttömyydestä kertoo suomalaisesta yhteiskunnasta. Aineistoni koostuu kuuden alueellisen päälehden (Aamulehti, Kaleva, Keskisuomalainen, Hufvudstadsbladet, Karjalainen ja Lapin Kansa) nuorisotyöttömyyttä käsitelleistä kirjoituksista ajalta 1.1.2000 – 30.9.2003.
Juttuja on yhteensä 55 kappaletta, joista 45 on uutisia ja 10 pääkirjoituksia tai kolumneja.
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys on Norman Fairclough’n kriittinen diskurssiteoria ja tähän perustuva analyysimalli. Teorian kannalta keskeistä on ajatus dialektisesta suhteesta yksittäisten tapahtumien (mikrotaso) ja suhteellisen pysyvien sosiaalisten rakenteiden (makrotaso) välillä. Tämä suhde tekee mahdolliseksi ja sosiologisesti kiinnostavaksi tutkia sosiaalista ja institutionaalista muutosta yksittäisten tekstien analyysin avulla.
Analyysini tulos on, että nuorisotyöttömyyttä rakennettiin aluelehdistössä viiden diskurssin kautta. Diskurssit olen nimennyt tilasto-, suhdanne-, holhous-, kiltti koululainen ja laiska lorvailija -diskursseiksi. Näistä tilastodiskurssi ja holhousdiskurssi olivat hegemonisia siinä mielessä, että aineiston teksti oli aina jomman kumman läpäisemää. Tilastodiskurssissa nuorisotyöttömyys käsitettiin tilastolliseksi ilmiöksi ja
holhousdiskurssissa nuoret työttömät kuvattiin holhouksen tarpeessa oleviksi toimenpiteiden kohteiksi. Diskurssien takaa on luettavissa työn merkitystä korostava markkinakurin yhteiskunta ja arvomaailma, jossa ongelmat yksilöllistetään ja asetetaan ihmisten itsensä vastuulle. Tämä on ristiriitaista sinänsä, että nuoret työttömät määrittyvät olosuhteiden uhriksi tilanteeseen, jolle he eivät itse voi mitään, mutta josta ovat kuitenkin täysin vastuussa.
Tärkeimmät työssä käyttämäni lähteet ovat Norman Fairclough’n tekstejä, esim. Language and Power (1989), Critical Discourse Analysis (1995) ja Miten media puhuu (1997).
Avainsanat-Nyckelord-Keywords kriittinen diskurssiteoria diskurssianalyysi nuorisotyöttömyys mediatutkimus
sosiaalinen konstruktionismi
Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited
Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information
