Jonna Takala
Asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien
palveluasumisyksikössä henkilökunnan näkökulmasta
Opinnäytetyö Kevät 2021
SeAMK sosiaali- ja terveysala
Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma (AMK)
SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU
Opinnäytetyön tiivistelmä
1Koulutusyksikkö: Sosiaali- ja terveysala Tutkinto-ohjelma: Sairaanhoitaja (AMK) Tekijä: Jonna Takala
Työn nimi: Asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisyksikössä henkilökunnan näkökulmasta
Ohjaaja: Tanja Hautala TtM, Lehtori
Vuosi: 2021 Sivumäärä: 42 Liitteiden lukumäärä: 2
Tämän opinnäytetyön aiheena on asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteutuminen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisyksikössä henkilökunnan näkökulmasta.
Henkilökunnalle kohdistettujen kyselylomakkeiden avulla tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko asukkaiden itsemääräämisoikeus henkilökunnan näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsitys itsemääräämisoikeudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa asumisyksikölle tietoa, millä eri tavoilla asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu ja pohtia keinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Itsemääräämisoikeuden toteutumista verrattiin lakipykäliin ja aiempaan tietoon aiheesta.
Opinnäytetyön laadullisessa osuudessa pyrittiin selvittämään palveluasumisyksikön henkilökunnan näkökulmaa siihen, millä eri tavoilla asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu ja miten se näyttäytyy arjessa. Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva yksikkö on mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisyksikkö, jossa suurimmalla osalla asukkaista päädiagnoosina on skitsofrenia. Aineisto kerättiin laadullisella, avoimia kysymyksiä sisältävällä sähköisellä Webropol-kyselyllä ja linkki kyselyyn lähetettiin yksikön henkilökunnalle sähköpostitse. Kyselyyn vastasi seitsemän henkilöä. Kysely sisälsi 12 avointa kysymystä.
Vastaukset analysoitiin teemoittelemalla.
Palveluasumisyksikön henkilökunta huomioi työssään asukkaan itsemääräämisoikeuden ja ymmärretään, että asukas on oikeutettu päättämään itsenäisesti omista asioistaan. Asukkaat voivat elää yksikössä omannäköistä elämää, mutta henkilökunta ohjaa tarvittaessa. Asukkaat voivat liikkua vapaasti, tavata läheisiään sekä määrätä itsestään. Halutessaan asukkaat saavat oman rauhan ja yksityisyyden, mutta esimerkiksi sairaskohtausta epäiltäessä henkilökunta on oikeutettu menemään asukkaan huoneeseen. Yksikössä on laadittu järjestyssäännöt yhteisöä varten. Asukkaan tietoja luovutetaan vain tiedonantolupa-kaavakkeessa ilmoitetulle ihmiselle ja tarvittaessa esim. viranomaiselle. Asukkaat voivat vaikuttaa yhteisön/yksikön asioihin toivein ja pyynnöin mm. viikoittain yhteisökokouksessa.
Avainsanat: itsemääräämisoikeus, mielenterveys, kuntoutuja, skitsofrenia, asukas, asiakas, potilas, asumisyksikkö
SEINÄJOKI UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES
Thesis abstract
1Faculty: School of Health Care and Social Work Degree programme: Degree Programme in Nursing Author/s: Jonna Takala
Title of thesis: Patients’ Realization of Autonomy in Mental Health and Substance Abuse Rehabilitee’s Service-Housing Unit from Employees’ Perspective
Supervisor(s): Tanja Hautala, MNSc, Senior Lecturer
Year: 2021 Number of pages: 42 Number of appendices: 2
The subject of this thesis is patient’s realization of autonomy in mental health and substance abuse rehabilitee’s service-housing unit from employees’ perspective. By using a questionnaire, which was targeted at the staff, the target of this thesis was to find out if self- determination realizes from employees’ perspective. In addition, the aim was to find out employees’ picture of self-determination. The objective of the thesis was to provide information on the different ways the inhabitants’ self-determination realizes and ponder means of correcting possible lacks. The realization of autonomy was compared to sections of a law and previous knowledge on the subject.
The qualitative part tries to clarify the employee’s perspective on the different ways the inhabitants’ autonomy materializes and how it appears in everyday life. The unit is mental health and substance abuse rehabilitation, where most of the inhabitants suffer from schizophrenia. The material was collected using a qualitative Webropol-survey with open questions and a link to a survey was sent to employees via email. Seven people responded to the survey. The survey included twelve open questions. The responses were analyzed by theming.
The employees of the service housing unit considered self-determination in their work and they understand that the inhabitants have the right to decide independently their own issues. The inhabitants can live their own kind of life, but the staff will guide if it is necessary. They can go freely, meet family members etc. and determine matters concerning themselves. If they want, residents get their own peace ja privacy, but the staff are allowed to go to their room if they suspect, for example, an attack.
There are rules and regulations for the community. Residents can present wishes and requests weekly in the community meeting. That is how they can influence on the unit’s issues. Resident information will be transferred only for those persons who have mentioned it in the resident’s information. Information will also be transferred to authorities if necessary.
Keywords: self-determination, mental health, rehabilitee, schizophrenia, inhabitant, client, patient, housing unit
SISÄLTÖ
Opinnäytetyön tiivistelmä ... 2
Thesis abstract ... 3
SISÄLTÖ ... 4
Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo ... 6
Käytetyt termit ja lyhenteet ... 7
1 JOHDANTO ... 8
2 MIELENTERVEYSTYÖ, ASUMISYKSIKKÖ JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS 10
2.1 Skitsofrenia ja mielenterveystyö ... 102.2 Asukkaat ja palveluasumisyksikkö ... 11
2.3 Itsemääräämisoikeus ... 12
2.4 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen skitsofreniaa sairastavan hoitotyössä ... 13
2.5 Tutkimuksia itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta ... 15
3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS ... 18
4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS ... 19
4.1 Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu ... 19
4.2 Aineiston analyysi ... 20
5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET ... 21
5.1 Itsemääräämisoikeuden näkyminen arjessa ... 23
5.2 Yhteiset säännöt ... 23
5.3 Vaikuttaminen yhteisön asioihin ... 23
5.4 Liikkumisen rajoittaminen ... 24
5.5 Asukkaan yksityisyys ... 24
5.6 Alkoholin hallussapito ... 24
5.7 Rajoittaminen ... 24
5.8 Kieltäytyminen ... 25
5.9 Vierailuoikeus ... 25
5.10 Tiedonanto ... 25
5.11 Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen ... 25
5.12 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen korona-pandemian aikana ... 26
6 JOHTOPÄÄTÖKSET ... 27
7 POHDINTA ... 30
7.1 Eettisyys ja luotettavuus ... 30
7.1.1 Eettisyys mielenterveys- ja päihdetyössä ... 31
7.1.2 Sairaanhoitajan eettiset ohjeet ... 31
7.1.3 Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet ... 32
7.2 Jatkotutkimusaiheet ... 32
7.3 Opinnäytetyön luotettavuus ... 33
LÄHTEET ... 34
LIITTEET ... 38
Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo
Taulukko 1. Avoin kysymys: Jos asukkaalla on alkoholia hallussaan, miten henkilökunta toimii tässä tilanteessa? ... 20 Taulukko 2. Selitys ylä- ja alateemoista ... 21
Käytetyt termit ja lyhenteet
Aistiharha Mielen tuottamat aistimukset, mm. äänien kuuleminen, näköharhat Asukas Mielenterveys- ja päihdekuntoutuja
Hallusinaatio Kts. aistiharha
Harhaluulo Eli deluusio on epärealistinen uskomus
Itsemääräämisoikeus Yksilöllä on oikeus määrätä itseään koskevista asioista
Psykoosi Yksilö on menettänyt joltain osin kosketuksen todellisuuteen eli ns.
todellisuudentajun
Rajoittaminen Yksilön perusoikeuksien rajoittaminen siten, ettei hän voi käyttää perusoikeuksiaan täysimääräisesti
Skitsofrenia Mielenterveyshäiriö, jonka oireita ovat mm. aistiharhat ja harhaluulot
1 JOHDANTO
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa ihmisen oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon (Valvira 2015). Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) mukaan ensisijaisesti on otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutenkin on kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. (Valvira 2015.)
”Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.” (L 22.9.2000/812.)
Opinnäytetyön aiheeksi valikoitui itsemääräämisoikeuden toteutuminen, koska se on erittäin ajankohtainen aihe ja se on kasvattanut rooliaan paljon hoitotyössä. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimii Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kodinomainen palveluasumisyksikkö. Kodinomaisuutensa vuoksi yksikön asiakkaita kutsutaan asukkaiksi, jota termiä käytetään myös läpi tämän työn.
Suurimmalla osalla asumisyksikön asukkaista päädiagnoosina on skitsofrenia. Skitsofrenia on yleensä nuorella aikuisiällä alkava psykiatrinen sairaus. Sille ominaisia piirteitä ovat erilaiset harhaluulot ja aistiharhat sekä tunneilmaisujen poikkeavuus tai heikkeneminen. (Duodecim 2018.) Skitsofrenian vaikeasti tunnistettavia ennakko-oireita ovat usein ahdistus, masennus ja toimintakyvyn aleneminen. Nämä oireet voivat kestää muutamasta päivästä vuosiin ja saattavat välillä hävitä. Ennen skitsofreniaan liittyviä ulkoisesti havaittavia oireita voi esiintyä eristäytymistä, harhaluuloja tai ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Kun sairaus on edennyt psykoosiksi, henkilölle ilmaantuu aistiharhoja, harhaluuloja tai ajatuksen ja puheen häiriöitä.
(Käypä hoito 2015.)
Henkilökunnalle kohdistettujen kyselylomakkeiden avulla tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko asukkaiden itsemääräämisoikeus henkilökunnan näkökulmasta. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsitys itsemääräämisoikeudesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa asumisyksikölle tietoa, millä eri tavoilla asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu ja pohtia
keinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Itsemääräämisoikeuden toteutumista verrattiin lakipykäliin ja aiempaan tietoon aiheesta.
2 MIELENTERVEYSTYÖ, ASUMISYKSIKKÖ JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS
2.1 Skitsofrenia ja mielenterveystyö
Skitsofrenialle on tyypillistä ajattelun ja havaintokyvyn vääristymät sekä tunnetilojen asiaankuulumattomuus tai niiden latistuminen. Myös aistiharhat, etenkin kuuloharhat, ovat tyypillisiä. Ajan kuluessa saattaa kehittyä myös vajauksia tiedon käsittelyssä, mutta tavallisesti älylliset kyvyt säilyvät. Skitsofrenia vaikuttaa syvästi yksilön kokemukseen itsestään. (Käypä hoito 2020.)
Mielenterveyskuntoutuksella tähdätään joko sairauden parantumiseen tai psyykkisten oireiden lievittymiseen (Mielenterveystalo). Mielenterveyskuntoutujille on olemassa asumispalveluita, joihin liittyy yleensä myös psykososiaalista kuntoutusta (THL 2020). Psykososiaalinen kuntoutus parantaa kuntoutujan elämänhallintaa, selviytymistä ja toipumista sekä mieluisan arjen löytymistä (Eksote).
Lääkärilehti (2019) on kysynyt neljältä asiantuntijalta, miltä hallitusohjelman mielenterveys- ja päihdepalveluiden linjaukset vaikuttavat ja mitä toiveita heillä on. Linjauksissa mainittiin muun muassa mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistamisesta, kuntoutujien asumisen edistämisestä sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kynnyksen madaltamisesta.
(Vierula 2019.) Seuraavaksi kuvataan näitä asiantuntijalausuntoja.
A-Klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Simojoki odotti, että päihdeongelmat olisivat tulleet esiin työelämää käsittelevissä kohdissa. Hänen mukaansa muuttuva päihdetilanne tulisi ottaa huomioon työpaikoilla, jotta ihmiset eivät jäisi vaille työtä.
Sosiaalipsykiatrian professori ja mielenterveysstrategiatyöryhmän puheenjohtaja Pirkolan mukaan mielenterveyspalveluiden pirstoutuneisuus on yksi suurimmista ongelmista, ja ne pitäisi saada yhtenäisemmiksi. HYKS:in psykiatrian toimialajohtaja Holin mielestä taas hallitusohjelma antaa hyvät raamit, joiden sisällä voidaan saada paljonkin aikaan, mutta konkretiaa puuttuu, joten hänen mielestään voi olla mahdollista, ettei tapahdu mitään edistystä.
Hänen mielestään myös 18 maakuntaa on liikaa, jolloin psykiatrian yksiköistä voi tulla liian pieniä. MIELI ry:n kehitysjohtaja Wahlbeckin mielestä mielenterveys on huomioitu paremmin kuin aikaisemmin. Hän on tyytyväinen, kun mielenterveys- ja päihdeasiat kuuluvat perusterveydenhuollon palveluihin, jolloin ne ovat hoitotakuun piirissä. (Vierula 2019.)
Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan ETENE:n (2010) mukaan eettisesti hyvässä mielenterveystyössä toteutuvat muun muassa seuraavat periaatteet: 1) terveellinen ja turvallinen elinympäristö tukee kaikenikäisten mielenterveyttä; 2) mielenterveystyö auttaa selviytymään itsenäisesti niin elämässä, arjessa kuin yhteiskunnassakin, jossa sujuva, tarkoituksenmukainen ja turvallinen mielenterveystyö on yksilön kokonaishoitoa. Mielenterveystyössä hoidon ja palvelun perusta on ihmisyyden ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen; 3) lisäksi luottamuksellinen, pysyvä ja jatkuva hoitosuhde takaa sen, ettei yksilö joudu kantamaan sairauden aiheuttamaa leimaa toipuessaan eikä toivuttuaankaan.
2.2 Asukkaat ja palveluasumisyksikkö
Sosiaali- ja terveydenhuolto poikkeavat toisistaan sekä palvelutarjonnassa että palveluiden järjestämistavassa ja toimintakulttuurissa. Terveydenhuollossa ennemminkin korostetaan terveyttä ja sairautta, kun taas sosiaalihuollossa korostetaan hyvinvointia. Terveyspalveluiden vastaanottajaa nimitetään potilaaksi ja sosiaalityössä asiakkaaksi. Potilas-termi korostaa huolenpitoa ja hoitavan henkilöstön osittaista vastuuta, vaikkakin potilaan itsemääräämisoikeus on viime vuosikymmeninä korostunut. Asiakas-termi puolestaan korostaa toimijoiden tasavertaisuutta ja asiakkaan päätösvaltaa itseään koskevista asioista.
Mielenterveystyössä käytetään molempia termejä. Sairastunut ihminen on potilas, mutta sosiaalihuollon palveluissa ja kuntoutuksessa asiakas. Mielenterveystyössä potilaan ja asiakkaan käsitettä ei voida erottaa toisistaan yhtä selkeästi kuin muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. (ETENE 2010.)
Tässä työssä mielenterveys- ja päihdekuntoutujaa kutsutaan asukkaaksi, koska yhteistyökumppanina toimiva asumisyksikkö on kodinomainen yksikkö ja toimii täten kuntoutujien kotina. Yksikössä suurimmalla osalla asukkaista päädiagnoosina on skitsofrenia.
Vaikeita mielenterveyshäiriöitä, useimmiten skitsofreniaa, sairastavat kuntoutetaan tällä hetkellä eri asteisesti tuetuilla asumispaikoilla. He eivät siis pärjää itsenäisessä asumisessa, joten asumismuotoja on kaikenlaisia tehostetun ympärivuorokautisen asumisen ja valvotun tukiasumisen väliltä. (THL 2020.) Skitsofreniapotilaista suuri osa tarvitsee asumiskuntoutusta (Tuominen & Salokangas 2020). Tavallinen palveluasuminen on kohdistettu sellaisille henkilöille, jotka eivät tarvitse runsaasti hoivaa ympärivuorokautisesti (Terveyskylä 2019).
Usein palveluasuminen on yhteisöllistä asumista ryhmäasunnossa ja kuntoutustason mukaan siihen sisältyy myös palveluasuminen itsenäisessä asunnossa. Palveluasumisen toimintaan sisältyy asiakkaan toimintakyvyn ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen sekä monipuolinen kuntoutus. Kuntoutuksen päämääränä on itsenäinen asuminen, joten sitä harjoitellaan muun muassa osallistumalla pyykinpesuun, siivoukseen ja ruoanlaittoon. Kuntoutujat harjoittelevat lisäksi asioimista palveluasumisyksikön ulkopuolella hoitamalla raha-asioitaan ja toimimalla toisten ihmisten kanssa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2020.) Opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimiva yksikkö on palveluasumisyksikkö, joka tarjoaa kuntoutuksen ja tuen mielenterveyshäiriötä sairastavalle.
2.3 Itsemääräämisoikeus
Itsemääräämisoikeus tarkoittaa ihmisen oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon (Valvira 2015). Potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hoitoa toteutettaessa on laadittava hoitosuunnitelma.
(L 30.12.2014/1301.) Suomen perustuslailla (731/1999) turvatut oikeudet ihmiselle ovat oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus sekä yksityiselämän suoja, uskonnon- ja omantunnon vapaus, omaisuudensuoja, oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin, oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeusturva. (Valvira 2013.)
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista pitää sisällään muun muassa kirjauksen potilaan itsemääräämisoikeudesta sekä oikeuden hyvästä hoidosta ja tiedonsaannista. Lailla on pyrkimyksenä varmistaa, että potilas ymmärtää oman tilansa ja hänelle suunnitellun hoidon.
Lain mukaan lääkärin vastuulla on vastaaminen ja päättäminen potilaan tutkimuksesta, diagnostiikasta ja hoidosta. Ammattitaitoinen lääkäri kuitenkin kysyy potilaan mielipidettä ja perustelee suosituksia. Lääkärin toiminnan on perustuttava tutkittuun tietoon ja päätösten on oltava eettisiä. (Hietanen 2020.)
Lääkärin on toimittava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa, mutta yhteisymmärrystä ei ole aina helppo kuitenkaan saavuttaa. Esimerkiksi muistisairas vanhus ei välttämättä tahdo luopua ajokortistaan, koska tähän kiinnittyvät hänen viimeiset itsekunnioituksensa rippeet. Potilas voi myös joskus vaatia sellaisia hoitoja, tutkimuksia ja toimenpiteitä, jotka eivät ole perusteltuja lääketieteellisesti. Tällöin lääkäri ei voi vastata potilaan kaikkiin odotuksiin. Ristiriitatilanteita voi ehkäistä hoitotyössä kiinnittämällä alusta alkaen huomiota potilaan ja omaisten riittävään tiedonsaantiin, kertomalla heille hoidon tavoitteista ja eri mahdollisuuksista. Hoitotyössä tulisi
muistaa, että vaikka potilaan ja omaisten toiveiden kuunteleminen ja hoitoehdotusten perusteleminen vievät aikaa, valitusten ja riitojen selvittelyyn kuluu vielä enemmän aikaa.
(Hietanen 2020.)
Vahvimmillaan potilaan itsemääräämisoikeus näkyy siinä, että hänellä on oikeus kieltäytyä hoidosta tai tutkimuksista. Monille lääkkeet saattavat olla vastenmielisiä, koska lääke voi merkitä terveyden menettämistä tai muistuttaa päivittäin sairaudesta. Julkaisun lopussa todetaan, ettei potilaan ja omaisten lisääntynyt tieto kuitenkaan uhkaa lääkärin autonomiaa, vaan se muuttaa potilaan ja lääkärin välistä suhdetta. Tällöin asiantuntemuksen lisäksi korostuvat myös hyvät vuorovaikutustaidot ja luottamuksen syntyminen. Nämä asiat tukevat muun muassa jatkuvia hoitosuhteita. (Hietanen 2020.)
2.4 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen skitsofreniaa sairastavan hoitotyössä ETENE:n kannanoton (2014) mukaan on arvioitu, että potilaan omille näkemyksille annetaan tilaa, kun lisätään hänen valintamahdollisuuksiaan. Tämä vahvistaa hänen omatoimisuuttaan ja omaa vastuuta hoidossaan. Potilas on tyytyväisempi ja hän suhtautuu myönteisemmin hoitoratkaisuihin, kun hän kokee voivansa vaikuttaa hoitoonsa. Täten potilas sitoutuu paremmin hoitoonsa ja voi jopa vähentää terveydenhuollon kustannuksia. Hoitotyössä joudutaan tekemään asiakasta koskevia päätöksiä, jolloin osallistutaan asiakkaan päätöksentekoon ohjaamalla häntä tai tekemällä päätöksiä hänen puolestaan. Tällöin ei kuitenkaan saa loukata asiakkaan itsemääräämisoikeutta tai ihmisarvoa. Hoitotyössä tulee aina huomioida eettisyys. (Ikonen 2015, 191.)
Palvelujen käyttäjät ja läheiset odottavat terveydenhuollon työntekijöiltä ihmislähtöisyyttä, kunnioittavaa kohtelua, työhön sitoutumista ja hyvää hoitoa tukevien muutosten edistämistä.
Ihmislähtöinen hoito pitää sisällään asiakkaan tarpeiden huomioinnin, asiakkaan odotuksiin vastaamisen ja tavoitteiden asettamisen. Niinpä asiakas nähdään kokonaisuutena, hänestä ollaan kiinnostuneita ja hänen hyvinvoinnistaan huolehditaan. Kunnioittava käytös ilmenee siten, että palveluiden käyttäjiä ja läheisiä kuunnellaan ja kuullaan kysymällä aktiivisesti heidän näkemyksiään, antamalla tilaa heidän ajatuksilleen, rohkaisemalla asiakasta itsenäisiin ratkaisuihin, kohtelemalla kaikkia tasa-arvoisesti riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai asemastaan sekä hyväksytään ihmiset ja arvostetaan heitä sellaisina kuin he ovat. (ETENE 2010.)
Skitsofreniaa sairastavan asiakkaan kokonaishoitoon kuuluvat muun muassa luottamuksellinen ja pitkäjänteinen hoitosuhde, yksilöllinen, säännöllisesti arvioitu ja tarkistettu hoitosuunnitelma, psykoosilääkitys sekä muut toimintakykyä parantavat hoito- ja ryhmämuodot (Hietaharju & Nuuttila 2017, 91). Skitsofreniaa sairastavan asiakkaan elämässä tärkeässä roolissa ovat jatkuvuus, samankaltaisuus ja toistuvuus eli rutiininomainen arki. Virikkeitä ja muutoksia ei saa olla liikaa ja säännöt ja toiminta eivät saa olla monimutkaisia tai vaihtuvia.
(Hietaharju & Nuuttila 2017, 95.) Kuntoutuksen tavoitteena on joko poistaa oireet tai lievittää niitä, estää uudet psykoosijaksot tai vähentää niiden määrää/vaikeutta ja kohentaa kuntoutujan toimintakykyä ja elämänlaatua (Käypä hoito 2013).
Skitsofreniaa sairastavan hoidon ja kuntoutuksen tärkeimmät seikat ovat ymmärtävä, luottamuksellinen ja pitkään jatkuva hoitosuhde. Hoidossa tulee ottaa huomioon skitsofreniaa sairastavan yksilölliset tarpeet ja hoidon tulee olla potilaslähtöistä. Potilaan kanssa tulee neuvotella hoidosta, ellei hän ole kykenemätön ottamaan siihen kantaa sairautensa vuoksi.
(Tuominen & Salokangas 2020.) Jotta potilaan itsemääräämisoikeus toteutuisi, potilasta tulisi hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Hoidon luvallisuus edellyttää potilaan suostumuksen. Jotta suostumus on pätevä, henkilön on oltava kykenevä suostumuksen antoon ja hänelle on annettava riittävästi ymmärrettävää tietoa hoidon merkityksestä, eri vaihtoehdoista sekä niiden vaikutuksista. Suostumuksen pätevyyden takaamiseksi potilaalle on annettava mahdollisuus päätöksen harkintaan ja sen on oltava vapaaehtoista. (Kassara ym.
2005, 27.)
Erityisesti niissä tilanteissa, joissa työntekijä joutuu toimimaan asiakkaan toiveiden vastaisesti, esimerkiksi rajoitustilanteissa, punnitaan työntekijän ammatillisuuden laatu sekä kyky kunnioittaa toista ihmistä ja toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta. Tällaisissa tilanteissa ammatillisuutta on toiminta, jossa työntekijä kohtelee asiakasta arvostavasti ja suojelee asiakkaan omanarvontuntoa tahallisilta loukkauksilta. (Vuori-Kemilä, Stengård, Saarelainen &
Annala 2010, 49.) Jos asiakas ei jostain syystä pysty tekemään itse ratkaisuja, on hänen asioissaan pyrittävä ottamaan huomioon asiakkaan henkilökohtaiset näkemykset ja ne seikat, jotka hän itse asettaisi tärkeiksi. Asiakasta koskevissa ratkaisuissa ja päätöksissä on siis huomioitava, mitä hän itse päättäisi, jos kykenisi tekemään itse päätöksensä ja ilmaisemaan sen. (Kotisaari & Kukkola 2012, 96.) Heikko sairaudentunto voi estää hoidollisen yhteistyön rakentumisen skitsofreniaa sairastavan kanssa. Skitsofrenian akuutissa psykoosivaiheessa ja sairaudentunnon puuttuessa joudutaan hoitoyhteistyö rakentamaan siten, että se perustuu asiantuntijan yksipuoliseen arvioon potilaan hoidon tarpeesta. Tällöin potilaalla ei ole omaa
hoitomotivaatiota ja hänelle voi syntyä vastarintareaktio, koska hän voi kokea hoitoonlähettämis- ja -määräämispäätökset itsemääräämisoikeuttaan loukkaavina. (Leijala, Hietala & Kampman 2019.)
Merkittävä osa psykiatriseen hoitoon liittyvistä valituksista liittyykin tilanteisiin, joissa potilaan itsemääräämisoikeutta on jouduttu rajoittamaan hänen sairaudentuntonsa tai hoitomotivaationsa puuttumisen vuoksi. Tällaisten tilanteiden estämiseksi on tärkeää kertoa empaattisesti ja rauhallisesti potilaalle selkeät perustelut ajankohtaiselle hoidon tarpeelle. On myös tärkeää kunnioittaa potilaan näkemystä. Vapaaehtoisessa osastohoidossa ja avohoidossa tapahtuva hoitoyhteistyö pitää sisällään potilaan aktiivisen osallistamisen rakentavan kumppanuuden ilmapiirissä. (Leijala ym. 2019.)
2.5 Tutkimuksia itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta
Valvira on vuonna 2013 julkaissut tutkimuksen, jossa selvitettiin itsemääräämisoikeuden toteutumista sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa palveluissa. Tämä tutkimus tehtiin 242 toimipaikasta kyselymuodossa. Toimintayksiköt valittiin pistokoetyyppisesti. Näistä yksiköistä 53 oli julkisia, 56 yhdistyksen, järjestön tai säätiön ylläpitämiä ja 133 yksityisiä yrityksiä. Niiden koot vaihtelivat 4 ja 256 asiakaspaikan välillä. Tutkimukseen osallistui 38 mielenterveyshuollon ympärivuorokautista asumisyksikköä. Näistä yksiköistä vain kaksi yksikköä oli laatinut erityisen suunnitelman asiakkaiden itsemääräämisoikeuden kehittämiseksi. (Valvira 2013.)
26 yksikössä oli laadittu kirjalliset talon tavat/säännöt, missä esim. kiellettiin tupakointi sisätiloissa ja toisten asukkaiden huoneisiin meno luvatta. Päiväjärjestys kuitenkin määrittää suurimmassa osassa yksiköitä asukkaiden ylösnousemisen ajankohdan ja ruokailun.
Nukkumaanmenon ajankohdasta ja muista arkielämään kuuluvista asioista kuten puhelimen käytöstä, vieraiden kutsumisesta, harrastuksista yms. asukkaat voivat päättää vastausten perusteella joustavammin. 32 yksikössä asukkaat pääsivät suihkuun aina halutessaan ja päivittäin 6 yksikössä. Yksikön päiväjärjestyksellä voi toisaalta olla asukkaan elämässä myös kuntouttava vaikutus vuorokausirytmin selkeyttäjänä ja päivittäisen toiminnan mahdollistajana.
(Valvira 2013.)
Kaikki yksiköt vastasivat, ettei henkilökunnalle ole laadittu ohjeistusta pakottamis- ja rajoittamistoimenpiteiden käyttöä varten. Yksiköiltä kysyttiin, miten ne olivat pyrkineet vähentämään rajoitteita ja pakotteita. Tähän kysymykseen 20 yksikköä vastasi toimintatapoja kehittämällä, 1 työnohjauksella, 1 asukasta opastamalla, 1 puhumalla, 1 henkilökunnan
koulutuksella, työnohjauksella, henkilökuntaa lisäämällä ja toimintatapoja kehittämällä ja 1 yksikkö vastasi, ettei mitenkään. Yksiköiden antamien selvitysten perusteella ilmenee, että tutkimuksessa mainitut rajoittamistoimenpiteet ovat usein koskeneet asukkaiden päivittäisen ohjaukseen ja kuntoutuksen toteuttamiseen liittyviä asioita. Näitä ovat olleet esimerkiksi yhteisten sääntöjen noudattaminen ja toisten asukkaiden huomioon ottaminen.
Mielenterveysyksiköissä rajoitetaan useimmiten tupakan polttamista, makean syömistä tai kahvin/veden juomista terveydellisistä syistä. (Valvira 2013.)
Yksiköitä pyydettiin myös vastaamaan, miten kyseisessä yksikössä valvotaan itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden toteutumista. Useissa vastauksissa ilmeni, että asukkaat itse osallistuvat hoidon suunnitteluun. Heidän kanssaan laaditaan hoito- ja kuntouttamissuunnitelma, jota toteutetaan päivittäisessä toiminnassa ja jota arvioidaan ja päivitetään tietyin väliajoin. Vastauksista ilmeni myös, että yksiköissä pidetään säännöllisiä asukaskokouksia, joissa keskustellaan yksikön jokapäiväiseen toimintaan liittyvistä asioista ja kehittämisehdotuksista yhdessä asukkaiden ja henkilöstön kanssa. (Valvira 2013.)
Bergerin, Bossin ja Beachin (2017) tutkimuksen mukaan tiedetään vähän siitä, miten sairaalapotilaat jakavat päätöksiään lääkäreiden kanssa. Tämä tutkimus toteutettiin havainnoimalla potilaan ja lääkärin kommunikointia sairaalapotilaan lääketieteellisissä palveluissa 18 sairaalapotilaan ja yhdeksän lääkärin välillä. Tutkimuksen tuloksissa kerrotaan, että kaikki lääkärit selittivät hoitosuunnitelman potilailleen ja suurin osa uskoi potilaiden ymmärtäneen sen. Kuitenkaan moni potilas ei ymmärtänyt ja lääkärit kysyivät harvoin potilaiden mielipidettä. Kaikissa tapauksissa lääkärit tekivät pääsääntöisesti päätökset.
Päätöksiä ei siis tehty yhdessä potilaan kanssa ja potilaat olivat joskus eri mieltä. (Berger ym.
2017.)
Yhteinen päätöksenteko ei siis tämän tutkimuksen mukaan ole niin sanottu normi sairaalahoidossa. Vaikka lääkärit selittävätkin hoitosuunnitelmat, monikaan potilas ei ymmärrä tarpeeksi voidakseen osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Voi tulla ristiriitatilanteita potilaiden puolustaessa näkökulmiaan. Sairaalan sisäinen kommunikointi voi edistää potilaan itsemääräämisoikeutta tutkimuksen mukaan. (Berger ym. 2017.)
Davittin ja Kayen (1996) tutkimus liittyen potilaan itsemääräämisoikeuden tukemiseen kotihoidossa pyrki selvittämään, mitä linjauksia ja toimintatapoja kotihoidolla on toimintakyvyttömien potilaiden ja elämää ylläpitävien hoitojen suhteen. Tutkimukseen osallistui
154 kotihoidon toimipaikkaa ja 92 viraston henkilöä (mukaan lukien hoitajat ja sosiaalityöntekijät) haastateltiin. 67 potilasta vahvisti, että he ovat tietoisia oikeuksistaan.
Kysyttäessä tietyistä oikeuksista, harvempi potilas oli tietoinen oikeudestaan hoitotestamenttiin ja vielä harvempi oli laatinut sellaisen. Vain 67 prosenttia toimijoista ilmoitti heillä olevan linjauksia liittyen hoitotestamenttiin ja elämää ylläpitävien hoitojen päätösten tekemiseen, kun taas 41,5 prosentilla oli linjaukset kyseenalaisen päätöksentekokyvyn omaavan potilaan suhteen. Yhdenmukaisia toimintatapoja tarvitaan sosiaalityöntekijöille, hoitajille ja muulle henkilöstölle, joka käsittelee vaikeita eettisiä ongelmia. (Davitt & Kaye 1996.)
3 OPINNÄYTETYÖN TAVOITE JA TARKOITUS
Henkilökunnalle kohdistettujen kyselylomakkeiden avulla tarkoituksena oli selvittää, toteutuuko asukkaiden itsemääräämisoikeus palveluasumisyksikön henkilökunnan näkökulmasta. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden käsitys itsemääräämisoikeudesta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa asumisyksikölle tietoa, millä eri tavoilla asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu ja pohtia keinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi.
Itsemääräämisoikeuden toteutumista verrattiin lakipykäliin ja aiempaan tietoon aiheesta.
Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymykset olivat:
1. Toteutuuko asukkaiden itsemääräämisoikeus lain mukaisesti henkilökunnan mielestä kyseisessä asumisyksikössä?
2. Millaisia käsityksiä asumisyksikön henkilökunnalla on itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta kyseisessä asumisyksikössä?
4 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTUS
Opinnäytetyön yhteyshenkilönä toimi Etelä-Pohjanmaalla toimivan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisyksikön palveluesimies. Kohderyhmänä toimi asumisyksikön henkilökunnan jäsenet. Yksikössä on 21 asukasta, joista 16 asuu yksikössä ja viisi asukasta asuu tukiasunnossa, ja yksi kuntoutuja on päiväkävijä. Suurin osa asukkaista sairastaa skitsofreniaa tai on muulla tavalla mielenterveyskuntoutuja. Asukkaista 8 on naisia ja 13 miehiä.
4.1 Tutkimusmenetelmä ja aineiston keruu
Sosiaalihuoltolakiin, lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista sekä lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista tutustuttiin ja sieltä poimittiin sellaisia kohtia, mistä hoitohenkilökunta ei välttämättä ole tietoinen tai ne voivat olla epäselviä jollain tavalla. Näiden avulla asetettiin tutkimuskysymykset. Rajoittamisen toimenpiteiden rajat voivat olla epäselvät hoitotyössä, joten opinnäytetyöllä pyrittiin selvittämään, huomioidaanko asukkaiden itsemääräämisoikeus asumisyksikössä. Tutkimusmenetelmänä toimi kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusote. Yleensä, kun tutkittavien määrä on pieni, laadullinen tutkimus on oiva menetelmä (Heikkilä 2014). Opinnäytetyön aineistonkeruun menetelmänä toimi kysely, jonka sisältämät avoimet kysymykset osoittivat vastaajien tietämyksen asiasta (Hirsjärvi ym. 2009, 201). Laadullisen tutkimusmenetelmän tarkoituksena on ymmärtää vastaukset, joten tässä opinnäytetyössä on pyritty ensin itse ymmärtämään vastaukset ja sitten tuomaan vastaukset esiin. (KvaliMOTV.)
Yhteistyöorganisaationa toimi Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva mielenterveys- ja päihdekuntoutujien palveluasumisyksikkö. Palveluasumisyksikön henkilökunnalle lähetettiin saatekirje (Liite 1) koskien kyselyä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin sähköisellä Webropol- kyselyllä (Liite 2). Kyselyllä pyrittiin selvittämään palveluasumisyksikön henkilökunnan näkökulmaa siihen, millä eri tavoilla asukkaiden itsemääräämisoikeus toteutuu ja miten se näyttäytyy arjessa. Kysely toteutettiin avoimena laadullisena kyselynä suomeksi ja linkki kyselyyn lähetettiin palveluasumisyksikön henkilökunnalle sähköpostitse. Kyselyyn vastaamiseen annettiin aikaa yksi viikko. Kyselyyn vastasi seitsemän ihmistä.
4.2 Aineiston analyysi
Opinnäytetyön kyselyssä oli ainoastaan laadullisia avoimia kysymyksiä. Laadullinen aineisto analysoitiin teemoittelulla. Teemoittelussa aineistosta nostetaan esiin sellaisia asiakokonaisuuksia ja usein esiintyviä tyypillisiä piirteitä, jotka ovat tutkimustehtävän kannalta keskeisiä (Teemoittelu). Analyysimenetelmänä käytettiin siis teemoittelua, jolloin aineisto pilkottiin ja ryhmiteltiin erilaisten aihepiirien mukaan. Tällä tavalla voitiin vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä aineistossa. (Tuomi & Sarajärvi 2017, 72.) Kattavalla kysymystenasettelulla saatiin mahdollisimman tarkkoja vastauksia. Henkilökunta vastasi itsenäisesti kyselyyn ja näitä vastauksia analysoitiin sitten teemoittelemalla.
Opinnäytetyölle haettiin tutkimuslupa asumisyksikön palveluesimieheltä. Opinnäytetyö oli luonteeltaan laadullinen, koska päättely oli aineistolähteistä ja tavoitteena oli osallistujien näkökulman ymmärtäminen. Saatua aineistoa myös verrattiin lakeihin itsemääräämisoikeudesta ja luotettaviin lähteisiin itsemääräämisoikeudesta, jolloin pyrittiin saamaan käsitys siitä, onko asukkailla riittävä itsemääräämisoikeus ja miten se toteutuu.
Kyselyn vastauksista pyrittiin löytämään yhtäläisyyksiä. Ensin vastauksista löydettiin yhtäläisyyksiä, jolloin ne luokiteltiin omiin ryhmiinsä. Tämän jälkeen näiden vastausten perusteella löydettiin jokaiselle yläteema. Pääteemoja muodostui yhteensä 12 ja alateemoja yhteensä 23. Taulukossa 1 on esimerkki aineiston analysoinnista yhden yläteeman osalta.
Taulukko 1. Avoin kysymys: Jos asukkaalla on alkoholia hallussaan, miten henkilökunta toimii tässä tilanteessa?
Yläteema Alateemat
Alkoholin hallussapito Ennakoivat keinot:
alkoholinkäyttö kielletty Menettelytavat:
pyydetään asukasta ns. pitämään matalaa profiilia, neuvottelu, alkoholin takavarikointi puhumalla ja hävittäminen, viime kädessä
yhteys poliisiin
5 OPINNÄYTETYÖN TULOKSET
Kyselyn vastauksissa esiintyvät ylä- ja alateemat on eritelty selvyyden vuoksi taulukkoon 2.
Tulokset on analysoitu näiden ylä- ja alateemojen perusteella. Ylä- ja alateemat esitellään tarkemmin alla olevan taulukon jälkeen.
Taulukko 2. Selitys ylä- ja alateemoista
Yläteemat Alateemat
Itsemääräämisoikeuden näkyminen arjessa Jokapäiväiset rutiinit: asukkaiden ruoka ja peseytyminen oman mielen mukaan, saa
päättää mitä pukee ylleen, ei tarvitse osallistua jokapäiväisiin rutiineihin Itsenäiset päätökset: asukkaat saavat tehdä itsenäisiä päätöksiä, saavat määrätä päivän
kulun, saavat käyttää rahaa oman harkintansa mukaan
Yhteiset säännöt Säännöt yksilötasolla: huomion kiinnittäminen ylensyömiseen, osalla asukkaista jakotupakat, halutessa oma rauha, asiallinen käyttäytyminen, asukas
menee huoneeseensa, jos on huonolla tuulella
Säännöt yhteisötasolla: kaikkien kuuntelu ja mielipiteiden huomiointi, järjestyssäännöt,
isojen päätösten teko yhdessä, sovittujen aikataulujen noudattaminen, kaikkien
kunnioittaminen ja huomiointi Vaikuttaminen yhteisön asioihin Vaikuttamisen keinot: viikoittainen
yhteisökokous, toiveet, pyynnöt, keskustelu, sopiminen, pohtiminen, yhdessä
päättäminen
Asiat, joihin voi vaikuttaa: ruoat, retket, liikunta, yhteiset asiat ja käytännöt,
ristiriitatilanteiden ratkaisu, omat toivomukset, erilaisten päivien suunnittelu Liikkumisen rajoittaminen Linjaukset: kaikilla vapaus liikkua, ei
pääsääntöisesti rajoiteta, asukkaiden turvallisuuden kannalta toivomus, ettei yksiköstä poistuta klo 20 jälkeen, asukkaan kanssa käytänteiden sopiminen, suositukset
Erityistilanteet: henkeä uhkaava vaara tai uhka, koronapandemia
Asukkaan yksityisyys Erityistilanteet yksityisyyden rajoittamiseksi:
sairaskohtaus, asukas vaaraksi itselleen tai muille, ei reagoi koputuksiin ja kutsuihin oven ulkopuolelta, ei vastaa puhutteluun Yksityisyydensuojan rikkomisen ehkäisy:
neuvottelemalla tai kysymällä lupa, kerrotaan syy, koputetaan oveen ja
odotetaan vastausta
Alkoholin hallussapito Ennakoivat keinot: alkoholinkäyttö kielletty Menettelytavat: pyydetään asukasta ns.
pitämään matalaa profiilia, neuvottelu, alkoholin takavarikointi puhumalla ja hävittäminen, viime kädessä yhteys poliisiin Rajoittaminen Mitä rajoitetaan: tupakat, raha
Rajoittamisen keinot: edunvalvoja (lääkärin lausunnon perusteella), keskustelu, ohjaus,
käytäntöjen sopiminen, viikkoraha, jakotupakat
Kieltäytyminen Henkilökunnan toimintatavat: suostuttelu, keskustelu, kannustus, motivointi, kehotus,
muistutus, ohjaus
Vierailuoikeus Keinot vierailun mahdollistamiseksi: vierailut sopivat, kunhan ei häiritse muiden asukkaiden elämää ja vierailut pyritään mahdollistamaan henkilökunnan työaikana,
korona-aikana käytännöt (esim.
henkilökunnalle ilmoitus, sovittu tapaaminen ulos ja suojauduttu)
Tilanteet, jolloin vierailu ei ole sallittua: yö, henkilökuntaa ei paikalla, asukkaiden tai
vieraiden turvaaminen (esim. norovirus) Tiedonanto Tahot, joille tietoja voi luovuttaa: sille
omaiselle, kenelle asukas on antanut luvan, sovitusti sosiaalityöntekijä tai muu
yhteistyötaho, tarvittaessa terveydenhuoltohenkilöstö
Tiedonantolupa: tiedonantolupa-kaavake jokaisen asukkaan omassa kansiossa Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen Asiat, joita rajoitetaan: rahavarat, tupakat
Mihin kirjataan: yhteiset rajoitukset yhteisökokousmuistioon, henkilökohtaiset
DomaCare-potilastietojärjestelmään Itsemääräämisoikeuden toteutuminen
koronapandemian aikana
Itsemääräämisoikeuden toteutuminen: on toteutunut, retket täytynyt perua Miten se on näkynyt: osa asukkaista liikkunut vapaasti kaupoissa ja keskustassa,
tavanneet läheisiään, ei ole estetty liikkumista
5.1 Itsemääräämisoikeuden näkyminen arjessa
Vastauksissa oli paljon yhdenmukaisuutta ja jokaisessa vastauksessa tuli ilmi se, että henkilökunnalla on selkeä ja yhdenmukainen linja asukkaiden itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi. Itsemääräämisoikeuden näkyminen arjessa toimi pääteemana ja tämä luokiteltiin vielä kahteen alateemaan, joita olivat jokapäiväiset rutiinit ja itsenäiset päätökset.
Jokapäiväisiin rutiineihin kuuluu mm. se, että asukkaat saavat itse päättää, mitä syövät tai pukevat ylleen tai osallistuvatko jokapäiväisiin rutiineihin. Asukas voi myös itse päättää, milloin peseytyy vai peseytyykö lainkaan. Itsenäisiin päätöksiin sisältyy itsenäisten päätösten teko tai käyttörahan käyttö oman harkinnan mukaan sekä päivän kulun määrääminen itselle mieluisaksi. Asukkaat voivat itse päättää menemisistään arjessa. Asukkaat voivat tehdä myös vointiaan heikentäviä päätöksiä: esimerkiksi kieltäytyä vuosittaisista tarkastuksista, lääkärin vastaanotoista tms.
5.2 Yhteiset säännöt
Yhteiset säännöt jaoteltiin kahteen alateemaan, joita olivat säännöt yksilötasolla ja säännöt yhteisötasolla. Yksilötasolla kiinnitetään huomiota ylensyömiseen, asialliseen käyttäytymiseen.
Omaan huoneeseen mennään, jos ollaan huonolla tuulella sekä osalla asukkaista on jakotupakat. Yhteisötasolla yhteisölle on olemassa järjestyssäännöt, kaikkia kuunnellaan ja kunnioitetaan, jokaisen mielipide huomioidaan, noudatetaan sovittuja aikatauluja ja isot päätökset tehdään yhdessä.
5.3 Vaikuttaminen yhteisön asioihin
Tämä yläteema jaettiin kahteen alateemaan, joita olivat vaikuttamisen keinot ja asiat, joihin voi vaikuttaa. Viidessä kuudesta vastauksesta ilmeni tehokkaana vaikuttamisen keinona viikoittainen yhteisökokous, jossa pystyy vaikuttamaan toivein ja pyynnöin sekä yhdessä päättämällä, keskustelemalla, sopimalla ja pohtimalla. Asukas voi vaikuttaa mm. ruokiin, retkiin, liikuntaan, yhteisiin asioihin ja käytäntöihin. Asukas voi esittää omia toivomuksiaan, osallistua halutessaan erilaisten päivien suunnitteluun sekä ristiriitatilanteiden ratkaisuun.
5.4 Liikkumisen rajoittaminen
Liikkumisen rajoittaminen jaettiin linjauksiin ja erityistilanteisiin. Viisi vastaajaa kuudesta kertoi, että asukkailla on vapaus liikkua eikä liikkumista periaatteessa rajoiteta, mutta voidaan esittää suosituksia ja toivomuksia (esim. klo 20 jälkeen ei poistuta yksiköstä) sekä asukkaan kanssa voidaan sopia käytänteistä. Erityistilanteita, jolloin asukkaan liikkumista voidaan rajoittaa, ovat henkeä uhkaava vaara tai uhka sekä koronapandemia.
5.5 Asukkaan yksityisyys
Tämä yläteema luokiteltiin kahteen alateemaan, joita olivat erityistilanteet yksityisyyden rajoittamiseksi ja yksityisyydensuojan rikkomisen ehkäisy. Yksikössä erityistilanteita ovat epäily asukkaan sairaskohtauksesta, epäily, että asukas on vaaraksi itselleen tai muille sekä reagoimattomuus kutsuihin, koputteluun tai puhutteluun huoneen ulkopuolelta.
Yksityisyydensuojan rikkomisen ehkäisykeinoja ovat neuvottelu, luvan kysyminen, syyn kertominen sekä oveen koputtaminen ja vastauksen odottaminen.
5.6 Alkoholin hallussapito
Tästä yläteemasta löytyi kaksi alateemaa, joita olivat ennakoivat keinot ja menettelytavat.
Henkilökunnalla on selkeä ohjeistus alkoholin hallussapitoon: viisi kuudesta vastaajasta kertoi, että alkoholinkäyttö on yksikössä kielletty. Tämä toimii siis ennakoivana keinona. Jos kuitenkin asukkaalla on alkoholia hallussaan, häntä pyydetään ns. pitämään matalaa profiilia, asukkaan kanssa neuvotellaan ja puhumalla takavarikoidaan alkoholi sekä hävitetään. Viimeisenä keinona otetaan yhteys poliisiin.
5.7 Rajoittaminen
Rajoittaminen jaettiin kahteen alateemaan, joita olivat: mitä rajoitetaan ja rajoittamisen keinot.
Henkilökunta vastasi, että yksikössä rajoitetaan asukkaiden rahankäyttöä (esim. viikkoraha) ja tupakkia (esim. jakotupakat). Asukkaan rahoja voidaan rajoittaa edunvalvojan avulla, mutta edunvalvojan saadakseen, asukkaan täytyy saada lääkärin lausunto. Asukkaan kanssa keskustellaan, häntä ohjataan ja sovitaan käytännöistä. Asukkaan ja omaisten/lääkärin/edunvalvojan kanssa sovitaan yhteistyössä, mitä rajoitteita joudutaan sopimaan tarvittaessa.
5.8 Kieltäytyminen
Tästä löytyi vain yksi alateema, joka oli henkilökunnan toimintatavat. Toimintatapoja olivat suostuttelu, keskustelu, kannustus, motivointi, kehotus, muistutus ja ohjaus. Jokaisessa vastauksessa näkyi selkeästi henkilökunnan ymmärrys asukkaan itsemääräämisoikeudesta.
5.9 Vierailuoikeus
Tässä on kaksi alateemaa, joita olivat keinot vierailun mahdollistamiseksi ja tilanteet, jolloin vierailu ei ole sallittua. Yksikössä vierailut pyritään järjestämään henkilökunnan ollessa paikalla ja vierailut sopivat, kunhan ne eivät häiritse muiden asukkaiden elämää. Korona-aikana vierailut on pyritty järjestämään erityisjärjestelyin esimerkiksi ulkona. Yksikössä on suositus, ettei vierailuja tapahtuisi yöllä eikä silloin, kun henkilökunta ei ole paikalla. Vierailut on kielletty silloin, jos kiellolla pystytään turvaamaan asukkaiden tai vierailijoiden turvallisuus (esim.
norovirus tms.).
5.10 Tiedonanto
Tiedonanto jaettiin kahteen alateemaan, joita olivat tiedonantolupa ja tahot, joille tietoja voi luovuttaa. Asukkaan tietoja voi luovuttaa sille omaiselle, kenelle asukas antaa luvan.
Tarvittaessa tietoja voi luovuttaa mm. sosiaalityöntekijälle, terveydenhuoltohenkilöstölle tai muulle yhteistyötaholle. Jokaisen asukkaan kansiossa on tiedonantolupa-kaavake.
Vastauksista ilmeni, että henkilökunnalla on yhtenäinen linjaus tiedonannon suhteen ja kaikki ovat tietoisia kenelle tietoja voi luovuttaa.
5.11 Rajoitustoimenpiteiden kirjaaminen
Tämä yläteema jaettiin kahteen alateemaan, joita olivat asiat, joita rajoitetaan ja mihin kirjataan. Asukkaiden rahavaroja ja tupakkia rajoitetaan yksikössä tarpeen mukaan. Asukkaan henkilökohtaiset rajoitukset kirjataan DomaCare-potilastietojärjestelmään ja yhteisön rajoitukset kirjataan yhteisökokousmuistioon.
5.12 Itsemääräämisoikeuden toteutuminen koronapandemian aikana
Tämä yläteema jaettiin kahteen alateemaan: itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja miten se on näkynyt. Vastauksista oli tulkittavissa, että enemmistön mielestä asukkaiden itsemääräämisoikeus on toteutunut korona-aikana. Yhteiset retket on täytynyt perua koronan vuoksi. Asukkaiden liikkumista ei ole kielletty ja he ovat liikkuneet vapaasti kaupoissa ja keskustassa, mutta suosituksia on annettu. Asukkaat ovat myös halutessaan tavanneet läheisiään.
6 JOHTOPÄÄTÖKSET
Ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa toteuttavista eettisistä periaatteista keskeisin ja haasteisin on itsemääräämisoikeus, joka perustuu ajatukselle ihmisarvosta. Ihmisellä on oikeus elää ainutkertaisena yksilönä, jolla on oikeus tehdä omat päätöksensä omien vakaumustensa pohjalta, jolloin hänellä myös ajatellaan olevan arvoa. (Sarvimäki & Stenbock-Hult 2009, 137- 138.)
Itsemääräämisoikeus on laajasti arvostettu. Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen yhdistetään yleensä siihen, että sallitaan tai tehdään mahdolliseksi potilaalle päättäminen sen suhteen, mitä terveydenhuollon palveluita he haluavat ja mitä eivät. Vahva keskittyminen päätöksentekotilanteeseen on ongelmallista, etenkin kun siihen lisätään potilaiden valinnanvapauden tärkeys. Se vie huomiota muilta tärkeiltä näkökulmilta ja haastaa itsemääräämisoikeutta terveydenhuollossa. Relationaaliset käsitykset itsemääräämisoikeudesta yrittävät selittää sekä positiivisen että negatiivisen päätelmän yksilön autonomiaan liittyvistä sosiaalisista suhteista. Moni terveydenhuoltoalan toimija voi lisätä itsemääräämisoikeutta toiminnallaan, ei ainoastaan potilaiden hoitomieltymyksissä ja valinnoissa, vaan myös heidän itseidentiteetissään, itsearvioinnissaan ja valmiudessaan itsemääräämisoikeuteen. (Entwistle, Carter, Cribb & McCaffery 2010.)
Tässä opinnäytetyössä oli kaksi tutkimuskysymystä, joita olivat: ”Toteutuuko asukkaiden itsemääräämisoikeus lain mukaisesti henkilökunnan mielestä kyseisessä asumisyksikössä?”
ja ”Millaisia käsityksiä asumisyksikön henkilökunnalla on itsemääräämisoikeudesta ja sen toteutumisesta kyseisessä asumisyksikössä?”
Vastauksista voisi päätellä, että henkilökunta muistaa yksikön toimivan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kotina, joten asukkaat myös saavat toimia siellä kuten kotonaan. Tästä esimerkkinä toimii muun muassa se, että asukkaat saavat vaikuttaa ruokiin, retkiin yms., asukkaan läheiset pääsevät vierailulle lähes aina - myös koronapandemian aikaan vierailut on pyritty järjestämään erityisjärjestelyin - ja asukkaat voivat elää omannäköistä arkeaan yksikössä. Mielenterveyskuntoutujien hyvän asumisen edellytyksiä ovat muun muassa turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö, itsemääräämisoikeus ja yksityisyys, mielekäs tekeminen asunnon ulkopuolella, itsenäinen asuminen, kun se on mahdollista sekä palvelujen läheisyys. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2020.) Opinnäytetyön laadullisen kyselyn vastauksissa näkyi selkeästi se, että henkilökunta huomioi työssään asukkaan itsemääräämisoikeuden ja ymmärretään, että asukas on oikeutettu päättämään itsenäisesti
omista asioistaan. Asukkaiden ihmisarvoa ei loukata ja heitä ohjataan ja hoidetaan yhteisymmärryksessä heidän kanssaan. Vastausten perusteella asukkaat voivat elää yksikössä omannäköistä elämää, mutta henkilökunta ohjaa tarvittaessa.
Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon (785/1992). Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. (L 17.8.1992/785.) Halutessaan, asukkaat saavat oman rauhan ja yksityisyyden. Heidän huoneeseensa mennään vain, jos epäillään sairaskohtausta, asukkaan olevan vaaraksi itselleen tai muille tai asukas ei vastaa kutsuihin/puhutteluun oven ulkopuolelta. THL:n (2019) mukaan yksilötasolla mielenterveyttä edistetään esimerkiksi tukemalla itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamista.
Yhteisötasolla muun muassa vahvistetaan sosiaalista tukea ja osallisuutta. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL 2019.) Etelä-Pohjanmaan palveluasumisyksikössä asukkaat voivat vaikuttaa yhteisön/yksikön asioihin toivein ja pyynnöin mm. viikoittain yhteisökokouksessa.
Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan (785/1992). Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. (L 17.8.1992/785.) Opinnäytetyön kohdeorganisaationa toimivassa palveluasumisyksikössä asukas saa määrätä itsestään myös, vaikka siitä olisi haittaa hänelle itselleen. Henkilökunta ei voi esimerkiksi pakottaa asukasta suihkuun, vaan he voivat mm.
motivoida ja ohjata asukasta sekä keskustella asiasta. Asukkaat voivat liikkua yksikön ulkopuolella vapaasti, mutta yöaikaan se ei ole suositeltavaa. Myös koronapandemian aikaan asukkaat ovat voineet liikkua vapaasti omalla harkinnallaan, mutta suosituksista on kerrottu.
Vaikka asukkaalla onkin itsemääräämisoikeus, silti yksikössä on laadittu järjestyssäännöt yhteisöä varten. Yksikössä on selkeät säännöt esimerkiksi alkoholin käytön suhteen: se on kielletty. Myös, jos on todettu asukkaan aiheuttavan harmia itselleen, on sovittu eri käytäntöjä asukkaan kanssa. Näistä esimerkkinä toimii viikkoraha ja jakotupakat.
Rajoitustoimenpiteistä ja niiden kirjauksista kysyttäessä henkilökunta kertoi, että tupakkeja ja rahavaroja rajoitetaan ja kirjataan mm. potilastietojärjestelmään. Tähän kysymykseen odotettiin erilaista vastausta, koska nämä asiat eivät ole rajoitustoimenpiteitä vaan sopimuksia, jotka on tehty yhdessä asukkaan kanssa. Yksikössä siis ei ole lain mukaan rajoitustoimenpiteitä käytössä. Jokaisella asukkaalla on kansiossaan tiedonantolupa-kaavake,
johon asukas on ilmoittanut läheisen, kenelle voi asukkaan tietoja luovuttaa. Tarvittaessa asukkaan tietoja luovutetaan myös muille yhteistyötahoille, esimerkiksi terveydenhuoltohenkilöstölle tai sosiaaliviranomaiselle.
Vastauksista ilmenee myös yksikön yhteisöllisyys: asukkaille järjestetään viikoittain yhteisökokous, jossa jokainen voi vaikuttaa asioihin ja näistä keskustellaan ja päätetään yhdessä. Vastausten perusteella myös henkilökunta mieltää yksikön asukkaiden kodiksi.
Asukas siis saa elää sellaista arkea, kuin hän tahtoo, liikkua vapaasti, tavata läheisiään, olla rauhassa huoneessaan sekä määrätä itsestään. Lienee oikein todeta, että Karttusenrannan henkilökunnalla on yhtenäiset linjaukset enimpiin asioihin ja heidän työotteensa on asukasta kunnioittava. Niin sanotut rajaavat sopimukset (viikkoraha ja jakotupakat) tehdään yhteistyössä asukkaan – ja mahdollisesti läheisten/edunvalvojan/lääkärin – kanssa.
7 POHDINTA
Tämän opinnäytetyöprosessin aikana sai syvennettyä tietoa itsemääräämisoikeudesta ja myös lakeihin tuli perehdyttyä tarkemmin. Terveydenhuoltoalan ammattilaisten on tärkeää kiinnittää huomiota asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumiseen ja ammattilaisen täytyy ylläpitää tietouttaan ajankohtaisimmista asioista työhönsä liittyen. Terveydenhuoltoalalla on tärkeää tietää, mihin lakeihin nojataan esimerkiksi rajoitustoimenpiteiden yhteydessä. Työntekijän on pystyttävä perustelemaan toimintaansa.
Opinnäytetyössä käytettiin monipuolisia lähteitä ja käytetyt lähteet olivat luotettavia.
Lähdemateriaalin hankinta oli yllättävän haasteellista, vaikka itsemääräämisoikeudesta on tuotettukin viime vuosina paljon uutta tietoa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa palveluasumisyksikölle tietoa, millä eri tavoilla itsemääräämisoikeus toteutuu yksikössä sekä pohtia keinoja mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Vastauksia analysoitaessa mahdollisia puutteita ei havaittu, mutta yksikön työntekijöiden tietoisuus rajoitustoimenpiteistä oli häilyvä.
Palveluasumisyksiköissä ei voi olla käytössä rajoitustoimenpiteitä, mutta asukkaan kanssa voidaan yhteistyössä solmia sopimuksia, joiden nojalla voidaan esimerkiksi rajoittaa asukkaan tupakointia tai rahankäyttöä. Asukas kuitenkin on oikeutettu muuttamaan sopimusta halutessaan. Ellei rajoitustoimenpiteisiin ole lakiin perustuvaa syytä, ne saattavat olla rikoslain nojalla rangaistavia tekoja. (Verneri.net 2017.)
7.1 Eettisyys ja luotettavuus
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisen tulee kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta, joka tarkoittaa käytännössä sitä, että työntekijän on kerrottava asiakkaalle asiakkaan eri mahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksista ja täten tarjota asiakkaalle mahdollisuus eri valintoihin (Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry 2017). Potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeus on keskeinen eettinen periaate sosiaali- ja terveydenhuollossa ja Suomessa myös perustuslakiin kirjattu perusoikeus (ETENE). Vapauden ja itsemääräämisoikeuden rajoituksia sekä pakkokeinoja käytetään paljon erityisesti kehitysvammahuollossa, vanhustenhoidossa ja päivystyspoliklinikoilla. Sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön että asiakkaan oikeusturvan kannalta laissa määritellyt selvät rajat ovat selkeämmät, koska nykyisin rajoituksista on säädetty tarkasti ainoastaan mielenterveys-, päihdehuolto-, lastensuojelu- sekä tartuntatautilaissa.
Itsemääräämisoikeussuunnitelman pitäisi olla osa asiakkaan/potilaan hoito- ja
palvelusuunnitelmaa, koska muuten on vaarana suunnitelmien aliarvostus. Jos suunnitelmia painotetaan liikaa, niitä voidaan tehdä varmuuden vuoksi niillekin, joille suunnitelmien laatiminen ei välttämättä olisi tarpeellista, ja tällöin suunnitelmat voivat johtaa rajoitteiden liikakäyttöön. (ETENE 2014.)
7.1.1 Eettisyys mielenterveys- ja päihdetyössä
Ammattieettiseen toimintaan sisältyy omasta pätevyydestä huolehtiminen. Työntekijän vastuulla on oman ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Keskeisin ammattieettinen piirre on luottamuksellisuus ja luotettavuus eli toisin sanoen työntekijää sitoo vaitiolovelvollisuus. Myös uskallus pyytää apua ja konsultoida muita silloin, kun kokee, ettei omat taidot tai tieto riitä, osoittaa eettistä vahvuutta. Hoitotyöntekijän eettisiä ohjeita ovatkin:
kunnioita potilaan/asiakkaan itsenäisyyttä, älä vahingoita, tee hyvää ja ole oikeudenmukainen.
(Vuori-Kemilä ym. 2010, 173.) Asiakkaan itsemääräämisoikeuteen kiinnitetään yleensä huomiota vasta siinä vaiheessa, kun sitä joudutaan rajoittamaan. Hoitotyössä pitäisi huomioida koko ajan asiakkaan itsemääräämisoikeus.
7.1.2 Sairaanhoitajan eettiset ohjeet
Sairaanhoitajan tulee kohdata asiakas arvokkaana ihmisenä ja luoda hoitokulttuuria, jossa huomioitavaksi tulee yksilön arvot, vakaumus ja tavat. Asiakkaan/potilaan itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa ja järjestää hänelle mahdollisuus osallistua hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Toista ihmistä on kohdeltava lähimmäisenä ja asiakasta/potilasta on kuunneltava, ja täten hoitosuhde perustuukin avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. (Sairaanhoitajat 2020.)
Sairaanhoitajan on tehtävässä toimiessaan oltava oikeudenmukainen, hoidettava jokaista asiakasta/potilasta yhtä hyvin ja yksilöllisen hoitotarpeen mukaisesti. Tämä ei saa vaarantua yksilön terveysongelmasta, kulttuurista tai vastaavista asioista johtuen. (Sairaanhoitajat 2020.) Työpaikalla sairaanhoitajien tulisi tukea toinen toistaan asiakkaan/potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa, työssä jaksamisessa sekä ammatillisessa kehittymisessä sekä kunnioittaa omaa ja muiden ammattiryhmien asiantuntemusta pyrkien hyvään yhteistyöhön. Lisäksi
sairaanhoitajat valvovat eettisiä arvoja tukien ammattikunnan moraalista ja eettistä kehitystä sekä ihmisläheistä auttamistehtävää. (Sairaanhoitajat 2020.)
7.1.3 Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet
Sairaanhoitajille on laadittu myös kollegiaalisuusohjeet, joiden tarkoituksena on tukea sairaanhoitajien yhteisöllisyyttä päivittäisessä työssä. Tarkoituksena on, että sairaanhoitaja kunnioittaa ja arvostaa kollegoitaan, kohtelee heitä oikeudenmukaisesti ja luottaa kollegoihinsa sekä toimii itse luottamuksen arvoisesti. Sairaanhoitajien välisen kommunikoinnin tulee olla avointa, rehellistä ja luottamuksellista sekä sairaanhoitajilla tulee olla työyhteisö, jossa voidaan käsitellä myös epäkohtia ja ristiriitoja. (Sairaanhoitajaliitto 2014.)
Kollegiaalisuusohjeiden mukaan sairaanhoitajat tukevat toisiaan työtehtävissä ja päätöksenteossa. Kun nämä asiat ovat kunnossa, sairaanhoitajat muodostavat yhtenäisen toimintatavan hoitotyölle ja tällöin esimerkiksi mielenterveyskuntoutuja saa yhdenmukaista ja laadullista hoitoa ja kuntoutusta. (Sairaanhoitajaliitto 2014.)
7.2 Jatkotutkimusaiheet
Itsemääräämisoikeus kasvattaa koko ajan rooliaan niin hoitotyössä kuin muuallakin. Tämän vuoksi myöhemmässä vaiheessa voisi ottaa tarkasteluun itsemääräämisoikeuden toteutumisen siitä näkökulmasta, että huomioidaanko itsemääräämisoikeutta jo liikaa? Tämän kaltainen tutkimus voisi toteutua esimerkiksi lastensuojelussa. Toinen jatkotutkimusaihe itsemääräämisoikeuteen liittyen voisi olla potilaan itsemääräämisoikeuden toteutuminen somatiikassa sellaisten potilaiden kohdalla, jotka eivät pysty ilmaisemaan tahtoaan.
Kuten on todettu, itsemääräämisoikeus on kasvattanut rooliaan paljon ja asiakaslähtöisyys on lisääntynyt sen myötä. Tämän vuoksi voisi ottaa tarkasteluun itsemääräämisoikeuden siitä näkökulmasta, että miten se on kasvattanut rooliaan ja mitä vaikutuksia sillä on ollut hoitotyöhön?
7.3 Opinnäytetyön luotettavuus
Opinnäytetyön kohteena oli Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevan palveluasumisyksikön työntekijät, joita on kahdeksan. Tiedonkeruumenetelmän ollessa avoin, oli vaikeaa punnita etukäteen opinnäytetyön mahdollisia eettisiä ongelmia (Tuomi & Sarajärvi 2017, 225.)
Opinnäytetyön luotettavuutta lisäsi se, että tutkimustulokset analysoitiin henkilökunnan vastausten pohjalta, joka kertoi henkilökunnan näkemyksen. Henkilökunnan luottamusta lisäsi tieto, että kyselyyn osallistuminen oli vapaaehtoista. Ennen opinnäytetyön aloittamista, tutustuttiin tutkimuseettisiin ohjeistuksiin sekä haettiin kohdeorganisaatiolta tutkimuslupa opinnäytetyölle.
Opinnäytetyössä pidettiin huoli siitä, ettei kenenkään toisen tekstiä plagioitu eli teksti- ja lähdeviitteet merkittiin oikeaoppisesti. Kyselyn vastauksia ei muutettu ja tulokset analysoitiin täysin vastausten perusteella. Koko opinnäytetyöprosessin ajan noudatettiin mm.
tietosuojalakia ja tekijänoikeuslakia. Lopulta valmis opinnäytetyö tarkistettiin plagiaatintunnistusjärjestelmässä.
LÄHTEET
Berger, Z., Boss, E. & Beach, M. 07.03.2017. Communication behaviors and patient autonomy in hospital care: A qualitative study. [Verkkojulkaisu]. National Library of Medicine. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavana PubMed-palvelusta. Vaatii käyttöoikeuden.
Davitt, J. & Kaye, L. 01.01.1996. Supporting Patient Autonomy: Decision Making in Home Health Care. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.12.2020]. Saatavana:
https://academic.oup.com/sw/article-abstract/41/1/41/1931354?redirectedFrom=fulltext Entwistle, V., Carter, S, Cribb, A. & McCaffery, K. 06.03.2010. Supporting Patient Autonomy:
The Importance of Clinician-patient Relationships. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 16.12.2020].
Saatavana: https://link.springer.com/article/10.1007/s11606-010-1292-2#citeas Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eksote. Ei päiväystä. Psykososiaalinen kuntoutus.
[Verkkosivusto]. Lappeenranta: eksote. [Viitattu 04.04.2020]. Saatavana:
http://www.eksote.fi/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihteet/psykososiaalinen- kuntoutus/Sivut/default.aspx
Heikkilä, T. & Edita Publishing Oy. 2014. Kvantitatiivinen tutkimus. [Ppt-tiedosto]. Tarja Heikkilä. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavana:
http://www.tilastollinentutkimus.fi/1.TUTKIMUSTUKI/KvantitatiivinenTutkimus.pdf Hietaharju, P. & Nuuttila, M. 2017. Käytännön mielenterveystyö. 4.-5. p. Helsinki: Sanoma
Pro Oy.
Hietanen, P. 09.10.2020. Kuka päättää hoidosta, potilas vai lääkäri? [Verkkojulkaisu].
Helsinki: Lääkärilehti. [Viitattu 17.12.2020]. Saatavana: https://www-laakarilehti- fi.libts.seamk.fi/tyossa/kuka-paattaa-hoidosta-potilas-vai-laakari
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2009. Tutki ja kirjoita. 15. uud. p. Hämeenlinna:
Kariston Kirjapaino Oy.
Huttunen, M. 30.11.2018. Skitsofrenia. [Verkkojulkaisu]. Duodecim Terveyskirjasto. [Viitattu 01.03.2020]. Saatavana:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00148&p_hakusana=mi elenterveys
Ikonen, E-R. 2015. Kehittyvä kotihoito. 4. uud. p. Helsinki: Edita.
Kassara, H., Paloposki, S., Holmia, S., Murtonen, I., Lipponen, V., Ketola, M-L. & Hietanen, H. 2006. Hoitotyön osaaminen. 2. uud. p. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Kotisaari, M.-L. & Kukkola, S. 2012. Potilaan oikeudet hoitotyössä: havainnollinen ja selkeä käsikirja on tarpeellinen kaikille hoitotyöstä vastuussa oleville johtajille ja esimiehille.
Helsinki: Fioca.
KvaliMOTV. Ei päiväystä. Teemoittelu. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 13.12.2020]. Saatavana:
https://www.fsd.tuni.fi/menetelmaopetus/kvali/L7_3_4.html
Käypä hoito. 22.01.2015. Skitsofrenia. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 01.03.2020]. Saatavana: https://www.kaypahoito.fi/hoi35050
Käypä hoito. 26.03.2020. Skitsofrenian diagnostiset kriteerit ICD-10-tautiluokituksen mukaan.
[Verkkosivusto]. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. [Viitattu 06.12.2020].
Saatavana: https://www.kaypahoito.fi/nix00191
Käypä hoito. 12.08.2013. Skitsofrenia Käypä hoito -suosituksen luentomateriaali: Hoito ja kuntoutus. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Psykiatriyhdistyksen asettama työryhmä. [Viitattu 09.04.2020]. Saatavana:
https://www.kaypahoito.fi/khl00066
Leijala, J., Hietala, E. & Kampman, O. 2019. Sairaudentunnon ja hoitoon sitoutumisen merkitys skitsofrenian hoidossa. [Verkkosivusto]. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim.
[Viitattu 19.12.2020]. Saatavana: https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2019/20/duo15197 L 17.08.1992/785. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista.
L 22.9.2000/812. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista.
L 30.12.2014/1301. Sosiaalihuoltolaki.
Mielenterveystalo. Ei päiväystä. Aistiharhat (hallusinaatiot). [Verkkosivusto]. Saatavana:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/tietoa_oireista/Pages/aistiharhat- hallusinaatiot.aspx
Mielenterveystalo. Ei päiväystä. Kuntoutuksella on tavoite. [Verkkosivusto]. [Viitattu 09.04.2020]. Saatavana: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja- oppaat/oppaat/tietoa_kuntoutuksesta/Pages/kuntoutuksella_on_tavoite.aspx Mielenterveystalo. Ei päiväystä. Psykoosi. [Verkkosivusto]. Saatavana:
https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-
oppaat/oppaat/mielenterveys_puheeksi/Pages/psykoosi.aspx
Sairaanhoitajaliitto. 2014. Sairaanhoitajien kollegiaalisuusohjeet. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 09.04.2020]. Saatavana: https://sairaanhoitajat.fi/wp-
content/uploads/2019/10/Sairaanhoitajien-kollegiaalisuusohjeet.pdf
Sairaanhoitajat. 2020. Sairaanhoitajien eettiset ohjeet. [Verkkojulkaisu]. [Viitattu 09.04.2020].
Saatavana: https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset- ohjeet.pdf
Sarvimäki, A. & Stenbock-Hult, B. 2009. Hoitotyön etiikka. Helsinki: Edita Prima.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. 2017. Arki, arvot ja etiikka.
Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. [Verkkojulkaisu]. Helsinki. [Viitattu 01.03.2020]. Saatavana: https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/
Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen
neuvottelukunta ETENE. Ei päiväystä. Itsemääräämisoikeudesta ja valinnan vapaudesta.
[Verkkosivu]. Helsinki: ETENE. [Viitattu 01.03.2020]. Saatavana:
https://etene.fi/itsemaaraamisoikeus
Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen
neuvottelukunta ETENE. 30.09.2014. Lausunto hallituksen esityksestä (HE 108/2014 VP) laiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja rajoitustoimenpiteiden käytön edellytyksistä sekä eräiksi siihen liittyviksi laiksi.
[Verkkojulkaisu]. Helsinki: ETENE. [Viitattu 01.03.2020]. Saatavana:
https://etene.fi/documents/1429646/1556041/2014+Lausunto+hallituksen+esityksest%C3
%A4+laiksi+sosiaalihuollon+asiakkaan+ja+potilaan+itsem%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%
C3%A4misoikeuden+vahvistamisesta+ja+rajoitustoimenpiteiden+k%C3%A4yt%C3%B6n +edellytyksist%C3%A4.pdf/6d4db7af-030b-4946-b9a4-
5c30873d0418/2014+Lausunto+hallituksen+esityksest%C3%A4+laiksi+sosiaalihuollon+a siakkaan+ja+potilaan+itsem%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4misoikeuden+vahvista misesta+ja+rajoitustoimenpiteiden+k%C3%A4yt%C3%B6n+edellytyksist%C3%A4.pdf Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen
neuvottelukunta ETENE. 2010. Mielenterveysetiikka. Sinulla ja minulla on moraalinen vastuu. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: ETENE. [Viitattu 03.04.2020]. Saatavana:
https://etene.fi/documents/1429646/1559066/ETENE- julkaisuja+25+Mielenterveysetiikka+-
+Sinulla+ja+minulla+on+moraalinen+vastuu.pdf/90f79932-aa31-4399-807f- 5c2ee36d106d/ETENE-julkaisuja+25+Mielenterveysetiikka+-
+Sinulla+ja+minulla+on+moraalinen+vastuu.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen
neuvottelukunta ETENE. 19.05.2014. Potilaan ja asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa. [Verkkojulkaisu]. Helsinki: ETENE. [Viitattu 19.12.2020]. Saatavana:
https://etene.fi/documents/1429646/1556041/Kannanotto+potilaan+ja+asiakkaan+valinna nvapaudesta+sosiaali-+ja+terveydenhuollossa.pdf/35ac76e4-c50b-4731-bcfa-
47c9ea6aeab1/Kannanotto+potilaan+ja+asiakkaan+valinnanvapaudesta+sosiaali- +ja+terveydenhuollossa.pdf
Suomen Mielenterveys ry MIELI. Ei päiväystä. Skitsofrenia. [Verkkosivusto]. Saatavana:
https://mieli.fi/fi/mielenterveys/mielenterveyden-h%C3%A4iri%C3%B6t/skitsofrenia Teemoittelu. Ei päiväystä. [Verkkosivusto]. Tampereen yliopisto: tietoarkisto. [Viitattu
21.04.2021]. Saatavana:
https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/analyysitavan-valinta-ja-yleiset- analyysitavat/teemoittelu/
