2.5.2012
VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT
Vaihde 020 636 0060 fax (02) 230 0009
kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi
Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, 20101 Turku Valtakatu 6, 28100 Pori
Varsinais-Suomi
Matkaraportti:
Pyhäjärvi-instituutin valumavesihankkeen tutustumismatka Englantiin
18. – 22.3.2012, Lancaster, Englanti Eriika Lundström
Osallistuimme maaliskuun lopulla 2012 Pyhäjärvi-instituutin järjestämälle matkalle Englantiin. Mat- kan tarkoituksena oli tutustua Lancasterin yliopiston vesiensuojeluhankkeisiin ja niiden sekä yli- opiston yhteistyökumppanien vesiensuojelumenetelmiin, vedenpidättämisratkaisuihin ja automaat- tiseen vedenlaatuseurantaan. Lisäksi tarkoituksena oli edistää tiedon vaihtoa maatalouden vesien- suojelusta ja luoda tahojen välille yhteistyöverkosto, jota voitaisiin hyödyntää jatkossa esimerkiksi hankesuunnittelussa. Pyhäjärvi-instituutti järjesti matkat ja Lancasterin yliopisto järjesti ohjelman ja kuljetukset kohteille. Matkan pääpaino oli maastokohteiden ja käytännön sovellusten esittelyssä ja lisäksi osallistuttiin yliopistolla seminaariin. Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta olivat mukana myös Anni Karhunen, Ari Sallmén ja Olli-Matti Verta. Pyhäjärvi-instituuttia edustivat matkalla Teija Kirkkala, Henri Vaarala ja Tero Forsman.
2/7
Maanantai 19.3.2012
Eden –hanke (http://www.edendtc.org.uk/)
Ensimmäisenä päivänä tutustuimme Lancasterin yliopiston Eden DTC –hankkeeseen (The River Eden Demonstration Test Cattchments), joka on osa laajempaa vesiensuojeluhanketta (DTC). Ne- livuotinen hanke on alkanut keväällä 2010. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa tietoa maatalouden vesiensuojelusta, kokeilla erilaisia toimenpiteitä ja pyrkiä mittaamaan niiden vaikutuksia veden laa- tuun. Toimenpiteiden vaikutusta pyritään arvioimaan myös biodiversiteettiin, ilman laatuun, kasvi- huonekaasuihin ja muihin ekosysteemipalveluihin. Hankkeella on kolme erilaista valuma-aluetta, joilla tullaan tekemään erilaisia toimia ja niiden seurantaa. Eden –joen valuma-alueen lisäksi hank- keessa ovat mukana Avon- ja Wensum –jokien valuma-alueet. Alueiden tilat ovat tähän mennessä saaneet neuvontaa viljely- ja vesiensuojeluasioissa. Paikkatietoaineistoja on myös hyödynnetty ja parhaillaan verrataan eroosioriskikarttojen tuottamaa materiaalia ilmakuvausten (kauko-ohjattava helikopteri) antamiin todellisiin tilan kuormittajiin kuten esimerkiksi säännöllisesti käytettävät ajorei- tit, eläinten juomavesipisteet tai karjapihat.
Hankkeessa on panostettu veden laadun seurantaan uusimmilla mittausvälineillä, joiden käyttöä tällä hetkellä testataan ja näytteiden tuloksia verrataan käsinäytteisiin.
Mittausasema, joka ottaa automaattisesti vesinäytteen ja mittaa siitä ravinnepitoisuudet paikan päällä. Hinta noin 120 000 £.
Mittauspisteissä on lisäksi weppikamera kuvaamassa säännöllisin väliajoin mittauspisteen tilannet- ta esimerkiksi tulvien tai muiden erikoistilanteiden varalta.
Suuret sademäärät aiheuttavat eroosiota, jonka aiheuttamia haittoja pyritään hankkeessa vähen- tämään. Uomissa mitataan vedessä kulkevaa kiintoainetta myös erillisellä kiintoainetta keräävällä
”putkella”.
4/7
Hankkeessa on luonnon monimuotoisuus kytketty vesiensuojeluun ja esimerkiksi Eden-joen tilan indikaattoreina käytetään lohta ja taimenta, joita silmällä pitäen suunniteltu myös joen kunnostus- toimia kuten kalaportaita. Lisäksi joesta otetaan pohjaeläinnäytteitä. Hanke on myös mukana jär- jestämässä erilaisia tiedotustilaisuuksia esimerkiksi kalaston tilasta ja hoidosta. Tämä varmasti motivoi myös vesiensuojelutyöhön.
Keski- ja Pohjois-Englannissa on paljon laitumia ja nurmiviljelyä. Hankkeen uutiskirjeessä kerrottiin traktorin perässä vedettävästä nurmen ”ilmastoijasta”, joka tekee reikiä tiivistyneeseen maahan.
Tämä lisää jutun mukaan mm. veden kulkua syvempiin kerroksiin, parantaa maan rakennetta ja vähentää myös pintavaluntaa.
Päivä oli antoisa ja Eden –hanke vaikutti kokonaisvaltaiselta ja käytännönläheiseltä. Miten paljon hanke pystyy varsinaisia vesiensuojelutoimia rahoittamaan, on vielä auki. Mutta paljon asioita tehty ja hankkeen www-sivuilla kannattaa käydä tutustumassa. Hankkeen työntekijät lupasivat olla yh- teydessä ja kertoa tuloksiaan.
Tiistai 20.3.2012.
MOPS 2 -hanke
Tiistaipäivän vietimme Lancasterin yliopiston MOPS 2 –hankkeen vieraana maastossa. Hanke pyrkii vähentämään maatalouden aiheuttamaa kiintoaines- ja ravinnekuormitusta. Huomio on kiin- nittynyt nimenomaan kiintoainekseen, jonka osuutta ravinnekuormituksessa sekä typen että fosfo- rin osalta pidetään merkittävänä. Hankkeella on kolme koekenttää (savi-, siltti- ja hiekkamaalla), joilla seurataan eri toimien vaikutusta veden laatuun. Kohteilla seurataan vaikutusta pintavalunnan ja salaojavalunnan kautta tuleviin vesiin sekä myös pohjaveden laatua. Kohteilla on automaattiset veden laadun mittarit. Hankkeessa tutkitaan myös laskeutusaltaiden vaikutusta veden laatuun.
Hanke ei ole vielä saanut tuloksia laskeutusaltaiden mittaustuloksista, mutta lupasi toimittaa myö- hemmin. Silminnähden laskeutusaltaasta on ollut hyötyä hiekkamaalla, jolla kiintoainesta on hyvin jäänyt altaaseen.
Kohteille on pystytetty kyltit esittelemään tutkimuksia. Altaat ovat kaksiosaisia.
Turnipsipellon pintavesiä tutkimuksen kohteena.
6/7
Kohteilla tutkitaan veden laatua sekä pinta- että salaojavalunnan kautta tulevista vesistä.
Kuormittavimmat pisteet vaihtelevat eri tiloilla. Kuvassa eläinten juomapiste ja taustalla traktorin ajourat, joiden merkitystä pidetään melko isona.
Keskiviikko 20.3.2012
Vietimme päivän Lancasterin yliopistolla. Pyhäjärvi-instituutti esitteli toimintaansa yliopiston väelle, joiden kanssa jälkeenpäin keskustelimme ja vaihdoimme tietoja kokemuksistamme. Jatkoyhteis- työstäkin keskusteltiin ja alustavasti yliopisto ja Pyhäjärvi-instituutti sopivat yliopiston vastavierai- lusta Pyhäjärvi-instituutille. TEHO Plus –hanke voisi tällöin esitellä omaa toimintaansa.
Matka oli hyvä ja ajatuksia herättävä. Eden-hankkeen valuma-aluelähtöinen, kokonaisvaltainen ja käytännönläheinen toiminta vaikutti mielenkiintoiselta ja toimivalta. Myös hankkeen yhteistyö eri tahojen kanssa sekä vesiensuojelun ja biodiversiteetin tavoitteiden yhdistäminen on hyvä asia.
Eroosion ja kiintoaineksen kulkeutumisen vähentämiseen panostetaan ja eroosioriskikarttojen ver- taaminen ilmakuviin ja todellisiin riskipaikkoihin vaikutti myös mielenkiintoiselta. Mietityttämään jäi MOPS –hankkeen tulos myös typen sitoutumisesta kiintoainekseen. Hankkeen tutkimusten mu- kaan jopa yli 76 % sekä typen että fosforin kuormituksesta lähtee kiintoaineen mukana.
ps. Hotelli, jossa majoituimme tuki paikallisen luonnonsuojelualueen hoitoa ja siellä myytiin myös alueelta tuotettua grillihiiltä. Lampaat hallitsivat maisemaa, mutta niiden määrä on jonkin verran vähentynyt tuen muututtua yksilöstä katras-perusteiseksi.
