Vesihallinnon vesistöhankkeiden vaikutuksia luonnonoloihin selvittäneen työryhmän muistio

1981:54

VESIHALLINNON VESISTÖHANKKEIDEN VAIKUTUKSIA LUONNONOLOIHIN

SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIO

V E S I H A L L I T U K S E N M 0 N I S T E S A R ^J A

1981:54

VESIHALLINNON VESISTÖHANKKEIDEN VAIKUTUKSIA LUONNONOLOIHIN

SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN MUISTIO

Vesihallitus Helsinki 1980

1

Vesihallitukselle

Vesihallitus asetti 7.10.1980, nrmvoteltuaan maa- ja metsätalous- ministeriön kanssa, työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ainakin Lapuanjoen järjestelyn III ja IV vaiheen täydennystä, Kyrönjoen taloussuunnitelmaa, Kyrönjoen alaosan järjestelyn täydennystä,

Perhojoen keskiosan järviryhmän säännöstel , Pyhäjoen yläosan vesis- tösuunnitelmaa sekä Tyrnävän- Änges1evänjoen järjestelyä koske- vien vesihallinnon vesistöhankkeiden vaikutuksia luonnonoloihin eri- tyisesti kalatalouteen, jotta luonnonsuojelunäkökohdat voj_taisiin ottaa huomioon näitä töitä toteutettaessa. Työrylun:l.n tuli suorittaa tehtä- vänsä 20.12.1980 n~nnessä.

Työryhmän puheenjohtajaksi vesihallitus m.~i.:iräsi toimistopäällikkö Hannu Laikar in rnu iks i jäseniksi osas topääll ik.kö K irnrrJ Kar irron, diplc)ffii- insinööri Esko Lakson, toimistopäällikkö Sim::> MuotiaJ.an, Asko Niemen limnologi Pertti Sevolan. Haa- ja IllE'tsätalousministeriö nime- si työryhmään ylitarkastaja Harri Dahlstränin ja tarkastaja Veikko Ma.rttilan. Työryhmä valitsi keskuudestaan sihteereil<si Esko La.k.son Asko Niemen.

Saatuaan tehtävänsä suoritetuksi työryhmä kunnioittaen jättää yksimie- lisen esityksensä vesihallitukselle.

Helsingissä, ioulukuun 19. f\iivän/i 1980

1

j ' (

Harri Dahlström

( 1--r)

Asko Niemi

3

SISÄLLYS

Työryhmän kirje vesihallitukselle Työryhmän tehtävät ja työskentely Työryhmän kannanotot

Liite 1 Koskenkylänjoen järjestely Liite 2 Kokemäenjoen järjestely Liite 3 Kullaanjoen järjestely Liite 4 Joutenlahden kunnostus

Liite 5 Kyrönjoen yläosan vesistötyö ja alaosan järjestely

Sivu

1 5 7

15 21 25

29 33

Liite 6 Lapuanjoen järjestelyn III ja IV vaiheen 43 Liite 7

Liite 8 Liite 9

Liite 10 Liite 11 Liite 12

täydennys

Alajärven säännöstely 49

Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely 53

Kalajoen keskiosan järjestely 59

Halisjoen järjestely 65

Pyhäjoen yläosan vesistösuunnitelma, II-vaihe 67

Tyrnävän-Ängeslevänjoen järjestely 73

Lisäliite (liite 13) Vesihallituksen lähetekirje maa- ja metsätalousministeriölle

5

TYÖRYHMÄN TEHrÄVÄT JA TYÖSKENTELY

Työryhmää asettaessaan vesihallitus edellytti sen selvittävän ainak~1

Lapuanjoen järjestelyn III ja IV vaiheen täydennystä, Kyrönjoen vesistötaloussuunnitelmaa,

Kyrönjoen alaosan järjestelyn täydennystä, Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstelyä, Pyhäjoen yläosan vesistösuunnitelmaa sekä

Tymävän- Ängeslevänjoen järjestelyä koskevien vesihallinnon vesistö- hankkeiden vaikutuksia luonnonoloihin ja erity~sesti kalatalouteen, jotta luonnonsuojelunäkökohdat voitaisiin ottaa huomioon näitä töitä toteutettaessa.

Työryhmä päätti ottaa käsiteltäväkseen kaikki vuoden 1981 tulo- ja rrenoarvi- ossa olevat vesihallinnon vesistötyöhankkeet. Asettamiskirjeessä mainittujen lisäksi työryhmä on siten käsitellyt myös seuraavat hankkeet:

- Koske~länjoen järjestely Kullaanjoen järjestely

Kokemäenjoen järjestely, suuosan pengerrys ja ruoppaus - Alajärven säännöstely

- Kalajoen keskiosan järjestely - Malisjoen järjestely

Joutenlahden kunnostus

Työryhmä piti kaikkiaan 11 kokousta. Lisäksi työryhmä tutustui 18.11.1980 maastossa Kyrönjoen alaosan töihin ja 3.12.1980 Perhonjoen keskiosan järvi- ryhmän säännöstelyyn, ~~lisjoen järjestelyyn sekä Kalajoen keskiosan JarJes- telyyn. Jäsenet Marttila ja Sevola tutustuivat 21.11.1980 Koskenkylänjoen järjestelyyn.

Lähtöaineistoksi työryhmä pyysi hankkeita koskevaa rrateriaalia asianomaisilta vesipiirien vesitoimistoilta ja vesihallitukselta. Työryhmän käytettävissä oli maa-· ja metsätalousministeriön edustajien laatirra luettelo kalataloutta ja luorlllonsuojelua koskevista näkökohdista vesistötöiden vaikutuksia arvioitaessa.

Museovirastolta saatiin muinaismuistoja ja rakennushistoriallisesti arvokkaita .kohteita koskevat tiedot. Työryhmän esityksestä Pohjois-Suorren vesitutkimus-

toimisto laati selvityksen (17.12.1980) Kyrönjoen rakennetuilta ja suunnitel- luilta pengerrysalueilta pumpattavien vesien vaikutuksesta Kyrönjoen veden

lal=)rJamu'US<J.si:eE~se~en. östcrbottens Fiskarförbund lähetti työryhmälle Kyrönjoen ja

6

Perhonjoen vesistötöitä koskevat kirjelmät.Natur och Miljö r.f. lähetti työryh- mälle Flytträsketiä koskevan kirjeen. Lisäksi työlyhmälle on annettu tiedoksi

luonnonvaraliL~euvoston lausunto maa- ja metsätalousministeriölle vesistötyö- hankkeiden lähivuosien toteuttamisohjelrnasta.

Asiantuntijoina työryhmä on kuullut seuraavia henkilöitä:

apul. ins. V. Musta järvi, kut apul. ins. K. Syrjälä, kut nuor.ins. M. Kujanpää, Vav piiri-ins. S.J. Saari, Vav vanh. ins. A.Siren, Vav dipl. ins. P. Saarinen, Vav

FT E. Alasaarela, Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto

MMK M. Verta, vet FL H. Lehtonen, RKTL Luk M.Hilden, RKTL

vs. vanh. ins. R.Rantalahti, Kov ins. S. Kleimola, Kov

dipl. ins. J. Seppänen, Kov apul. ins. U. Saukko, Kov

Koskenkylänjoen järjestely Kullaanjoen järjestely Alajärven säännöstely

Kyrönjoen vesistö- talqussuunnitelrna

sekä Kyrönjoen alaosan järjestely

Perhonjoen keskiosan järviryhmän säännöstely

Kalajoen keskiosan järjestely

Pyhäjoen yläosan vesistösuunnitelma, II vaihe

Käsitellessään Flytträsketin hanketta ·työryhmä totesi, että asettamiskirjeen perusteella maatilahallitru<sen ym. virastojen rahoittarnat hankkeet eivät kuulu sen toimeksiantoon.

Tämän raportin liitteinä 1 - 12 on esitetty muistiot kustakin käsitellystä vesistötyöhankkeesta. Muistioihin sisältyy yleisselostus hankkeesta, lupa-

sopimustilanne,selostus vesistön nykytilasta ja arviot hankkeen vaikutuk- sista sekä työryhmän kannanotot perusteluineen. Seuraavassa on esitetty ensin eräitä yleisluontoisia kannanottoja ja niiden jälkeen ovat hankekohtaiset kannanotot suoraan 1 i i t emuist_ioista.

7

TYÖRYHMÄN KANNANOIDT

Työryhmä kiinnittää huomiota riittävien kalataloudellisten selvitysten tekemi- , seen jo suunnitteluvaiheessa. Selvityksiä tulee laatia myös vesistökohtaisina

kokonaisuuksina, jotta kalatalousnäkökohdat voidaan ottaa huomioon riittävän suurina kokonaisuuksina. Myös rapualueiden (potentiaalistenkin) säilyttämiseen

kunnostamiseen tulee kiinnittää huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Työryhmän käsityksen mukaan yhteistyössä luonnonsuojelu~ ja kalatalousviranomaisten kanssa olisi laadittava ohje niistä seikoista, jotka on otettava huomioon arvioitaessa vesistörakentamisen vaikutuksia luonnonoloihin ja kalatalouteen.

Vesistöhankkeisiin tulee kuulua luonnonsuojelullinen inventointi, jotta

luonnonsuojelunäkökohdat voidaan ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa.

Hankkeiden yksityiskohtaisen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä tulee kiin- nittää huomiota uhanalaisten ja harvinaisten kasvi- ja eläinlajien esiintymiseen,

pyrkiä esiintymispaikkojen säilyttämiseen hanketta muuttamalla tai muulla sopivalla tavalla. Siirtoon turvautuminenkin voi poikkeustapauksessa tulla ky- seeseen, jos se voidaan tehdä onnistuneesti. Näissä tilanteissa tulee olla yhtey- dessä luonnonsuojeluviranomaisiin.

Vesistörakentamisen haittavaikutusten vähentämiseen tulee kiinnittää kasvavaa huomiota. Gsa rakentamiseen suunnatuista voimavaroista tulee käyttää haitta- vaikutusten torjuntaan kohdistuviin tutkimJs-,kehitys- ja jälkihoitotehtäviin.

Kiireellisenä tutkimustehtävänä tulee kartoittaa eräiden aineiden mm. metallien huuhtoutuminen sulfidimailta. Vesirakentamisen kehitys- ja jälkihoitotehtäviä tulee tehostaa. Näitä ovat vedenlaadun parantaminen, tekojärvien turvelauttojen eliminointimenetelmien kehittäminen, haittavaikutusten torjumiseen soveltuvien pohjapatoratkaisujen kehittäminen (mm. virtaamcm tasaus, ilmastus, kalannousu, maisema) sekä kaivumaiden läjitysalueiden, vesirakenteiden, vesialueiden ja

rantojen ulkonäön parantam.inen erilaisin toimenpitein (mm. ark.kitehtisuunnittelu, istutukset, työn huolellinen viimeistely) . Suunnitelmien laatijoiden tulisi myös nykyistä enemmän osallistua valvojina töiden toteuttamiseen.

Jäljempänä liittE.:issä esitettyjä hankekohtaisia näkökohtia tulee soveltaen ottaa huomioon myös vuoden 1981 jälkeen toteutettavissa vesistöhankkeissa.

8

K o s k e n k y 1 ä n j o e n j ä r j e s t e l y (Liite l)

Työryhmän käsityksen mukaan hakijan on täydennettävä Koskenkylänjoen kala- talousselvitystä maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaan.

Lisäksi hakijan on tehtävä hankkeen yhteydessä sovittu kalataloudellinen hoito- suunnitelma mahdollisimman pian ja jatkettava hankkeen vaikutusten tarkkailua.

Rapujen nykyisellä esiintymisalueella, ja muuallakin ravuille sopivilla alueilla,

suunnit~lmaan tulee kuulua rapujen elinympäristön kunnostus keinotekoisia suoja- paikkoja rakentamalla. Kunnostustyöt on tehtävä samaan aikaan hankkeen toteutta- misen kanssa ja hakijan kustannuksella.

Hanketta toteutettaessa on turvattava Sävträsketin merkitys linnustolle. Sen jälkeen kun perkaus on edennyt Sävträsketin alapuolelle ja järven kesäveden pintaa säätelevä pohjapato on rakennettu, tulee yhden kevättulvan ajan seurata, miten tulvavedet virtaavat Sävträsketistä. Jos tulvahaittaa ympäröiville pelloille esiintyy, tulee järven eteläreunaan avata uusi uoma, jotta vältytään järven

keskiosan pensoittumiselta massojen sijoituskohdissa. Jos alapuoliTien uoma pe- rattuna kykenee riittävän hyvin purkamaan tulvavedet järvestä, tulee uoman kaivusta Sävträsketissä luopua.

Kivikautisten asuinpaikkojen sijainti on otettava huomioon perkausmassoja sijoitettaessa, sekä teitä ja muita rakennustöihin liitt1~iä toimintoja suun- niteltaessa.

o k e m ä e n j o e n j ä r j e s t e l y (Liite 2)

Työryhmän käsityksen mukaan hanke voidaan toteuttaa esitetyssä muodossa edel- lyttäen, että vaikutuksia veden laatuun ja kalatalouteen tarkkaillaan edelleen,

ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Vesihallitus on tehnyt Turun yli- opiston kanssa sopimuksen Kokerräenjoen suiston lintuselvityksestä. Selvityksessä esiin tulevat seikat on otettava huomioon hanketta toteutettaessa.

1 1 a a n j o e n _j ä r j e s t e l y (Liite 3)

käsityksen mukaan Palus- ja Joutsijoessa on pyrittävä säilyttämään sopivia alueita. Perattuja alueita tulee kunnostaa keinotekoisia suoja- rakentamalla ja istuttarualla niihin rapuja töiden jälkeen. Rapualueiden

on tehtävä samaan aikaan hankkeen toteuttamisen kanssa ja hakijan kustannuksella.

9

Museoviraston syksyllä 1979 tekemän selvityksen mukaan (mv:n piirille 12.11. 796) on Sahalahden rakentamisen

Turun vesi- selvitettävä viereisen kivikautisen asuinpaikan laajuus, ja tarvittaessa tutkittava se siltä osin, kuin se rakennustöiden vuoksi on välttämätöntä.

J o u t e n 1 a h d e n k u n n o s t u s (Liite 4)

Työryhmän käsityksB1 mukaan hanke voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitetyssä muodossa siten, että työalue suljetaan työn ajaksi. Koska kyseessä on kokeilu- hanke, siitä on raportoitava kahden vuoden kuluttua työn valmistumisesta.

K y r ö n j o e n y l ä o s a n v e s i s t ö t y ö · j a a 1 a o s a n v e s i s t ö t a ¹ o u s s u u n n i t e ¹ m a (Liite 5)

Työryhmän käsityksen mukaan työt Kyrönjoen yläosalla voidaan aloittaa vesi- oikeuden 16.6.1980 antamalla työluvalla siinä esitettyjen ehtojen mukaisesti.

Kyrkösjärven allas ja Seinäjoen suuosan oikaisu voidaan tehdä valmiiksi.

Kyrönjoen yläosan vesistötyötä koskeva katselmustoimitus tulisi saada päätökseen vuoden 1981 aikana. Muut hanketta koskevat työt ku.in edellä ma.initut voidaan aloittaa niiltä kuin vesioikeus lupaa antaessaan mahdollisesti oikeuttaa töiden aloittamiseen ennen luvan lainvoima.iseksi tuloa.

Kyrönjoen alaosalla vuoden 1981 määrärahoilla tulee toteuttaa Stenån pato ja tehdä kalataloussel~ityksiä. Näissä selvityksissä esille tulevat seikat, mm.

vaellussiian nahkiaisen lisääntyrnisalueet, on otettava huomioon töiden karnisessa ja mahdollisessa jatkosuunnitelussa (ml. perkausten laajuus ja

pumppausasernien tarpeellisuus) . Läjitysalueet on suunniteltava ottaen huomioon niiden sopivuus ma.isema.an sekä vaikutukset linnustoon

alueisiin.

kalojen lisääntyrnis-

Kyrönjoen yläosan suunnitelmaa tulee täydentää lisäselvityksillä siten, että voidaan hankkeen vaikutusta veden laatuun kalatalouteen sekä niissä

tapahtuviin muutoksiin ottaa se huomioon jatkosuunnitelussa.

Kyrönjoen juoksutusten pengeralueiden pumppausten yhteensovittarniseksi on laadittava suunnitelma., jonka avulla voidaan estää haitallisen alhaiset veden

Pumppuase.mien käyttöä tulee rekisteröidä pcngeralueilta pumpattavien vesimäärien

10

pH-selvityksissä sekä pumppausten ja juoksutusten suunnittelussa joen alaosa on fio/ÖS otettava huomioon.

Joen ja pengerten väliin jätetään vähintään 10 m alue jokivarsille tyypilliselle rantapuustolle, lähinnä niillä alueilla, joilla sitä nykyisinkin kasvaa.

Hankkeita toteutettaessa ja niiden valmistuttua on suoritettava veden laatua kalataloutta koskevaa seurantatutkimusta. Veden laadun osalta seurataan erityisesti eräiden aineiden kuten metallien huuhtouturnista ja kulkeutumista sulfidi;mailta. Mahdollisiin korjaaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, mikäli seuranta antaa niihin aihetta.

L a p u a n j o e n j ä r j e s t e 1 y n t ä y d e n n y s (Liite 6)

III j a IV v a i h e e n

Työryhmän käsityksen mukaan ennen töiden aloittamista on saatava vesioikeuden lupa hankkeelle. Jos lupa kohtuuttomasti viivästyy, voidaan alin eli Emäntä- koulun pohjapato tehdä osaluvalla. Pohjapadot tulee rakentaa siten, että kalojen kulku on mahdollista. Hankkeen yhteydessä on Nurm::::mjokeen järjestettävä jatkuva virtaarnami ttaus.

Hipin altaan vaikutusalue on tarkastettava maastossa muinaisjäännösten olemassa- olon selvittämiseksi.

A l a j ä r v e n s ä ä n n ö s t e 1 y (Liite 7)

Työryhmän käsityksen mukaan Kurejoen perkausta tehtäessä on pyrittävä säilyttä- mään rapujen suojapaikkoja sekä kunnostettava perattuja alueita ravuille sopi- viksi keinotekoisia suojapaikkoja rakentamalla.Perkausmassat on maisemoitava työn yhteydessä.Alajärven Sähkö Oy:n säännöstelypato olisi rakennettava siten, että siinä on ilrnastusrnahdollisuus. Hakijan on saatettava hanke loppuun mahdol- lisimnan pian.

Hankkeen lupapäätöksessä on tarkkailuvelvoite, joka koskee työnaikaisia vaiku- tuksia. 1yön valmistuttua säännöstelyn vaikutuksia tulee jatkuvasti tarkkailla.

Vesihallituksen tulisi tässä vaiheessa sitoutua hoitamaan tarkkailu. Säännös- telytarkkailu koskee mm. säännöstelyn vaikutuksia kalastoon, kalojen ravinto- olosuhteisiin, kalojen lisääntymiseen sekä ranta- ja vesjkusvil1isuuteen.

ll

P e r h o n j o e n k e s k i o s a n ^{j ä} r v i r y h m ä n s ä ä n n ö s t e l y (Liite 8)

Työryhmän käsityksen mukaan luonnontaloutta ei ole riittävästi eikä otettu huomioon hankkeen suunnitteluvaiheessa.

Työryhmän mielestä voimalaitoksen alapuoliset pohjapadot on rakennettava ennen vuorokausisäännöstelyn aloittamista. Pohjapadot on pyrittävä suunnittelemaan yhteistyössä kalatalousviranomaisen kanssa siten, että kalojen nousu on mahdol- lista että pohjapatojen yläpuolinen alue voi toimia lisääntymis- kalastus- alueena.

Koska vuorokausisäännöstelyllä on huomattavaa vaikutusta voimalaitoksen ala- puolelle,on kiinnitettävä ~uomiota niihin ohjeisiin, joita säännöstelystä ja

juoksutuksesta annetaan.

K~forsin

voimalaitoksen päätöksen lupaehtoa 4 tulkit- taessa on myös kalatalous otettava huomioon.

Suunnitelmassa esitetyn rantasiivouksen lisäksi on 2 - 3 vuoden kuluttua veden nostosta suoritettava ranta-alueiden jälkisiivous (mm. kuolleet ja kaatuneet puut).

Tarkkailuohjelman mukaan järviryhmän kasvillisuus selvitetään kesällä 1981.

Tutkimus on uusittava 2 - 3 vuoden kuluttua veden nostosta, jotta voidaan selvittää veden noston ja säännöstelyn vaikutuksia kasvillisuuuteen.

Muinaismuistojen selvittämiseksi on vedenpinnan, penkereiden, teiden tms. ra- kenteiden alle jäävillä alueilla suoritettava maastotarkastus. Tiedossa olevat pyyntikuopat on tutkittava ennen vedenpinnan nostoa.

K a 1 a j o e n k e s k i o s a n j ä r ^j e s t e ^l y (Liite 9)

Työryhmän käsityksen mukaan vuoden 1981 budjetissa esitetyillä määrärahoilla

viimeistellään Padingin yläpuolisella alueella tehdyt vesistötyöt luovutuskuntoon.

Padingin ja Hamarin välisellä osalla tehdään mainituilla rahoilla viimeistely- töitä esim. läjitysalueilla. Vuoden 1981 määrärahoilla voidaan maksaa hankkeeseen kuuluvia sovittuja tai vesioikeuden päätöksessä määrättyjä korvauksia sekä

rahoittaa museoviraston tarpeelliseJ<si katsomia tutkimuksia. Perkaus-,pengerrys-, ym. töihin Hamarissa sen jlinpäristössä voidaan ryhtyä vesioikeuden päätöksen

jälkeen.

12

M a 1 i s j o e n j ä r j e s t e 1 y (Liite 10)

Työryhmä katsoo, että hanke voidaan tehdä valmiiksi esitetyn suunnitelman mukaan. Malisjoen vesi on laadultaan sellaista, että joella ei tässä vaiheessa näytä olevan mahdollisuuksia kalataloudellisiin edistärnistoirniin. Lisäksi tämän hankkeen yhteydessä ei ole mahdollista ryhtyä veden laatua parantaviin toimen- piteisiin, koska huono veden laatu aiheutuu pääasiassa maatalouden aiheuttamasta kuorrnituksesta. Kokkolan vesipiiriä kiirehditään hoitamaan myös hankkeesta

erotettu Erkkisjärven suunnitelma.

P y h ä j o e n y l ä o s a n v e s i s t ö s u u n n i t e l m a , II v a i h e (Liite 11)

Työryhmän käsityksen mukaan viirreisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että kaivoksen jätevesillä nykyisen tasaisesti käsiteltynä on vain vähäinen vaikutus Pyhäjärveen. Vielä 1970-luvun alkupuolella pidettiin niiden vaikutusta varsin

. Asumajätevedet on nykyisen käytännön mukaan käsiteltävä biologis- kerniallisesti, jolloin myöskään niillä ei ole mainittavaa vaikutusta Pyhäjärven tilaan. Kaivoksen jätevesien pH-arvo on talvella kohonnut, mutta Junttiselällä se mittausten mukaan tasaantuu nopeasti. Mikäli jätevedet johdetaan suoraan

, saattavat kohonneet pH-arvot (noin 8) aiheuttaa kalastolle vahinkoa.

johdettavat lisävedet aiheuttaisivat kääntyneen virtauksen kasvamisen sekä lisäisivät Kirkkoselälle tulevaa humuskuormitusta, mistä olisi seurauksena syvänteiden happitilanteen heikkeneminen sekä syyskutuisten lajien lisääntyrnis- olosuhteiden huononeminen. Koska Pyhäjärvi on suhteellisen jyrkkärantainen, kesävesipinnan 15 cm nostosta ei olisi merkittävää hyötyä ottaen huomioon, että edellytyksenä olisi lisävesien johtaminen.

Edellä esitetyin perustein hankkkeesta tulisi työryhmän käsityksen mukaan toteuttaa vain Tervajärven luonnonravintolammikko, joka on tarpeellinen.

kalakantojen hoidolle.

T y r n ä v ä n - Ä n g e s l e v ä n j o e n j ä r j e s t e 1 y (Liite 12) Työryhmän käsityksen mukaan tekeillä oleva alaosan r:erkaus voidaan saetttaa lnp-

. Töitä toteub .. :,tlaessa on pyritti:ivii s~·Li lyLUimä~in edust.uvimm:rt jok.ipajul~~d in-

(Salix

13

OUlun rraatalouskeskuksen hanketta koskevassa lausunnossa todetaan, että suurin osa tulva-alueesta poistuu toteuttamalla suunnitellut toimenpiteet ns. ala- osan hyötyalueella. Lisäksi lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että altaiden vaikutukset alapuoliseen vesistön veden laatuun ja kalatalouteen ovat pitkäaikaisia. Oulun rraatalouskeskuksen esittämien perustelujen lisäksi osa Niskan allasta sijaitsee valtioneuvoston periaatepäätöksellä vahvistetulla

soidensuojelualueella. Työryhmän käsityksen mukaan hankkeen jatkaminen edellyt- tää suunnitelrran tarkistamista ottaen huomioon edellä esitetyt suojelulliset · ja kalataloudelliset näkökohdat.

Liite 1 15

KOSKENKYLÄNJOEN JÄRJESTELY 1. HANKKEEN YLEISSELOSTUS

Hankkeen tarkoituksena on Koskenkylänjoen eli Forsbynjoen varrella olevien maa- talousvaltaisten alueiden asukkaiden toimeentuloedellytysten parantaminen pois- tamalla tulvat noin 1 000 ha peltoalueelta.

Hanke käsittää perkauksia Suomenlahden ja Pyhäjärven välisellä 38 km pituisella Koskenkylän jokiosuudella. yhteensä 14,4 km. Perkausrnassat ovat yhteensä noin 200 000 m3. Lisäksi perataan Liponoja ja Harnnarträsketin tulvaoja. Eräiden ve- sistönosien kunnostamista ja käyttökelpoisuuden parantamista palvelevat seuraa- vat työkohteet:

- Hammarfarsin säännöstelypadon kunnostus - Harnrnarträskin tulvaojan säännöstelypato - Kuuskosken padon kunnostus

Sävträsken luusuan pohjapato - Käkikosken pato

Kai vurnaat tasataan kahden vuoden kuluessa kai vutyön päättymisestä ympäröivään maastoon ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuvasti. Tonteille ja muille erityi- seen käyttöön otetulle alueelle ei sijoiteta kaivumaita. Peltoalueilla olevien perkauskohteiden kaivumaat käsitellään siten, että viljelysmahdollisuudet joki- tönnään asti säilyvät, ellei asiasta maanomistajan kanssa toisin sovita.

Vuoden 1980 valtion tulo- ja menoarviossa on myönnetty Koskenkylänjoen järjeste- lytöiden aloittamiseen 300 000 mk määräraha. T_yö aloitettiin marraskuun alku- puolella. Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1981 on töiden jat- kamiseen budjetoitu 1 200 000 mk. Hankkeen kustannusarvio vuoden 1980 alun kustarmustasossa on noin 3 milj. mk. T_yöt on tarkoitus saattaa päätökseen ra- hoituksen puitteissa kolmessa vuodessa töiden aloittamisesta.

2. HANKKEEN LUPA- JA SOPIMUSTILANNE

Länsi-Suomen vesioikeus on antanut luvan Koskenkylänjoen järjestelyn toteutta- miseen 24.4.1980. Lupa on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden pää-

töksellä 2.10.1980.

16

Hanketta koskevassa lupapäätöksessä ei ole kalataloutta koskevia lupaehtoja.

Hakija on sopinut Perlammin kalastuskunnan kanssa, että yrityksen mahdollisesti aiheuttamien kalataloudellisten haittojen kompensoimiseksi tehdään suunnitelma ja alistetaan se maa- ja rretsätalousministeriön hyväksyttäväksi sekä ryhdytään suunnitelman edellyttämiin toimenpiteisiin.

3. VESIS'I6N NYKYTILA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET Vedenkorkeudet

Perkausten ja pohjapadon rakentamisen vaikutuksesta alivedenk.orkeudet tule- vat nousemaan sekä vedenkorkeusvaihtelut pienenemä.än pääsääntöisesti. Sa.rroin perattavilla jokiosilla tul vakorkeudet tulevat laskemaan 0, 7 . • • 1, 1 m. Ham- marfarsin säännöstelypadon kunnostuksella nostetaan järven kesäaikaisia veden-

korkeu.~sia lähes metrillä. Kuuskoski träsketin tulvakorkeus laskee noin 1, 0 m.

Kuuskosken padon 0,2 m suuruisella padotusoikeuden korotuksella turvataan järven vedenkorkeuden säilyminen alivirtaamakausina ennallaan. Sävträsketin tulvakorkeus laskee 0, 7 . . . 0, 8 m. Järven luusuaan rakennettava pohjapato tur- vaa alivedenkorkeudet nykyiselle tasolle.

Vedenlaatu

Helsingin vesipiirin vesitoimisto on tarkkaillut Koskenkylänjoen veden laatua ennen rakennustöihin ryhtymistä. Näihin tietoihin vertaamalla pyritään työn-

aikaisin havaintosarjoin selvittämään perkaustöiden vaikutuksetveden laatuun.

Perkaustyöt pyritään suorittamaan ja ajoittamaan siten, että kaivulietteestä ja veden sarrenturnisesta johtuvat haitat jäävät mahdollisirrman vähiin.

Kalatalous

Joenkalastosta ja kalastuksesta on tehty selvitys, joka on valmistunut 27.6.1980.

Ennen töiden aloittamista on selvitetty veden laatua, pohjaeläimistöä ja kala- taloutta .. Selvitykset jatkuvat töiden aikana ja niiden jälkeen.

Pernajanlahti on tärkeä kevätkutuisten lajien lisääntymisalue. Kalojen nousu rrerestä on mahdollista Askolinin padolle noin 2 km:n etäisyydelle rrerestä. Ra-

nykyinen nousumahdollisuus ei hankkoen vaikutuksesta muutu. Padon yläpuo- lella kalasta koostuu kevätkutuisista lajeista. Tärkeimmät pyynnin kohteet ovat hauki ja lalma. Rapuja esiintyy noin 10 km:n matkalla Pyhäjärvestä Mickelspilto- miin.

17

Kevättulvien jokialueen kevätkutuisten

lajien lisääntymisalueena. Rapujen tehtävät perkaukset tu- hoavat osan rapukannasta lisäksi rapujen elinympäristö huononee

alueita ei töiden jälkeen kunnosteta ravulle sopivaksi.

Luonnonsuojelu ja kulttuurihi alliset arvot

kannalta

Sävträsket sekä niiden välinen jokialue ovat linnuston alueita. Kevättulvien aleneminen vähentää alueiden arvoa

saattaa johtaa kasvuston muutoksiin Sävträsk2tissä.. Itä-Uudenmarul , suojelu- sekä eräitä maa- ja metsätalousalueita kos- kevassa vaihekaavassa Kuuskoskiträsket ja Sävträsket on merkitty linnustonsuoje-

,lrr-'"1·-t: ... ~ ... ,...,,_._. Kaavaselostuksessa on kuitenkin maininta, että Koskenkylänjoen

voidaan suorittaa näiden osalta suunnitelman mukaan.

varrelta tunnetaan runsaasti kivikautisia asuinpaikkoja. Mu- seoviraston mukaan järjestelyllä ei näytä olevan vaikutusta tunnetuihin kohtei- siin.

maisemallisesti arvokkaita kohteita ovat museoviras- ton mukaan Koskenkylän ruukin alue koskineen ja suvantoineen, Harrmarforsenin mylly

alueella.

Kuuskosken mylly ja 3-aukkoinen kivisilta Malmgårdin kartanon

'"~ii~~;~u-~L osalta hankkeella on vähäisiä vaikutuksia Hammarfarsin

4. TYÖRYHMÄN KANNANarar

hakijan on täydennettävä Koskenkyläjoen kalatalous- maa- metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaan. Lisäksi hakijan on tehtävä yhteydessä sovittu kalataloudellinen hoitosuunnitelma mahdollisimman pian

sellä Cu..JL....I...l.i

maan tulee kuulua rakentamalla.

sa

hankkeen vaikutusten tarkkailua. Rapujen nykyi- muuallakin ravuille sopivilla alueilla, suunnitel-

kunnostus keinotekoisia

on tehtävä samaan hankkeen toteuttamisen kans-

Hanketta toteutettaessa turvattava merkitys linnustolle.

Sen on edennyt Sävträsketin alapuolellri järven kesäveden

<...l.i'J<-... ,_.., on rakennettu, tulee yhden kevättulvan ajan seurata,

miten virtaavat .Jostulvahaittaa ympäröiville pelloille avata uusi uoma, jotta väl tyt·3än järven massojen sijoituskohdissa. Jos alapuolinen uoma

18

perattuna kykenee riittävän hyvin purkamaan tulvavedet järvestä, tulee uoman kaivusta Sävträskissä luopua.

Kivikautisten asuinpaikkojen sijainti on otettava huomioon perkausrnassoja sijoi- tettaessa, sekä teitä ja muita rakennustöihin liittyviä toimintoja suunnitel- taessa.

MYRS~<YLÄ

"

~0

19

~ _fl·~·•o

~V~~

.

~

^SÄVTRÄS

/f;~

_UUSKOSKI

HAMMARFORS

LA

(( Uusi pato l~ tai vanhan

l\unnostu

2 21

KOKEMÄENJOEN JÄRJESTELY

Suuosan pengerrys ja ruoppaussuunnitelma l. HANKKEEN YLEISSUUNNITElMA

Talvella 1975 nousivat Kokemäenjoessa tulvat Porin kaupungissa sekä Kokemäen ja Huittisten kuntien alueella aiheuttaen huomattavia vahinkoja. Syksyllä 1980 vesipinta nousi Porin kaupungissa rautatiesillan yläpuolella lähes vuoden 1975 tulva-ajan lukemiin. Valtion toimesta käytettiin 0,8 milj. mk tulvasuojelutoimiin

ja maksettiin 0,5 milj. mk vahingonkorvauksia. Tulvien torjumiseksi ryhdyttiin vesihallituksessa laatimaan suunnitelmia, joiden tarkoituksena on muuttaa suu- rimpien järvialtaiden säännstelylupaehtoja, lisätä voimalaitosten tehoa sekä perata ja ruopata tulvia aiheuttavia jokiosuuksia ja pengertää alavia maita.

Suuosan pengerrys- ja ruoppaussuunnitelma on I vaihe Kokemäenjoen järjestely- suunnitelmasta.

Kokemäenjoen suuosalla tehtävien töiden jaosta vesihallitus valtion puolelta ja Porin kaupunki ovat sopineet 2. 5.1978 seuraavaa:

Vesihallitus ruoppaa ja kaivaa Raumanjuovan ja sen jatkeena olevan Laiskarärmin, Kokemä.en joen Porinsillan ja Kirj uriluodon välillä, Kivinin edustan ja Luotsimä.enjuovassa kapeikon paalulla 174+00.

Porin kaupunki toteuttaa kustannuksellaan Porin sillan yläpuoliset pengerrystyöt ja rakentaa Luotojen alueen eteläosaan penkereet paalu- välillä 110+00 - 133+00 ja 0+00 - 10+00 sekä Huvilajuovan eteen suljet- tavan tulvapadon. Porin kaupunki varaa kaivu- ja ruoppausmassoille tarpeelliset läjitysalueet ja hoitaa läjitysalueiden jälkityöt ja tar- vittaessa niiden aitaamisen. Lisäksi kaupunki vastaa ennakkoon sovi- tuista ja vesilain mukaan määrätyistä sekä työnaikaisista vahingon- korvauksista. Porin kaupunki pitää kunnossa penkereet ja niihin liit- tyvät rakenteet ja laitteet.

Oy Rosenlew Ab on vesihallitukselle 4.6.1976 osoittarnassaan kirjeessä sitoutunut kustannuksellaan toteuttamaan alueellaan tarvittavat ojat, penkereet muut tulvasuojelussa tarvittavat laitteet.

Kaivutöitä tehdään Laiskarännin ja Raumanojan alaosassa määrätyiltä osin Sata- kunnan seutukaavaliiton seutukaavassa suojelualueiksi nerkityillä alueilla. Seutukaavaliiton 14.10.1980 päivätyn kirjeen mukaan hanke ei haittaa

suojelut'avoitteiden toteutumista, kun ruoppausmassojen läj tapahtuu kanssa sovitun mukaisesti suojelualueen ulkopuolelle.

22

Ruoppaustyöt Luotsi.mäenjuovassa Kirjurinluodon kärjen edustalla aloitettiin syksyllä 1979. Talvella 1979 - 80 rakennettiin imuruoppausmassojen läjitykseen tarvittavia altaita. Vuosien 1979 ja 1980 aikana on ruopattu yhteensä 55 000 m3 Luotsimäenjuovasta Porinsillan alapuolelta sekä Raumanjuovasta Raumansillan yläpuolelta.

Vuoden 1981 keväällä ruoppa.ustyöt3. jatketaan Raurranjuopaa alaspäin. Imuruoppaus- työnä perattava jokiosuutta, joka sisältyy edellämainittuun työlupaan, on

ruoppaamatta no:in 1, 8 krrt. Työstä toteutettaneen vuoden 1981 kuluessa noin puo- let. Vuonna 1981 toteutettavien ruoppaustöiden kustannusarvio on 1,4 mi.j. mk.

Porin kaakkoisosan penejerryshankkeeseen kuuluvan kuivatusalue · I:n penger-

rystyö on toteutettu 19 .1.19 77 myönnetyn työluvan turvin. Hankkeen on toteuttanut Porin kaupunki kustannuksellaan. Hankkeen toteuttaminen sisältyy vesihallituk- sen ja Porin kaupungin väliseen sopimukseen.

Kokemäenjoen suuosan pengerrys- ja ruoppaussuurmi telman kokonaiskustannusar:vio on 18 milj. mk, josta valtion osuus on 7,1 milj. mk. Hankkeen toteuttamisella saadaan 1 500 ha:n suuruisesta tulva-alueesta penkereillä suojattuna 1 170 ha.

Hyötyalueesta on 93 % maatalousmaata ja loput tontt:irnaata. Luotojen alueella on muutaman ympärivuotisen asuinrakennuksen lisäksi noin 270 loma-asuntoa.

Hyötyalue sijaitsee os~ttain aivan Porin kaupungin keskustassa, minkä vuoksi

kaupunki laatii parhaillaan suunnitelmia suojattavan alueen käytön tehostamiseksi.

Porin kaupunki omistaa hankkeen hyötyalueesta 56 %.

2. HANKKEEN LUPATILANNE

Hankkeeseen liittyvä vesilain tarkoittama alkukokous pidettiin Porin kaupungissa 17.5.1979. Länsi~suomen vesioikeus on 27.7.1979 myöntänyt vesihallitukselle oikeuden aloittaa suuosan pengerrys- ja ruoppaustyöt jo ennen lupapäätöksen antamista Luotsinmäenjuovan yläosassa Porinsillan alapuolella noin 200 metrin matkalla ja Raumanjuovan yläosassa 1 800 metrih matkalla paaluvälillä 83+00 - 101+00. ~öluvan turvin ruopattavien massojen kokonaismäärä on 150 000 m3 ktr.

Koliren läjitysaltaan yhteenlaskettu pinta-ala on 25 ha.

=-= ·~

;~'"

J

.,.,, ron. \ ^. ..., "::::··\~ · .. ~, )

. \'1

',"- ~ ~'(~,~~ \_\JJ.~

~ _~-,

^V

(• ':/f;

^{/ .J ~-}

/;;~: --~~0,,

^{. _;;;}

.. /

111

,,;/~-:.j

;j,; ^{\: \\'''} ~

;, ·-.~' . l.j?l/ll11~- ~ . \'

··~~:~:_·.,;x0J%/f/J:

_~~~~~~~0

__ . ·

.·:;_1 \ \\

'1 • ~A ^\

Kokemäenjoen suuosan per- kaukset ja pengerrykset

. . -~:-~:.::'\~\ .·• '/;~ \

'\

~~/ ~-· ¹ i ..

:w Yleispiirustus

KIVI Nl

1./;J;z~~~~~x: ~\ ~ "'

1 km

' ,< .·:

~

^).?

\\f ^'!'<;,

/ ·•· ·•·

': ~~,;~ '"'~· -~

PenaerryksetJ~ ^{. · .. >.} ·>'· ._,\\

·.,r

~-~

suuosan !'\:t::L .

--~-_/

/ ... __

·-t--._· ._.vr.;:~,

^{.. 1 "x}

~

• -uoppau

______.,.):~

.-. -.. v · -:-,

JC ' '

~-·~:-

/ . ';\\.;:

\\~

'/;/ - -.f

·'t\. ·,/'-

;! i.

d

~

· / '.

~,~-~

^{{. ':_\}

\~.

^{H .. a nhi!uo!o k}

~\ 1

\'

. . r - . · . .,

-*~'-.

¹

t. ·',

^{.'. . -} n

,-

~- \ """'"'';k 1/;}/ift~ ^·\\'

Porin kaakkoisosa ;''

\ L i/, • / 1 j -~% /1 ~ ^{h '-}

~ ^'

^\ \ ' ^/

·~y://IJ;·-?" 'f.lj'""~

"; .',.

¹

¹ '·.,._ \ \ \, \ pengerrys 1 .

, :, \ V///· . '~\:-, ^{·. \ '}

Vesioikeudell,.esskase;;!a

J : .;. \ \

.r:::.4i2C1Jc·o ' " '· \

ko!selmustotmlt~--

^·f'-

ULASOORI

/

1 • ', ••• '1:;, 1 Fioct•- \ ___

---r~·-· ;;:3

'

·~·-

^{• •••}

·rc·M""~ r~.,

^{/ '\...}

. - ----r(;> J .

~

^{- -', '}

\~<m<o

^·-

^{rrf·; :•}

Ponn <•ilo - J f,

J~

· N ~ ~-- ·-

^{·.,_ · . _, 'v · .-.} -_, _--1/'. ^{' , ·} -

-~,~-

j

•"'o~_, ·~~~,

^{- t:,}

1

ir '," ,

~-

^{' . ,, ' - . •"·} " - - t "-.\,.

~

~

^{' / ' '}

-~

^'·'· · '''"'!.'' ' «'

r~

^{· "- _}

,_._~--

^{, '- •}

__..-:;::.'1-/ •

~\-"

^{· ;}

~-:

^•

--\-"'<l.i . '--;,,.,._

'-:.-"o"-"-f-·>, ___

:;p._,"fP, __

1"5-,."

'"N'1'~ML

, , , u.- '.·

·-~~

" - - - /"" /f

~..;;r ^.

^e

'"'~-··,

^{'---> ' \} ::::,...,1 ,.,._ '

,~'

^{, /, 1, .- F'?.} ', . '- . ·:. ·: ---,

R,,,,.'""'-"~:-"to;'

^OY

~osertew

^Af ""'' ' 'Sf \

'-

-~-

^{- -}

-~~

^{,•'; c'o} ', 'KARJARANTA,:_::. . . : _: ^{· - -}

~:

^{·•· .''·\}

Teoll1suusoL~

^·

^r-=-(

^_/ (UtJTT, _ \·. ^{t.• t->. 1}

~

- ""~\ ^·

-"" ,...-: . - . - -- - --... -r-,

^{_/' i .}

^{! , _ · ·· -}

^lyQro

' ^{-1- .• _} '\

_.·::':;, :

'-~;:;_;}

^.·

-~,

^'

Meikinr:öt:

~ Ro~ennettu penger

~ Suunniteltu penger ) Sulkulaite

0 Pumppuemo

1 , /

f.1er itulva-alue Jokitulva-alue

::.:...::::::J

PORI ~ // ..

) \

N w

24

3. VESIS'rt5N NYKYTilA JA HANKI<EEN" VAIKU'IUKSET

Kalatalous

Vaelluskalojen lisääntyminen on kokonaan loppunut Kokemäenjoen rakentamisen ja pilaantumisen vuoksi. Raskaim:nin kuormitettuon joen alajuoksulla väli Harjavalta - meri. Joen suuosan veden laatua voidaan yleisesti kalatalouden kannalta pitää erittäin heikkona. Huomattavin vesialueen kalataloudellista arvoa alentanut tekijä on ollut kaloissa todettu korkea elohopeapitoisuus . .lXlyÖs kalojen makuvirheitä on ilmennyt.

Ammattimaista kalastusta ei Kokemäenjoen suiston alueella harjoiteta. Virkis- tyskalastukselle alueella on vielä jossakin määrin merkitystä, samoin vaellus- siian mädin hankinnalle Harjavallan alapuolella. Tärkei.nmä.t pyynnin kohteena olevat lajit ovat lahna, hauki, made, ahven ja särki.

Perkausten ja pengerrysten mahdollisista kalataloudellisista vaikutuksista on esitetty vain ennakkoarvio. Vaikutukset joht~evat kevyiden pintasedimenttien

ja hienojakoisten maa-ainesten liikkeelle lähdöstä ja ovat iJmeisesti vain työnaikaisia.

Turun vesipiiri tarkkailee töiden aikana sedimenttien raskasmetallien joutu- mista jokiveteen ruoppausten yhteydessä ja syntyvien ruoppausmassojen mahdol-

lisia happamoittavia vaikutuksia.

4. TYÖRYHMÄN KANNANarar

Työryhmän käsityksen mukaan hanke voidaan toteuttaa esitetyssä muodossa edel- lyttäen, että vaikutuksia veden laatuun ja kalatalouteen tarkkaillaan edelleen, ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Vesihallitus on tehnyt Turun yliopis- ton kanssa sopimuksen Kokemäenjoen suiston lintuselvityksestä. Selvityksessä esiin tulevat seikat on otettava huomioon hanketta toteutettaessa.

Liite 3 25

KULLAANJOEN JÄRJESTELY 3. vaihe

1. HANKKEEN TARKOITUS JA TOI.l\1ENPITEET

Kullaan kunnan alueella ryhdyttiin 1960-luvun lopulla tutkimaan mahdollisuuk- sia alentaa haitallisia tulvakorkeuksia Kullaanjoen, Joutsijoen ja Palusjoen sekä Palusjärven ja Tyvijärven alavilta rantaviljelyksiltä. Yhteistyössä Porin kaupungin kanssa tutkittiin 1970-luvun alussa mahdollisuuksia siirtää Porin kaupungin raakaveden otto likaantuneesta Kokemäenjoesta Kullaanjoen vesistöön Tyvijärvelle, jonka läheisille soraharjuille tehtäisiin tekopohjavesilaitos.

Laaditun yleissuunnitelman mukaan Palusjärveä ja Joutsijärveä säännöstelemällä taataan Kullaanjoen vesistöstä 0,5 m3/s virtaama. Porin kaupungin tekopoh-iavesi- laitokselle sekä perkaamalla Kullqanjokea, Joutsijokea ja Palusjokeapoistetaan haitalliset tulvat. Vedenhankinnan kiireellisen toteuttamisaikataulun vuoksi hankkeen vesioikeudellinen käsittely jaettiin kolmeen vaiheeseen:

1. vaihe Palusjärven säännöstely 2. vaihe Joutsijärven säännöstely

3. vaihe Joutsijoen, Kullaanjoen ja Palusjoen järjestely

Vesioikeus 28.2.1977 päätöksellään antoi luvan tarvittaviin töihin ja toimen- piteisiin ensimmäisen ja toisen vaiheen toteuttamiseksi. Vesioikeus on 20.3.

1978 antanut luvan Porin kaupungille ottaa 0,5 m3;s vettä Tyvijärvestä. Maini- tut hankkeet on saatu valmiiksi vuonna 1979.

Kullaanjoen järjestelyn 3. vaiheen tarkoitt~sena on

- poistaa tulvat Kullaanjoen, Joutsijoen ja Palusjoen varrelta sekä taata riittävä kuivatussyvyys Palusjärven säännöstelyyn liityville Länsirannan ja Jokivarren pengerrysalueille.

turvata riittävä kastelu- ja talousveden saantimahdollisuus Kullaan-, Joutsi-, Palus- ja Harjunpäänjoista.

edistää vesistön virkistyskäyttömahdollisuutta ja parantaa rantamaisemaa estää liiallinen veden alenturninen alapuolisissa jokiuomissa Porin kaupungin vedenotosta aiheutuvien virtaamien pienentymisen johdosta.

26

Tulvahaittojen poistamiseksi perataan Kullaan- ja Joutsijokea Lanningin kanava mukaan lukien sekä Palusjokea. Perattavien uomien yhteispituus on 15,7 km ja perkausrnassat ovat yhteensä 80 000 m3. Hyötyalueen suuruus on 347 ha, joka on lähes yksinomaan peltoa. Muunnettuina hehtaareina hyötyalue on 42,3 ha. Palus- joen perkauksen yhteydessä rakennetaan istutet~ville ravuille tarpeelliset suojapaikat ..

Riittävän talous- ja kasteluvedensaannin turvaamiseksi ja vedenkorkeuksien säilyttämiseksi rakennetaan pääuamassa:

- Harjunpäänpato - Jokipolven pato

ja kunnostetaan:

Kaasmarkun alisen kosken rnyilypato Leineperin patosilta

Sippolan pato - Äijän myllypato

Sahalahden pato

pno 32+20 71+00

127+45 184+00 301+00 319+50

suvanto km 4,0 5,0

0,8 5,0 0,4 0,2

Jokipolven padon aiheuttaman vedenkorkeuden nousl.ID vuoksi rakennetaan Jokiniemen silta nykyistä korkeammalle tasolle.

Jotta perkausten jälkeen jokiosuuksilla voidaan taata riittävä vesisyvyys rakennetaan:

- Nokin pato - Kuusiston pato

Pyhäjärven pato (Palusjoki)

pno 240+10 266+10 11+80

suvanto km 2,6 2,7 järvi

Perkaustöiden yhteydessä puretaan kyn:rrenen siltaa ja kahden sillan tukiraken- teiden jäänteet. Liikenneyhteyksien säilyttämiseksi rakennetaan kahdeksan uutta siltaa ja kl.mnostetaan kahden sillan tukirakenteet.

Kullaanjoen III vaiheen osalta vesioikeus on antanut 27.7.1979 päätöksen eräi- den töiden aloittamisesta Kullaan ja Ulvilan kliDnissa jo ennen lupapäätöksen antamista. MainittuliD päätökseen perustuen on rakennettu Äijän myllypato ja Sippolan pato. Yhteistyössä TVH: n kanssa on kl.mnostettava Leineperin vanha patosilta. Muilta osin töihin ryhdytään, kun vesioikeus on antanut päätöksensä.

Hankkeen III vaiheen kustannusarvio on 3,1 milj. mk.. Töihin on tähän ·mennessä 0,4 . mk. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä vuodelle 1981

on esitetty 0,8 milj. mk.

1 5 km

1

pato

Jokipolven pato

kv

₁₁ Pyhäjärven 0

arr

Kaasmarkun alisen

~

Myllykosken pato

1. vaihe: Palusjärven säännöstely

Vesioikeuden päätös 28.2.1977 N2 21119778 Toteutettu 1975 -1979

2. vaihe: Joutsijärven säännöstely

Vesioikeuden päätös N2 21/1977 B Toteutettu 1977-1978

pato Äijän myllypato Sippolan pato Kuusiston pato

Merkinnät:

t-...) -...)

~ Rakennetta';a pato

3. vaihe: Joutsijoen, Kullaanjoen ja Palusjoen jätjestely

~ Kunnostettava pato

~ Perkaus

VESIHALLITUS

Kuivatustoimisto

Kultaanjoen järjestely

3. vaihe: Joutsijoen, Kullaanjoen ja Palusjoen järjestely

1:100

Tark.

Periaatepiirros

TN~4983Tuv11 Piirros N~ 12/

28

Hankkeesta koituvien hyötyjen nykyarvo on 3,2 milj. mk, josta maataloudellinen osuus on 20 %

metsätaloudellinen osuus on 18 %

liikenteen osuus on 21 %

virkistyksen osuus

uinnin osalta on 8 %

maiseman osalta on 33 %

100 % 2. HANKKEEN LUPATILANNE

Hanketta koskevat katselmuskokoukset on pidetty. Tbimitusinsinöörin selitys muis- tutuksista on toimitettu vesioikeudelle 17.3.1980.

3. VESISTöN NYKYTILA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET

Kalatalous

Palusjoen ja Joutsijoki - Harjunpäänjoen kalalajisto on suppea koostuen hauesta, särjestä, mateesta ja ahvenesta. Jokialueilla pyynti on melko vähäistä.

Palusjoessa on pyyntivahvuinen rapukanta saaliin ollessa luokkaa 3 000 - 4 000 kpl/a. Alamittaisia rapuja esintyy runsaasti. Joutsijoessa on heikko, mahdolli- sesti siirtoistutuksista peräisin oleva rapukanta. Kullaanjoessa e~ tiedetä olevan rapuja. Hankkeeseen kuuluvat perkaukset tuhoavat osan Palusjoen rapu- kannasta ja lisäksi rapujen elinympäristö huononee pysyvästi.

Luonnonsuojelu ja kulttuurihistorialliset arvot

Hankkeella ei voida katsoa olevan huomattavaa vaikutusta luonnonsuojelun kan- nalta. Sahalahden padon läheisyydessä on museoviraston tekemän selvityksen mukaan ki vikautinen asuinpaikka.

4.. TYÖRYHMÄN KANNANOI'Or

Työryhmän käsityksen mukaan Palus- ja Joutsijoessa on pyrittävä säilyttämään ravuille sopivia alueita. Perattuja alueita tulee kunnostaa keinotekoisia suoja- paikkoja rakentamalla ja istuttamalla niihin rapuja töiden jälkeen. Rapualueiden kunnostustyöt on tehtävä samaan aikaan hankkeen toteuttamisen kanssa ja hakijan kustannuksella.

Museoviraston syksyllä 1979 tekemän selvityksen mukaan (mv:n kirje Turun vesi- 12.11.1979/4796) on Sahalahden rakentamisen yhteydessä selvitettävä

~~·~~·-~~'~4 asuinpaikan laajuus, ja tarvittaessa tutkittava se siltä osin, kuin se rakennustöiden vuoksi on väl ttärnätöntä.

Liite 4 29

JOUTENLAHDEN KUNNOSTUS

1. HANKKEEN YLEISSELOSTUS

Joutenlahti on matala ja lähes kauttaltaan vesikasvillisuuden peittämä vesialue Varkauden keskustan välittömässä läheisyydessä. Lahti liitty Haukiveden Siitin- selkään, josta sen erottaa rakenteilla oleva läntinen sisääntulotie. Lahden pinta-ala on noin 7 ha ja vesisyvyys 0 - 2 m.

Hankkeen tarkoituksena on palauttaa lahti avoimeksi vesialueeksi, jolloin sen merkitys maisematekijänä ja asutuksen elinympäristönä merkittävästi paranee.

Suurmi telman mukaan lahti tultaisiin ruoppaamaan ja rannat kunnostamaan puisto- alueiksi. Myöhernmin lahteen rakennettaisiin venesatama. Ruopattavan alueen pin- ta-ala on noin 5,5 ha. Ruoppaus suoritetaan 2 - 2,5 metrin s~n (keskivedestä).

Ruoppausmassoja tulee yhteensä noin 60 000 m3. Massat voidaan läjittää noin 0,5 - 1 km:n etäisyydelle sisääntulotien varteen. Osa ruoppausmassoista voidaan läjittää rantapuistoalueelle.

Hankkeen kustannusarvio on 2,0 milj. mk, josta valtion osuus on 0,9 milj. mk ja Varkauden kaupungin osuus 1,1 milj. mk. Vesihallitus suorittaa varsinaisen ruop- paustyön ja Varkauden kaupunki rantaan rakennettavan tukipenkereen sekä puisto- alueen rakentamisen. Ruoppaustyö tehdään pääosin talvikausina 1981 - 1982 jään päältä kaivutyönä. Ruoppausmassat ajetaan rakenteilla olevaa sisääntulotietä käyttäen kaupungin osoittamille läjitysalueille. Työn valmistuttua läjitysalueet muotoillaan ja viimeistellään istutuksin.

2. HANKKEEN LUPA- JA SOPJMUSTILANNE

Hankkeen toteuttamiseksi tarvittavien ranta- ja vesialueiden omistajien suos- turnusten käsittely on vireillä. Valtionrautatiet ja Varkauden kaupunki omista- vat ranta- ja vesialueen.

Hankkeen kunnossapito- ja hoitokustannuksista tulee vastaamaan Varkauden kau- punki. Edelleen kaupunki vastaa ennalta arvaamattomista vahirq::)ista ja hankkeen vaikutusten seurannasta. Kaupungin osuus hankkeen toteutuksesta tullaan mää- rittelmään kaupungin tekemässä kirjallisessa sitoumuksessa.

3. TYÖRYHMÄN KANNANOI'Or

Työryhmän käsityksen mukaan hanke voidaan toteuttaa suunnitelmassa esitetyssä muodossa siten, ettU työalue suljetaun työn ajaksi. Koska kyseessU on kokeilu- hanke, siitä on raportoitava kahden vuoden kuluttua työn valmistumisesta.

F

Katis

Kotk~

33

KYRÖNJOEN YLÄOSAN VESISTÖTYÖ JA ALAOSAN VESISTÖTALOUS- SUUNNITELHA

l. HANKKEEN YLEISSElOSTUS

Kyrönjoen valurna-alue on 4 800 km2

järvisyys vain 0, 8 Vesistön visyydestä johtuen virtaa.rran vaihtelut ovat huomattavat. Keskivirtaama on

5.

4 m³/s, keskiylivirtaama 320 m3

/s ja keskialivirtaama 4 m3/s. Suurimmat mita- tut virtaamat ovat noin 500 m3

/s.

Kyrönjokea on perattu vuosina 1773-1945 useita kertoja tulvien estämiseksi ja joen kulkukelpoisuuden lisään1iseksi. Vesistön valuma-alueella on

runsaasti ojituksia, järvenlaskuja ja sivuhaarojen perkauksia.

Kyrönjoen yläosan vesistötyö

Kyrönjoen yläosan vesistötyö kuuluu osana vuonna 1965 valrnistuneeseen Kyrönioe11 vesistötaloussuunnitelmaan. Seuraavat hankkeet pohjautuvat mainittuun vesistö- taloussuunnitelmaan:

1) Pitkärnön tekojärvi ja siihen liittyvät kaksi voimalaitosta 2) Kalajärven tekojärvi ja siihen liittyvä voimalaitos

3) Kyrkösjärven tekojärvi ja siihen liittyvä voimalaitos 4) Seinäjoen suuosan oikaisu

5) Kyrönjoen yläosan vesistötyö

Mainituista hankkeista muut paitsi viimeksi mainittu ovat valmiita.

Kyrkösjärven tekojärvi on viimeistelyä vaille valmis ja otettu käyttöön lä 1980. Seinäjoen suuosan oikaisu-uanan alapäästä ouuttuu pohjapato, joka aikataulun mukaan valmistuu vuoden 1981 aikana.

Kyrönjoen yläosan vesistötyö on ainut aloittamatta oleva osu IZyrönjoen vesistö taloussuunnitelmasta. Se käsittää ns. Munakan 7 600 ha:n laajuisen tulva-alueen -pengerrykset pumppaan:oineen, Kyrönjoen }?erkauksen Hanhikoskelta yY'jspäin, pa- don rakentamisen Kylänpäänkoskeen sekä Kylännään- ja Kirkonkosken

rak.entarnisen. Ky länp~iän padolla on tarkoitus nostaa kes2iaikaista korkeutta noin 40 km: n matkalla, mikä on tarpeen rrrn. rakennettavien

ten vakavuuden vuoksi. Vesihallituksen ,Jyllinkosken Sähkö Oy välisen sooi·- muksen voimayhtjö huolehtii pumprx1arnrjcm

Voimalaitosten yhteinen teho on 6, 9 M\\f j;.t keskimLiär~iinen vuosienergia 27 Kirkonkosken voimalaitoksen alapuolelle voimayhtiö rakentaa Kövkän

34

Kyrönjoessa suoritetaan perkausta 24 km matkalla. Perkausmaista tehdään penger-

tä joen rannoille. Perkaus- ja pengentlelssat ovat yhteensä noin 1 000 000 m . 3 Pengerrettävälle alueelle rakennetaan 7 suureh;(Od pumppaarroa ja lisäksi pienehkö-

salaoja- ym pumppaamoja. Pumpa.ttava alue on 191 km2

ja pliDlppuasemien yhtei-- nen mitoitusvirtaama on 35 rn3

/s ja mitoitusteho 2 000 kW. Pumppaarnojen tehon tarve on kesk.irnääräisen kevättulvan aikana 855 kW ja energiankulutus 260 000

kWh/a. Pumpattavien vesimäärien pienentämiseksi kaivetaan viisi eristysojaa, joiden vedet johdetaan suoraan jokiucmaan. Eristysojien yhteinen

valuma-alu~l26

^km2

ja kaiVl.li11assat noin 170 000 rn3

&"VU

Hankkeen alkukokouksessa esitettiin täydellisen tulvasuojelun toteuttamista myös välillä Kitinoja - Hanhikoski, jolloin tulvasuojelun hyötyalue lisääntyisi

500 ha.

Valtion tulo- ja menoarviossa vuodelle 1981 on vesistötaloussuunnitelmaan esitetty 9 rnilj. mk. Tästä sUI.1ltla.Sta Kyrönjoen yläosan vesistötöihin on ohjel- moitu 4, 4 rnilj · mk. Vuoden 1981 aika)ff' on tarkoitus suorittaa Tuomiluoman sekä Könnin eristysojan kaivutöitä sekä aloittaa Seinänsuun pumppuarnon rakennus- työt sekä Kyrönjoen perkaus pengerryksineen Munakan rautat~esillan yläpuolella.

Vuoden 1979 hintatasossa arvioituna hankkeesta arvioidaan saatavan seuraavat markkamääräi'set pääomitetut hyödyt:

Maatalous 39 milj. mk

Liikennehyöty 7 "

Asuntojen ja pihojen va-

pauturninen tulvilta 4 "

Voimatalous 59 ^II

Yhteensä 119 milj. mk

Hankkeen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 100 milj. mk, josta valtion osuus 5, 3 milj. mk. vuoden 1980 tulo- ja menoarviossa.

Kyrönjoen alaosan järjestely

Kyrönjoen alaosaa on perattu jo vuonna 1823, jolloin kaivettiin kolme kanavaa

<9'::

lv1älsjKrin niittyjen halki. Seuraavan kerran tehtiin järjestelyjä joen alaosalla vuosina 1898 - 1904. Tällöin jokisuun haaroja perattiin. Suurempaan perkaukseen ryhdyttiin vuonna 1929 ja se rJäättyi 1934, jolloin perkausmassoja oli lähes

milj. m3.

35

Kyrönjoen alaosan järjestely-yhtiö (Vattenst~ndsregleringsbolag för Kyro älvs nE.>dre lopp) perustetiin 10.6.1964 ja se sai luvun Kyrönjoen c1lL1osan

lylle 8. 1..1968. Vuonna 1978 järjestely-yhtiö anoi sZli 1 uvan i- massaoloaikaan kymmennen vuotta.

Hyönnetyn luvan nerusteella alaosalla käynnitettiin työt vuonna 1968. Työ käsittääkuivatusojien kaivua,viiden purrrJpuamon .rakentamisen, joen pengerryk- siä jokisuulta Landsårsundiin asti noin 9 km:n matkalla väylän perkauksia välillä Vassorfjärden - Klockargrundet. Työ on rahoituksellisesti jaettu kahteen vaiheeseen, joista ensimmäinen vaihe käsittää Stenån yläpään skärin yläpuolise·t työt.

Domar-

~1uutosuunnitelrnassa esitetään II-vaiheen töitä supistettavaksi alkur~r~isestä

suunnitelmasta välillä Stenå - Vassorfjärden ja mukaan on otettu pieniä per- kauksen täydennyksiä ensimmäisen vaiheen alueelta. Töiden pienentämisellä on haluttu alentaa kustannuksia.

Tähän mennessä on jokiuomaa perattu 10 krn:n matkalla yhteensä 900 000

II-vaiheen loppuunsaattaminen edellyttää muutossuuDnitelrnan mukaan vielä noin 100 000 m3

perkausta jokiuomassa Stenån ja Vassorfjärdenin välillä. Muutos- suunnitelmalle on myönnetty lupa 14.11.1980. Tämän osan kustannukset ovat 3,5 milj. mk.

Hallituksen tulo- ja menoarvioesityksessä on varattu hankkeelle 1,0 milj. mk vuoden 1981 töitä varten. Tutkimustoimintaa varten on varattu tästä mä~ärahas­

ta 250 000 mk.

2. HANKKEEN LUPA- JA SOPIMUSTILANNE

Kyrönjoen yläosan vesistötyötä koskeva katselmuksen alkukokoukset pidettiin 27 - 28.3.1979. Munakan rautatiesillan yläpuoleiselle osalle on vesihallitus hakenut työlupaa, jonka vesioikeus on myöntänyt 13.6.1980 ja korkein hallinto- oikeus hylännyt 30.10.1980 työlupaa koskevan purkuanomuksen.

Vesihallitus valtion edustajana ^sek~i '"Jyllinkosken SZ:ihkö ^Oy ovat tehneet 8.3.1974 päivätyn sopimuksen Kylänpään ja Kirkonkosken voimalaitosten raken- tamisesta. Sopimusta on tarkistettu 17'.2.1978.

36

Kyrönjoen alaosan järjestelyn toista vaihetta varten Vattenståndsreglerings- bolag för Kyro älvs nedre lopp on hakenut lupaa Länsi-Suomen vesioikeudelta vuoden 1979 alussa. Lupa on myönnetty 14.11.1980. Sen mukaan hakijan on tark- ke:til tava vaikutuksia veden laatuun ^ja kalatalouteen.

Kyrönjoen yläosan vesistötyöhön kuuluvia Munakan rautatiesillan yläpuolisia pen- kereitä, eristysojia ja pumppaamoita koskevaan työlupaan (LSVEO 16.6.1980) on sisällytetty kalataloutta koskeva lupaehto, jonka mukaan työn vaikutusta Kyrön- joen veden laatuun on tarkkailtava asianmukaisesti ja työn kalataloudellisia vaikutuksia :rraa- ja metsätalousministeriön hyväksvrnä.llä tavalla.

Kyrönjoen yläosaa koskevalla selvitysvelvoitteella ei toistaiseksi ole ollut käytännön merkitystä, vaan kalataloudelliset selvitykset on käyrrr1istetty tul- vasuojelu- ja voimalaitoshanketta koskevan katselmustoinutuksen yhteydessä.

3. VESISTÖN NYKYTILA JA HANKKEEN VAIKUTUKSET Vedenkorkeudet ja virtaamat

KumTtankin voimalaitoksen mit.oitusvirtaama on 2 x 30 m3

/s. Vuorokausis.J.ännöstely aiheuttaa vedenkorkeuden ja virtaanaan vaihteluja voimalaitoksen alapuolella.

Vaihteluja tasataan rakennettavalla Köykän säätöpa.dolla.

Kylänpään voimlaitoksen yläpuolisen suvannon vesipinta-ala tulee olemaan noin 2,5 km². Voimalaitoksen yläpuolella, Hanhikoskella, kesävesipinta nousee noin 3,5 m. Vastaava nousu Nikkolassa (Ilmajoella) on 1,5 m. Tu- levat vesipinnat ovat nykyisiä (ja tulevia) tulvavesipintoja alemnana, paitsi Kylänpään voimalaitoksen välittömässä läheisyydessä.

Kalatalous

Kyrönjoen ja jokisuun merialueen tilan ja kalatalouden kannalta tärkein tekijä on ajoittain alhainen pH-arvo, mikä johtuu vesistöön maaperästä huuhtoutuvista sulfaateista. Erilaiset kuivatustoimenpiteet ovat lisänneet sulfaattien huuhtou-

01./

tumista ja alentaneet joen pH-arvoa. Happamuuden vaikutuksesta on joessa ~ jo- kisuun saar~oalueella esiintynyt laajoja kalakuolemia ja kalojen karkottumista.

(5

Pohjonlaht\

VAASA

0 \0 20 km

~---~---

Köykän oto .,,

37

C.--·""

~ ..,_..

~

•

~

RAKENNETUT TEKOJÄRVET SUUNNITELLUT PENKEREET TOTEUTETUT PENKEREET RAKENNETTU

SUUNNITELTU

VOIMALAITOS

PATO JA VOIMALAITOS

Kalajärven tek~·ärvi

'·-,.. ](volmistt

nut 1976}

.\,

~t

Kyröjoen vesistötyöt.

Ylr·s~~nrtta.

38

RKTL:n ja Vaasan vesipiirin toirresta selvitetään Kyrönjoen ja sen jokisuun merialueen kalataaoudellista tilaa. Kyrönjoen suiston merialue on tärkeätä kevätkutuisten lajien ja mateen lisääntymis-, poikastuotanto-, kasvu- ja kalas- tusaluetta. Jokeen nousee jossain määrin myös vaellussiikaa ja nahkiaista.

Alustavien tietojen mukaan Kyrönjoen vaikutusalueella kalastaa noin 120 elin- keinokalastajaa, joista pääammattikalastajia 50. Kotitarvekalastajia alueella on ainakin 500 ja lisäksi runsaasti virkistyskalastajia (kesämökkejä 500 - 600) . Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto on tehnyt selvityksen (17.12 .1980) Kyrön- joen rakennetuilta ja suunnitelluilta pengerrysalueilta pumpattavien vesien vai- kutuksesta Kyrönjoen veden happamuusasteeseen. Selvitys sisältää seuraavat johtopäätökset

- Kyrönjoen veden happamuuteen vaikuttaa selvästi sulfaattimailta tapahtuva huuhtouturninen.

Kyrönjoen happamuusasteen määrää lähinnä se missä suhteessa sulfaattimailta tulevat vedet sekoittuvat pääuoman vesiin.

Tulvan aikana purovesi~ ja pääuoman vesien sekoittumisaste ei näytä selvästi muuttuvan nykyisestä pumppaamaiden käyttöönoton jälkeen.

Vesien jakaantuminen pengerrysalueella kahtia (eristysojat ja muut ojat) voi lisätä pumppaamon kohdalla jokeen menevän veden happamuutta mutta vaikutus tuntuu vain lyhyellä matkalla.

- Pengerrystöiden vaikutus pohjaveden tasoon ja tätä myötä huuhtoutuvien sulfaat- tien määrään ei tullut täysin selvitettyä, mutta näyttää siltä, että tämä alue ei muodostuisi ratkaisevaksi tekijäksi.

- Säännöstelystä johtuva virtauksen pysähtyminen ja yöllinen PliD.lppaus voivat happamoittaa veden paikallisesti ja jokea alaspäin kulkeutuva "pilvi" voi aiheuttaa vahinkoa. Tämän vaikutuksen tutkimista tulee jatkaa. Säännöste- lyä ja pumppaamista kriittisinä hetkinä sopivasti hoitamalla ovat vaikutukset eliminoitavissa.

Työryhmän käsityksen mukaan kalaston kannalta kriittisiä pH-arvoja saattaa esiin- tyä Kyrönjoen yläosalla ja niiden vaikutus voi ulottua joen alaosalle asti. Happamuuden lisääntyessä sulfidimailta voi huuhtoutua kalojen

ja vesihuollon kannalta haitallisia määriä metalleja kuten alumiinia ja sinkkiä.

0

-~

•

o,J.~

- - - -

~

39 KYLÄNPÄÄN VOIMALAITOS

KIRKONKOSKEN VO!MALAITOS

LISTARO

Suunniteltu pumppaomo Pumppoamo (valmis) Toteutettu peng er Suunniteltu ^{---~ /1-~-} Tulva-alue

Suunniteltu pato ja voimaloi tos

ILMAJOKI

0 1

L,___._,. _J

/

\Varattom~n-

\nevon ~en s- t y s OJa

Hallakorven eri stysoja

Seinä] oen suuösan oikaisu

~.~

:

':.:.·\

. ::> ~~·.::·~> -~

. i j

· :-PAJUl:UOMt

... ~/ /

2 3km

L_ . . _ _J