MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTO

(1)

VINDIN AB OY

MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTO

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS TIIVISTELMÄ

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12/2014

(2)

(3)

YHTEYSTIEDOT

Hankevastaava: VindIn Ab Oy

Osoite: Närpesvägen 9 64200 Närpiö

Suomi

Yhteyshenkilö: Johan Berggren Puh: +46 73 500 7136

Sähköposti: johan.berggren@vindin.se

Yhteysviranomainen:

Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, vastuualue ympäristö ja luonnonvarat

Osoite: PL 77 67101 Kokkola

Puh: 020 636 0030 (vaihde) www.ely-keskus.fi/pohjanmaa Yhteyshenkilö: Esa Ojutkangas Puh: +358 295 028 004

Sähköposti: esa.ojutkangas@ely-keskus.fi

YVA-konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osoite: Yrittäjänkatu 13/PL 186 65101 Vaasa

Puh: 010 4090 Fax: 010 409 6999

Yhteyshenkilö: Jakob Kjellman Puh: 050 337 5095

Sähköposti: jakob.kjellman@fcg.fi

(4)

MOLPE-PETOLAHDEN TUULIVOIMAPUISTO

TIIVISTELMÄ Hanke

VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Korsnäsin ja Maalahden kuntien rajalle (Kuva 1). Hankealue on noin 2 300 ha laaja ja koostuu pääasiassa ojitetusta talousmetsistä. Tuulivoimapuisto sijaitsee kuusi kilometriä Korsnäsin kuntakeskuksesta koilliseen ja noin 13 kilometriä Maalahden kuntakeskuksesta lounaaseen. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee Molpen kylä noin 1,7 kilometrin etäisyydellä ja hankealueen itäpuolella sijaitsee Petolahden kylä noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Alustavien arviointien sekä maastossa suoritettujen mittausten perusteella alueen tuuliolosuhteet ovat hyvät. VindIn Ab Oy on tehnyt maankäyttösopimuksia alueen maanomistajien kanssa.

Kuva 1. Hankealue sijaitsee Korsnäsin ja Maalahden kuntien rajalla.

Hankevastaava

VindIn Ab Oy on ruotsalaisen tuulivoimayritys VindIn AB:n tytäryhtiö. Yrityksen tavoitteena on tunnistaa sopivia alueita, kehittää ja rakentaa tuulivoimalaitoksia ja harjoittaa tuulivoimalaitostoimintaa Pohjoismaissa ja Baltiassa.

YVA-menettelyä johtaa yhteysviranomainen, joka on tässä tapauksessa Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

YVA-konsulttina toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n asiantuntijatiimi.

(5)

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Hankkeen taustalla ovat ilmastopoliittiset tavoitteet ja kansainväliset sopimukset joihin Suomi osana EU:ta on sitoutunut. Monipuolinen energiantuotanto on myös nostettu esille keskeisenä prioriteettina Pohjanmaan maakuntaohjelmassa vuosille 2011-2014.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tarkoituksena on edistää arviointia ja ympäristövaikutusten yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Tarkoituksena on lisäksi lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja heidän mahdollisuuksiaan osallistua ja vaikuttaa hankesuunnitteluun. YVA-menettely ei ole lupa- tai päätösmenettely.

YVA-menettely koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa laaditaan ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Toisessa vaiheessa tehdään varsinainen ympäristövaikutusten arviointi, jonka tulokset koostetaan ympäristövaikutus- selostukseen. Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-ohjelma luovutettiin yhteysviranomaiselle marraskuussa 2013 ja tämä asiakirja on hankkeen YVA-selostus.

YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto selostuksesta liitetään hankkeen edellyttämiin lupahakemuksiin ja suunnitelmiin. Lupapäätöksessä lupaviranomainen selvittää, miten YVA-selostus ja yhteysviranomaisen lausunto siitä on otettu huomioon.

Aikataulu

YVA-ohjelman laatiminen aloitettiin keväällä 2013 alustavan teknisen suunnittelun ohella. Yhteysviranomainen asetti YVA-ohjelman nähtäville loppuvuodesta 2013. YVA- ohjelmasta saadut lausunnot ja palaute on otettu huomioon YVA-selostusta laadittaessa.

YVA-selostus, joka sisältää arviointityön tulokset, asetetaan nähtäville vuodenvaihteessa 2014-2015. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen lausuntoon keväällä 2015. Hankkeen alustavan aikataulun mukaan alustava suunnittelu, YVA-menettely ja hankealueen kaavoitus toteutetaan pääosin vuosien 2013-2015 aikana.

Hankeaikataulun mukaan tuulipuistolle voidaan hakea rakennuslupaa vuonna 2015 YVA-menettelyn ja kaavoitusmenettelyn päätyttyä. Jos tuulipuiston luvat myönnetään aikataulun mukaisesti, rakentaminen voidaan aloittaa 2016 ja saattaa päätökseen vuonna 2017.

Tiedotus ja osallistuminen

Ympäristövaikutusten arviointimenettely on avoin prosessi, johon asukkaat, kansalaisjärjestöt, eri viranomaiset ja muut eturyhmät voivat osallistua. Asukkaat ja muut osalliset voivat osallistua hankkeen YVA-menettelyyn ja sen kautta hankkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä valvomaan on asetettu seurantaryhmä.

Ryhmän tehtävänä on edistää tiedonkulkua ja -vaihtoa hankevastaavan, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kesken. Seurantaryhmä seuraa ympäristövaikutusten arvioinnin kulkua ja esittää mielipiteitä arviointityöstä ja YVA-selostuksen valmistelusta.

YVA-menettelyn aikana yleisölle järjestetään kaksi tiedotus- ja keskustelutilaisuutta:

yksi järjestettiin YVA-ohjelmavaiheessa (arvioinnin suunnitteluvaihe) ja toinen

(6)

järjestetään ympäristövaikutusten arvioinnin valmistuttua. Yleisö voi esittää kokouksissa kysymyksiä ja mielipiteitä hankkeesta ja sen vaikutusten arvioinnista.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus tiedottaa ja kuuluttaa virallisesti YVA-menettelystä Internetissä ja nähtäville asetettavan aineiston kautta. Mielipiteet ja lausunnot YVA- selostuksesta lähetetään ELY-keskukselle. VindIn Ab Oy on avannut Närpiössä tilan (Närpiöntie 9), jossa voi tutustua tähän ja muihin hankevastaavan hankesuunnitelmiin Pohjanmaalla.

Hankkeen tekninen kuvaus

Hankevaihtoehdosta riippuen tuulivoimapuisto tulee koostumaan 15-29 voimalasta joiden teho on noin 3,5 MW kappale. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista, voimaloiden perustuksista, maakaapeleista jotka kytkevät voimalat toisiinsa, sähköasemasta sekä huoltotiestöstä. Jokainen tuulivoimala koostuu tornista joka asennetaan perustuksen päälle, kolmilapaisesta roottorista ja konehuoneesta.

Tuulivoimalan kokonaiskorkeus on noin 205 m. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivataan puustoa noin yhden hehtaarin kokoiselta alueelta, jotta rakennus- ja asennustöille on riittävästi tilaa.

Tuulivoimapuiston alueelle rakennetaan 110 kV sähköasema, jossa tuulivoimapuiston tuottama teho muunnetaan sähkön siirtoa varten. Sähköasemalta sähkö siirretään valtakunnalliseen sähköverkkoon. Tuulivoimapuiston ulkoinen sähkönsiirto suunnitellaan toteutettavan Petolahden nykyisen sähköaseman viereen rakennettavaan uuteen sähköasemaan. Puiston ulkoinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein.

Tuulivoimapuiston ulkopuoliselle sähkönsiirrolle haetaan lupa erillisessä EMV- lupamenettelyssä. Menettelyä valvoo Energiavirasto.

Muutokset YVA-ohjelman jälkeen

Hankeen YVA-ohjelmassa esitettiin viisi eri arvioitavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot olivat jaettu hankealuetta halkovien kuntarajojen perusteella; Korsnäsin kunta, Kolmanåsskogen, 12 voimalaa; Maalahden kunta, läntinen Kronskogen, 9 voimalaa;

Korsnäsin kunta, Dragåsen, 4 voimalaa; Maalahden kunta, itäinen Kronskogen, 7 voimalaa; sekä kokonaisvaihtoehto Korsnäsin ja Maalahden kuntien alueella, 32 voimalaa.

Hankkeen yhteydessä laadittujen selvitysten sekä kuntien, viranomaisten ja lähiasukkaiden palautteen perusteella voimaloiden määrää on vähennetty ja niiden sijoitusta on uudelleenjärjestetty. Uusissa vaihtoehdoissa on huomioitu pidempi etäisyys lähiasukkaisiin, lähellä sijaitseviin turkistarhoihin sekä Natura-alueeseen Petolahden jokisuisto.

Vaihtoehdot eroavat toisistaan myös mallinnuksissa käytetyn voimalatyypin mukaan.

Vaihtoehdossa 1 on käytetty voimalaa jonka lähtömelutaso on 105,5 dB(A) ja vaihtoehdoissa 2 ja 3 käytetyn voimalan lähtömelutasot ovat 107,5 dB(A).

YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot

YVA-menettelyssä on arvioitu kolmen eri vaihtoehdon sekä nollavaihtoehdon vaikutuksia. Vaihtoehtojen suurin ero on voimaloiden määrässä. Arvioidut vaihtoehdot ovat:

(7)

Kuva 2. Hankealueen tarkempi sijainti sekä vaihtoehto 1 mukainen layout.

VE 0 Hanketta ei toteuteta

Hankkeen nollavaihtoehdossa tuulivoimapuistoa ei toteuteta, vaan vastaava energiamäärä tuotetaan muilla keinoin.

VE 1 29 voimalan tuulivoimapuisto

Vaihtoehdossa rakennetaan 29 tuulivoimalaa Molpe-Petolahden hankealueelle (Kuva 2). Vaihtoehdossa käytetty voimalatyyppi on eno 126, jonka lähtömelutaso on 105,5 dB(A). Voimalan napakorkeus on 137 m ja roottorin halkaisija on 126 m. Yhden voimalan teho on n. 3,5 MW.

Vaihtoehdossa rakennetaan 24 tuulivoimalaa Molpe-Petolahden hankealueelle (Kuva 3). Vaihtoehdossa käytetty voimalatyyppi on Vestas V126, jonka lähtömelutaso on 107,5 dB(A). Voimalan napakorkeus on 137 m ja roottorin halkaisija on 126 m. Yhden voimalan teho on n. 3,4 MW.

(8)

Vaihtoehdossa rakennetaan 15 tuulivoimalaa Molpe-Petolahden hankealueelle (Kuva 4). Vaihtoehdossa käytetty voimalatyyppi on Vestas V126, jonka lähtömelutaso on 107,5 dB(A). Voimalan napakorkeus on 137 m ja roottorin halkaisija on 126 m. Yhden voimalan teho on n. 3,4 MW.

(9)

Ajallisesti tuulivoimapuiston rakentaminen kestää melkein yhtä pitkään vaihtoehdoissa 1 ja 2, kun se on lyhyempi vaihtoehdossa 3. Taulukko 1 on esitetty hankkeen arvioituja materiaalimääriä.

Taulukko 1. Yhteenveto hankkeen vaatimista materiaalimääristä alustavien layoutien mukaan.

Selite Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Voimalamäärä 29 24 15

Kapasiteetti (MW) ~ 102 79 50

Vuotuinen sähköntuotanto GWh ~ 243 188 120

Parannettava tiestö (km) 12 11 6

Uudet tiet (km) 15 13,5 7,4

Teiden rakennusmateriaali (m³) 105 600 95 600 52 300

Vedettävä maakaapelimäärä (km) 27 24 13,4

Perustukset

Betoni (m³) 40 600 33 600 21 000

Murske (m³) 4 350 3 600 2 250

Täytemaa (m³) 14 500 12 000 7 500

Raudoitus (t) 4 640 3 840 2 400

Raskaat kuljetukset, määrä 11 600 9 600 6 000

Erityiskuljetukset, määrä 360 290 195

Pystytysalueiden ala (ha) 29 24 15

(10)

Uuden tiestön ja sisäisen sähkönsiirron

ala (ha) 7,7 7 3,8

Parannettavan tiestön ja sisäisen

sähkönsiirron ala (ha) 9,6 8,6 4,7

Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Meluvaikutukset

Rakentamisvaiheen töistä aiheutuva melu on vähäistä ja johtuu lähinnä rakennuspaikalla käytettävistä työkoneista ja kuljetusväylien liikenteestä.

Pidempiaikaiset meluvaikutukset syntyvät tuulivoimalaitoksista niiden ollessa käytössä.

Tuulivoimamelu on laajakaistaista, tarkoittaen, että sitä syntyy kaikilla eri taajuuksilla.

Taajuudet 1-20 Hz nimetään infraääneksi ja taajuudet 20-200 Hz nimetään matalataajuiseksi ääneksi. Matalataajuinen ääni syntyy paineaalloista kun lapa ohittaa tornin ja muu ääni, eli ääni 250-2000 Hz alueella, syntyy lapan takalaidasta sen leikatessa ilman läpi.

Käytössä olevien tuulivoimalaitosten meluvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelman avulla. Mallinnus tehtiin tilanteessa, jossa kaikki voimalaitokset aiheuttavat eniten melua, melun levitessä myötätuuleen ja tuulen nopeuden ollessa 8 m/s. Mallinnuksissa on huomioitu suunniteltu tuulivoimapuisto Granskog, joka sijoittuu Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston länsipuolelle, Korsnäsin kuntaan. Granskogin tuulivoimapuisto koostuu viidestä voimalasta ja hankekehittäjä on Otsotuuli Oy. Granskogin tuulivoimapuisto on mallinnettu voimalalla Nordex N117, napakorkeudella 144 m ja lähtömelutasolla 105 dB(A).

Vaihtoehdossa 1 Ympäristöministeriön tuulivoiman suunnitteluohjearvot ylittyvät yhden vakituisen rakennuksen kohdalla. Alueella, jossa melu ylittää 35 dB(A) sijaitsee 137 vakituista asuntoa ja kolme vapaa-ajan rakennusta. Koska vapaa-ajan rakennukset eivät sijaitse vapaa-ajan asumiseen kaavoitetulla tai vapaa-ajan asumisen alueeksi soveltuvalla alueella sovelletaan rakennuksiin Ympäristöministeriön ohjeen mukaan suunnitteluohjearvoa 40 dB(A). Vaihtoehdossa luonnonsuojelualue Petolahden jokisuisto on vähäisiltä osin melualueen 35 dB(A) sisällä. Ympäristöministeriön yösuunnitteluohjearvo luonnonsuojelualueille ylittyy, mutta luultavasti luonnonsuojelualuetta ei käytetä yöaikaan, joten vaikutus arvioidaan olevan vähäinen.

Vaikutukset arvioidaan merkittäviksi rakennukselle, jossa melutaso ylittää 40 dB(A), muiden rakennusten kohdalla vaikutus on vähäinen, koska suunnitteluohjearvot eivät ylity. (Kuva 5)

Vaihtoehdossa 2 meluvaikutukset ovat pitkälti samat kuin vaihtoehto 1:ssä, koska voimaloiden lähtömelutaso on korkeampi kuin ensimmäisessä vaihtoehdossa. Tästä syystä melu leviää samoille alueille vaikka voimaloiden määrä on pienempi. Vaikutukset ovat merkittävät yhdelle vakituiselle rakennukselle, mutta vähäiset muille rakennuksille sekä luonnonsuojelualueelle. (Kuva 6)

Vaihtoehdossa 3 ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot tuulivoimalle eivät ylity minkään kohteen kohdalla. (Kuva 7)

(11)

Kuva 5. Melun leviämismallinnus vaihtoehdossa 1.

(12)

Taulukko 1. Vaihtoehtojen eri melualueille sijoittuvat kohteet.

Ulkomelutaso vaihtoehdossa 1 ≥35 dB(A) ≥40 dB(A) ≥45 dB(A)

Vakituiset asunnot 137 kpl 1 kpl 0 kpl

Vapaa-ajan asunnot jotka sijaitsevat vapaa-

ajan asutuksen alueella 0 kpl 0 kpl 0 kpl

Muut vapaa-ajan asunnot 3 kpl 0 kpl 0 kpl

Luonnonsuojelualueet 1 kpl 0 kpl 0 kpl

(13)

Matalataajuinen melu on mallinnettu ympäristöministeriön melumallinnusohjeen (02/2014) mukaisesti ja verrattu Sosiaali- ja terveysministeriön ohjearvoihin asumisterveydelle (2003). Mallinnuksen mukaan matalataajuinen melu alittaa SHM:n ohjearvot asumisterveydelle (2003) kaikissa vaihtoehdoissa ja kaikissa kohteissa.

Matalataajuinen melu voi kuitenkin kuulua sisälle joihinkin kohteisiin. Vaihtoehdossa 1 kuulokynnys ylittyy 14 kohteen osalta, vaihtoehdossa 2 kuulokynnys ylittyy 15 kohteen osalta ja vaihtoehdossa 3 kuulokynnys ylittyy 4 kohteen osalta.

Kuulotason ylittyminen sisällä on pientä, ja siihen vaikuttavat paljonkin rakennuksen ulkoseinien ääneneristys. Laskennassa ulkoseinän eristävyys on oletettu olevan tanskalaisen asetuksen Bekendtgørelse om støj fra vindmøller BEK nr 1284 mukainen.

Varjostus- ja välkevaikutukset

Auringon paistaessa tuulivoimalaitoksen takana tuulivoimalaitoksen roottorien lavat aiheuttavat liikkuvia varjoja. Varjotusta ja välkettä syntyy vain tiettyinä vuorokauden- ja vuodenaikoina.

Tuulivoimaloiden varjostusvaikutuksia mallinnettiin WindPRO-ohjelman avulla.

Mallinnus tehtiin nk. todellisen tilanteen (real case) osalta. Todellinen tilanne perustuu alueen säätietoihin. Mallinnus ei ota huomioon puiden peittävää vaikutusta havaintopaikkojen läheisyydessä. Ruotsissa varjostuksen suunnitteluohjearvoksi on säädetty 8 h/a. Kyseistä ohjearvoa noudatetaan Ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti myös Suomessa.

Vaihtoehdossa 1 ohjearvo 8 h/a ylittyy 30 vakituisen asunnon ja kahden vapaa-ajan asunnon kohdalla. Vaihtoehdossa 2 ohjearvo 8 h/a ylittyy neljän vakituisen asunnon kohdalla. Vaihtoehdossa 3 ohjearvo 8 h/a ylittyy kolmen vakituisen asunnon kohdalla.

Mallinnetut varjostusvaikutukset ovat vähintään kohtalaiset niiden rakennusten kohdalla, joissa ohjearvo ylittyy. Vaikutus on kuitenkin vähäisempi todellisuudessa, koska tuulivoimapuistoa ympäröivä puusto estää varjostuksen leviämisen niin laajalle alueelle kuin mallinnus osoittaa. Vaikutukset ovat suoraan riippuvaiset myös voimaloiden määrästä.

(14)

Kuva 8. Varjostusmallinnus, vaihtoehto 1.

(15)

Vaikutukset ilmanlaatuun ja ilmastoon

Molpe-Petolahden hanke toteuttaa osaltaan Suomen tavoitetta lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vähentää ilmastolle vahingollisia päästöjä, joten vaikutusten katsotaan olevan myönteisiä. Tuulivoimapuistossa tuotetulla, arvioidulla energiamäärällä vältetään noin 85 680 - 165 650 tonnin vuotuisia hiilidioksidipäästöjä verrattuna muihin energiantuotantomuotoihin. Myös muut haitalliset päästöt vähenisivät hankkeen myötä.

Vaikutukset kallio- ja maaperään

Vaikutukset kallio- ja maaperään syntyvät kun pintakerrokset poistetaan rakennuspaikoilla. Soraa sekä muu rakennusmateriaali tuodaan rakennuspaikalle mahdollisimman lähellä sijaitsevalta tuotantoalueelta. Sellaisilla alueilla, missä kallioperä on lähellä maanpintaa, massanvaihdoksia ei tarvita, ja perustus voidaan kiinnittää suoraan kallioon. Vaikutukset ovat paikallisia mutta pitkäkestoisia.

Hankealueella ei ole geologisesti arvokkaita kohteita, joten vaikutukset ovat pieniä.

Happamien sulfaattimaiden esiintymistä alueella on tarkistettu GTK:n laatimalta ennakkotulkintakartalta. Happamia sulfaattimaita voi esiintyä alavilla mailla rannikolla.

Ennakkokartoituksen mukaan on hyvin epätodennäköistä että hankealueella esiintyy happamia sulfaattimaita. Näin ollen rakennustöistä koituu hyvin epätodennäköisesti vaikutuksia maaperälle tai pintavesille happamien sulfaattimaiden johdosta.

Tuulivoimapuiston käytön aikana ei tarvita maaperään vaikuttavia toimenpiteitä.

(16)

Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin

Hankealueella sijoittuu kolme pohjavesialuetta; Källorna, Molpe ja Vägvik.

Pohjavesialue Källorna sijaitsee kokonaisuudessaan hankealueella, mutta tuulivoimapuiston rakenteita ei ole sijoitettu pohjavesialueelle tai sen muodostumisalueelle. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 lähin voimala on sijoitettu muodostumisalueen reunalle ja vaihtoehdossa 3 lähin voimala on sijoitettu 150 metrin etäisyydelle. Suunniteltu uusi liityntätie alueelle kulkee noin 50 metriä pohjaveden muodostumisalueesta. Koska tuulivoimapuiston rakenteet on sijoitettu riittävälle etäisyydelle pohjavesialueesta, hankkeesta ei arvioida syntyvän haitallisia vaikutuksia pohjavedelle.

Kuva 11. Tuulivoimapuiston eri vaihtoehtojen suunnitelmat suhteessa pohjavesialueeseen.

Hankealueen luontokartoitusten yhteydessä rajattiin kaksi paikallisesti luonnonsuojelullisesti arvokasta aluetta sekä yksi muu luonnonsuojelullisesti arvokas kohde, joiden tilaan pintavesien olosuhteet voivat vaikuttaa. Paikallisesti arvokkaat kohteet ovat ojittamattomia soita ja muu arvokas kohde on lampi.

Luontokartoituksessa arvokkaiksi todetuille kohteille ei ole suunniteltu tuulivoimapuiston rakenteita ja rakenteet sijaitsevat riittävän etäällä kohteista, jotta ei syntyisi vaikutuksia kohteiden vesitaloudelle.

Tuulipuiston pintavesiin kohdistuu vaikutuksia vain voimaloiden, teiden ja sähköaseman rakennusaikana. Pintamaa poistetaan rakennustoimenpiteiden aikana, mikä saattaa lisätä valumaa ja vesistöjen sedimenttikuormitusta. Mahdollisesti lisääntyvän sedimenttikuormituksen vaikutukset ovat kuitenkin hyvin lyhytaikaiset ja pienet, eikä kuormituksesta aiheudu pysyvää vahinkoa. Tuulivoimapuiston rakentamisen myötä

(17)

Voimaloiden huollossa käsitellään koneöljyä ja muita kemikaaleja, mutta kunnossapidosta vesistöille aiheutuvien vaikutusten riskiä pidetään mitättöminä.

Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja luontoarvoihin

Vaikutukset kasvillisuuteen syntyvät pääasiassa tuulivoimapuiston rakentamisen aikana, kun kasvillisuus raivataan tuulivoimaloiden pystytysalueilla sekä uusilla tieyhteyksillä. Vaikutukset ovat erilaiset riippuen luontotyypin herkkyydestä, esim.

puuttomat kallioalueet ja rehevät lehdot ovat herkät kun taas mustikka- ja puolukkatyypin kangasmetsät ovat kestäviä luontotyyppejä. Raivattavien alueiden ympärille voi myös syntyä reunavaikutus, joka vaihtelee muutamasta metristä korkeintaan 10-15 metriin.

Hankealueen kasvillisuus on pääosin nuorta kasvumetsää jonka dominoiva metsätyyppi on mustikkatyypin tuore havukangas, jonka puusto koostuu kuusesta ja männystä.

Korkeammilla alueilla metsä on puolukkatyypin kuivaa mäntykangasta. Hankealueen arvokkaimmat metsät ovat vanhat, raivauksissa säästyneet lehtomaiset kangasmetsät, joilla esiintyy hankealueen suurin monimuotoisuus. Hankealueen suot ovat laajasti ojitettuja, poisluettuna Långträskmossenin ja Dermossenin ojittamattomat keskiosat.

Hankealueen ainoa vesialue on Lillträsket hankealueen lounaisosissa. UHEX- tietokannassa hankealueella ei ole havaintoja uhanalaisista lajeista. Metsäkeskukselta saadun tiedon mukaan hankealueella sijaitsee neljä ympäristötukikohdetta ja neljä tärkeää elinympäristöä.

Tuulivoimaloiden rakennuspaikat eivät ole luonnontilaisia metsiä. Kaikissa vaihtoehdoissa vaikutukset kasvillisuuteen ovat lievät. Vaihtoehdossa 1 epäsuoria vaikutuksia voi syntyä metsäkohteille Järpkärret ja Holmenin metsä. Kohteiden vieressä sijaitsevat olemassa olevat tiet parannetaan rakentamisen yhteydessä. Vaihtoehdossa 2 vaikutuksia voi syntyä kohteelle Holmenin metsälle, jonka vieressä parannetaan olemassa olevaa tietä. Vaihtoehdossa 3 reunavaikutuksia voi syntyä kohteille Järpkärret ja yhdelle Metsäkeskuksen ympäristötukikohteelle. Vaikutukset kasvillisuudelle ovat kokonaisuudessaan pienet verrattuna alueen metsätalouden vaikutuksiin.

Vaikutukset eläimistöön liittyvät mm. elinympäristön häviöön tai muutokseen, rakenteiden aiheuttamiin estevaikutuksiin sekä tuulivoimalatörmäyksiin.

Hankealueella ei ole UHEX-tietokannassa merkintöjä liito-oravasta eikä lajia tavattu hankealueella liito-oravakartoituksen yhteydessä. Tuulivoimapuistosta ei arvioida syntyvän vaikutuksia lajille. Hankealueella on kartoitettu paikallisia ja muuttavia lepakoita. Hankealueella tavattiin kartoitusten yhteydessä pohjanlepakkoa ja viiksisiippaa. Havainnot keskittyivät hankealueen länsiosiin, jossa havaittiin lepakoiden ruokailualue. Lepakoiden muuttoseurantaa tehtiin passiividetektorin avulla.

Hankealueella voi olla alueellinen merkitys muuttaville lepakoille. Pikkulepakkoa havaittiin hankealueella suhteessa enemmän noin 1,5 metrin korkeudella kuin 60 m korkeudella. Vaihtoehdossa 1 hankealueen länsiosissa sijaitsevan ruokailualueen ja lähimmän voimalan välille jää noin 250 m, vaihtoehdossa 2 noin 500 metriä ja vaihtoehdossa 3 noin 400 metriä, joka arvioin mukaan on riittävä suojavyöhyke ruokailualueen säilymiselle. Tuulivoimapuisto ei vaaranna pohjanlepakon tai viiksisiipan esiintymistä alueella. Hankealue sijaitsee noin kaksi kilometriä rannikosta ja hankealue on korkeintaan kohtalaisen tärkeä muuttavien lepakoiden osalta. Muuttavien lepakoiden painopiste oli matalammilla korkeuksilla, joka vähentää muuttavien lepakoiden törmäysriskiä. Vaikutukset muuttaviin lepakoihin arvioidaan olevan pienet ja paikallisella tasolla korkeintaan kohtalaiset. Vaikutukset ovat pienemmät vaihtoehdossa 3 johtuen vähäisemmästä voimalamäärästä.

(18)

Tuulivoimapuiston vaikutukset muuhun eläimistöön ilmenevät pääosin rakennusaikana, kun ihmistoiminta alueella lisääntyy. Suurten ja liikkuvien lajien kohdalla muutokset kohdistuvat suhteellisen pieneen osaan lajin reviiriä. Hankealueella esiintyvät lajit ovat laajasti jo tottuneet metsätalouden mukanaan tuomiin vaikutuksiin, ja tuulivoimapuiston rakentaminen vahvistaa ainoastaan vähäisessä määrin näitä vaikutuksia. Rakentamisen jälkeen useimmat lajit palaavat alueelle.

Koska vaikutukset kasvillisuuteen, eläimiin ja luontoarvoihin ovat suoraan sidoksissa muuttuvan maankäytön alueiden laajuuteen, ovat vaikutukset pienimmät vaihtoehdossa 3 ja suurimmat vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdon 1 ja 2 välillä ei ole huomattavaa eroa.

Vaikutukset linnustoon

Hankealueen pesimälinnusto vastaa Suomessa yleisesti tavattavaa linnustoa.

Pesimälinnustokartoitusten yhteydessä tavallisimmin havaitut lajit olivat peippo, pajulintu, käki, metsäkirvinen ja tiltaltti, joiden havainnot kattavat noin 50 % kaikista havainnoista. Pesimälinnustokartoitusten yhteydessä havaittu linnuston tiheys on 194 paria/km². Tiheys on hieman korkeampi kuin Pohjanmaan keskimäärä, joka on 150-175 paria/km² (Väisänen ym. 1998). Ojittamattomat suoympäristöt Dermossen ja Långträskmossen ovat hankealueen arvokkaimpia ympäristöjä lintujen näkökulmasta, ja näille soille keskittyvät suurin osa huomionarvoisista suolajeista.

UHEX-rekisterissä ei ollut merkintöjä suojeltavista lajeista hankealueen sisällä, ja lähimmät sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä hankealueesta. Kartoitusten yhteydessä havaittiin 18 suojelustatuksen omaavaa lajia. Kanalinnuista hankealueella havaittiin metso, teeri ja pyy. Lähin merikotkan pesä sijaitsee noin neljä kilometriä hankealueesta luoteeseen ja merikotkan pesiä on useita Molpen rannikon ulkopuolella vaihtelevalla etäisyydellä hankealueesta. Satelliittiseurannassa olevien merikotkien ei ole havaittu lentävän hankealueen yllä. Merikotkien muuttoväylät kulkevat hankealueen pohjois-, etelä- ja itäpuolella ja niiden lentokorkeus on seurannan mukaan ollut 200- 400 m (Luomus 2014). Kalasääksi havaittiin pesimäkartoitusten yhteydessä kerran.

Lähin kalasääksen pesä on UHEX-rekisterin mukaan noin 1,3 km hankealueesta lounaaseen (vuonna 2010). Muita kalasääksen pesiä sijaitsee noin 6-7 km etäisyydellä hankealueesta.

Pesimälinnustolle aiheutuvat vaikutukset ovat verrattavissa metsätalouden aiheuttamiin vaikutuksiin. Tuulivoimapuiston layoutia suunniteltaessa voimaloita tai muita rakenteita ei ole sijoitettu arvokkaille elinympäristöille vaan talousmetsäkäytössä oleville alueille.

Tästä johtuen voidaan arvioida, että vaikutukset pesivälle linnustolle on pieniä.

Hankealueen läheisyydessä on havainnoitu muuttolinnustoa kolmesta havainnointipisteestä. Syysmuutolla 2012 havaittiin noin 33 200 muuttavaa lintua ja kevätmuutolla 2013 havaittiin noin 12 330 lintua. Muuttolintuseurannassa painopiste on suurilla linnuilla, kuten kurjella, joutsenella, hanhilla ja merikotkalla. Vaihtoehdossa 1 tuulivoimapuisto muodostaa noin 5 km x 5 km laajan esteen muuttolintujen muuttoreitillä ja sen läheisyydessä. Hankealueella ei kuitenkaan esiinny lintujen muuttoa selvästi ohjaavia maastonmuotoja, kuten jokilaaksoja. Lintujen muutto ohjautuu pääasiassa rannikon länsipuolelle ja Petolahden jokilaaksoa pitkin. Suuret ja riskialttiimmat lajit jotka muuttavat Molpe-Petolahden hankealueen lähellä ovat hanhi, erityisesti syksyllä kurki sekä merikotka ja piekana. Merikotkan kohdalla suurempi törmäysriski on muuttavien yksilöiden sijaan paikallisilla yksilöillä jotka liikkuvat hankealueen läheisyydessä useammin. Hankealueella ei kuitenkaan esiinny sellaisia lämpimien ilmavirtausten paikkoja, joita laji voisi hyödyntää kerätessään korkeutta.

(19)

Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston törmäysriskiä muuttaville linnuille vähentää se, että hankealue ei sijaitse ihan rannassa ja että voimalat on sijoitettu rannikon myötäisesti. Voimaloiden sijaintien suunnittelussa on huomioitu muuttolinnuston lentoreittejä.

Vaikutukset suojelualueisiin

Tuulivoimapuistohankkeen vaikutusten tunnistamiseksi sekä niiden merkittävyyden arvioimiseksi hankkeen YVA-menettelyn ohessa laadittiin viranomaisohjeistuksen mukaisesti (Söderman 2003) Natura-arviointi, joka laadittiin kolmelle Natura-alueelle, jotka sijoittuvat hankealueiden välittömään läheisyyteen (< 3 km, SCI- ja SPA-kohteet) tai niiden mahdolliselle vaikutusalueelle 10 kilometrin säteellä hankealueesta (SPA- kohteet). Natura-alueet ovat Petolahden jokisuisto (FI0800054, SCI/SPA), Kackurmossen (FI800018, SCI/SPA) ja Merenkurkun saaristo (FI0800130, SCI/SPA).

Tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkastellun Natura-alueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille, jolloin niiden levinneisyyden ja edustavuuden alueella ei arvioida muuttuvan lainkaan.

Natura-tietolomakkeella esitettyjen lintujen ekologia ja käyttäytymispiirteet sekä hankkeen linnustoselvitykset huomioiden niiden ei arvioida liikkuvan tuulipuiston alueella merkittävissä määrin eikä alue muodosta merkittävää estettä muuttaville linnuille. Havaintoihin perustuvan törmäysriskin arvioinnin perusteella suojeluperusteena olevaan lajistoon ei kohdistu merkittäviä vaikutuksia arvioitavasta hankkeesta yksinään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Hankevaihtoehdoista VE 3 on vaikutuksiltaan vähäisin. Vaikutukset riskialttiiden lajien osalta populaatiotasolla ovat alueen hankkeiden yhteisvaikutuksenakin lieviä tai korkeintaan kohtalaisia eivätkä vaikuta nykyiseen kannankehitykseen. Vaikutukset luontotyyppien ja monien lajien osalta ovat merkityksettömiä ja joidenkin lajien kohdalla merkitykseltään vähäisiä.

Hankkeen vaikutukset arvioitavina olevien Natura-alueiden eheyteen ovat vähäisen kielteiset. Myös toteutumatta jääminen voi aiheuttaa kielteisiä vaikutuksia Natura- alueiden verkostoon.

Vaikutukset yhdyskuntarakenteelle ja maankäytölle

Hankkeen toteuttamisella ei ole huomattavia kielteisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteelle. Tuulipuisto suunnitellaan alueelle, joka soveltuu kyseiseen toimintaan, ja se tukeutuu suurelta osin olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Hanke tukee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ja toteuttaa maakuntakaavoitusta.

Tuulipuistosta aiheutuva maankäytön muutos ei ole ristiriidassa alueen maankäyttösuunnitelmien kanssa.

Alueen maankäyttö on perinteistä ja pääasiassa metsätalouden käytössä. Maa-alue, jolta puusto on raivattava tuulipuiston rakenteita varten, on pieni, enimmillään vain muutamia prosentteja hankealueen pinta-alasta. Hanke ei huononna merkittävästi ympäröivän alueen käytettävyyttä, eikä vaikuta kielteisesti myöskään maatalouteen tai hankealueen metsätalouteen tai maanottoon. Toiminnan päätyttyä alueet ovat taas maanomistajien käytössä.

Hankealue on Pohjanmaan toisessa vaihemaakuntakaavassa merkitty alueeksi, joka soveltuu seudulliseen tuulivoimatuotantoon. Vaihemaakuntakaavassa alueen on ehdotettu soveltuvan 25-30 tuulivoimalalle. Vaihtoehdossa 1 kahdeksan voimalaa ja vaihtoehdossa 2 viisi voimalaa sijaitsevat vaihemaakuntakaavan alueen ulkopuolella, kun vaihtoehdossa 3 kaikki voimalat sijaitsevat vaihemaakuntakaava-alueella.

(20)

Kuva 12. Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston voimaloiden sijoitus suhteessa Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2:n alueelle.

Vaihtoehdossa 1 lähin vakituinen asunto sijaitsee 800 metrin, vaihtoehdossa 2 lähin asunto sijaitsee 970 metrin ja vaihtoehdossa 3 lähin asunto sijaitsee 1,3 kilomterin etäisyydellä voimalasta. Tuulipuisto rajoittaa vakituisten asuinrakennusten ja loma- asuntojen rakentamista alueen välittömään läheisyyteen, alueelle jossa tuulivoimaloiden ulkomelutaso ylittää 40 dB(A). Molpe-Petolahden tuulivoimalat sijaitsevat YKR-luokituksen mukaan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle.

(21)

Kuva 13. Asutus hankealueen läheisyydessä keskittyy Molpen ja Petolahden kyliin.

Voimalat sijaitsevat pääasiassa YKR-luokituksen ulkopuolella.

Vaikutukset elinkeinoille ja aluetaloudelle

Hankkeen ei arvioida aiheuttavan haitallisia vaikutuksia alueen elinkeinoille tai aluetaloudelle. Alueilla, joille tuulivoimalaitokset ja tiet rakennetaan, ei voida harjoittaa metsätaloutta tuulivoimalaitosten rakentamisen ja käytön aikana. Muualla hankealueella voidaan harjoittaa metsätaloutta tavalliseen tapaan ja huoltotiestöä voidaan hyödyntää metsätaloudessa.

Turkistarhaus on Pohjanmaalla tärkeä elinkeino ja niin myös Korsnäsin ja Maalahden kunnissa. Tuulivoimapuiston ympäristössä sijaitseviin turkistarhoihin on huomioitu yli 700 metrin etäisyys lähimpään voimalaan kaikissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 40 dB(A) melukäyrä kulkee juuri yhden turkistarhan kohdalla. Vaihtoehdossa 3 kaikki turkistarhat sijaitsevat melualueen 40 dB(A) ja 8 h/a varjostusalueen ulkopuolella.

Aluetalouden osalta tuulipuisto vaikuttaa toteutettuna vaikutusalueen työllisyyteen ja yritystoimintaan monin tavoin. Tuulipuistohankkeen huomattavimmat työllistämisvaikutukset syntyvät rakennusaikana. Rakentamisvaiheessa tarjoutuu työtilaisuuksia, mm. raivaus-, maansiirto- ja perustustöitä, palveluja rakennuspaikalla ja paikalla työskentelevien tarvitsemia palveluja. Jos oletetaan, että työllistämisvaikutus lähialueilla olisi rakentamisvaiheessa noin 50 prosenttia ja käyttövaiheessa noin 20 prosenttia hankkeen arvioidusta työllistämisvaikutuksesta, työllistämisvaikutus olisi Korsnäsin ja Maalahden kunnissa ja lähialueella hankkeen elinkaaren aikana noin 195 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1 ja noin 99 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 3.

(22)

Vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen

Tuulipuiston huomattavimmat vaikutukset asumisviihtyvyyteen liittyvät maisemaan, meluun ja varjotukseen. Kielteiset vaikutukset ovat lähinnä asukkaiden kokemia.

Kielteiset vaikutukset koskevat lähinnä niiden asukkaiden elinolosuhteita ja viihtyvyyttä, joiden kodit tai loma-asunnot ovat tuulivoimalaitosten melu- tai varjostusalueen lähellä tai joihin voimalat näkyvät, ja jotka kokevat äänet, varjostuksen ja voimaloiden näkymisen häiritsevänä.

Tuulipuiston rakentaminen ei estä alueilla oleskelua tai niiden virkistyskäyttöä.

Tuulipuiston rakentaminen muuttaa kuitenkin metsäalueiden ympäristöä, ja muutokset maisemaan, äänet, varjostus ja voimaloiden näkyminen voidaan kokea häiritsevinä virkistyskäytössä.

Tuulipuistosta ei aiheudu huomattavia kielteisiä tai laajoja terveysvaikutuksia.

Tapaturmariskit ja tuulivoimalaitosten vaikutukset turvallisuudelle ovat hyvin pienet.

Terveys- ja turvallisuusriskien pelko saattaa kuitenkin huonontaa asuinviihtyvyyttä ja vähentää halua oleskella alueella ja käyttää sitä virkistykseen.

Hankealueella suoritetun asukaskyselyn sekä seurantaryhmässä saadun palautteen perusteella osa lähiasukkaista ja noin 2 km etäisyydellä asuvista loma-asukkaista kokevat tuulivoimapuiston vaihtoehtoja 1 ja 2 liian suurina. Vaihtoehto 3 sijaitsee kauempana Petolahden kylästä kuin vaihtoehdot 1 ja 2.

Vaikutukset metsästykseen

Tuulivoimapuisto ei estä metsästystä hankealueella, joka lähialueineen on neljän metsästysseuran aktiivisessa käytössä. Tuulipuiston rakentaminen ja lisääntyvä liikenne tulee todennäköisesti pelottamaan riistan tuulipuistoalueelta, mutta tämä vaikutus arvioidaan lyhytaikaiseksi, koska tilanne palautuu rakentamisen jälkeen.

Metsätalousalueella elävien lajien arvioidaan myös jossakin määrin tottuneen ihmisen toiminnasta aiheutuviin häiriöihin. Suurimpien vaikutusten arvioidaan koskevan lähinnä hirviä ja suuria petoeläimiä, jotka mahdollisesti välttävät tuulipuistoaluetta rakentamisaikana. Vaikutukset pienriistaan ovat vähäiset. Riistan arvioidaan tottuvan voimaloihin suhteellisen nopeasti niiden ollessa käytössä, eikä hankkeesta arvioida aiheutuvan huomattavaa haittaa millekään riistalajille pitkällä aikavälillä. Eläinten liikkumavapautta ei rajoiteta, koska voimaloita ei aidata.

Riistalajeille edullisin on vaihtoehto 3, koska riistalajien elinympäristöjen muutokset jäävät vähäisemmiksi. Rakentamisen ja käytön vaikutukset arvioidaan pieniksi kummassakin vaihtoehdossa.

Liikennevaikutukset

Huomattavimmat vaikutukset liikenteeseen syntyvät rakennusaikana, mm. betonin, murskeen ja tuulivoimaloiden osien kuljetuksista. Liikennemäärä kasvaa suhteellisesti eniten hankealueen välittömässä läheisyydessä Råbackvägenillä ja Korsbäckvägenillä.

Hankealueelle rakennetaan tieyhteys hankealueen pohjoisosissa Molpen kylän länsipuolelta ja lounaisosista. Erikoiskuljetukset tapahtuvat Rantatien kautta. Paljon tilaa vaativat erityiskuljetukset voivat tilapäisesti huonontaa liikenteen sujuvuutta.

Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse siltoja tai parannettavia tieosuuksia, joille aiheutuisi vaikutuksia tuulivoimapuiston rakentamisesta. Vaikutukset liikenteeseen ovat pieniä ja lyhytaikaisia.

(23)

Kuva 14. Hankkeen pääsääntöiset kuljetusreitit sekä teiden nykyiset ajoneuvomäärät.

Taulukko 1. Hankevaihtoehtojen aiheuttamat liikennemäärät rakennusaikana.

Selitys Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3

Voimaloiden lukumäärä 29 24 15

Raskaiden kuljetusten määrä 11 600 9 600 6 000

Erikoiskuljetusten määrä 360 290 195

Taulukko 2. Alueiden teiden enimmäisliikennemäärät tuulivoimapuiston rakennusaikana.

Tie KVL 2011

Ajon.

/vrk

Hankkeen aiheuttama

liikenne Ajon. / vrk

Osuus koko liikenne- määrästä

KVL 2011 Raskas liikenne Ajon./vrk

Hankkeesta aiheutuva raskas

liikenne Ajon. / vrk

Osuus koko raskaan liikenteen määrästä Rantatie (673) 1300 -

1690 60 3,5 70 - 84 40 48

Norrvägen 6780 1170 5 0,5 - 4 -

Petolahdentie

6780 780 15 2 - 12 -

Korsbäcksvägen 90 10 11 - 8 -

(24)

6781 Västervägen

17509 150 5 3,3 - 4 -

Råbackvägen

17448 50 30 60 - 24 -

Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön

Tuulipuisto tulee muuttamaan näkymän tuulipuistoalueelle melko laajalta alueelta.

Yleensä ottaen voidaan todeta, että mitä kauemmas tuulipuistosta siirrytään, sitä vähäisemmät ovat kielteiset vaikutukset maisemaan. Alle viiden kilometrin etäisyydellä tuulivoimalaitos on maisemassa hallitseva elementti sen näkyessä. Yli viiden kilometrin etäisyydellä voimalat näkyvät edelleen hyvin ympäristössä, mutta voimaloiden kokoa tai etäisyyttä niihin voi olla vaikea hahmottaa. Yli kahdentoista kilometrin etäisyydellä tuulipuisto näkyy jo niin rajallisesti, ettei tuulivoimaloita useimmiten voi erottaa kunnolla.

Kaikissa toteuttamisvaihtoehdoissa hankealue muuttuu energiantuotantoalueeksi.

Hankkeen maisemallisella lähialueella, eli 5 km sisällä, sijaitsee suuri osa Petolahden ja Molpen kylistä sekä muita pienempiä kyliä. Hankealueen lähellä sijaitseva asutus keskittyy pääosin kyliin ja vapaa-ajan asutus Korsnäsin ja Maalahden rannikolle, lähimmillään noin 2 km voimaloista. Lähialueen maisemavaikutukset kohdistuvat pääosin Petolahden kylään, johtuen pohjalaisesta yhdyskuntarakenteelle tyypillisestä asutuksesta jokilaakson varrella. Laajat avoimet maisemat, kuten peltoaukeat ja merialueet muodostavat avoimia näkymiä kohti tuulivoimapuistoa. Molpen kylään ja Korsnäsiin vaikutukset ovat pienemmät, koska hankealueen ympäristö on metsäisempää. Vaihtoehdoille laaditut näkymäalueanalyysit ottavat huomioon yleispiirteisen puuston Corine 2006-luokituksen mukaan, mutta ei huomioi esim.

tievarsikasvillisuutta ja pihapuustoa, joiden näkymää estävä vaikutus voi olla huomattava yksittäisten pihapiirien osalta.

Maisemavaikutukset joihinkin lähialueen asunnoille ja pihapiireille sekä Petolahdentien tiellä kulkijoille voi lähennellä merkittävää vaihtoehdoissa 1 ja 2, koska voimalat ovat suurilta osin hyvin näkyviä maisemassa. Vaihtoehdossa 3 voimalat eivät sijoitu yhtä lähelle Petolahden kylää, ja näin ollen vaikutukset ovat pienemmät. Vaihtoehdossa 3 maisemavaikutukset ovat pääosin kohtalaiset. Maisemavaikutukset eivät pääasiassa ulotu hankkeen lähellä sijaitseviin loma-asutusalueille, koska loma-asunnot sijaitsevat meren rannassa ja niiden suuntaus on pääosin merelle eikä sisämaalle päin. Rannikon kupeessa sijaitseviin saariin näkyvyyttä heikentää saarten metsäisyys.

Tuulivoimapuisto on kuitenkin näkyvissä merelle ja veneellä kulkijoille.

Maisemavaikutukset ovat lievemmät myös Korsnäsin kyliin, koska puustoinen maasto estää osittain näkymiä kohti voimaloita. Voimalat näkyvät myös pienimmiltä osilta, kuten esim. vain lavat.

Hankealueen ympärille sijoittuu maisemallisesti avokkaita kohteita. RKY 2009-kohteista lähialueen sisälle sijoittuu Molpen kalasatama. Näkymäalueanalyysin mukaan voimalat näkyvät vain osittain, mutta kohde ja voimalat voivat esiintyä samassa näkymässä katsottuna mereltä päin. Vaikutukset ovat pienet, paikoittain kohtalaiset. RKY 1993- kohteista hankealueen lähelle sijoittuu Petolahden kirkonympäristö ja Molpen kalastajakylä, joka on laajempi rajaus kohteesta Molpen kalasatama. Vaikutukset kohteeseen Petolahden kirkonympäristölle on kokonaisuudessaan vähintään kohtalaiset vaihtoehdoissa 1 ja 2 sekä kohtalaiset vaihtoehdossa 3. Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Övermalax-Åminne noin 12 km etäisyydellä. Vaikutukset

(25)

kohteeseen ovat pienet, johtuen etäisyydestä ja näkymäalueanalyysin mukaisesta vähäisestä näköyhteydestä.

Näkymäanalyysi on mallinnettu tuulivoimalan napakorkeudesta, jolloin se kuvastaa myös lentoestevalaistuksen näkyvyyttä. Lentoestevalot ovat päivisin kirkkaat valkoiset ja öisin jatkuvaloisteiset punaiset. Uusien määräysten mukaan tuulivoimapuiston kaikkia voimaloita ei tarvitse varustaa lentoestevaloilla, vaan uloimpien voimaloiden valaistus laadittavan lentoestevalosuunnitelman mukaan riittää.

Kuva 15. Näkymäanalyysi vaihtoehto 1 mukaan.

Vaikutukset muinaismuistoihin

Hankealueella sijaitsee yksi muinaismuisto, Dermossen, joka paikannettiin tuulivoimapuiston muinaismuistoselvityksen yhteydessä. Vaihtoehdossa 1 ja 2 muinaismuiston vieressä kulkevaa olemassa olevaa tietä on suunniteltu parannettavan.

Jos rakentamisen yhteydessä muinaismuisto merkitään maastossa ja tien

(26)

laajentamistyöt sijoittuvat tien vastakkaiselle puolelle, voidaan välttää vaikutuksia muinaismuistoon. Vaihtoehdossa 3 rakentamista ei ole suunniteltu muinaismuistokohteen lähelle.

Vaikutukset turvallisuudelle

Tuulipuistohankkeen turvallisuusvaatimukset koskevat pääasiassa riskejä, joita syntyy, kun vahingoittuneista voimaloista irtoaa osia, ja talviaikana siitä, että roottorien lavoista irtoaa jäätä. Mikäli onnettomuus kuitenkin sattuisi, putoaisi osa roottorinhalkaisijan sisäpuolelle.

Tuulivoimaloista aiheutuvia onnettomuuksia on rekisteröity hyvin vähän. Lisäksi EU:n konedirektiivin (pykälä 5) myötä tuulivoimapuistojen rakennus- ja käytön aikaiset turvallisuus- ja hyvinvointivaatimukset ovat vaativat.

Vaikutukset tuulipuiston käytön päättyessä

Tuulipuiston tekninen käyttöaika on noin 25 vuotta, minkä jälkeen puisto voidaan poistaa käytöstä. Käyttöaikaa on mahdollista jatkaa vaihtamalla tuulivoimaloiden koneisto.

Tuulipuiston käytöstä poistosta aiheutuu samankaltaisia ympäristövaikutuksia kuin perustamisvaiheessa. Purkutyöstä aiheutuu mm. lyhytaikaisia ja paikallisia melu- ja liikennevaikutuksia. Hankkeen päätyttyä maa-alueet vapautuvat muuhun käyttöön.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

Molpe-Petolahden tuulivoimapuiston kanssa arvioidaan syntyvän yhteisvaikutuksia pääasiassa muiden tuulivoimahankkeiden kanssa. Molpe-Petolahden vieressä sijaitseva Otsotuulen tuulivoimapuisto Granskog (5 voimalaa) on huomioitu ja yhteisvaikutukset mallinnettu ja arvioitu melun ja varjostuksen osalta suoraan. Muita lähellä sijaitsevia hankkeita on Korsnäsin kunnassa sijaitseva Poikel (9 voimalaa), Bredskäret (7 voimalaa), Sidlandet (15-20 voimalaa) ja Petalax Ribäcken (5 voimalaa).

Pohjanmaalla monet tuulivoimapuistot sijoittuvat lintujen päämuuttoväylien kohdalle.

Edellä mainitut tuulivoimapuistot sijaitsevat kuitenkin toistensa suhteen samassa linjassa lintujen muuttosuunnassa, joka tarkoittaa, että lintujen väistöliikkeet ovat mahdollisia ja pienitöisiä verrattuna siihen, että tuulivoimaloista muodostuisi laajoja esteitä. Yhteisvaikutukset muuttolinnuston osalta ei arvioida olevan merkittäviä missään arvioiduista vaihtoehdoista. Yhteisvaikutukset pesimälinnustoon kohdistuvat pääasiassa suuriin petolintuihin ja kanalintuihin törmäysvaikutusten ja elinympäristöjen muutosten kautta. Suurten petolintujen reviirit ovat laajoja ja on mahdollista, että useita tuulivoimapuistoja suunnitellaan yhdelle reviirille tai jos tuulivoimaloita suunnitellaan alueille, jotka ovat petolintujen hyvin aktiivisessa käytössä. Näitä alueita on kuitenkin huomioitu tuulivoimasuunnittelussa eikä merkittäviä yhteisvaikutuksia arvioida syntyvän. Kanalintujen kohdalla yhteisvaikutukset ovat pienet suhteessa metsätalouden ja metsästyksen aiheuttamiin elinympäristöjen muutoksiin ja populaation muutoksiin.

Hankkeen osalta ei Natura-arvioinnin mukaan kohdistu yhteisvaikutuksia merialueen puolella muuttavaan lajistoon ja siellä pesiviin ja ruokaileviin lajeihin. Hanketta varten tehtyjen selvitysten perusteella kuikkalintujen muutto ei kulje alueen yli vaan todennäköisesti muutto kulkee pääasiassa meren puolella (vrt. edellinen luku – Maakuntakaavan luonnoksen Natura-arviointi). Muutonseurannassa havaittiin vain yksi muuttava kuikka. Arvioitavien Natura-alueiden suojeluperusteena olevan lajiston osalta

(27)

yhteisvaikutuksia voi muodostua alttiiden lajien osalta lähinnä kurjelle ja metsähanhelle sekä Merenkurkun saariston Natura-alueen osalta merikotkalle muuttaviin ja alueella laajalti liikkuviin yksilöihin kohdistuvien populaatiotason vaikutusten seurauksena.

Granskogin ja Molpe-Petalaxin hankkeet muodostavat yhdessä sijoitussuunnittelun kannalta järkevän kokonaisuuden, jonka muoto on pyritty suunnittelemaan linnuston muuton kannalta törmäyksiä ehkäiseväksi ja helposti ohitettavaksi (ei ”pussinperiä”).

Hanhien ja kurkien havaittujen muuttoreittien perusteella törmäyskuolemien todennäköisyys populaatiokokoon nähden on hyvin alhainen. Hankkeiden välille jää vapaita muuttoväyliä. Reitit ovat pääasiallisesti ne, joita muutolla olevien lintujen havaittiin myös nykytilanteessa käyttävän. Hankkeet yhdessä eivät katkaise maa- alueella kulkevaa muuttoreittiä ja päämuuttosuuntiin jää kohtalaisen leveitä vapaita väyliä (3-10 km, pääväylä noin 10 km leveä).

Merikotkan osalta rantaa ja pesimäreviireitä lähellä olevat hankkeet muodostavat kukin törmäysriskin, joka hankekohtaisesti on hyvin alhainen. Mantereen puolella olevien lähellä sijaitsevien hankkeiden yhteinen kuolleisuus on karkeasti arvioiden 1 yksilö muutaman vuoden välein. Tämä ei vielä ole nykyisen kannankehityksen kannalta merkityksellinen kuolleisuus. Mikäli merikotkakanta kasvaa suojelutavoitteiden mukaisesti voi hankkeiden läheisyyteen tulla uusia pesimäreviireitä. Pesivät parit kuitenkin todennäköisesti välttävät pesimistä tuulivoimaloiden läheisyydessä, mikä vähentää poikasten riskiä törmätä voimaloihin. Alueelle jää hankkeiden toteutuessakin tilaa kasvavalle merikotkien pesimäkannalle, mikäli sopivia pesäpuita on tarjolla.

Hankeen ei arvioida aiheuttavan yhdessä muiden alueen hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia tässä arvioitavien Natura-alueiden lajistolle lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, eikä vaarantavan Natura-alueiden verkoston toimintaa.

Yhteisvaikutukset maankäyttöön eivät ole merkittäviä. Tuulivoimapuistot suunnitellaan alueille jotka ovat metsätalouden käytössä. Rakennustöitä ei pääsääntöisesti ole sijoitettu arvokkaille luontokohteille ja siltä osin vaikutukset ovat pienet. Jos useampi puistoista rakennetaan samaan aikaan, voi liikennemäärät lähialueen teillä kasvaa suhteellisen paljon. Vaikutusten ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä, koska suuret kuljetukset voidaan suunnitella ja ajoittaa niin, että merkittäviä vaikutuksia liikenneturvallisuudelle ei synny.

Nollavaihtoehto

Nollavaihtoehdossa hankkeen kielteiset tai myönteiset vaikutukset eivät toteudu.

Alueen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne säilyvät ennallaan ja ympäristön luonnollinen kehitys jatkuu.

Vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuus

Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella toteuttamiskelpoisin vaihtoehto on vaihtoehto 3. Vaihtoehtojen 1 ja 2 maisema- melu ja varjostusvaikutukset ovat suuremmat johtuen suuremmasta voimalamäärästä. Vaihtoehtojen voimalat sijaitsevat myös lähempänä asutusta. Meluvaikutukset ovat vaihtoehdoissa 1 ja 2 merkittävät yhden vakituisen rakennuksen kohdalla. Vaihtoehdossa 3 melu- ja välkevaikutukset jäävät pääosin hankealueen sisälle.

Yhteenveto hankkeen vaikutuksista

Yhteenvetotaulukko eri tuulipuistovaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Vaikutukset on jaettu viiteen luokkaan: myönteiset vaikutukset (+), ei muutoksia nykytilanteeseen (0),

(28)

pieniä kielteisiä vaikutuksia (-), kohtuullisia kielteisiä vaikutuksia (- -) ja huomattavia kielteisiä vaikutuksia (- - -)

Vaihtoehto VE 1 VE 2 VE 3 VE 0

Vaikutuskohde

Melu -- -- - 0

Varjotus ja välke -- - - 0

Ilmasto ja ilmanlaatu + + + -

Maa- ja kallioperä, pinta- ja

pohjavesi - - - 0

Kasvillisuus - - - 0

Linnusto - - - 0

Eläimistö - - - 0

Suojelualueet - - - 0

Ihmiset - - - 0

Maankäyttö ja yhdyskuntarakenne - - - 0

Elinkeinot ja aluetalous + + + 0

Metsästys - - - 0

Liikenne - - - 0

Maisema ja kulttuuriympäristö -- -- - 0

Muinaismuistot 0 (-) 0 (-) 0 0

Turvallisuus - - - 0

Yhteisvaikutukset - - - 0