Opinnäytetyö
Medianomi (AMK) journalismin koulutusohjelma 2020
Milla Granlund
Milla Granlund
ASIANTUNTIJABLOGI
SISÄLTÖMARKKINOINNIN
TYÖKALUNA
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Medianomi, journalismin koulutusohjelma 2020 | 25 sivua, 16 liitesivua
Milla Granlund
ASIANTUNTIJABLOGI SISÄLTÖMARKKINOINNIN TYÖKALUNA
Opinnäytetyössä selvitetään, kuinka videopalveluita ja koulutuksia myyvän yrittäjän on mahdollista houkutella potentiaalisia asiakkaita verkkosivuille asiantuntijatietoon nojaavan sisältömarkkinoinnin avulla.
Kyseessä on kehittämishanke, jonka tavoitteena on mahdollistaa tehokas asiakkaiden tavoittaminen ilman suurta markkinointibudjettia.
Työssä käydään läpi sisältömarkkinoinnin käytänteitä ja sisältömarkkinoinnin suhdetta hakukoneoptimointiin.
Blogimuotoinen sisältömarkkinointi on toimiva markkinoinnin muoto etenkin yrityksille, joiden tuotteiden ostopäätöstä pohditaan pitkään. Onnistuneella sisältömarkkinoinnilla asiakas on mahdollista sitouttaa toimimaan yrityksen puolestapuhujana. Onnistuakseen sisältömarkkinoinnissa, yrittäjän tulee tarjota asiakkaalle tietoa ja ratkaisu tämän ongelmaan.
ASIASANAT:
viestintä, tekijänoikeudet, yksityisyyden suoja, sisältömarkkinointi, hakukoneoptimointi, verkkosivut
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund Bachelor of Arts, journalism
2020 | 25 pages, 16 pages in appendices
Milla Granlund
PROFESSIONAL BLOG AS TOOL OF THE CONTENTS MARKETING
The aim of this thesis is to clarify how an entrepreneur selling video services and educations can persuade potential customers on the web pages with contents marketing which leans on the expert knowledge. As a part of thesis was made a web page with professional blog that was search engine optimized.
Using professional blog as a part of contents marketing is a good way of marketing for companies that whose customers take time before making a decision about buying a product. When contents marketing is done well, customer starts to talk good about company. To do good contents marketing company must be able to solve a problem customer has.
KEYWORDS:
communication, copyrights, protection of the privacy, contents marketing, search engine optimization, web pages
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
1 JOHDANTO 6
2 KOHDERYHMÄ ELI POTENTIAALISET ASIAKKAAT 7
2.1 Yhdistysten Suomi 7
2.2 Asiakas kaipaa tietoa tekijänoikeuksista ja yksityisyyden suojasta 8
3 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TAUSTOITUS 10
3.1 Tiedonhankinta ja taustatyö 10
3.1.1 Tiedonkeruu Facebookista 11
3.1.2 Tiedonkeruu Googlesta 11
3.2 Tekijänoikeudet, sananvapaus ja yksityisyyden suoja 13 4 SISÄLTÖMARKKINOINTI ASETTAA ASIAKKAAN KESKIÖÖN 14
4.1 Verkkosivuille saapuminen 14
4.2 Asiantuntijablogi 15
5 HAKUKONEOPTIMOINTI 17
5.1 Semanttinen web 17
5.2 Metadata 18
5.3 Sivuston hakukoneoptimointi 19
6 VERKKOSIVUN SISÄLTÖ 21
6.1.1 Blogin nimeäminen ja hakukoneoptimointi 21
6.1.2 Ensimmäinen blogikirjoitus 23
7 LOPUKSI 25
LÄHTEET 26
LIITTEET
Liite 1. Verkkosivun 30 kysymystä
Liite 2. Sopimuspohja video- tai valokuvatyön tilaamisesta Liite 3. Alaikäisen kuvauslupa
Liite 4. Kuvauslupa
Liite 5. Tarkistuslista video- tai valokuvatyön tilaajalle
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
1 JOHDANTO
Opinnäytetyössäni tutkimusongelma rakentuu sekä sisältömarkkinoinnin että lainsäädännön ympärille. Viestinnässä kuvatuotteilla (video ja valokuva) on suuri merkitys, mutta kuvien julkaisemiseen ja tekijänoikeuksiin liittyvä lainsäädäntö on monitulkintaista ja vaikeasti sisäistettävissä. Tämä asettaa haasteen varsinkin pienille yhdistyksille/yrityksille, joilla ei ole käytössään vaadittavia resursseja viestinnän ja sisältömarkkinoinnin tilaamiseen ja/tai tuottamiseen. Opinnäytetyöni tuoteosa on verkkosivut, joissa tarjoan tietoa julkaisuun ja tekijänoikeuksiin kuuluvista kysymyksistä, ja jotka toimivat oman yritystoimintani markkinoinnin välineenä. Tutkimuskysymyksiä on kaksi:
1. Mitkä julkaisuoikeuteen ja tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset voivat tuottaa erityisesti hankaluuksia potentiaaliselle asiakkaalle?
2. Kuinka voin vastata tähän asiakkaan ongelmaan sisältömarkkinoinnin avulla?
Tutustuin julkaisuoikeuteen ja tekijänoikeuslakiin kirjallisuuden kautta ja asiantuntijahaastattelulla. Lisäksi tutustuin aiheesta verkossa käytävään keskusteluun ja selvitin, millainen asiakasryhmä pienet yhdistykset ovat.
Oman verkkosivuni suunnittelussa keskityn erityisesti sisältömarkkinoinnin ja hakukoneoptimoinnin väliseen suhteeseen. Tavoitteena on näin maksimoida verkkosivuilla vierailevien potentiaalisten asiakkaiden määrä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
2 KOHDERYHMÄ ELI POTENTIAALISET ASIAKKAAT
Yrityksen kohderyhmän valinta voidaan tehdä joko strategisesti tai sattumanvaraisesti.
Sattumanvarainen asiakasryhmän valinta voi toimia, jos kyseessä on yhden ihmisen yritys, mutta yritystoiminnan laajentuessa on kohderyhmä syytä rajata tarkasti.
Kohderyhmän valinta vaikuttaa siihen, millaista sisältömarkkinointi on. (Kortesuo 2019, 31.)
Kohderyhmän tunteminen on sisältömarkkinoinnissa tärkeää, jotta verkkosivuille tuotettava materiaali vastaa kohderyhmän tarpeeseen tai tarjoaa ratkaisun asiakkaan ongelmaan. (Kadziolka viitattu 2.5.2020.)
Olen toiminut suurimman osan elämästäni erilaisissa järjestöissä valtakunnan tasolla ja pienissä harrastusryhmissä. Järjestötoiminnan tuttuuden ja olemassa olevien verkostojeni perusteella valitsin kohderyhmäkseni pienet järjestöt. Kokemukseni mukaan pienissä yhdistyksissä viestintään panostaminen koetaan helposti toisarvoiseksi eikä siihen kohdenneta resursseja. Vaikka viestintä onkin usein kaikkien tai ainakin useamman henkilön vastuulla, ei päätöstä palvelun ostamisesta tee kollektiivisesti koko jäsenistö vaan joko yhdistyksen palkattu työntekijä, puheenjohtaja tai hallitus.
Tarkennettuna kohderyhmäni on siis pienten yhdistysten viestinnästä päättävät henkilöt.
Sisältömarkkinointia suunnitellessa onkin hyvä miettiä, millainen henkilö viestin vastaanottaa. Mikä on hänen ongelmansa ja millaisen ratkaisun siihen voi tarjota.
(Kadziolka viitattu 2.5.2020.)
2.1 Yhdistysten Suomi
Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli yhteensä 106 805 yhdistystä (Koitto 2020).
Tilastokeskuksen (SVT 2017) mukaan yli puolet Suomen yli 10-vuotiaista on osallistunut yhdistystoimintaan. Toimintaan osallistumisen määrä on pysynyt samalla tasolla 1980- luvulta saakka. Muutosta on kuitenkin tapahtunut siinä, mitkä ihmisryhmät osallistuvat järjestötoimintaan eniten. Eläkeikäisten verrattain hyvä kunto näkyy aiempaa aktiivisempana osallistumisena järjestöjen toimintaan. Myös 10–14-vuotiaiden osallistuminen on Tilastokeskuksen (2017) mukaan lisääntynyt ja suosituinta on osallistua urheiluseuran tai liikuntakerhon toimintaan. (Harju 2018.) Raha- automaattiyhdistyksen vuonna 2016 tekemän RAY tukee -barometrin mukaan
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
järjestötoimintaan ihmisiä vetää erityisesti uusien ystävien saaminen ja halu vaikuttaa ja saada mielekästä tekemistä (Härmä 2016).
Vapaaehtoisten sitouttaminen järjestötoimintaan vaatii aktiivista viestintää. Tarjolla olevien toiminnan muotojen on hyvä vaihdella pitkäjänteisesti yhdistyksen hyväksi tehtävän työn ja lyhytkestoisen toiminnan välillä. Vapaaehtoisten löytämisen ja johtamisen lisäksi pitää olla aikaa hoitaa yhdistyksen hallinnollisia asioita. Myös hallinnon hoitamiseen käytetään vapaaehtoisia. (Harju 2018.)
Kokemukseni mukaan pienissä yhdistyksissä hallinnolliset asiat ja viestintä kaatuvat helposti muutaman ihmisen harteille, jolloin tarve ulkopuoliseen apuun on tarpeen.
Järjestöjä pyöritetään palkkatyön ja muiden harrastusten ohella, jolloin järjestötoimintaan käytettävissä oleva aika voi jäädä pieneksi.
Etenkin yhdistystoiminnassa mukana olevien keski-iän nousun voi ajatella luovan haasteita viestimiseen nopeaan tahtiin muuttuvassa maailmassa. Sosiaalisen median yleistymisen myötä ihmiset ovat aiempaa tarkempia yksityisyydestään. Toimintakulttuurit kuitenkin muuttuvat hitaasti eikä ihmisten toiveita yksityisyydestä osata välttämättä ottaa huomioon viestintää tehdessä. Pyrin vastaamaan tähän yhdistysten haasteeseen tarjoamalla ratkaisun asiakkaan ongelmaan sekä sisältömarkkinoinnilla että palveluideni kautta. Näin asetan asiakkaan tarpeen markkinoinnin keskiöön.
2.2 Asiakas kaipaa tietoa tekijänoikeuksista ja yksityisyyden suojasta
Verkossa tehtävässä tiedonhaussa on yleisimmin kyse ongelman ratkomisesta (Hyvönen 2018, 36). Asiakas ei kuitenkaan aina tunnista todellista tarvettaan tai ongelmaa. Siksi on tärkeää ymmärtää asiakkaan motiiveja ja syitä tämän käytökselle.
Näin osaa tarjota asiakkaalle juuri sen tuotteen, joka voi ratkaista ongelman.
(Komulainen 2018.)
Sisältömarkkinoinnissa oleellista on, että asiakas löytää sivustolle. Keskeistä onkin siis tarjota asiakkaalle tietoa, joka auttaa häntä. Tämä rakentaa asiakkaan ja palveluntarjoajan välille oikeanlaisen suhteen. (Keronen, Tanni 2013, 73.)
Vuoden 2018 Tekijänoikeusbarometrissa (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2018) todettiin, että suomalaiset suhtautuvat positiivisesti tekijänoikeuksiin, mutta vain vajaa puolet pitää tekijänoikeuslakia selkeänä. Selkeänä lakia pitävistä enemmistö oli alle 25-vuotiaita. 18 prosenttia vastaajista piti tekijänoikeuslakia vaikeatajuisena. IRO
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Researchin kyselytutkimus taas osoitti, että yli 70 prosenttia suomalaisista on huolissaan yksityisyyden suojastaan (Örn 2020).
Asiakasryhmäni todellinen tarve on apu viestinnän toteuttamiseen. Vuoden 2017 Järjestödigikartoituksessa (Heikkilä, Seppälä, Vuohelainen 2017, 5) kävi ilmi, että järjestöt haluavat panostaa videotuotantoon, mutta sen toteuttamiseen tarvitaan apua.
Potentiaalisen asiakkaan etsiessä tietoa esimerkiksi tekijänoikeuksista, tarjoan hänelle mahdollisuuden ulkoistaa osan viestinnästä, jolloin hänen ei tarvitse ratkaista ongelmaa yksin. Yksityisyyden suojaan liittyvien asioiden huomioiminen jo siinä vaiheessa, kun asiakas valitsee palveluntuottajaa, vastaa suomalaisten huoleen yksityisyydestään.
Asiakkaan todellinen tarve saattaa liittyä myös toimijoiden koulutukseen, jolloin voin myydä asiakkaan tarpeisiin räätälöidyn koulutuksen tekijänoikeuksien ja yksityisyyden suojan huomioimisesta viestinnässä. Koulutus on niin sanottu sisäänheittotuote, sillä pienissä yhdistyksissä tarve kouluttaa toimijoita näin spesifistä asiasta ei toistu usein, mutta tarve viestinnän osittaiselle ulkoistamiselle taas syntyy toistuvasti.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
3 LAINSÄÄDÄNTÖ JA TAUSTOITUS
Oletukseni on, että potentiaalisen asiakkaani ongelma liittyy video- ja kuvatuotteiden julkaisuun liittyvän lainsäädännön monitulkintaisuuteen ja päällekkäisyyksiin.
Sisältömarkkinoinnilla pyrin vastaamaan tähän ongelmaan. Sisältömarkkinointia varten olen tutustunut lainsäädäntöön kirjallisuuden ja asiantuntijahaastattelun avulla. Lisäksi olen tutustunut muihin tietoa tarjoaviin verkkosivuihin. Käytyäni läpi verkossa käytävää keskustelua liittyen tekijänoikeuslakiin ja julkaisuoikeuteen huomasin, että tekijänoikeuksien uskotaan usein antavan oikeuden julkaista, vaikka se antaa mahdollisuuden käyttää kuvaa tai videota, jossa esiintyy objektiivisesti tunnistettavia ihmisiä, mikäli kuvassa näkyvät antavat siihen luvan.
3.1 Tiedonhankinta ja taustatyö
Asiantuntijatiedon kerääminen verkkosivuille vaatii laajaa aiheeseen perehtymistä.
Käytin tiedonhankintaan useita kirjallisuuslähteitä sekä asiantuntijahaastattelua (Hatakka 2020). Tiedonhankinta osoitti, kuinka laajasta ja monitahoisesta asiasta on kysymys. Huomio vahvisti ajatukseni siitä, että runsaan tietomäärän ja vaatimusten soveltaminen käytännön viestinnässä voi olla haastavaa.
Lainsäädäntöön tutustumisen jälkeen selvitin, millaisia kysymyksiä verkkokeskusteluissa nousee esille liittyen tekijänoikeuksiin ja yksityisyyden suojaan sekä sananvapauteen.
Kysyin asiaa kahdessa suljetussa Facebook-ryhmässä, joiden jäsenet toimivat järjestökentällä sekä viestinnän tehtävissä. Lisäksi tutkin eri keskustelupalstoilta löytyviä keskusteluja aiheeseen liittyen. Osa keskusteluista oli käyty yli kymmenen vuotta sitten ja lainsäädäntö on muuttunut sen jälkeen, kun keskustelut on käyty. Kysymykset pysyivät kuitenkin samoina vuodesta toiseen, joten niiden tarjoama tietoa siitä, millaiset kysymykset ihmisiä kiinnostavat, toimi aiheen taustoittamisessa. Keskusteluissa en keskittynyt siihen, tarjotaanko vastauksissa oikeaa tietoa vaan siihen, millaisia kysymyksiä ihmiset esittivät.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
3.1.1 Tiedonkeruu Facebookista
Facebookissa toimii ammattilaisten keskusteluryhmiä nimen Ompeluseura alla.
Ompeluseuran järjestöryhmän jäseniä ovat itsensä naiseksi kokevat henkilöt, jotka toimivat järjestökentällä erilaisissa tehtävissä. Ompeluseuran viestintä- markkinointi- ja media-ammattilaiset -ryhmän jäsenet taas toimivat erilaisissa viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä järjestöissä, yrityksissä ja julkisella sektorilla. Facebook- ryhmissä julkaisemiini päivityksiin tuli yhteensä kolme kommenttia. Kommenteissa toivottiin esimerkiksi tarkistuslistaa, jota voisi hyödyntää tilatessaan graafista tai valokuvatyötä sekä valmiita sopimuspohjia helpottamaan sopimusten tekemistä kiireessä. Yhdessä kommentissa tuotiin esille, että valokuvien kohdalla joudutaan pohtimaan, mitä valokuvaaja on sopinut kuvattavien kanssa. Yksi kommentoija kaipasi tietoa käyttötarkoituksista sopimiseen.
Facebook-ryhmissä esille nousseet asiat olivat enemmin arjen käytäntöihin kuin lain tulkintaan liittyviä asioita. Päätin laatia ehdotetun luovan työn tilaajan tarkistuslistan, sillä uskon sen palvelevan useampaakin toimijaa ja ajatus oli toteutuskelpoinen.
Sopimuspohjien julkaisemista olin harkinnut ja ne päätin sivulle lisätä. Saadut kommentit vahvistivat mielikuvaani siitä, millaisia asioita järjestöissä pohditaan.
3.1.2 Tiedonkeruu Googlesta
Tiedonhankinta verkosta on yleistä. Tekniikka ja talous -lehti kertoi vuonna 2017, että Googlesta tehdään 3,5 miljoonaa hakua joka minuutti (Lukkari 2017). Tekijänoikeuksista ja oikeudesta julkaista löytyy runsaasti tietoa verkosta, mutta se on useissa eri lähteissä.
Havaintoni mukaan verkkosivuja selaillessa saattaa myös päätyä sivuille, joissa tieto on vaikeaselkoista, väärää tai vanhentunutta.
Haettaessa tietoa Googlesta hakusanalla ”tekijänoikeus”, nousee haussa ensimmäisille paikoille Tekijänoikeuden tiedotus ja valvontakeskuksen, Kopioston ja Teoston verkkosivuja. Nämä kaikki ovat tunnettuja toimijoita, joiden voi luottaa tarjoavan ajantasaista tietoa aiheesta.
Esimerkiksi Kopioston verkkosivulla on tietoa tekijänoikeuksista esitettynä selkeästi.
Lisäksi sivulla on usein kysyttyjä kysymyksiä, joiden joukossa on joitain tapausesimerkkejä. Luovan työn tekijöitä edustava Kopiosto vastaa kysymyksiin
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
kuitenkin vain tekijänoikeuslain osalta, jolloin sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan liittyvät kysymykset jäävät käsittelemättä. Usein kysyttyjen kysymysten joukossa on esimerkiksi kysymys siitä, saako verkkosivuilla julkaista toisen ottaman valokuvan.
(Kopiosto viitattu 6.5.2020.) Kysymykseen vastataan puhtaasti tekijänoikeuksien näkökulmasta, jolloin saattaa syntyä mielikuva, että kuvan julkaisemiseen riittää sen ottajan lupa, vaikka myös yksityisyyden suoja saattaa vaikuttaa julkaisemiseen.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen ylläpitämälle Tekijänoikeus.fi -sivustolle kootuissa usein kysytyissä kysymyksissä todetaan Youtubessa julkaistavaan materiaaliin liittyvän vastauksen yhteydessä, että videolla tunnistettavasti näkyviltä henkilöiltä tulee kysyä lupa videon julkaisuun. (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus viitattu 6.5.2020.) Sivusto kuitenkin keskittyy muuten tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin ja tätä yksityisyyden suojaan liittyvää kysymystä vain sivutaan.
Hakusanoilla ”kuvan julkaiseminen” nousee ensimmäiseksi hakutulokseksi sivusto Minilex.fi, jota ylläpitää samanniminen lakipalveluja tarjoava osakeyhtiö. Sivulla käsitellään yksityisyydensuojan ja sananvapauden välistä suhdetta, mutta ei lainkaan tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä. (Minilex viitattu 6.5.2020.)
Samalla hakusanalla nousee toiseksi tulokseksi valokuvaaja Johanna Kinnarin blogipäivitys (Kinnari 2017) aiheesta. Kinnari käsittelee tekstissään aihetta esimerkkien kautta maanläheisesti. Kinnarin sivuilla ei kuitenkaan paneuduta aiheeseen laajemmin.
Google-haussa käytin lisäksi seuraavia hakusanojen yhdistelmiä: ”saanko julkaista kuvan”, ”missä saa kuvata”, ”juniori jalkapallo kuvaaminen”, ”miten saan käyttää valokuvaajan ottamaa kuvaa”, ”ostetun valokuvan käyttäminen”, ”valokuvan käyttölupa”,
”tekijänoikeus”, ”toisen kuvaaman videon julkaiseminen” sekä ”musiikin käyttö videossa”.
Osa hakusanojen yhdistelmistä oli sellaisia, joita olen itse käyttänyt etsiessäni tietoa aiheesta aiemmin. Hakujen tarkoituksena oli selvittää, millaista keskustelua verkossa käydään aiheesta. Hakutuloksissa oli useita keskustelupalstoja.
Keskusteluissa nousi erityisesti esille kysymykset siitä, missä saa kuvata ja tarkoittaako tämä samaa asiaa kuin lupa julkaista. Esille nousivat myös kysymykset lasten kuvaamisesta, julkaisuluvan kysymisestä kuvissa esiintyviltä ihmisiltä, toisen henkilön kuvaaman materiaalin käytöstä ja lisenssivapaan musiikin käytöstä. Keskusteluissa pohdittiin myös yksityishenkilön ja median oikeuksien eroja.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
3.2 Tekijänoikeudet, sananvapaus ja yksityisyyden suoja
Tekijänoikeuksia suojataan sekä kansallisin että kansainvälisin laein. Monet maat ovat sitoutuneet tiettyihin kansainvälisesti sovittuihin suuntaviivoihin omassa lainsäädännössään. Lisäksi tekijänoikeuksia suojaavat esimerkiksi Euroopan Unionin tasolla määritetyt lait. (Harenko, Niiranen, Tarkela 2016, 9–12.)
Oikeuteen julkaista kuvattua materiaalia vaikuttaa tekijänoikeuksien lisäksi myös Suomen perustuslain suojaamat sananvapaus ja yksityisyyden suoja. Siihen, kuinka näitä päällekkäisiä lakeja tulkitaan, vaikuttaa yksilön motivaatio, sillä ihminen pyrkii hankkimaan sellaista tietoa, joka tukee hänellä jo olevaa mielikuvaa asiasta. (Tuominen 2019.) Voidaankin siis olettaa, että sananvapautta arvostava henkilö pyrkii hankkimaan tietoa, joka tukee hänen oikeuttaan julkaista kuvaamaansa materiaalia, kun taas yksityisyyden suojaa arvostava keskittyy tiedonhankinnassaan siihen, että saa vahvistuksen oikeudelleen pysyä tuntemattomana. Verkkosivuilla pyrin ottamaan huomioon tämän kahden perusoikeuden välisen ristiriidan.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
4 SISÄLTÖMARKKINOINTI ASETTAA ASIAKKAAN KESKIÖÖN
Sisältömarkkinointi alkoi yleistyä 2000-luvun alkupuolella etenkin sosiaalisen median yleistymisen myötä. Suuri määrä tarjolla ollutta tietoa sai ihmiset valitsemaan kaikkien tärkeimmän ja oleellisimman, itselle merkityksellisen tiedon. Tämä laittoi yritykset tilanteeseen, jossa piti tuottaa sisältöä, joka olisi jotenkin merkityksellisempää kuin kilpailijalla. Onnistuneessa sisältömarkkinoinnissa yritys pyrkii tarjoamaan oman osaamisensa ja asiantuntijuutensa asiakkaalle niin, että se auttaa asiakasta menestymään. Yritys tarjoaa asiakkaalle sisältöä, mikä vastaa hänen kiinnostustaan, on hänelle tärkeää tai joka auttaa häntä ratkaisemaan ongelman. (Lintulahti 2017.)
Yksi esimerkki sisältömarkkinoinnista on rahapelejä tarjoavan Veikkauksen julkaisema verkkolehti X. Lehden artikkelit käsittelevät ajankohtaisia asioita ja herättävät tunteita.
Lehdestä löytyy esimerkiksi artikkeli otsikolla Virusten valtakunta, jossa kysytään koronan keskellä mitä virukset haluavat. Tunteita herättävä artikkeli nimeltään Matkakotien aikakirjat puolestaan johdattaa lukijan Suomen viimeisten matkakotien seinien sisään ja suomalaisen matkailun historiaan. Pelejä lehdessä käsitellään historian, taiteen tai tieteen kautta. Lehteä luettuaan asiakas voi sivustolta poistumatta siirtyä veikkaamaan esimerkiksi illan Valioliigan lopputulosta. (Veikkaus.fi viitattu 2.5.2020.)
4.1 Verkkosivuille saapuminen
Tavoitteeni on saada pienissä yhdistyksissä toimivat henkilöt löytämään sivuni joko Googlen tai sosiaalisen median kautta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi onnistunut sisältömarkkinointi on tärkeää. Asiakas löytää sivultani edustamansa yhdistyksen arkea helpottavaa tietoa liittyen tekijänoikeuskysymyksiin sekä julkaisuoikeuteen. Lisäksi asiakas saa käyttöönsä kuvauslupapohjan ja video- tai valokuvatyön tilaajan muistilistan.
Tutkittuani muilta sivuilta löytyvää tietoa aiheesta olen todennut, että tarjoan tietoa muita kootummin, selkokielisemmin ja esimerkkien kautta. Vaikka tietoa sekä tekijänoikeuksista että julkaisuoikeudesta löytyy useilta sivustoilta, käsitellään näissä yleensä vain toista. Usein henkilöllä on kuvan julkaisemiseen liittyen kuitenkin molempiin aihealueisiin liittyviä kysymyksiä, joten tarjoan kaiken tiedon yhdessä osoitteessa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
4.2 Asiantuntijablogi
Yksi suosittu sisältömarkkinoinnin muoto on blogi. Esimerkiksi markkinointipalveluja myyvä yrittäjä Karoliina Behm pitää sivuillaan asiantuntijablogia houkutellakseen sivuille kävijöitä (Behm viitattu 15.4.2020). Myös useat viestintätoimistot julkaisevat blogia, jossa esitellään yrityksen työntekijöitä näiden asiantuntijuuden kautta.
Ennen blogin kirjoittamista tulee miettiä, mikä on blogin tarkoitus (Chapman yms. 2011, 127). Blogini tavoitteena on saada liikennettä verkkosivulle. Tämä ei kuitenkaan palvele asiakkaan tarvetta, joten blogin olemassaololle on oltava myös toinen tarkoitus.
Tarkoitus tulee määrittää sen kautta, millainen kohderyhmä on ja mitä kilpailijat tarjoavat.
Lisäksi tulee pohtia mitä blogi käsittelee ja kuinka sen onnistumista mitataan. (Chapman yms. 2011, 127.)
Kortesuo (2019, 53) käsittelee teoksessaan Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yritykselle tarinoiden tärkeyttä. Kortesuo viittaa ihmisen ikiaikaiseen tapaan jakaa tarinoita muille yhteisön jäsenille. Kortesuon mukaan parhaita tarinoita jaettavaksi ovat sellaiset, joissa tarinan kertoja seuraa tapahtumia sivusta. Tarinoiden on myös hyvä perustua tositapahtumiin ja opettaa kuulijalleen jotain uutta. Kortesuon mukaan blogia tulee päivittää vähintään muutaman kerran kuukaudessa, mielellään useamminkin.
Yritysblogin pitämistä Kortesuo (2019, 64) suosittelee erityisesti silloin, jos yrityksen toiminta perustuu vaikeasti ymmärrettävään asiantuntijatietoon tai myytävät palvelut ovat kalliita.
Kortesuon mainitsema kallis ei ole käsitteenä yksiselitteinen, sillä palvelun hintatasoa tulee verrata ostajan käytettävissä olevaan budjettiin. Pienessä yhdistyksessä tuhannen euron panostus esimerkiksi videotuotantoon voi olla puolet koko vuoden markkinointibudjetista. Tällöin ostopäätöstä voidaan harkita pitkään ja asiakas saattaa palata verkkosivuille useaan otteeseen.
Myös yritysblogin kohdalla kannattaa seurata trendejä ja valita blogikirjoitusten aiheet sen mukaan, mitä milloinkin haetaan Googlesta eniten. Trendien seuraamiseen voi käyttää Googlen työkalua Google Trends. (Kortesuo 2019, 6; Kortesuo yms. 2011, 26.) Lisäksi kannattaa pitää varastossa tekstejä siltä varalta, että tuoreen blogitekstin
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
tuottaminen ei ole sillä hetkellä mahdollista. Näin blogin päivittämiseen ei tule taukoa.
(Kortesuo 2019, 68.)
Yrityksen verkkosivulle lisättävän sisällön tulee olla sellaista, joka tekee satunnaisesta selailijasta ensin asiakkaan ja myöhemmin sitoutuneen seuraajan ja puolestapuhujan, joka haluaa jakaa sisältöä myös omille sidosryhmilleen. Hyvin toteutettujen verkkosivujen sisältö saa asiakkaan näkemään palveluntarjoajan mainostajan sijasta tärkeänä informaation lähteenä. Sisältömarkkinoinnilla on mahdollista esimerkiksi lisätä asiakkaan tietoutta tämän hankkimasta tuotteesta, kasvattaa luottamusta ja kertoa yrityksen tarina. (Chapman, Handley, Scott 2011, 24.)
Koska järjestötoimintaan houkuttelee mukaan esimerkiksi uudet ystävät ja kohderyhmäni ovat pienten yhdistysten toimijat, pyrin erottumaan kilpailijoistani tarinallisuudella ja painottamalla erityisesti pehmeitä arvoja, kuten yhdessä tekemistä.
Blogin aiheena on pienten yhdistysten haasteet viestinnässä. Aihealuetta on mahdollista laajentaa koskemaan pienten yhdistysten toimintaa laajemminkin, jolloin voin pyytää myös kirjoittajavieraita tuottamaan sisältöä blogiini ja näin kasvattaa näkyvyyttä.
Tuon verkkosivulla esille, että käytän sisällöntuotannossa journalistista osaamistani.
Näin asiakas voi luottaa siihen, että olen tutustunut monipuolisesti käsittelemääni aiheeseen enkä vain kirjoita omien kokemusteni pohjalta. Samalla, kun ihmisten ymmärrys verkossa jaettavan väärän tiedon määrästä lisääntyy, nousee keskusteluissa esille myös medialukutaidon merkitys ja luotettavien lähteiden tunnistaminen.
Jotta blogilla on mahdollista saavuttaa mahdollisimman suuri näkyvyys, tulee sisällön hakukoneoptimointiin panostaa niin tekstin kuin kuvienkin osalta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
5 HAKUKONEOPTIMOINTI
Potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi verkkosivujen hakukoneoptimointi on tärkeää, jotta tietoa hakeva henkilö löytää verkkosivuille. Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on parantaa sivuston houkuttelevuutta Google-haun tulosten joukossa. Mitä enemmän sivuston linkki saa klikkauksia, sitä paremmin se sijoittuu hakutuloksissa.
(Ylinen 2017.)
Sivuston onnistunut hakukoneoptimointi on sisältömarkkinoinnissa avainasemassa.
Ensimmäisten tulosten joukkoon pääseminen on tärkeää, sillä vain noin neljännes hakukoneen käyttäjistä hakee tietoa hakukoneen seuraavalta sivulta. (Komulainen 2018, 149.) Paras tilanne on, jos pääsee Googlen niin sanotulle nollapaikalle, jossa hakukone tarjoaa vastauksen asiakkaan kysymykseen ilman, että verkkosivua tarvitsee välttämättä edes avata (Liila 2017). Nollapaikan ongelmana tosin on, että saadessaan vastauksen kysymykseensä, asiakkaalle ei tule tarvetta selailla verkkosivua, jolloin ostopäätös jää tekemättä.
Hakukoneoptimoinnin tavoitteena on parantaa sivuston löydettävyyttä pitkällä aikavälillä.
Sen rinnalle tarvitaan siis muutakin viestintää, sillä tulokset näkyvät vasta ajan kanssa.
Hakukoneoptimoinnin onnistumisen kannalta on tärkeää, että verkkosivut toimivat riippumatta siitä, millä laitteella niitä selataan. (Komulainen 2018, 149.)
5.1 Semanttinen web
Semanttista verkkoa on kehitetty 2000-luvun alusta vastaukseksi suuren tietomäärän yhdistämiseen ja hallitsemiseen. Tavoitteena on esittää verkossa oleva data ja metatiedot, eli tieto tiedosta, sellaisessa muodossa, että tietoa voidaan lukea koneellisesti ja yhdistää toisiinsa. (Hyvönen 2018, 27.) Päivittäisessä verkon käyttämisessä tämä tarkoittaa sitä, että hakiessamme tietoa verkosta tai tehdessämme ostoksia verkkokaupoissa, saamme suosituksia tämän perusteella tai parhaiten kysymykseemme vastaava verkkosivu on ylimmällä hakupaikalla. Hakukoneita käyttäessä semanttinen web näkyy käyttäjälle siinä, että haku tuottaa tuloksia myös hakusanojen taustalla olevien käsitteiden perusteella (Hyvönen 2004, 1).
Vaikka hakukoneet kehittyvät jatkuvasti ja semanttisen verkon avulla pyritään aikaansaamaan yhä älykkäämpiä hakukoneita, suosivat hakukoneet etenkin
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
verkkosivuja, joissa sama sanamuoto toistuu mahdollisimman usein (Hyvönen 2018, 35). Jos siis kirjoittaa artikkelia esimerkiksi koirasta, kannattaa tekstissä toistaa perusmuotoista sanaa koira mahdollisimman usein, sillä hakukone ymmärtää tämän verkkosivun sisällön osalta oleelliseksi sanaksi. Tapa toistaa perusmuotoista sanaa useaan otteeseen on kannattava hakukoneoptimoinnin näkökulmasta. Tapa ei kuitenkaan ole linjassa kiinnostavan tekstin kirjoittamisen kanssa. Jotta teksti olisi rikasta ja mielenkiintoista, on kannattavaa käyttää synonyymeja. Hakukoneoptimoinnin näkökulmasta haasteena on myös monimerkitykselliset sanat, joiden käyttöä voi olla vaikea välttää, sekä sanojen väliset suhteet (Hyvönen 2018, 35–36). Ihmiset kuitenkin haluavat lukea hyvin kirjoitettuja blogeja (Kortesuo yms. 2011,16). Tästä syystä on tärkeää panostaa sivuston metatietoihin kaikessa sisällöntuotannossa.
Myös kuvien vaihtoehtoisten tekstien kirjoittamiseen on hyvä käyttää aikaa.
Vaihtoehtoinen teksti eli alt-teksti kertoo, mitä kuvassa on sekä ihmiselle, joka kuvaa ei näe, että hakukoneelle (Celia viitattu 4.5.2020).
Koska kuvien alt-teksteillä voi parantaa sivuston löytymistä hakukoneilla ilman, että tekstin laatu kärsii jatkuvasta toistosta, panostan kuvien lisäämiseen erityisesti blogitekstien yhteyteen. Kuvat myös tekevät blogista luettavamman mobiililaitteella.
5.2 Metadata
Metadatan voidaan ajatella käsittelevän kolmea aiheryhmää, jotka ovat aina olemassa riippumatta siitä, onko käsiteltävä objekti olemassa fyysisesti vai ei. Nämä ovat sisältö, konteksti ja rakenne. Verkkosivusta puhuttaessa sisältö kertoo nimensä mukaisesti sen, mitä sivu sisältää. Konteksti kertoo sen, kuka verkkosivun on tehnyt, missä ja mistä syystä ja kuinka nämä tekijät vaikuttivat verkkosivun syntyyn, ja mikä niiden merkitys on verkkosivun myöhemmän käytön osalta. Rakenne puolestaan liittyy totuttuihin mielleyhtymiin yksittäisistä tiedoista tai tietojen välisistä yhteyksistä. Rakenne voi olla olennainen tai epäolennainen asia verkkosivun sisältämän tiedon osalta. (Gilliland 2008.) Gilliland toteaa kontekstin olevan epäolennainen tekijä verkkosivun tarjoaman tiedon osalta ja käsittelee tätä metadataan liittyvää osa-aluetta lähinnä tiedon tallentamisen ja käsittelemisen näkökulmasta. Tietoa hakevan henkilön näkökulmasta kontekstin ymmärtäminen on kuitenkin tärkeää, sillä disinformaation määrä verkossa on suuri. Euroopan Unioni onkin vaatinut Googlelta, Facebookilta ja Twitteriltä toimia disinformaation levittämisen estämiseksi (Markkinointi ja mainonta 2019). Koska
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
teknologiajäteillä on suuri paine vastata ihmisten ja instanssien vaatimukseen faktatiedon tarjoamisesta, on tärkeää, että verkkosivu on luotettava myös Googlen silmissä.
Metadatan voi ajatella olevan selkokielinen tiivistelmä siitä, mitä verkkosivulla on tarjolla.
Metadataa kirjoittaessa yksinkertainen on kaunista. Metadatassa ei ole kuitenkaan kyse pelkästä yksittäiseen laatikkoon kirjoitetusta kuvauksesta, vaan sitä on kaikki sivustoon liittyvä tieto.
Hakukoneiden tuloksiin vaikuttaa yleisimmin verkkosivun otsikko, sivun varsinainen teksti sekä linkitykset sivulle. Suuri määrä linkityksiä kertoo Googlen näkökulmasta sivun arvostuksesta. (Gill 2008.) Siksi metadatan merkitys tulee pitää mielessä kaikessa tekemisessä. Lisäksi omia verkostoja kannatta hyödyntää tekemällä yhteistyötä esimerkiksi blogikirjoitusten osalta niin, että teksteissä viitataan ristiin toisten verkkosivuihin.
5.3 Sivuston hakukoneoptimointi
Lähdin tekemään verkkosivuni www.millagranlund.fi hakukoneoptimointia teoksessa Menesty digimarkkinoilla (Komulainen 2018, 153–156) esiteltyjen ohjeiden pohjalta.
Ensimmäisenä siirsin verkkosivuni Wordpress.com -palvelimelta Wordpress.org - palvelimelle, jotta pystyin ottamaan käyttööni Yoast SEO -lisäosan, jonka avulla pystyn päivittämään sivuston kuvauksen, joka näkyy Googlen hakutuloksissa. Kuvausta kirjoittaessani mietin, kuinka saan asiakkaan käyttämät hakusanat sopimaan kuvaukseen niin, että annan totuudenmukaisen ja mielenkiintoisen kuvan sivustosta.
Yoast SEO -lisäosalla on myös mahdollista muokata sivuston sosiaalisen median jaot näkymään toivotulla tavalla.
Lisäsin sivuille myös Google Search Consolen, jonka avulla pystyn selvittämään, millaisilla hakusanoilla sivustoni näkyy Googlen hauissa. Kun tietoa kertyy enemmän, työkalun avulla on mahdollista muokata sivuston meta-tietoja vastaamaan paremmin hakusanoja. Käytetyt hakusanat on myös hyvä ottaa huomioon, kun verkkosivuille luodaan sisältöä. Hakusanojen seuraaminen on tärkeää, sillä tavoitteeni on saada potentiaaliset asiakkaat vierailemaan sivuillani, kun he hakevat tietoa Googlesta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Verkkosivujen onnistuneessa optimoinnissa ei ole kyse vain teknisistä asioista, vaan tärkeintä on oman kohderyhmän ymmärrys. Osana hakukoneoptimointia on hyvä kerätä lista avainsanoista, jotka kiinnostavat. Hyvät avainsanat ovat uniikkeja, mutta trendikkäitä, vastaten kuitenkin kohderyhmän käyttäytymistä.
Tärkein tekijä verkkosivuston hakukoneoptimoinnissa on hakukoneystävällisten blogikirjoitusten tuottaminen. Kirjoituksia käsittelen tarkemmin seuraavassa kappaleessa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
6 VERKKOSIVUN SISÄLTÖ
Verkkosivujen suunnittelussa otin huomioon sivujen käytettävyyden sekä asiakkaiden saapumisen sivuille. WordPress-pohjaisille sivuille on saatavilla runsaasti valmiita teemoja, joista osa on maksullisia ja osa maksutta käytettävissä. Valmiiden teemojen etu on hinnan lisäksi helppokäyttöisyys sekä nopea käyttöönotto. Riskinä kuitenkin on, että samalla teemalla rakennettuja sivuja tulee vastaan muillakin. Etenkin viestinnän alalla toimivalle yrittäjälle tämä voi olla ongelma, kun asiakkaat kaipaavat luovuutta ja kekseliäisyyttä. Päätin kuitenkin käyttää sivuilla maksutonta teemaa toiminnan alkuvaiheessa.
Hyvännäköiset ja toimivat verkkosivut ovat yritystoiminnan kannalta tärkeä panostuksenkohde, mutta tärkeintä on kuitenkin sivuston sisältö. Sosiaalisen median kanavien hyödyntäminen on tärkeää, mutta näkyvyyden saaminen saattaa vaatia isojakin summia rahaa. Tästä syystä esimerkiksi blogikirjoituksia on julkaistava säännöllisesti ja sisällön on oltava mielenkiintoista, jotta sivulla olevaa sisältöä myös jaettaisiin. Keskustelun herättäminen taas saattaa saada muut linkittämään blogiin, jolloin näkyvyys Googlessa taas paranee. Lisäksi Google arvostaa sivuja, joihin tulee uutta sisältöä säännöllisesti (Kortesuo 2019, 64).
6.1.1 Blogin nimeäminen ja hakukoneoptimointi
Kortesuo (2011, 10) suosittelee kirjassaan Blogimarkkinointi – Blogilla mainetta ja mammonaa valitsemaan blogille sellaisen aiheen, joka on itselle tärkeä ja kohtalaisen rajattu. Kortesuon mukaan myös blogin nimeen kannattaa kiinnittää huomiota. Nimen Kortesuo suosittelee valitsemaan sen mukaan, että se on helppo muistaa ja se liittyy blogin aiheeseen.
Suomen Digimarkkinoinnin (viitattu 27.4.2020) blogissa puolestaan suositellaan yritysblogia perustettaessa tekemään hakusanatutkimus, jonka perusteella blogi nimetään.
Selvitin Google Ads Avainsanojen suunnittelija -työkalulla parhaiten tarpeitani vastaavat avainsanat. Avainsanojen suunnittelija on maksuton työkalu, jonka koen olevan riittävä aloittelevan yrittäjän tarpeeseen.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Avainsanojen suunnittelijaan lisätään sellaisia asiasanoja, joita asiakkaiden uskoo käyttävän. Halutessaan hakuun voi lisätä verkkosivun osoitteen, jolloin työkalu ehdottaa vain sellaisia avainsanoja, jotka kyseiseltä verkkosivulta löytyy.
Avainsanojen yhteydessä on tieto siitä, kuinka paljon kyseistä hakusanaa kuukausittain käytetään ja onko avainsana kilpailtu eli paljon käytetty. Pyrin valitsemaan sellaisia avainsanoja, joita haetaan paljon, mutta joissa ei ole paljon kilpailua ja jotka liittyvät selkeästi verkkosivuuni.
Kokeilin hakua useilla eri avainsanoilla. Käyttämiäni avainsanoja olivat muun muassa mobiilivideo, tekijänoikeus, julkaisuoikeus, yhdistys ja viestintäkoulutus. Näistä avainsanoista yhdistys ja tekijänoikeus tuottavat kuukausittain tuhannesta kymmeneen tuhanteen hakua ja niiden kohdalla kilpailu on pientä, joten päätin sisällyttää blogini nimeen sanan yhdistys ja käyttää ensimmäisessä blogitekstissäni sanaa tekijänoikeus mahdollisimman paljon. Työkalu suositteli lisäksi 49:ää muuta avainsanaa tai avainsanojen yhdistelmää. Näissä kaikissa kilpailu oli pientä, mutta hakumäärät olivat kuukausittain vain 10–100 tai 100–1000 välillä. Ainoastaan sanaa tekijänoikeuslaki haetaan tuhannesta kymmeneen tuhatta kertaa.
Oikeiden avainsanojen hakeminen vaatii vaivaa ja erilaisten yhdistelmien kokeilemista.
Pelkkä yksittäisten sanojen listaaminen ei riitä, vaan sanoja on haettava aktiivisesti kokeilemalla Googlen hakuja ja tutkittava kilpailijoiden käyttämiä avainsanoja.
Avainsanojen etsimisessä käytin apuna kilpailijoiden sivujen analysoimista Avainsanojen suunnittelijalla. Markkinointitoimiston Kuulun sivuista suunnittelija antoi avainsanaehdotukseksi sanayhdistelmän ilmaisia kuvia, jota haetaan 1 000–10 000 kertaa kuukaudessa ja siinä kilpailu on pientä. Päätin käyttää tätä yhdessä sanan tekijänoikeus kanssa ensimmäisessä blogitekstissäni. (Kuulu viitattu 7.5.2020.)
Blogin nimen haluan kertovan blogin sisällöstä ja kirjoittajasta. Nimen keksiminen oli haastavaa, sillä suomeksi monet sanat taipuvat, mutta hakukoneet suosivat perusmuotoja. On siis kannattavampaa kirjoittaa yhdistys, mutta lauseessa yhdistyksen toimii usein paremmin.
Yksi blogin nimivaihtoehto oli Viestintää yhdistystoiminnan ulkosyrjältä. Nimi kuvaisi kirjoittajana asemaani, jossa olen lähellä yhdistystoimintaa, mutta kuitenkin jättäytynyt pois yhdistystoiminnasta. Hakukoneen näkökulmasta nimi ei kuitenkaan ole toimiva, joten päätin käyttää nimeä Pieni yhdistys, suuri sanoma.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
6.1.2 Ensimmäinen blogikirjoitus
Ensimmäistä blogikirjoitustani varten muistelin itselleni järjestötoiminnassa vastaan tulleita haasteita ja selvitin, mitä aiheita tällä hetkellä haetaan hakukoneista eniten.
Ensimmäisessä kirjoituksessani päätin kertoa tapauksesta, josta koko verkkosivujen perustaminen sai alkunsa. Kirjoituksessa kerron tarinan siitä, kun kuvasin ensimmäistä kertaa markkinointivideoita juniorijalkapallojoukkueen harjoituksissa ja eräs vanhempi tuli moittimaan minua siitä, ettei kuvauksista ollut kerrottu ennakkoon. Tarinassa esittelen itseni ja kerron ratkaisun arkiseen ongelmaan.
Tällä hetkellä nousussa olevissa hakusanoissa ei ollut mitään aihealueeseeni sopivaa, joten päätin keskittyä päivityksessä toistamaan sanoja yhdistys, tekijänoikeus ja ilmaisia kuvia.
Tekstin kirjoittamisessa haastavinta oli samojen sanojen toistaminen ilman, että tekstin laatu kärsii. Lisäksi kun alt-tekstissä jouduin käyttämään väärin kirjoitettuja yhdyssanoja, jotta sain hakukoneoptimoinnin mahdollisimman hyväksi. Tekstiä kirjoittaessa Yoast SEO -lisäosa antaa vinkkejä siitä, kuinka tekstin hakukoneoptimointia on mahdollista parantaa. Tapauksessani sain alkuun huomautuksen siitä, että tekstini tärkein avainsana (yhdistys) ei esiinny lainkaan ensimmäisessä lauseessa, tekstissä ei ole väliotsikkoa, kuvasta puuttuu alt-tiedot eikä tekstissä ole sivuston sisäisiä tai sivustolta ulos ohjaavia linkkejä. Korjasin ja lisäsin nämä tiedot, jonka jälkeen hakukoneoptimointi oli hyvällä mallilla.
Ylinen toteaa ohjeissaan Yoast SEO -lisäosan käyttöönotosta, että kaikkien lisäosan osoittamien kohtien saamisesta vihreäksi ei kannata ottaa liian suurta painetta, kunhan pääsääntöisesti asiat ovat kunnossa (Ylinen 2017). Haluan kuitenkin blogia kirjoittaessani pyrkiä alkuun mahdollisimman täydelliseen tulokseen, jotta voin myöhemmin vertailla paremmin sitä, kuinka onnistunut hakukoneoptimointi vaikuttaa kävijämäärään.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Kuva 1 Blogikirjoituksen hakukoneoptimointi.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
7 LOPUKSI
Opinnäytetyössäni keräsin tietoa tekijänoikeuksista ja yksityisyyden suojasta käytävästä keskustelusta ja pohdin, mitä haasteita lainsäädäntö asettaa pienille järjestöille viestinnän osalta. Selvitin, voisinko tarjota palvelun, joka ratkaisee asiakkaan ongelman ja kuinka saisin asiakkaan löytämään verkkosivuni. Totesin mahdollisiksi ongelmiksi lainsäädännön monitulkintaisuuden ja suuren määrän huomioon otettavia asioita kuvien ja videoiden julkaisuun liittyen sekä niukat henkilöresurssit. Havaintoani tukee Tekijänoikeusbarometrin tulos, jonka mukaan vain alle puolet suomalaisista pitää tekijänoikeuslakia helppotulkintaisena sekä suomalaisten lisääntynyt tarve suojata yksityisyyttään (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus viitattu 6.5.2020; Örn 2020) Näihin ongelmiin voin myydä ratkaisuksi koulutuksia ja viestintäpalveluita. Taustatyötä asiakasryhmän todellisen tarpeen kartoitukseksi tulee kuitenkin tehdä vielä lisää esimerkiksi seuraamalla sivuilleni tulevan liikenteen määrää ja asiakkaiden käyttäytymistä. Kun tiedän, mistä liikenne verkkosivuilleni tulee, ryhdyn laatimaan tarkempaa suunnitelmaa verkkosivujen markkinoinnista eri sosiaalisen median kanavissa. Selvitän asiakasryhmäni viestintä- ja koulutustarpeita myös kyselyllä saatuani kerättyä tarpeeksi suuren asiakasrekisterin. Tarkemman asiakasryhmäni tarpeen kartoituksen lisäksi ryhdyn seuraavaksi keräämään laajempaa avainsanalistaa, joka toimii kirjoitusteni perustana. Lisäksi tutustun asiakasryhmäni verkkokäyttäytymiseen syvällisemmin osallistumalla järjestötoiminnasta käytävään keskusteluun eri sosiaalisen median kanavilla. Tärkeää on myös kuunnella järjestötoimijoiden ajatuksia verkon ulkopuolella, sillä suuri osa suomalaisista on mukana järjestötoiminnassa, mutta kaikki eivät ole aktiivisia verkossa.
Sisältömarkkinoinnin onnistumisessa hakukoneoptimointi on tärkeässä asemassa.
Hakukoneoptimointiin on saatavilla useita työkaluja ja työn voi myös ulkoistaa.
Hakukoneoptimointi ei kuitenkaan ole asia, joka tulee yhdellä istunnolla valmiiksi, vaan sitä tulee tehdä jatkuvasti. Kaikessa sisällöntuotannossa tuleekin pitää mielessä sivuston löydettävyys Googlesta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
LÄHTEET
Behm, K. Päiväämätön. Miten yrittäjä tavoittaa ensimmäiset asiakkaat? Muista nämä 4 asiaa.
Viitattu 15.4.2020. Saatavilla https://www.karoliinabehm.fi/blogi/miten-tavoittaa-asiakkaat-2.
Celia. Päiväämätön. Kuvien vaihtoehtoiset tekstit ovat oleellisia saavutettavuudelle. Viitattu 4.5.2020. Saatavilla https://www.saavutettavasti.fi/kuva-ja-aani/kuvat/.
Chapman, C; Handley, A. 2011. Content rules. How to create killer blogs, podcasts, videos, ebooks, webinars (and more) that engage customers and ignite your business. New Jersey: John Wiley & Sons, Inc.
Gill, T. 2008. Metadata and the web. Teoksessa Introduction to metadata. 3. painos. Toim. Murtha Braca. Los Angeles: Getty Research Institute.
Gilliland, A. 2008. Setting the stage. Teoksessa Introduction to metadata. 3. painos. Toim. Murtha Braca. Los Angeles: Getty Research Institute.
Harenko, K.; Niiranen V.; Tarkela, P. 2016. Tekijänoikeus. 2. uudistettu painos. Helsinki: Alma Talent.
Harju, A. 4.6.2018. Vapaaehtoistoiminnan lisääntyvät haasteet. Viitattu 12.4.2020. Saatavilla https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/verkkolehti/aiemmat_kirjoitukset/vapaaehtoistoiminnan_lisaa ntyvat_haasteet.1950.blog
Harju, A. Päiväämätön. Kansalaisyhteiskunnan nykyinen laajuus. Viitattu 12.4.2020. Saatavilla https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/kansalaisyhteiskunta/kansalaisyhteiskunnan_nykyinen_laaju us
Hatakka, M. 2020. Media-alan koulutusvastaava. Turun ammattikorkeakoulu. Haastattelu 16.4.2020.
Heikkilä, T.; Seppälä, P.; Vuohelainen, H. 2017. Järjestödigi-kartoitus. Julkaistu 15.12.2017.
Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://www.avoine.fi/site/assets/files/1365/jarjestodigi- kartoitus_2017_white_paper.pdf.
Hyvönen, E. 2018. Semanttinen web. Linkitetyn avoimen datan käsikirja. Gaudeamus.
Hyvönen, E. Semanttinen Web – Mitä se on käytännössä?. Helsingin yliopisto 2004. Viitattu 4.5.2020. Saatavilla https://seco.cs.aalto.fi/publications/2004/hyvonen-semanttinen-web- 2004.pdf.
Härmä, H. 2016. Raha-automaattiyhdistys: Järjestöt lääkkeenä yksinäisyyteen. Muistiliitto 16.6.2016. Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://www.muistiliitto.fi/fi/ajankohtaista/ray-jarjestot- laakkeena-yksinaisyyteen.
Kadziolka, A. Päiväämätön. Kohderyhmän tunteminen. Viitattu 2.5.2020. Saatavilla https://www.bisneskoulu.fi/kurssit/digimarkkinointi-viikko-3-sisaltomarkkinointi/kohderyhman- tunteminen.
Keronen, K.; Tanni, K. 2013. Johdata asiakkaasi verkkoon. Opas koukuttavan sisältöstrategian luomiseen. Helsinki: Talentum.
Kinnari, J. 2017. Valokuvaaminen ja kuvien julkaisu – mikä on sallittua?. Johanna Kinnari 10.12.2017. Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://www.johannakinnari.com/post/valokuvaaminen- ja-kuvien-julkaisu-mika-on-sallittua.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Koitto, J. 2020. Tilasto rekisteröidyistä uusista yhdistyksistä 2015 – 2019. Patentti- ja rekisterihallitus 23.1.2020. Viitattu 7.5.2020. Saatavilla https://news.cision.com/fi/patentti--ja- rekisterihallitus/r/uusia-yhdistyksia-rekisteroity-viime-vuonna-vahiten-viiteen-vuoteen,c3013689.
Komulainen, M. 2018. Menesty digimarkkinoilla. 1. painos. Viro: Meedia zone.
Kopiosto. Päiväämätön. Tekijänoikeuden abc. Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://www.kopiosto.fi/kopiosto/tekijanoikeustietoa/tekijanoikeuden-abc/.
Kortesuo, K. 2019. Kaikenkattava sisällöntuotannon opas yrityksille. 1. painos. Viro: Meedia zone.
Kortesuo, K; Kurvinen, J. 2011. Blogimarkkinointi. Blogilla mainetta ja mammonaa. Helsinki:
Talentum.
Kuulu. Päiväämätön. Blogi. Viitattu 7.5.2020. Saatavilla https://www.kuulu.fi/blogi/.
Liila, S. 2017. Nollapaikka vie potin – Miten sivustosi näkyy hakukoneissa?. Dagmar 16.11.2017.
Viitattu 4.5.2020. Saatavilla https://www.dagmar.fi/hakukoneoptimointi/nollapaikka-vie-potin- miten-sivustosi-nakyy-hakukoneissa/.
Lintulahti, M. 2017. Mitä on hyvä sisältömarkkinointi?. Kubo Oy 1.3.2017. Viitattu 2.5.2020.
Saatavilla https://www.kubo.fi/mita-hyva-sisaltomarkkinointi/.
Lukkari, J. 2017. Uskomattomat luvut – Näin paljon maailman 3,8 miljardia netin käyttäjää tekee Google-hakuja ja katsoo YouTube-videoita. Tekniikka ja talous 11.9.2017. Viitattu 13.4.2020.
Saatavilla https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uskomattomat-luvut-nain-paljon-maailman-3-8- miljardia-netin-kayttajaa-tekee-google-hakuja-ja-katsoo-youtube-videoita/2af88042-15b5-3138- a077-d5700b436c31
Markkinointi ja mainonta 2019. EU vaatii teknologiajäteiltä nykyistä enemmän toimia disinformaatiota vastaan. Markkinointi ja mainonta 4.3.2019. Viitattu 4.5.2020. Saatavilla https://www.marmai.fi/uutiset/eu-vaatii-teknologiajateilta-nykyista-enemman-toimia-
disinformaatiota-vastaan/a49a3189-46cb-323b-bea6-27c954a0bc26.
Minilex. Päiväämätön. Yksityisyydensuoja ja valokuvaus. Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://www.minilex.fi/a/yksityisyydensuoja-ja-valokuvaus.
Suomen Digimarkkinointi. Päiväämätön Meta-kuvaus – tuo sisäänheittäjä, jolla ei ole merkitystä.
Vai onko?. Viitattu 27.4.2020. Saatavilla https://www.digimarkkinointi.fi/blogi/meta-kuvaus.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen 2017, 1. Yhdistystoimintaan on osallistunut yli puolet väestöstä. Helsinki: Tilastokeskus Viitattu 12.4.2020. Saatavilla http://www.stat.fi/til/vpa/2017/vpa_2017_2018-08-30_kat_001_fi.html
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. 2018. Tekijänoikeusbarometri 2018: piratismille yhä vähemmän ymmärrystä laillisten sisältöpalveluiden käytön yleistyessä. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus 2.7.2018. Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://ttvk.fi/tekijanoikeusbarometri- 2018-piratismille-yha-vahemman-ymmarrysta-laillisten-sisaltopalveluiden-kayton-yleistyessa.
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Päiväämätön. Mitä on tekijänoikeus? Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/.
Tekijänoikeus.fi, Mitä on tekijänoikeus? Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://tekijanoikeus.fi/tekijanoikeus/
Tuominen, P. 2019. Miksi mieli vastustaa uutta tietoa? Et-lehti 26.1.2019. Viitattu 6.5.2020.
Saatavilla https://www.etlehti.fi/artikkeli/terveys/mieli/miksi-mieli-vastustaa-uutta-tietoa.
Veikkaus. 2020. Veikkauksen asiakaslehti X. Viitattu 2.5.2020. Saatavilla https://www.veikkaus.fi/fi/x.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Ylinen, M. 25.4.2017. Erotu hakutuloksissa eduksesi!. Viitattu 3.5.2020. Saatavilla https://miiaylinen.fi/pikaopas-yoast-seo-lisaosan-kayttoon.
Örn, T. 2020. Jo joka toinen suomalainen on kyllästynyt sosiaaliseen mediaan – Yksityisyyden suoja huolettaa. Uusimaa 8.4.2020. Viitattu 6.5.2020. Saatavilla https://www.uusimaa.fi/paikalliset/1414285.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Liite 1: Verkkosivun kolmekymmentä kysymystä
Missä saan kuvata, mitä voin julkaista ja miten saan käyttää ostamiani kuvia?
Tälle sivulle on kerätty tietoa tekijänoikeuksista, oikeudesta kuvata ja yksityisyyden suojasta. Alla olen vastannut 30 aiheeseen liittyvään kysymykseen.
Oikeudessa kuvata on kyse sananvapaudessa. Toisaalta taas henkilön oikeus olla tuntematon liittyy yksityisyyden suojaan. Sekä sananvapautta että yksityisyyden suojaa turvaa Suomen perustuslaki. Onkin siis hyvä pitää mielessä, että julkaisemiseen ja kuvaamiseen liittyvissä kysymyksissä on vastakkain kaksi ihmisten perusoikeutta, jolloin yksiselitteisiä vastauksia on mahdoton antaa. Tekijänoikeuksista määrätään puolestaan tekijänoikeuslaissa. Suurimpaan osaan kysymyksistä vastaus löytyy siitä, mitä kussakin tilanteessa on sovittu. Olen lisännyt tälle sivulle sopimus- ja
kuvauslupapohjat, jotka ovat vapaasti muokattavissa. Lisäksi sivulta löytyy luovan työn tilaajan tarkistuslista
Tekijänoikeudet
Mitä tarkoittaa tekijänoikeus?
Nimensä mukaisesti tekijänoikeus turvaa tekijälle oikeuden päättää omasta
teoksestaan. Jotta teos on suojattu tekijänoikeudella, tulee sen olla omaperäinen eikä kenenkään muun voida olettaa päätyvän samaan lopputulokseen. Esimerkiksi valokuva saa siis tekijänoikeussuojan, jos sen katsotaan olevan teos kuvaajan tekemien luovien ratkaisujen perusteella.
Vaikka valokuva tai video ei olisi teosvaatimuksen mukaisesti omaperäinen, suojaa sitä kuitenkin lähioikeus.
Mitä tarkoittaa lähioikeus?
Vaikka valokuvan tai videon ei katsota olen tarpeeksi omaperäinen, jotta se luokiteltaisiin teokseksi, suojaa sitä kuitenkin tekijänoikeuden lähioikeus.
Lähioikeuden suojaa saavat esimerkiksi vahingossa otetut valokuvat tai videot. Jos siis puhelimessasi on viestisovelluksen kautta lähetettyjä kuvia tai videoita, on sinulla hallussasi tekijänoikeuslain suojaamaa materiaalia.
Lähioikeus turvaa myös esimerkiksi elokuvan tai markkinointivideon tuottajalle
oikeuden videoon. Tuottaja voi olla eri henkilö kuin kuvaaja, jolloin videon käyttämiseen tarvitaan lupa useammalta henkilöltä. Lähioikeus koskee myös videoteoksesta otettuja still-kuvia.
Mikä on tekijänoikeuden ja lähioikeuden ero?
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Suurin ero näiden kahden välillä on aika, jonka teos saa suojaa tekijänoikeudella.
Tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta ja lähioikeus puolestaan 50 vuotta.
Aika lasketaan teoksen tekijän kuolemasta. Jos tekijöitä on useita, lasketaan aika viimeisenä kuolleen tekijän kuolemasta. Elokuvan kohdalla tekijänoikeus on voimassa 70 vuotta viimeisenä kuolleen pääohjaajan, käsikirjoittajan, vuoropuhelun kirjoittajan tai kyseistä elokuvaa varten luodun musiikin säveltäjän kuolinvuodesta.
Voiko tekijänoikeuden luovuttaa toiselle?
Kyllä voi. Tekijänoikeus voidaan luovuttaa joko kokonaan tai osittain. Onkin siis tärkeää katsoa, että tekijänoikeuden luovuttamisesta sovittaessa määritetään mahdollisimman tarkasti se, mitä kaikkea teokselle saa tehdä. Teoksen tekijä voi esimerkiksi luovuttaa tekijänoikeuden siltä osin, että valokuvasta ja videosta voi teettää kopioita, mutta pidättää itsellään oikeuden päättää teoksen luovuttamisesta eteenpäin.
Tekijänoikeuden luovuttamisessa voi olla kyse joko käyttöoikeuden tai omistusoikeuden luovuttamisesta. Jos ostat esimerkiksi tilaamasi videon
omistusoikeuden, saat päättää videon luovuttamisesta ja käytöstä. Jos taas ostat käyttöoikeuden, jää oikeus päättää videon luovuttamisesta tekijälle. Käyttöoikeus voi olla rajattu yksioikeudeksi, jolloin tekijällä ei ole oikeutta myydä videota eteenpäin, vaikka hänellä olisi edelleen omistusoikeus. Toisaalta tekijä voi määrittää
sopimuksessa, missä videota saa käyttää.
Vaikka tekijänoikeus olisi luovutettu toiselle, jää teoksen tekijälle kuitenkin moraaliset oikeudet teokseen. Moraalisten oikeuksien perusteella teoksen tekijän nimi tulee ilmoittaa, jos valokuva tai video esitetään julkisesti.
Tarkoittaako ostosopimuksen tekeminen tekijänoikeuksien luovuttamista ostajalle?
Riippuu sopimuksen sisällöstä. Ostosopimuksella voidaan sopia monia asioita: työn hinta, kuvien tai videoiden määrä, työn aikataulu yms.
Ostosopimuksessa voidaan sopia myös tekijänoikeuden siirtämisestä. Tällöin sopimuksessa olisi hyvä sopia ainakin käytön laajuudesta, käyttökorvauksesta, oikeudesta muuttaa kuvaa tai videota ja siitä, saako kuvaa tai videota luovuttaa eteenpäin.
Tekijänoikeus on mahdollista pilkkoa hyvinkin pieniin osiin. Voidaan esimerkiksi sopia, että teosta saa käyttää vain kerran, vain tietyssä maassa tai vain tietyllä aikavälillä.
Sopimuksessa voidaan myös määrittää ne paikat, missä teosta saa käyttää tai kuinka suuren määrän kopioita voi tehdä. Sopimus saattaa siis estää esimerkiksi videon julkaisemisen jossain tietyssä sosiaalisen median kanavassa.
Luovutetaanko tekijänoikeus sopimuksen allekirjoittajalle vai yhdistykselle?
Riippuu sopimuksen osapuolista. Sopimuksessa määritetään aina ne tahot, jotka sopimuksen tekevät.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Saako ostettua materiaalia käyttää vapaasti?
Riippuu sopimuksen sisällöstä. Jos sopimuksessa kielletään kuvan tai videon muokkaaminen, ei materiaalia voi silloin käyttää vapaasti. Muokkaamista on esimerkiksi Instagramin suodattimen lisääminen kuvaan tai musiikin lisääminen videoon.
Saako valokuvan luovuttaa eteenpäin medialle?
Saa, jos kyseessä on muotokuva. Kuvan tilaajalla sekä muotokuvassa olevalla henkilöllä on oikeus luovuttaa kuva esimerkiksi sanomalehtijutun yhteydessä julkaistavaksi. Jutun tulee kuitenkin kertoa kuvassa olevasta henkilöstä. Muista kuitenkin pitää huolta, että kuvaajan nimi ilmoitetaan jutun yhteydessä.
Pitääkö kuvaajan nimi mainita, jos julkaisen kuvan tai videon?
Pitää, sillä vaikka tekijänoikeuksien luovuttamisesta olisi sovittu, on tekijällä edelleen moraalinen oikeus teokseen. Moraalinen oikeus estää myös esittämästä tai
muokkaamasta kuvaa tai videota niin, että teko loukkaa tekijää.
Voiko videon tekijänoikeus olla useammalla kuin yhdellä henkilöllä?
Voi. Tekijänoikeus voi olla esimerkiksi musiikin tai ääniraidan tekijällä tai videon tuottajalla.
Tuleeko videotuotannosta tehtävässä sopimuksessa määrittää esimerkiksi videoteoksen tuottaja?
Mikäli videolla on erikseen tuottaja, on hänellä tekijänoikeuslain mukainen lähioikeus teokseen. Tällöin voi olla tarpeen sopia myös tuottajan lähioikeuden siirtämisestä.
Usein tuotannoissa mukana olevat henkilöt ovat sopineet työsuhteensa aikana tehtävien teosten tekijänoikeuksien luovuttamisesta työnantajalle. Tällöin esimerkiksi tuotantoyhtiö voi sopia kaikkien tekijänoikeuksien luovuttamisesta kerralla eikä okaiselta henkilöltä tarvitse pyytää suostumusta erikseen.
Saako ostettua kuva- tai videomateriaalia muokata itse ja yhdistellä esimerkiksi toisen henkilön luomaan materiaaliin?
Riippuu sopimuksesta. Jos sopimuksessa kielletään kuvan tai videon muokkaaminen, ei materiaalia voi silloin käyttää vapaasti.
Onko tekijällä oikeus määrätä materiaalin käytöstä, vaikka siitä on maksettu?
Riippuu sopimuksesta. Mikäli sopimuksella ei ole luovutettu oikeutta muuttaa teosta, ei sitä saa muuttaa. Jos sopimus estää esimerkiksi materiaalin käytön tiettyyn
tarkoitukseen tai tietyssä kanavassa, ei sitä saa sopimuksen vastaisesti käyttää.
Poikkeuksen tekee oikeus luovuttaa muotokuva käytettäväksi henkilöstä kertovan jutun yhteydessä.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Voinko käyttää esimerkiksi ostamiani kuvia ja tehdä niistä diaesityksen, johon lisään kolmannen osapuolen tekemää musiikkia?
Riippuu sopimuksesta. Jos tekijänoikeuden luovuttamisen yhteydessä on sovittu, että teosta saa muuttaa, voit käyttää kuvia. Myös lisättävään musiikkiin tulee olla lupa.
Jos ostan musiikkia sisältävän videoteoksen, kenellä on musiikin tekijänoikeus?
Riippuu videoteoksen ja tekijän välisestä sopimuksesta. Teoksen tekijällä on vastuu siitä, että hänellä on lupa hyödyntää teoksessaan muiden oikeuksia.
Mitä tarkoittaa rojaltivapaa musiikki ja onko se aina maksutonta?
Rojaltivapaa musiikki ei tarkoita samaa kuin maksutta käyttöön ladattava musiikki.
Toisaalta kaikkea maksutta ladattavissa olevaa musiikkia ei välttämättä voi käyttää vapaasti.
Rojaltivapaan musiikin käyttö riippuu jälleen sopimuksesta. Jos siis olet lataamassa musiikkia käyttöösi, tarkista käyttöön liittyvät sopimusehdot. Musiikki voi olla
esimerkiksi käytettävissä kertamaksulla vain kerran. Ehdoissa voidaan myös määrätä, että tekijän nimi tulee mainita julkaisun yhteydessä tietyllä tavalla. Rojaltivapaan musiikin ostaminen ei suoraan tarkoita tekijänoikeuden ostamista.
Voiko järjestön sosiaalisen median kanavissa käyttää vapaasti kuvia tai videoita, jotka joku järjestön toimijoista on kuvannut järjestön puhelimella tai kameralla?
Järjestön toiminnassa mukana olevalla henkilöllä on tekijänoikeuslain mukainen lähioikeus ottamiinsa kuviin. Tähän ei vaikuta se, kenen omistamalla laitteella kuvat tai video on otettu. Kuvien käyttämiseen vaikuttaa siis se, mitä toimijan kanssa on sovittu.
Kuvien julkaisuun vaikuttaa myös sananvapauteen ja yksilön suojaan liittyvät asiat.
Sananvapaus ja yksityisyyden suoja
Missä saa kuvata?
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että julkisella paikalla saa kuvata.
On kuitenkin olemassa paikkoja, joissa kuvaaminen on luvanvaraista. Esimerkiksi koti ja kotiin rinnastettavissa olevat paikat, kuten hotellihuone tai asuntovaunu ovat tällaisia paikkoja.
Oikeus kuvata ei kuitenkaan tarkoita oikeutta julkaista.
Saako päiväkodissa tai koulussa kuvata?
Koulut ja päiväkodit voidaan lukea yleisöltä suljetuiksi tiloiksi, joissa kuvaaminen on luvanvaraista. Päiväkodeissa ja kouluissa kuvatessa on myös syytä ottaa huomioon, että kuvien julkaisemiseen tulee olla vanhemman lupa, jos kuvissa näkyy lapsia.
Saako uimahallissa tai uimarannalla kuvata?
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Uimaranta on julkinen paikka, jossa kuvaaminen on sallittua. Uimahallissa kuvaaminen voidaan kieltää paikan omistajan tai haltijan päätöksellä.
Voiko tapahtumassa kuvaamisen kieltää?
Voi kieltää. Alueen haltija tai omistaja voi kieltää kuvaamisen. Kuvaamiskielto voi olla esimerkiksi pääsylipun ostoehto. Tapahtumassa kuvaaminen voidaan kieltää myös esimerkiksi esiintyvän artistin tekijänoikeuden perusteella.
Mikä on riittävä tapa ilmoittaa tapahtumassa kuvaamisesta?
Riittävää tapaa ilmoittaa tapahtumassa kuvaamisesta on vaikea määrittää, sillä kyse on sopimuksesta tapahtumaan osallistuvan henkilön ja tapahtuman järjestäjän välillä.
Oleellista on se, että molemmilla on yhteneväinen käsitys siitä, saako tapahtumassa kuvata ja erityisesti siitä, missä kuvia tullaan käyttämään. Kuvan käyttöön
markkinoinnissa tarvitaan aina lupa.
Minkä ikäinen lapsi on tarpeeksi vanha antamaan itse luvan kuvaamiseen? Voiko lapsi allekirjoittaa kuvausluvan?
Jos kuvaa käytetään markkinointitarkoituksessa, tulee luvan antajan olla aina täysi-ikäinen eli alaikäisen kohdalla tarvitaan huoltajan lupa.
Mikäli kyse ei ole markkinointitarkoitukseen käytettävästä kuvasta, voi myös alaikäinen lapsi antaa luvan kuvata. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon asiayhteys ja lapsen kehitystaso.
Suomalaisista medioista esimerkiksi Yle ja Helsingin Sanomat ovat yleisesti pitäneet 15- vuotiasta tarpeeksi vanhana antamaan lupa kuvaamiseen. Tätä nuorempien kohdalla lupa tarvitaan huoltajalta.
Onko kuva henkilötieto?
Mikäli henkilö on objektiivisesti eli muidenkin kuin kuvassa näkyvän henkilön itsensä tunnistettavissa, on kyseessä henkilötieto. Mikäli siis ylläpidät kuvagalleriaa, on kyseessä EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen henkilörekisteri. Tällöin olet velvollinen kertomaan kuvattavalle henkilölle missä kuvaa käytät ja kuinka ylläpidät
henkilörekisteriä. Lisää EU:n tietosuoja-asetuksesta voi lukea enemmän tietosuojavaltuutetun verkkosivuilta.
Saako käyttää materiaalia, jossa on ihmisiä, joiden henkilöllisyys ei ole tiedossa?
Riippuu käyttötarkoituksesta. Mikäli kuvaa tai videota käytetään markkinointiin, tulee kuvassa tai videolla näkyviltä ihmisiltä olla lupa. Ihmistä ei myöskään saa esittää loukkaavassa valossa, mikä saattaa rajoittaa kuvan tai videon käyttöä.
Tarkoittaako kuvan tai videon tekijänoikeuksien omistaminen sitä, että saan julkaista teoksen?
Ei suoraan, sillä yksityisyyden suoja saattaa rajoittaa käyttöä. Jos ostat esimerkiksi videon markkinointikäyttöön varmista, että kaikilta videolla näkyviltä henkilöiltä on lupa videon käyttöön. Kuvapankeista löytyvien kuvien käyttö saattaa myös olla rajoitettua siltä osin, että niissä näkyvät henkilöt eivät ole antaneet suostumustaan kuvan käyttöön markkinoinnissa.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Milloin kuvassa tai videolla näkyvältä henkilön kanssa tulee allekirjoittaa kuvauslupa?
Mikäli kuvaa käytetään markkinointiin tai kaupalliseen tarkoitukseen. Kuvien, joissa on lapsia, julkaisuun tulee kysyä lupa vanhemmalta.
Tarvitseeko toimittaja kuvausluvan?
Kuvan käyttötarkoitus määrittää tarpeen kuvausluvalle. Jos toimittajan ajatellaan kuvaavan puhtaasti journalistisessa mielessä, ei kuvauslupaa tarvita. Kuvaaminen voi kuitenkin olla kiellettyä esimerkiksi kotirauhan perusteella.
Jos kuva tai video julkaistaan esimerkiksi järjestön Facebook-sivulla, onko kyse markkinoinnista vai viestinnästä?
Rajanveto viestinnän ja markkinoinnin välillä on vaikeaa, sillä viestinnän tavoitteena on usein toiminnan markkinointi. Yleensä voidaan kuitenkin ajatella, että järjestön
tekemässä viestinnässä ei ole kyse journalistisesta sisällöstä. Kannattaa siis lähteä siitä ajatuksesta, että tuotettu sisältö on markkinointia ja toimia lupien osalta tämän mukaan.
Vastaukset on koottu tekijänoikeuksista ja yksityisyyden suojasta kertovan
kirjallisuuden sekä Turun ammattikorkeakoulun media-alan koulutusvastaava Markus Hatakan haastattelun pohjalta.
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
Liite 2: Sopimuspohja video- tai valokuvatyön tilauksesta
Tämä sopimuspohja on käyttäjän vapaasti muokattavissa. Sopimuksen osapuolet vastaavat sopimuksen täytöstä. Sopimuspohjan tekijä ei ole oikeudellisessa tai missään muussakaan vastuussa liittyen tämän sopimuspohjan käyttöön.
Sopimus valokuva-/videotuotteen tilaamisesta
Tällä sopimuksella allekirjoittaneet sopivat video-/kuvatuotteen (jäljempänä Aineisto) tilaamisesta, toimittamisesta ja käytöstä. Sopimus koskee
allekirjoitushetkellä tilattua Aineistoa.
Sopimuksen solmivat
______________________________ (jäljempänä Tilaaja) sekä
______________________________ (jäljempänä Tekijä)
Sopimus koskee seuraavaa Aineistoa
Kirjaa tähän mahdollisimman yksityiskohtaisesti tilattavat tuotteet, kuten asiakkaalle toimitettavien kuvien ja videoiden määrä ja missä muodossa ne toimitetaan sekä videon pituus.
Hinta ja laskutustiedot
Sopikaa yllä mainitun Aineiston hinta. Työhön käytettävästä ajasta ja tämän ylittävien tuntien hinnasta voidaan myös sopia erikseen. Tähän voi kirjata myös Tilaajan laskutustiedot.
Toimitusaikataulu
Toimitusaikataulua sopiessa voidaan sopia myös niin sanotuista välietapeista, jolloin esimerkiksi videosta saa ensimmäisen version nähtäväksi.
Toimitettavan Aineiston käyttö ja tekijänoikeudet
TURUN AMK:N OPINNÄYTETYÖ | Milla Granlund
