Sini Lukka
”Hiljaisuuden keskellä tuhojen laajuus pysäy4ää”
Metsäpalot ilmastonmuutoksen kuvastona reportaaseissa 2019-2020
Informaa;oteknologian ja vies;nnän ;edekunta Kandidaa;ntutkielma Lokakuu 2021!
TIIVISTELMÄ
Sini Lukka : "Hiljaisuuden keskellä tuhojen laajuus pysäyEää"
Kandidaa;ntutkielma Tampereen yliopisto
Informaa;oteknologian ja vies;nnän ;edekunta Lokakuu 2021
Tutkimuksessani tarkastelen metsäpaloihin liiEyviä kuvia ja ymmärtämään miten niitä voi tulkita ilmastonmuutoksen kuvastona. Lisäksi tutkin kuvien merkityksiä ja niiden luomaa laajempaa käsitystä metsäpaloista aiheena. AiheEa on tärkeä tutkia ilmastonmuutoksen uu;saiheiden ja tätä kauEa kuvastojen määrän kasvun takia.
Metsäpalokuvat ovat yksi keskeisistä ilmastonmuutoksen kuvastoista.
Tutkimuksessani pyrin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen, jotka ovat 1) Miten metsäpaloja käsiEelevät kuvastot luovat tulevaisuuskuvaa ja käsityksiä ilmastonmuutoksesta? ja 2) Minkälaisia merkityksiä kuvat antavat metsäpalolle?
Avaan aiheen taustoja kriisikuvaamisen, tulevaisuuden kuviEelemisen ja ilmastonmuutoksen kuviEamisen teorioilla. Käytän myös riskin ja representaa;on käsiEeitä avaamaan aineistoni merkityksiä ja aiheen taustoja. Riskit ovat lyhyes;
mahdollisia tulevia katastrofeja. Representaa;o taas on heijastus todellisuudesta, joka ei kuitenkaan ikinä täysin vastaa sitä. Esimerkiksi uu;skuvaa voidaan pitää representaa;ona.
Aineistoni koostuu kolmen metsäpaloja käsiEelevän reportaasin kuvista, jotka poikkeavat toisistaan alueellises;. Reportaasit ovat Muhoksen metsäpaloja käsiEelevä Janne Körkön Kalevassa heinäkuussa 2020 julkaistu kokonaisuus, MaEhew AbboRn The New York Timesissa syyskuussa 2020 julkaistu Australian metsäpaloja käsiEelevä kokonaisuus ja Sebas;án Listen Timesissa syyskuussa 2019 julkaistu Amazonin metsäpaloja käsiEelevä kokonaisuus. Kuvia kolmessa eri reportaasissa on yhteensä 55.
Menetelminä käytän kehysanalyysiä, jonka avulla olen tunnistanut aineistostani neljä kehystä. Ne ovat ovat varotoimet, elinkeino, ympäristö ja muu. Kuvien tulkitsemisessa ja apuna kehysten luomisessa olen käyEänyt semio;ikan käsiEeitä ja merkkijärjestelmää.
Koska jokainen representaa;o luo tulevaisuuskuvaa jotenkin, on metsäpalokuvastot helppo liiEää itse metsän ja ilmastonmuutoksen kuviEelemiseen.
Suurimmassa osassa kuvista on havaiEavissa toiminta, jonka voi oleEaa jatkuvan.
Ilmastonmuutos ja metsäpalot nähdään riskinä, jonka estämiselle voidaan tehdä jotain.
Kuvista ilmennyt toiminta on ennakoivaa tai esiEää palon jälkeisiä korjaustöitä.
Merkitysten rakentamat kehykset luovat oikeastaan hyvin vahvan pohjan sille miten näemme metsäpalot median kauEa. Kuvien keskeisimmät merkit ovat ihmiset, tuli ja puut. Nämä tekijät kietoutuvat toisiinsa ;iviis;.
Avainsanat: representaa;o, katasrofikuva, kuva-analyysi, kuvajournalismi, riski, semio;ikka, kehysanayysi
S ISÄLLYSLUETTELO
1. Johdanto 1
1.1 Tutkimuksen mo;ivi ja aiheen rajaus 2
1.2 Ilmiön kuvaus 2
1.3 Riski 2
1.4 Representaa;o 3
2. TeoreeBnen viitekehys 5
2.1.1 Median rooli kriisi;lanteissa 5
2.1.2 Tulevaisuuden kuviEeleminen 6
2.1.3 Metsäpalot ilmastonmuutoksen kuvituksena 6
2.2 Tutkimuskysymykset 7
3. Aineisto ja menetelmät 8
3.1 Empiirinen aineisto 8
3.1.1 Kuvat 8
3.1.2 Kuvateks;t 9
3.2 Menetelmät 10
3.2.1 Kehysanalyysi 10
3.2.2 Merkkijärjestelmä ja semio;ikka 11
4. Analyysi ja tulokset: Metsäpalokuvaston kehykset 13
4.1 Kuvasarjat ja niiden luomat merkitykset 13
4.1.1 Muhoksen metsäpalo korostaa uhrien asemaa 13 4.1.2 Australian metsäpaloja pyritään ennakoimaan parhaan mukaan 14 4.1.3 Amazonin metsäpalo korostaa menetystä ja kärsimystä 15
4.2 Kehykset 16
4.2.1 Elinkeinokehys 18
4.2.2 Ympäristökehys 18
4.2.3 Varotoimet-kehys 20
4.2 Tulokset ja tutkimuskysymyksiin vastaaminen 21
5 Päätelmät 24
Lähteet 26
Liite 1: Aineisto 28
1. J OHDANTO
Katastrofialueiden kuvasto rakentaa käsityksiä kyseisistä tapahtumista hyvin eri tavoin.
Metsäpalo on globaalis; samanlainen katastrofi;lanne, muEa sitä kuvataan ympäri maailmaa hyvin eri tavoilla. Katastofia laajempi käsite on kriisi.
Kuvajournalis;n toimintatavat alueilla vaikuEavat merkiEäväs; lopputulokseen. Heillä on suuri vastuu luoda todenmukainen kuva tapahtuneesta, koska kuvat voivat olla ainoa keino päästä sisään ;lanteeseen. Pahimmassa tapauksessa kuvat voivat aiheuEaa haiEaa asianomaisille. (Seppänen, 2005.)
Australian metsäpalot 2019-2020 toivat kyseiset katastrofit otsikoihin ja kuviin. Niillä maalaRin tulevaisuuskuvaa ja yhdisteRin ilmastonmuutokseen. Kuvat ovat kuitenkin Suomesta katsoEuna kaukaa maailman toiselta puolelta. Media ja lukijat esimerkiksi Suomessa suhtautuvat kuviin eri tavalla kuin lähellä Suomessa tapahtuneiden metsäpalojen kuvitukseen.
Metsäpalokuvastojen roolin ilmastonmuutoksen havainnollistamisessa on suuri.
Ilmastonmuutoksella ei ole yhtä keskeistä kuvaamistapaa, koska se on melko abstrak;
tulevaisuuden uhka. Kuvastot ovat kuitenkin lähes aina joitain katastrofeja, kuten tulvia, metsäpaloja tai vastaavia. (GriEmann 2014.)
Ilmastonmuutoksen kuviEamiseen liiEyy olennaises; tulevaisuuden kuviEeleminen.
Riskin tunnistamisessa ajatellaan, mitä yleensä kamalaa tulevaisuudessa voi tapahtua.
Metsäpalokuvastot voivat kuitenkin luoda tulevaisuudenkuvaa pienemmästä aiheesta, kuten metsän elpymisestä. (Kumpu 2018, Beck 1992.)
1.1 Tutkimuksen moPivi ja aiheen rajaus
Metsäpalot ovat ;lanteita, joiden kuvastot liitetään usein ilmastonmuutokseen.
Metsäpalo nähdään jonkun loppumisena, muEa tutkimuksen aineistonkin perusteella jonkun alkuna. Ne rakentavat tulevaisuuskuvaa ja kysyvät mitä tapahtuu seuraavaksi.
(Väliverronen 2013, 10.) Pyrin selviEämään, miten aineistoni kuvat toimivat tämän oleEamuksen kanssa.
Haluan keskiEyä tutkimaan minkälaisia eroja alueellises; erilaisilla metsäpaloilla on erilaisissa medioissa. Koska metsäpalojen kuvastot ovat nousseet pinnalle Australian metsäpalojen myötä, tulee aiheEa tutkia enemmän. Metsäpaloihin liiEyvää kuvatutkimusta en ole tehty paljoa. Ilmastonmuutoskuvastoon liiEyvää tutkimusta sitä vastoin on paljon. Yleises; ilmastonmuutokseen liiEyviä kuvastoja tulisi tutkia mielestäni enemmän, koska siihen liiEyvien uu;saiheiden ja tätä kauEa myös kuvien määrät ovat kasvussa.
1.2 Ilmiön kuvaus
Seuraavaksi kuvaan metsäpaloja ilmiönä kahden keskeisen käsiEeen avulla.
Ensimmäiseksi käsiEelen riskin käsiteEä, koska se osiEain määriEelee miten metsäpaloihin suhtaudutaan. Toisena käsiEelen representaa;ota. Uu;skuva on poikkeukseEa representaa;o tapahtuneesta, eikä se koskaan vastaa täysin todellisuuEa (Seppänen & Väliverronen 2012, 92).
1.3 Riski
Ulrich Beckin (2009) mukaan riskit ovat mahdollisia tulevia katastrofeja.
Yhteiskunnallises; ne ovat usein näkymäEömiä ja niillä on alueellises; laaja vaikutus.
Ne voivat olla myös ;edollises; monimutkaisia. Edellä mainitut huomioon oEaen metsäpaloja ja tätä kauEa ilmastonmuutosta voidaan pitää ympäristöriskinä.
Modernissa riskiyhteiskunnassa keskeiseksi ja pysyväksi ongelmaksi on muodostunut riskien epätasainen hallinta ja jakautuminen. (Beck 1992, 19-20.)
Riskit toisaalta ovat reaalisia uhkia, joilla on lisäksi kogni;ivinen puoli. Tässä tapauksessa se viiEaa kogni;ivista ;etorakenneEa ja skeemaa, joka vaikuEaa merkiEäväs; elämään ja taloudellisteknologisiin valintoihin riskiyhteiskunnissa (Beck 2009, 19-20). Riskin skeemassa tärkeää on mahdollises; tulevaisuudessa olevien vaarojen määriEely ja ennakoin; nykyhetkessä. Riskit voivat konkre;soitua tai siEen eivät. Riskit myös perustuvat yhteiskunnallisiin määriEelytapoihin. Tällöin ne näkyvät nykyhetkessä mediassa kulEuurisina esityksinä ja sosiaalisina määritelminä. Eli kulEuuri myös osaltaan määriEelee, mikä on riski ja miten se kuvataan. Riskin käsite kytkeytyy työssäni mahdollisuuteen metsäpalosta. Käytän käsiteEä seliEämään metsäpaloa katastorofin tapahtumista ennen sitä ja sen jälkeen.
1.4 RepresentaaPo
Janne Seppänen ja Esa Väliverronen kertovat teoksessaan Mediayhteiskunta (2012, Vastapaino) representaa;o olevan jonkin asian esiEämistä erilaisten keinojen avulla.
Nämä keinot voivat olla esimerkiksi kuvallisia tai sanallisia. Representaa;ot kertovat niiden katsojalle jostakin, joka ei ole läsnä siinä hetkessä. Kuvat mediassa tuovat usein kosketusetäisyydelle jotakin, joka on kaukana kuvan katsojan omasta arjesta ja elinpiiristä (Seppänen 2005, 82). Harva Suomesta tulee näkemään esimerkiksi Australian metsäpaloja omin silmin, vaan käsityksemme niistä riippuu kuvista, joita näemme mediassa. Representaa;o on kuin ;rkistelyä todellisuuteen, eikä se voi näyEää koko todellisuuEa.
Seppäsen ja Väliverrosen (2012) mukaan representaa;o rakentuu kulEuurillisten ehtojen mukaan ja ne ovat osiEain myös yhteiskunnallisia seurauksia. Esimerkiksi representaa;on tulkintaan vaikuEamaan kuvan katsojan omat arvot ja tausta (Seppänen & Väliverronen, 92-96). Tutkimuksessani voi luontevas; soveltaa Stuart Hallin määritelmää konstruk;visesta representaa;osta. Konstruk;vis;sen näkemyksen mukaan mediaesitykset heijastavat todellisuuEa, muEa myös muokkaavat sitä (Seppänen 2005, 94-96). Metsäpalojen kuvat ovat uu;skuvia eli myös representaa;oita.
Journalis;sessa valossa kuva toimii ;edon välityksen ja teks;n tukena. Tutkimukseni
Täytyy ymmärtää miten media esiEää todellisuuden. Kenen näkökulmasta asiat kerrotaan ja mitä välineitä käytetään.
2. T EOREETTINEN VIITEKEHYS
Tässä kappaleessa avaan tutkimusaiheeni aiempaa tutkimusta ja teoriaa. KäsiEelen kriisikuvaamisen taustat ja käytännöt mediassa, koska metsäpalokuvat ovat kuvia kriiseistä ja ennenkaikkea katastrofeista. Tulevaisuuden kuviEeleminen auEaa ymmärtämään minkälaisia käsityksiä kuvat luovat metsäpalojen etenemisestä ja tätä kauEa metsän tulevaisuudesta. Tuhoutuuko metsä vai pystytäänkö se pelastamaan?
Metsäpalokuvat luovat myös kuvaa ilmastonmuutoksesta ja ympäristön tulevaisuudesta.
2.1.1 Median rooli kriisiPlanteissa
Metsäpalokuvat ovat kuvia kriiseistä, katastrofeista ja onneEomuuksista. Niihin liiEyy nykyaikana aina, jokin onneEomuus ja uhri. On tärkeää ymmärtää kriisikuvaamisen käytäntöjä ennen kuvastojen tarkastelua. Kriisi toimii tässä tutkimuksena kaEokäsiEeenä ja luonnonkatastrofit tarkempana. Kaikki luonnonkatastrofien kuvaaminen on sovelleEavissa tähän.
Median ja journalismin rooli korostuu katastrofi;lanteissa. Rooli on muuEunut neutraalista ;edonväliEäjästä ak;ivisemmaksi, aiheita valikoivaksi ja en;stä keskustelevammaksi. Katastrofeihin reagoidessa yleisen vies;nnän ja median rooli, sekä merkitys kasvaa merkiEäväs;. Tämän myötä toimiEajien ja eri vallankäyEäjien välillä voi olla erimielisyyksiä joidenkin tapahtumien syy- ja seuraussuhteista. (Koljonen 2013, 20.)
Katastrofi;lanteet voidaan määritellä useaan tapaan riippuen missä konteks;ssa niistä puhuu. Katastrofi;lanteet voidaan myös nähdä onneEomuuksina. Suomessa vakavassa onneEomuusdessa on useita kuolonuhreja tai haavoiEuneita. Terveydenhuollon näkökulmasta katastrofiksi voidaan määritellä ;lanne, jossa loukkaantuneiden määrä yliEää hoitokapasitee;n. Kansainvälises; tapahtuma määritellään katastrofiksi, jos mahdollisia kuolonuhreja on enemmän kuin sata. (Saari 2005, 14-15.)
On tärkeää ymmärtää median roolia kriisi;lanteissa, koska metsäpalossa on paljon samanlaisia piirteitä kuin missä tahansa onneEomuudessa. Yhtälailla metsäpaloissa tapahtumia tarkastellaan ulkopuolelta.
2.1.2 Tulevaisuuden kuvi4eleminen
Tulevaisuuden kuviEelemista ymmärtääkseen tulee ymmärtää journalismin aikasuhdeEa. Esa Väliverronen (2013) kertoo journalismin aikasuhteesta kolmen erilaiset näkökulman kauEa. Ensimmäinen näkökulma käsiEelee tapoja joilla journalismissa esitetään menneisyys, nykyhetki tai tulevaisuus. Toisessa näkökulmassa käsitellään journalismin rytmeistä, jotka määriEelee sen diskurssikäytännöt. Näitä käytäntöjä ovat esimerkiksi ajankohtaisuus ja nopeus työprosesseissa. Myös vies;ntävälineiden kehitys vaikuEaa olennaises; näihin rytmeihin. Kolmannessa näkökulmassa käsitellään itse journalismin aikasuhteen ja muun yhteiskunnan aikasuhteiden vaikutusta ja kytkeytymistä toisiinsa.
Väliverrosen näkökulmat auEavat ymmärtämään miten nykyhetken kertomukset ja näkemykset vaikuEavat tulevaisuuteen ja sen kuviEelemiseen. Se on erityisen tärkeää, koska kaikki kuvat luovat tulevaisuuskuvaa aina jollain tavalla.
Ilmastonmuutos nähdään riskinä ja käsiEelenkin aiheEa tässä tutkimuksessa riskin käsiEeen kauEa. Riski saa suuntaamaan katseen tulevaisuuteen ja ennakoimaan, eEei riskin pahin skenaario toteutuisi. Koska kuva on aina representaa;o menneestä (Seppänen & Väliverronen, 92), se voi teks;n kanssa luoda tulevaisuudenkuvaa laajemmasta aiheesta, kuten ilmastonmuutos, tai kuvien tapahtumista, kuten metsäpalo.
2.1.3 Metsäpalot ilmastonmuutoksen kuvituksena
Kansainvälises; ihmiset ja etenkin polii;kot näyEävät hallitsevan ilmastonmuutoksista kertovaa kuvastoa. Näiden lisäksi vallitsevia aiheita ovat ilmastonmuutoksen seuraukset, kuten eläinten kärsimys, tulvat ja sulavat jää;köt. Kuvissa näkyy myös näiden syyt, kuten teollisuus, liikenne ja energiantuotanto. Seurauksiin voidaan myös tässä ;lanteessa lukea metsäpalot. (GriEmann 2014.)
Jarkko Kangas on tutkinut paljon ilmastomuutosta Suomessa, muEa tämän lisäksi ilmastoon liiEyvää mediakuvastoa ei ole juurikaan tutkiEu. Toisaalta esimerkiksi Essi Lehdon pro gradu -tutkielma (2007) kertoo, eEä luonto, polii;kot ja teollisuus kuuluvat Helsingin Sanomien yleisimpien ilmastokuvien aiheisiin vuosina 2005–2006.
Kankaan tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos nähdään vuosina 1990-2019 Helsingin Sanomien kuvituksissa ihmiselle vaarallisena ja uhkaavana katastrofina ja
ympäristöongelmana. Uhat johtuvat saastuEavasta teknologiasta, muEa ovat myös korjaEavissa joillain vähemmän saastuEavilla teknologioilla. Myös ilmastonmuutoksen seurauksia konkre;soidaan kuvaamalla nykyistä kaunista luontoa, jolla on uhka tuhoutua. (Kangas 2016, 224.)
Ympäristöriskit, kuten luonnonvarojen ehtyminen, eläinlajien hallitsematon katoaminen ja sukupuuEo, tai ilmaston lämpeneminen, johtuvat modernisaa;oon ja globalisaa;oon liiEyvästä teollistumisesta ja tuotannon lisääntymisestä, teknologian kehityksestä. Päätökset teknologisten innovaa;oiden ja teollisuuden laajenemisesta sisältävät aina riskejä. (Beck 1992, 2009.)
2.2 Tutkimuskysymykset
1) Miten metsäpaloja käsiEelevät kuvastot luovat tulevaisuuskuvaa ilmastonmuutoksesta?
2) Millaisia kehyksiä metsäpalokuvituksessa esiintyy?
3. A INEISTO JA MENETELMÄT
Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jonka aineistona käytän kolmea metsäpaloja käsiEelevää reportaasia. Analysoin reportaasien kuvien ja teks;en luomia merkityksiä ja mahdollisia tulevaisuuden kuvia mahdollisimman tarkas;. Käytän analysoinnin apuna kehysanalyysiä. Janne Seppäsen (2005) mukaan visuaalisuuden tutkimisella ei ole varsinaisia metodeja, joten niitä voi tutkailla samoin kuin mitä tahansa yhteiskunnallista ilmiötä.
3.1 Empiirinen aineisto
3.1.1 Kuvat
Ensimmäinen on Janne Körkön Kalevassa julkaistu kuvareportaasi Muhoksen metsäpaloista 2020 heinäkuussa. Kokonaisuus käsiEelee palojen jälkeisiä elvytystoimia ja niiden parissa työskenteleviä työntekijöitä.
Toisena otan käsiEelyyn MaEhew AbboRn The New York Timesissa julkaistun Australian metsäpaloja käsiEelevän kuvareportaasin 2020 syyskuulta. Tämäkin kokonaisuus käsiEelee palojen jälkeistä aikaa.
Kolmantena käsiEelen Sebas;án Listen Timesissa julkaistua Amazonin metsäpaloja käsiEelevää kuvareportaasia 2019 syyskuulta. Kokonaisuus käsiEelee laajemmalta ajalta metsäpalon tapahtumia palon aikana ja niiden jälkeen.
Kaikki reportaasit on julkaistu vuoden sisällä toisistaan 2019-2020 välisenä aikana.
Kokonaisuudet ovat myös jokainen eri mantereelta, joten aineisto käsiEää alueellises;
laajan kokonaisuuden. Kaksi jutuista käsiEelee julkaisumaasta kaukaista metsäpaloa ja yksi julkaisumaassa eli Suomessa tapahtunuEa metsäpaloa.
Tekijänoikeudellisista syistä kuvia ei ole liiteEy tähän tutkimukseen, vaan täydellinen lista aineistosta löytyy työn lopusta (Liite 1). Selitän myös analysoidessani esimerkkikuvat sanallises; auki.
Kuvia kolmessa eri reportaasissa on yhteensä 55. Janne Körkön kuvia on 27. MaEhew AbboRn kuvia on kuusi. Sebas;án Listen kuvia on 12.
3.1.2 KuvateksPt
Tutkin kuvien lisäksi myös kuvatekstejä. Reportaasi on juEutyyppinä sellainen, eEä kuva ja teks; kietoutuvat yhteen kertoen tapahtumista. Kuvateks;t kertovat kuvista olennaista ;etoa. Esimerkiksi teks; kertoo missä ja milloin kuva on oteEu, sekä kuka kuvassa on ja mitä kuvassa esiintyy. Tällaiset lisä;edot otan huomioon kuvia analysoitaessa.
John Fisken mukaan (2005) ankkuroinnin käsite auEaa avaamaan kuvateks;en tehtävää. Sanat vahvistavat kuvan haluEua tulkintaa ja tarkoitusperiä, koska ne kiinniEävät haluEuja merkityksiä kuvaan. Tämä tarkoiEaa sitä, eEä reportaasikuvia ei voi ilman teks;n antamaa ;etoa todistetus; liiEää tulevaisuuteen, kuten ei ilmastonmuutokseenkaan, koska asiat ovat abstrakteja ja kuviteltavia. Niille ei ole määräEynä selkeää kuvastoa, eEä juuri tämä on tulevaisuus tai ilmastonmuutos.
Voisi ajatella, eEä kuvateks;t nimeomaan liiEävät kuvat tulevaisuuteen. Kuvateks;t myös liiEävät kuvat ilmastonmuutokseen. Ne voivat sanalleen ohjata ajaEelamaan esimerkiksi mitä ympäristölle tapahtuu, jos kuvassa esiintyvä toiminta jatkuu.
Esimerkiksi Janne Körkön kokonaisuudessa on kuva, jossa mies seisoo keskellä palanuEa metsää. Kuvateks; taas kertoo ;lanteesta lisä;etoa esimerkiksi Janne Körkön Muhoksesta kertovassa kokonaisuudessa näin: "Metsänomistaja Ilkka Pöyryn palaneella metsäpalstalla tuoksuu savu, terva ja tuhka. Hiljaisuuden keskellä tuhojen laajuus pysäyEää” (Lapin Kansa, 5.7.2020). Teks; kertoo kuka kuvassa oleva henkilö on ja missä hän tarkalleen on. Nämä ;edot eivät tule ilmi pelkkää kuvaa katsoessa.
3.2 Menetelmät
Käytän aineistoa tarkastellessani laadullista eli kvalita;ivista tutkimusta ja analysoin sitä kehysanalyysin avulla. Kehysanalyysia voi soveltaa journalismin tutkimuksessa laajas;
myös visuaalisuuden tutkimiseen, koska se on joustava analyysikeino median tutkimuksessa. Erkki Karvonen (2000) kertoo, eEä kehysanalyysin avulla voi hahmoEaa journalis;sta maailmaa ja tutkia sekä kuvan tuoEamista eEä sen vastaanoEamista.
Semio;ikka on toimiva metodi tutkia kuvia kehysanalyysin tukena. Koska metsäpalokuvat ovat ilmastonmuutoksen representaa;o, ne ovat täynnä erilaisia merkkijärjestelmiä. John Fisken (2005) kertoo, eEä näitä merkkejä tulkitaan kulEuurisidonnaises; ja subjek;ivises;. Tällöin ei ole olemassa oikeita tai vääriä tulkintoja.
Semio;ikka tukee kehysanalyysiä tuomalla esiin piilossa olevia merkkijärjestelmiä ja merkityksiä kuvista. Tämä auEaa kuvien jaoEelemista kehyksiin, koska silloin kuvien samankaltaisuuksia löytyy helpommin.
3.2.1 Kehysanalyysi
Jarkko Kankaan (2016) mukaan Erving Goffmanin (1986) määritelmää kehykselle käytetään median tutkimuksessa paljon. Kehykset ovat välineitä kokemuksen jäsentämiseen. Kehystäminen on tulkintaprosessi, jossa merkityksiä luodaan olemassa olevien merkkien ja vihjeiden avulla (Karvonen, 2000, 78-80). Kehyksen pohjana voidaan Erkki Karvosen (2000) mukaan käyEää ;lannemääriEelyn käsiteEä, joka tarkoiEaa, eEä jokaisessa sosiaalisessa ;lanteessa toimijan on hahmoteEava, mistä
;lanteessa on kysymys.
Janne Seppänen ja Esa Väliverronen (2013) määriEelevät kehystämisen tarkoiEavan kaikkia valintoja ja muokkauksia, joiden avulla mediaesityksiä luodaan. Uu;skuvassa nämä valinnat voivat olla esimerkiksi päätös ketä kuvataan ja missä, sekä vaikka miten kuvaa muokataan tai rajataan jälkikäteen. Kehystämisellä voidaan myös viitata asiayhteyden, eli konteks;n, rakentamiseen.
On myös olennaista ;etää, miksi näitä valintoja tehdään. Michael Brüggemann (2014) kertoo, eEä toimiEajat valitsevat kehystämällä työssään esiintyviä näkökulmia ja aiheita. Ne määriEelevät minkälaiset asiat nähdään ongelmana yhteiskunnallisessa keskustelussa (Brüggemann, 2014 61-65). Tätä voi soveltaa hyvin kuvaajan työhön.
Valokuvauksessa kehystäminen taas tarkoiEaa usein tapaa, jolla kuvan oEaja konkreeRses; rajaa valokuvan. Kuvaaja määriEelee mitä kuva sisältää ja mitä jää pois kuvan kehyksestä. Tällöin valokuvaajan omat ja hänen edustamansa median työtavat vaikuEavat siihen minkälainen kuvan kehyksestä tulee. Kuvaaja pyrkii käsiEelemään aiheita mahdollisimman selkeäs; ja ymmärreEäväksi kuvaajalle itselleen, sekä kuvan katsojalle. (Ali, James & Vultee 2013, 7)
Baldwin Van Gorp (2007) kertoo, eEä kehysanalyysin yksi tärkeimmistä työvaiheista on jakaa aineisto kehysryhmiin. Reportaasien valokuvat jaan kehysryhmiin niiden merkitysten avulla. Mitkä merkitykset ovat kuvissa hallitsevia ja mitä kuvateks;t tukevat. Entman (1993) on määritellyt neljä kehystämisen osiota, joita aion soveltaa omassa kehysanalyysissäni. Ne ovat ongelman määriEely, syy, moraaliset päätelmät ja ratkaisuehdotus. Näihin neljään osioon lisään myös seuraavassa kappaleessa avaamani semio;ikan keskeiset merkitykset. RyhmiEelemisessä otetaan huomioon myös reportaasien kuvateks;t.
3.2.2 Merkkijärjestelmä ja semioPikka
SemiooRsen analyysin pohjana tässä tutkimuksessa on Ferdinand de Saussuren käsitys merkistä. Käsitystä avaa John Fiske (2005) teoksessaan Merkkien kieli. Merkki on fyysinen olio, jonka voi havaita vain aisteilla, muEa se ei viiEaa itseensä vaan johonkin muuhun (Fiske 2005, 62). Se muodostuu aina merkitsijästä ja merkitystä. MerkiEy on aineeton käsite, joka antaa merkitsijälle ulkomuodon. Merkitsijä on merkin ilmentymä, jonka voimme ais;a. Se voi olla esimerkiksi kyyneleet, koiran haukkuminen tai kuulutus rauta;easemalla. MerkiEyä taas ei voi havaita suoraan aisteillamme, vaan ne tarvitsevat merkitsijän ollakseen havaiEavia. AineeEomat käsiEeet ovat suunnilleen samanlaisia saman kulEuurin ja kielen edustajille. (Fiske 2005, 62-64)
SeliEäisin tämän esimerkiksi niin, eEä kahvilassa sanoessasi kassamyyjälle "kahvi”, hän
;etää tehdä sinulle kahvin ja veloiEaa sen verran rahaa siitä. Tiedät myös itse saavasi haluamasi kahvin ja eEä siitä täytyy maksaa.
Merkit voidaan jakaa luokkiin. Tutkimukseni kannalta Fisken (2005) esiEämistä luokista indeksinen ja ikoninen ovat keskeisimpiä. Siksi aion hyödyntää näitä tutkimuksessani.
Indeksi on seuraus jostain ja ilmentymä taas on jokin toiminta tai tekijä (Fiske 2005,
ovat indeksisiä merkkejä. Ikoninen merkki, kuten valokuvakin, muistuEaa kohdeEaan ja on representaa;o siitä (Mäenpää 2012, 83-86). Esimerkiksi piirustus auringonkukasta on ikoni, jonka merkitsijäksi tunnistamme auringonkukan itse.
Valokuvan ilmeisiä merkityksiä kutsutaan denotaa1o. Se tarkoiEaa esimerkiksi sitä kun henkilö katsoo kuvaa hevosesta, hän tunnistaa sen esiEävän hevosta. Kuva kissasta kuitenkin heräEää katsojassa muitakin ajatuksia, kuin vain tämän ilmeisimmän merkityksen. Kuvassa oleva kissa voi olla esimerkiksi suloinen tai peloEava. Nämä kuva piirteet voivat heräEää tunteita, kuten ihastuminen tai pelko, jotka kumpuavat katsojan kulEuurisesta taustasta ja arvopohjasta. Tätä mielenliikkeiden ja tuntemusten kohtaamista kutsutaan konnotaa1oiksi (Seppänen 2008, 182). Tässä tutkimuksessa pyrin löytämään ja nimeämään näitä kuvien merkityksiä aineistostani, joEa kehysten tunnistaminen olisi helpompaa.
4. A NALYYSI JA TULOKSET : M ETSÄPALOKUVASTON KEHYKSET 4.1 Kuvasarjat ja niiden luomat merkitykset
Tässä osassa eriEelen merkkijärjestelmien ja semio;ikan tutkimuksen avulla metsäpalokuvia ymmärtääkseni kuvien merkityksiä syvemmin. Pyrin löytämään jokaisesta kokonaisuudesta kaksi merkkiä, jotka ovat ikoninen ja indeksinen. Näiden merkkien avulla pyrin ymmärtämään miten jokainen kuva luo tulevaisuudenkuvaa.
Tutkin myös kuvien sisältöjä ja kuvatekstejä suhteuteEuna toisiinsa. Teen tämän ennen kuin jaan kehysanalyysin avulla kuvat kehyksiin. Kehykset auEavat ymmärtämään minkälaisista aiheista ja näkökulmista metsäpalokuvat koostuvat ja miten ne voidaan liiEää laajempiin teemoihin kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen.
4.1.1 Muhoksen metsäpalo korostaa uhrien asemaa
Janne Körkön kuvareportaasi Muhoksen metsäpaloista henkilöityy metsän omistajaan ja sammutustöitä tekeviin henkilöihin. Kuvat on julkaistu Oulun seudun maakuntalehdessä Kalevassa, jonka levikkialueeseen Muhos kuuluu. Kuvissa ei esitetä metsäpaloa itsessään, vaan vain sen jälkeistä aikaa. Kuvissa näkyy selkeäs; palanut metsä, joka osiEain näkyy edellä mainiEujen taustalla. Tieto siitä, eEä palo on tapahtunut Suomessa tuo aiheen lähemmäksi Suomessa asuvia.
Kuvissa on ikoneita metsästä, metsänomistajasta ja pelastushenkilökunnasta.
Kuvateks;t auEavat liiEämään ikonit käsiteltävään aiheeseen kertomalla henkilöiden nimiä ja avaamalla heidän kuvissa esiintyvää toimintaansa.
Kuvissa kukaan ei hymyile, vaan kaikki näyEävät apealta. Tämä voi merkkijärjestelmän ja yhteiskunnan normien mukaan viitata suruun ja menetykseen. Voisi ajatella, eEä apeat ilmeet ovat metsän palamisesta johtuva indeksi, mikä näkyy sitä koskeEavissa ihmisissä. Ihmiset ovat kyseisen metsäpalon uhreja, koska he ovat meneEäneet palossa omaa metsää tai itselleen tärkeää luontoalueEa. (Fiske 2005, 69.)
Kuvissa näkyy paljon toimintaa, jonka lukija voi lähtökohtaises; kuvitella jatkuvan tulevaisuudessa kuvan oton jälkeenkin (Kumpu, 2018, 220). Kuvissa esimerkiksi ajetaan mönkijällä palopaikalle, raivataan palanuEa maastoa mooEorisahalla ja tarkastellaan tuhoja. Toiminnan jälkeen ei voi oleEaa, eEä metsä olisi en;sensä, muEa mitään
vaaraa ei pitäisi olla. Ajan kanssa voi odoEaa, eEä metsä alkaa taas kasvamaan.
Kyseiset toimet voisi ajatella varotoimiksi, joEa metsä alkaisi taas kasvamaan.
Kuten aiemmin kerroin, palo henkilöityy metsän omistajaan. Hänen tarinansa ja kasvonsa ovat keskeisessä osassa kuvasarjaa. Tällä tavalla pyritään luomaan lukijoille samaistumispintaa kuvien aiheeseen ja paikallistamaan kuvauspaikka lähelle.
4.1.2 Australian metsäpaloja pyritään ennakoimaan parhaan mukaan
MaEhew AbboRn kuvareportaasi on näistä kolmesta kuvakokonaisuudesta toiveikkain.
Abbo;n kuvasarja on harvinainen esimerkki yhden kuvaajan tuoEamasta laajasta kuvareportaasista. Kuvasarja on julkaistu The New York Timesissa, joka on New Yorkissa julkaistava ja yksi merkiEävin Yhdysvaltojen media. Medialla on toimituksia myös muualla maailmassa, kuten Australiassa. Medialla on Australiassa kuvareportaasille paikallisia lukijoita, muEa reportaasi on tuoteEu koko levikkialueen lueEavaksi.
Reportaasi Australian metsäpaloista tuo uuden näkökulman metsäpaloihin verraEuna kahteen muuhun käsiteltävään reportaasiin. Kuvissa ei esitetä metsäpaloa itsessään, vaan vain sen jälkeistä tai edeltävää aikaa. Kuvissa näkyy konkreeRses; metsäpalojan ennakoin; ja jopa maa-aineksen polEaminen, joEa esteEäisiin hallitsematon metsäpalo. Nämä keinot ovat varotoimia, joilla estetään metsäpaloista aiheutuva tuho.
Kuvissa pääosassa on monia ihmisiä, muEa myös metsä monella eri tavalla. Kuvissa esiintyy palanuEa metsää, muEa myös elinvoimaista metsää, joka ei ole palanut.
Kuvissa vahvimmat ikonit ovat asukkaat. Asukkaat toimivat tahoillaan estääkseen metsän hallitsemaEoman syEymisen, joten kuvissa esitetään toimintaa sen puolesta.
Asukkaat kitkevät rikkaruohoja, polEavat turhaa puuainesta ja hoitavat jo olemassa olevia tuhoja. Näen, eEä tässä kuvasarjassa indeksi on ;eto mikä saa ihmiset toimimaan ennaltaehkäiseväs;, joEa metsäpaloja ei syEyisi. Indeksi on syntynyt aiemmista metsäpaloista ja siitä ;edosta mitä palo on saanut aikaan. (Fiske 2005, 70.) Metsäpaloa ennaltaehkäisevät toimet luovat tulevaisuuskuvaa suoras; (Kumpu, 2018, 221). Kuvissa näkyvä toiminta on ennaltaehkäisevää, joEa metsäpalo ei syEyisi.
Metsäpalon ehkäisijöillä eli kuvien toimijoilla on ;eto, eEä alueella voi todennäköises;
joskus syEyä metsäpalo tai lähistöllä/alueella on joskus ollut metsäpalo.
Kuten aiemmassa kuvasarjassa Muhoksesta, tässäkin kuvateks;t kertovat kuvista lisä;etoja. Ne kertovat ketä kuvassa on ja mitä mahdollises; ennen kuvan oEoa
kyseisessä paikassa on tapahtunut. Nämä seliEävät tarkemmin millaisia toimia alueella on tehty metsäpalon estämiseksi. Esimerkiksi, laskeEaen kolmannessa MaEhew AbboRn oEamassa kuvassa (The New York Times 14.9.2020) Andrew Whitesta ja Julie Taylor Millsistä kuvateks; kertoo, eEä Andrew ja joukko aboriginaalien paloasiantun;joita polRvat hiljaEain osan kiinteistöstä, joEa maa olisi terveempi ja turvallisempi. Andrew White ja Julie Taylor Mills asuvat paloalueella ja ovat mukana tekemässä työtä palojen estämiseksi.
4.1.3 Amazonin metsäpalo korostaa menetystä ja kärsimystä
Amazonin metsäpalot ovat olleet ajallises; eniten otsikoissa näistä kolmesta. Sebas;án Listen kuvareportaasi on julkaistu Timessa, joka on merkiEävä Yhdysvaltalainen aikakausleh;. Kuten The New York Timesin kuvareportaasi, niin tämänkin lukijat voidaan oleEaa olevan kaukana metsäpalon tapahtumapaikalta.
Listen kokonaisuus käsiEelee muita tutkiEuja juEuja laajemmalta ajalta metsäpalon tapahtumia palon aikana ja niiden jälkeen. Kuvat tuovat itse tulta ja tulipaloa huomaEavas; enemmän ilmi kuin aineiston muut reportaasit.
Kuvissa esiintyviä selkeimpiä ikoneita ovat tuli ja puut. Ihmisiä kuvissa ei juurikaan näy lukuunoEamaEa satunnaisia sammutustoimia. Puu on selkeäs; monipuolisin ikoni, koska se näytetään elinvoimaisena, palavana ja monin tavoin palaneena tai hiiltyneenä.
(Fiske 2005, 69.) Kuvissa maaperä on kuivaa ja kasvillisuus sen mukaista. Monet elivoimaisetkin puut näyEävät pystyyn kuolleilta ja kuivilta.
Aiemmin avaamani indeksi merkki, jossa savu on tulen indeksi, pätee tässä kuvasarjassa hyvin (Fiske 2005, 70). Kuvissa näkyy myös itse tulta, muEa enemmän savua.
Kuten edellisissäkin kokonaisuuksissa, tässäkin on havaiEavissa toimintaa. Toiminta joka kuvissa jatkuu, on lähtökohtaises; palaminen. Kuvan katsojalle voi jäädä epäselväksi saadaanko paloa sammuteEua lainkaan vai tuleeko kuvassa oleva ympäristö tuhoutumaan kokonaan. Tulevaisuuden voi tällöin kuvitella monella tapaa.
Saadaanko toivoEu vai ei toivoEu lopputulos? (Kumpu 2018, 220.)
4.2 Kehykset
Tässä kappaleessa esiEelen reportaaseista löytämäni kehysryhmät. Lisäksi perustelen tekemiäni kehyksiä ja jaoEeluitani analysoimalla tässä osiossa jokaisesta kehyksestä muutaman esimerkkikuvan. Tunnis;n aineistosta kolme keskeistä kehystä, jotka ovat varotoimet, ympäristö ja elinkeino. Kehykset menevät myös osiEain limiEäin. Tämän takia haluan käsitellä kuvia ensisijaisen ja toissijaisen kehyksen kauEa. Muita kehyksiä voisi vielä olla esimerkiksi hyöty ja muu, muEa nämä eivät päätyneen lopulliseen jaoEeluun. Aineistosta ei löytynyt selkeäs; kumpaankaan selkeäs; sopivia kuvia, vaan ne pystyi luonnollisemmin jaoEelemaan varsinaisiin kehyksiin. JaoEelu on toteuteEu tulkiten kuvia ja niiden kuvatekstejä yhdessä. SemiooRnen analyysi on tähän mennessä avannut kuvien merkityksiä, mikä helpoEaa kuvien ja teks;en kehyksiin jaoEelua.
Taulukko 1. Kehykset ja niiden perustelut.
Oheinen kaavio selkeyEää kehyksiä jokaisesta kehysryhmästä esimerkkikuvien avulla.
Aineistossa voi käydä ilmi eroja eri puolilla maailmaa tapahtuneiden metsäpalojen kuvituksessa. Myös asennoituminen kuviin voi vaihdella erilaisten syiden takia. Lähellä tapahtuneet taas voivat vaikuEaa vielä vahvemmin katsojaan, vaikka palo ei olisikaan niin vakava.
Jokainen taulukon esimerkkikuva on peräisin eri reportaasista. Varotoimet-kehyksen esimerkkikuva on MaEhew AbboRn kokonaisuudesta. Kuvassa metsänomistaja Julie Taylor kitkee rikkaruohoja alueeltaan Meringosta Australiassa. Elinkeinokehyksen kuva on Janne Körkön kokonaisuudesta. Kuvassa metsäomistaja Ilkka Pöyry seisoo palaneella
Varotoimet Elinkeino Ympäristö
Ongelma metsän omistaja poistaa rikkaruohoja alueeltaan
metsän omistaja seisoo palaneella metsäpalstallaan
tuli lähestyy aitaa ja puita
Ongelman syyt ;edetään, eEä katastrofi on tapahtumassa tai tapahtunut
tulipalo on tuhonnut henkilön omaisuuEa
palon leviää
hallitsemaEomas; tai on tuhonnut
ympäristöä Ratkaisut uudelleenrakennus,
ennakoin;
kriisiapu,
uudelleenrakennus
palon
sammuEaminen ennen tuhoa
Merkit asukkaat,
pelastushenkilökunta, metsäpalovaara
apeus, maanomistaja tuli, puut
Moraaliset päätelmät
ennakoimalla ja tuhoja korjaamalla voidaan auEaa luontoa ympäristöä
esiteEy uhri voi meneEää
elinkeinonsa ja näin vaikuEaa laajemmin yhteiskuntaan ja talouteen
luonto ja ympäristö tuhoutuu, jos tulipaloa ei estetä
Sebas;an Listen Amazonin metsäpaloja käsiEelevästä kokonaisuudesta. Kuvassa metsäpalo on leviämässä Vila Nova Samuelin alueella Brasiliassa.
4.2.1 Elinkeinokehys
Elinkeinokehyksessä on kuvaEuna metsäpalon uhreja eli henkilöitä. Esimerkiksi kodin, elinkeinon, omaisuuden tai omaisten meneEäneitä ihmisiä. Uhrien kuviEamiseen kuuluu myös palon uhrit, jotka ovat meneEäneet henkensä. Kuitenkin ensimmäisen määriEelyn mukaisia kuvia löytyi reportaaseista enemmän.
Janne Körkön oEamassa esimerkkikuvassa metsänomistaja Ilkka Pöyry seisoo palaneella metsäpalstallaan Suomessa Muhoksella. Menetys ja suru kohdistetaan suoraan menetyksen kokeneeseen henkilöön. Palo on jo sammunut, muEa kuvassa näkyy kauEaaltaan hiiltynyt metsä. Pöyry on kuvassa etualalla sivuprofiilissa ja eroEuu selkeäs; taustasta sinisessä takissaan. Puut ja maaperä on hiiltynyt korkealle, muEa männyn rungot ovat ylhäältä hieman ruskeita.
Kuvan kuvateks; on: "Metsänomistaja Ilkka Pöyryn palaneella metsäpalstalla tuoksuu savu, terva ja tuhka. Hiljaisuuden keskellä tuhojen laajuus pysäyEää” (Lapin Kansa, 5.7.2020). Teks; henkilöi kuvissa olevan henkilön metsäpalstan omistajaksi, joten metsän tuhoutuminen koskee erityises; häntä. Ilmassa olevat tuoksut korostavat palon olevan tuore ja laaja. Teks;ssä myös sanallises; kerrotaan palon olevan laaja ja hiljaisuus korostaa sitä, eEei metsässä ole esimerkiksi eläimiä ääntelemässä.
Suora linkki ensimmäiseen esimerkkikuvaan: hEps://www.jannekorkko.com/
muhos#e-7 ViitaEu 28.10.2021
4.2.2 Ympäristökehys
Ympäristökehyksessä on kuvaEuna palonaikaista tai jälkeistä ympäristöä.
KonkreeRses; kuvissa näkyy palavia puita ja taloja. Toisaalta kuvissa näkyy myös palon jälkeistä aikaa eli esimerkiksi hiiltyneitä puita ja taloja. Tämä on yleisin metsäpaloihin liiEyvä kuvasto.
Itse määriEelen tässä tutkimuksessa ensisijaiseen ympäristökehykseen ne kuvat, joissa näkyy vain ympäristöä, eikä esimerkiksi ihmisiä ollenkaan. Toissijaiseen kehykseen määriEelen laajemmin myös ne kuvat missä näkyy ihmisiä. Kuvan toissijainen kehys olisi elinkeinokehys, koska kuvassa näkyy myös ihmisten rakentamaa aitaa. Aidan tuhoutuminen voi tuoEaa haiEaa ihmisille ja heidän elinkeinolleen.
Sebas;an Listen oEama esimerkkikuvassa metsäpalo on leviämässä Vila Nova Samuelin alueella Brasiliassa. Kuva on kauEaaltaan punertana ja synkkä. Se on oteEu suoraan vaarallisen metsäpalon keskeltä. Kuvassa näkyy etualalla myös ihmisen rakentamaa aitaa ja taustalla puiden silueEeja. Koska kuvassa tulipalo on vielä kesken, emme ;edä tuhoutuuko metsä vai ei.
Koska palo on kesken, yleensä kuvitellaan mitä palo tekee ja mitä kuvassa näkyville asioille tapahtuu. Kuva metsäpalosta sopii myös ilmastonmuutoksen tulevaisuuden kuviEeluun.
Kuvan kuvateks; on: "Fence posts are illuminated by nearby flames in the region of Vila Nova Samuel, near Brazil's Jacundá Na;onal Forest, on Aug. 27.” (Time 1.9.2019).
Kuvateks; kertoo, eEä palo on lähellä Brasiliaista kansallispuistoa. Tämä korostaa palojen vakavuuEa. Kuvateks; kertoo myös, eEä metsän lisäksi aita on vaarassa palaa.
Tämä luo tulevaisuuskuvaa siitä mitä aidalle ja ympäristölle tapahtuu. Kuva tai teks; ei kuitenkaan kerro tuhoutuuko tämä aita ja metsä. Kuvaa ei teks;ssä ole suoraan liiteEy ilmastonmuutokseen. Se on kuitenkin vakiintunut ilmastonmuutoskuvaston tyyppi.
Suora linkki toiseen esimerkkikuvaan:
hEps://api.;me.com/wp-content/uploads/2019/08/sebas;an-liste-amazon-fires- brazil-3.jpg?w=2400&quality=70 ViitaEu 28.10.2021
4.2.3 Varotoimet-kehys
Varotoimilla viiEaan kaikkiin toimiin mitä tehdään metsäpalon estämiseksi ja sen sammuEamiseksi. Myös sammutuksen jälkeiset toimet luetaan osaksi varotoimia tässä tapauksessa. Koska kuva on aina representaa;o menneestä, se voi teks;n kanssa luoda tulevaisuudenkuvaa laajemmasta aiheesta, kuten ilmastonmuutos, tai kuvien tapahtumista, kuten metsäpalo. Ennakoin; viiEaa toimiin, joilla tässä tapauksessa pyritään estämään metsän palaminen tai ilmastonmuutoksen eteneminen. Myöskin molempia edellä mainiEuja voidaan pyrkiä estämään. Ilmastonmuutoksen kuvitukset liitetään usein tulevaisuuden uhkakuviin ja riskiin päätyä katastrofiin.
Varotoimet-kehystä ei voi seliEää vain kuvan avulla, vaan ota tulkinnan tueksi huomioon myös kuvateks;t. Kuvateks;t avaavat kuvissa tapahtuvaa toimintaa esimerkiksi milloin toiminta tapahtuu metsäpaloon nähden. Onko se ennakoivaa vai tapahtuuko se metsäpalon jälkeen?
Ympäristö- ja varotoimet-kehys menevät osiEain limiEäin. Varotoimilla ennakoin;
rakentaa tulevaisuuskuvaa metsän tai esimerkiksi ilmaston näkökulmasta. Metsäpalot voivat toimia ilman varsinaista yhteyEä myös näiden käsitysten luojana. Näissä metsäpalokuvissa näkyy palanuEa metsää samoin kuin aiemmin kuvailemassani ympäristökehyksessä. Tällöin ympäristökehys on myös liitoksissa varotoimet- kehykseen.
Reportaasien kuvissa tulevaisuuskuvaa luodaan toiminnalla nykyajassa. Esimerkiksi uudelleenistutuksen ja -rakentamisen kuvaamisessa. Toiminta on siten jatkuvaa, jolloin sen voi nähdä jatkuvan kuvien oEamisen jälkeen. Tällöin se luo mielikuvia esimerkiksi siitä, miltä tuhoutunut alue tulee vielä näyEämään.
Varotoimet-kehyksen voi tällöin jakaa kahteen osaan. Voidaan kuvitella tulevaisuuEa rajatus; metsän näkökulmasta tai laajemmin ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Usein uudelleenrakennuskuvat eivät ole niin synkkiä kuin muut metsäpaloihin liiEyvät kuvastot. Koska ne kääntävät katseet tulevaan, ne luovat myös toivoa. Kuvastoihin liiEyy esimerkkitapauksissa myös ennakoin;. Ennakoin; katsoo toimintana suoraan tulevaisuuteen.
MaEhew AbboRn oEamassa esimerkkikuvassa metsänomistaja Julie Taylor kitkee rikkaruohoja alueeltaan Meringosta Australiassa. Näin hän ennakoi mahdollisten
metsäpalojen leviämistä. Kuva on oteEu laajas; uu;soitujen Australian metsäpalojen jälkeen ja ennakoin; on näiden aiempien metsäpalojen innoiEamaa. Kuvassa näkyy aurinko, joka voidaan nähdä symboloivan toivoa. Kuva on myös hyvin värikäs ja siinä näkyy paljon elinvoimaista kasvillisuuEa ja puita. Rikkaruohojen poistoon viiEaavia laiEeita näkyy myös paljon, mikä korostaa ennakoinnin laajuuEa.
Kuvan kuvateks; on: "Julie Taylor Mills removing weeds from her property in Meringo, Australia. She has taken steps to reduce the risk of fire on her land” (The New York Times 14.9.2020). Usein teks; ohjaa ajaEelun tulevaisuuteen. Kuvateks;n mukaan Julie Taylor kitkee rikkaruohoja mailtaan estääkseen tulipalon syEymisen. Kyseinen toiminta on ennakoi tulevaisuuteen ja kertoo tulipalon uhasta. Tämä uhka pyritään estämään. Ei kuitenkaan voida sanoa palaako metsä vai ei.
Suora linkki kolmanteen esimerkkikuvaan: hEps://www.ny;mes.com/2020/09/14/
world/australia/bush-fires-preven;ve-burns.html?searchResultPosi;on=2 ViitaEu 28.10.2021
4.2 Tulokset ja tutkimuskysymyksiin vastaaminen
Seuraavaksi esiEelen, miten olen jakanut kuvat kehyksiin, niin eEä kaikilla on ensisijainen ja toissijainen kehys. Kehykset ovat tutut varotoimet, elinkeino ja ympäristö. JaoEelun toteutan jokaisen kuvan kohdalla aiemmin käsitellyillä keinoilla eli merkkien tunnistamisella ja niiden yhdistämisellä määriEelemiini kehyksiin. Lisään myös edellisistä kehyksistä poiketen muu-kehyksen, joEa kaikki kuvat saavat toissijaisen kehyksen. Kuva voi kuulua muu-kehykseen esimerkiksi, jos kyseessä on esimerkiksi ilmakuva, jonka tarkoitus on kertoa alueesta ja paikallistaa sitä.
Varotoimet Elinkeino Ympäristö Muu
E n s i s i j a i n e n kehys
9 2 20 3
To i s s i j a i n e n kehys
20 0 12 0
Yhteensä 29 2 32 3
Taulukko 2. Kuvien jakautuminen kehyksiin.
JaoEelun jälkeen on selvää, eEä ensisijaiset ja toissijaiset kehykset yhteen laskeEuna vallitsevin kehys on ympäristö. Tämä on ymmärreEävää, koska metsäpalot liitetään lähes poikkeukseEa ympäristöön ja luontoon.
Toiseksi suurin kehys, pienellä erolla edelliseen, on varotoimet. Koska kehykseen kuului kaikki toiminta metsäpalon estämiseksi ja tuhojen korjaamiseksi, siihen on helppo liiEää kuvissa olevaa toimintaa. Oikeastaan kaikki muu toiminta, paitsi tulipalo, luetaan osaksi tätä kehystä tässä aineistossa.
Elinkeino jää kehyksistä pienimmäksi. Kehys henkilöityy suoraan Muhoksen kokonaisuuden metsänomistajaan. Kehys on kuitenkin merkiEävä, koska se poikkeaa muista paljon. Metsänomistaja on ainoa, joka on meneEänyt metsäpalossa omaisuuEaan ja antaa kasvot kyseiselle menetykselle.
Ilmastonmuutos ympäristöriskinä ei nouse keskeiseksi teemaksi kuvissa, vaikka se on läsnä piilomerkityksenä jatkuvas;. Sanana ilmastonmuutos ei ilmene myöskään yhdessäkään kuvateks;ssä, vaikka leipäteks;ssä se saaEaisi ilmetä. Leipätekstejä tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole käsitelty. Koska metsäpalot luetaan yleiseksi ilmastonmuutoksen kuvastoksi, luovat ne merkityksiä siitä (GriEmann 2014).
Ensimmäinen tutkimuskysymykseni kuuluu, miten metsäpaloja käsiEelevät kuvastot luovat tulevaisuuskuvaa ilmastonmuutoksesta? Tulevaisuuskuva linkiEyy kuvissa vahvas; itse esiteEyyn ympäristöön ja kuvitelmiin mitä sille tulee tapahtumaan.
Konstruk;vis;sen näkemyksen mukaan tulevaisuus on läsnä jokaisessa representaa;ossa ja sen tulkitseminen vaihtelee kuvan katsojan mukaan (Seppänen, 2005, 94-96). Katsoja luo toistuvien representaa;oiden ja oman maailmankatsomuksen pohjalta käsityksen tulevaisuudesta, joka voi olla joko toivoton tai toiveikas (Kumpu 2018, 220).
Toinen tutkimuskysymykseni liiEyi siihen, minkälaisia kehyksiä kuvissa esiintyy ja miten ne voi liiEää metsäpaloihin? Merkitykset, joita kuvista ilmeni ovat loppujen lopuksi hyvin samanlaisia. Merkitysten luomat kehykset uhrista, ympäristöstä ja varotoimista luovat oikeastaan hyvin vanhan pohjan sille miten näemme metsäpalot median kauEa.
Keskeisimmät merkitykset, jotka auEoivat tunnistamaan kehykset, olivat ihmiset ja toimijat. He toimivat metsäpalon ehdoilla joko ennaltaehkäiseväs; tai tuhojen jälkeen
niitä korjaavas;. Tulta merkityksenä ei tosin voi myöskään sivuuEaa, koska se saa ihmiset toimimaan kuvissa kuten toimivat.
5 P ÄÄTELMÄT
Palatakseni riskin käsiEeeseen, aineisto on todistanut, eEä metsäpalon ja sitä kauEa ilmastonmuutoksen riskeihin suhtaudutaan monella tapaa. On olemassa ennakoivia toimia ja myös korjaavia toimia, kun riski on toteutunut. Tiedostaessaan riskin metsäpalosta, ihmiset pyrkivät mahdollises; ennaltaehkäisemään sen toteutumisen.
Aineistostani selvisi paljon samoja piirteitä mitä Jarkko Kangas (2016) löysi tutkimuksessaan. Ilmastonmuutosta käsitellään dramaaRses; ja näyEäväs;. Etenkin Helsingin Sanomien pääkuvissa käsitel;in huomaEavan paljon ilmaston lämpenemisen seurauksia, eikä syitä tai mahdollisia ratkaisukeinoja. (Kangas 2016, 224.) Omassa aineistossani näitä ratkaisukeinoja ilmeni hyvinkin paljon. Metsän pelastamisella ja palojen ennakoimisella voidaan omalta osalta estää myös ilmaston lämpenemistä.
Aiemmin esiEämässäni elinkeinokehyksessä käy ilmi, eEä lähellä tapahtuvia asioita käydään mahdollises; lukijoille tuEujen ihmisten ja tarinoiden kauEa. Janne Körkön oEamat kuvat ovat hyvin hilliEyjä, eikä esimerkiksi itse paloa kuvaEu.
Koska metsäpalo voi tapahtua periaaEeessa alueellises; missä vain, on hyvä poh;a ketä tämä kyseinen ympäristöriski koskeEaa. Kaksi kolmesta kuvakokonaisuudesta on julkaistu Yhdysvaltalaisessa mediassa. Molemmat näistä metsäpaloista on tapahtunut Yhdysvaltojen ulkopuolella. Yhdysvalloissa on myös merkiEäviä metsäpaloa, kuten vuosiEaiset palot Kaliforniassa. Paikallises; siis samaistumispintaa voi hyvinkin olla muualla tapahtuviin metsäpaloihin.
Kaksi muuta reportaasia on toteuteEu kaukana kuvien julkaisupaikasta. Uskalletaan käyEää jopa raaempaa kuvamateriaalia kuin lähellä tapahtuvista asioista ja ihmisistä voisi. Oletetaanko tällöin, eEä katsojan on helpompi käsitellä tällaista materiaalia, koska kuva on oteEu itsestä hyvin kaukana?
Tutkimusmenetelminä semio;ikan käsiEeet ja kehysanalyysi osoiEautuivat toimiviksi.
Kuvat ovat täynnä merkityksiä ja merkkejä, jotka vaikuEavat tapaamme tulkita kuvaa ja analysoida sen aiheita. Kehysanalyysi auEoi kuvien suhteuEamista toisiinsa ja
ymmärtämään niiden tarkoitusperiä paremmin. Käytännönsyistä kehysanalyysi auEoi myös jäsentämään kuvia paremmin eri aiheiden mukaan.
Itselläni ei ollut juurikaan kokemusta tutkimisesta ennen kuin tartuin tätä tutkielmaa tekemään. Aluksi työhön tarEuminen takkusi paljon. Tyhjä paperi suorastaan peloR, enkä ;ennyt mistä aloiEaa. Kiinnostus uu;skuvaan ja etenkin sen eroihin ympäri maailmaa vei kuitenkin eteenpäin. Itselleni ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä a i h e i sta kä s i te l l ä , j o te n m e t s ä p a l o ku va sto t t u nt u i vat to i m i va l ta j a tarkoituksenmukaiselta aineistolta.
Jälkeenpäin ajateltuna aineiston olisi voinut valita systemaaRsemmin ja ehkä jopa rajata sitä alueellises;. Vaikka aineiston vahvuus on siinä, eEä kuvia on ympäri maailmaa, sitä on myös hyvin vaikea käsitellä kokonaisuutena näin ;iviissä tutkielmassa.
En käsitellyt juurikaan metsäpalojen ja ilmastonmuutoksen heräEämiä tunteita, kuten ilmastoahdistusta ja -toivoa (Sangervo 2020, 7, 10). Mahdollisessa jatkotutkimuksessa näihin olisi hyvä paneutua, koska se seliEäisi, miten ja miksi ihmiset toimivat aineiston esitetyllä tavalla.
AiheEa olisi hyvä tutkia alueellises; rajatummalla aineistolla, kuten esimerkiksi vain Suomen medioissa esiintyvillä kuvilla. Tällöin voisi paremmin soveltaa yhden maan lainsäädäntöä ja yhteiskunnallisia normeja kuvien tulkintaan.
L ÄHTEET
Ali, Sadaf; James, Debbie & Vultee, Fred. (2013) Strike a Pose: Comparing Associated Press and UNICEF Visual Representa;ons of the Children of Darfur. African Conflict &
Peacebuilding Review. 3, 1-26.
Beck, Ulrich (1992). Risk Society: Towards a New Modernity. Lontoo: Sage.
Beck, Ulrich (2009). World at Risk. Cambridge: Polity Press.
Fiske, John (2005) Merkkien kieli: Johdatus vies;nnän tutkimiseen. Tampere:
Vastapaino.
GriEmann, Elke (2014). Between beauty, risk and the sublime: The visualiza;on of climate change in media coverage during COP 15 in Copenhagen 2009. Teoksessa:
Schneider, Birgit & Nocke, Thomas (toim.). Image Poli;cs of Climate Change. Bielefeld:
Transcript Verlag. ViitaEu 18.10.2021.
Hall, Stuart (1997) Representa;on: Cultural Representa;ons and Signifying Prac;ces.
London: SAGE Publica;ons.
Kangas, Jarkko. (2016) Näkymätön ilmasto, näkyviä kuvia: Ilmastoriskin visualisoin; ja kuvallinen kehystäminen Helsingin Sanomissa. Media & Vies;ntä 39 (4). NoudeEu osoiEeesta: hEps://doi.org/10.23983/mv.61407
Karvonen, Erkki. (2000) Tulkintakehys (frame) ja kehystäminen. Media & Vies1ntä, 23(2), 78-84. NoudeEu osoiEeesta: hEps://journal.fi/mediavies;nta/ar;cle/view/
61529
Koljonen, Kari. (2013). Kriisi journalismissa, kansakunnan katastrofit ja muuEuva professio. Akateeminen väitöskirja. Acta Universits Tamperensis 1842. Tampere:
Ta m p e r e U n i v e r s i t y P r e s s . N o u d e E u o s o i E e e s t a : h E p : / / u r n . fi / URN:ISBN:978-951-44-9187-0
Kumpu, Ville. (2018) Tulevaisuuden kuviEeleminen journalismissa: Journalismin tulevaisuustyö, tulevaisuus;eto ja tulevaisuusvastuu. Media & Vies;ntä 41 (4).
NoudeEu osoiEeesta: hEps://doi.org/10.23983/mv.77457
Mäenpää, Jenni (2012) Uu;svalokuvan paradoksi – Valokuvan objek;ivisuuden käsite historiassa ja nykypäivän kuvajournalismissa, Media & vies;ntä (35). NoudeEu osoiEeesta: hEps://doi.org/10.23983/mv.62883
Lehto, Essi (2008) Ilmastonmuutoksen konkre;soituminen Helsingin Sanomien valokuvissa Tampere. NoudeEu osoiEeesta: hEp://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-1-17655 Saari, Salli. (2005). A Bolt from the Blue: Coping with Disasters and Acute Traumas.
Jessica Kingsley Publishers. London and Philadelphia.
Sangervo, Julia. (2020) Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: tunteiden yhteys ilmastotoimiin. NoudeEu osoiEeesta: hEp://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202009096932 Seppänen, Janne (2005) Visuaalinen kulEuuri: Teoriaa ja metodeja mediakuvan tulkitsijalle. Tampere: Vastapaino.
Seppänen, Janne (2008) Katseen voima: koh; visuaalista lukutaitoa. Tampere:
Vastapaino.
Seppänen, Janne ja Esa Väliverronen (2012) Mediayhteiskunta. Tampere: Vastapaino.
Väliverronen, Esa (2013). Ajan hallinta ja ;ivistyminen journalismissa. Media & vies;ntä 36:3-4, 4–22. NoudeEu osoiEeesta: hEps://doi.org/10.23983/mv.62259
L IITE 1: A INEISTO
Cave, Damie & AbboE, MaEhew. Australia#s Witnesses to Fire#s Fury Are Desperate to Avoid a Sequel. The New York Times (14.9.2020). ViitaEu 28.10.2021.
hEps://www.ny;mes.com/2020/09/14/world/australia/bush-fires-preven;ve- burns.html?searchResultPosi;on=2
Ervas;, AnR & Harju, Inkeri & Körkkö, Janne. Töissä tuhon keskellä: JälkisammuEajien uurastus on Muhoksen palaneen metsän ainoa elämän merkki – katso pysäyEävä kuvakooste ja video. Kaleva (5.7.2020). ViitaEu 28.10.2021. hEps://www.kaleva.fi/
toissa-tuhon-keskella-jalkisammuEajien-uurastus-o/2668630
Sandy, MaE & Liste, Sebas;án. Bearing Witness as Brazil's Amazon Burns. Time (1.9.2019). ViitaEu 28.10.2021. hEps://;me.com/longform/amazon-rainforest-fires- photos/
Körkkö, Janne. 2020. Töissä tuhon keskellä: JälkisammuEajien uurastus on Muhoksen palaneen metsän ainoa elämän merkki – katso pysäyEävä kuvakooste ja video:
Metsänomistaja Ilkka Pöyryn palaneella metsäpalstalla tuoksuu savu, terva ja tuhka.
Hiljaisuuden keskellä tuhojen laajuus pysäyEää. (Kuva 1). ViitaEu 28.10.2021. NoudeEu osoiEeesta: hEps://www.jannekorkko.com/muhos#e-7
Liste, Sebas;an. 2019. Bearing Witness as Brazil's Amazon Burns: Fence posts are illuminated by nearby flames in the region of Vila Nova Samuel, near Brazil's Jacundá Na;onal Forest, on Aug. 27. (Kuva 2). ViitaEu 28.10.2021. NoudeEu osoiEeesta:
hEps://api.;me.com/wp-content/uploads/2019/08/sebas;an-liste-amazon-fires- brazil-3.jpg?w=2400&quality=70
AbboE, MaEhew. 2020. Australia#s Witnesses to Fire#s Fury Are Desperate to Avoid a Sequel: Julie Taylor Mills removing weeds from her property in Meringo, Australia. She has taken steps to reduce the risk of fire on her land. (Kuva 3). ViitaEu 28.10.2021.
NoudeEu osoiEeesta: hEps://www.ny;mes.com/2020/09/14/world/australia/bush- fires-preven;ve-burns.html?searchResultPosi;on=2
