Tulvariskien alustava arviointi Näätämöjoen ja Uutuanjoen
vesistöalueilla
Sisällysluettelo
Sisällysluettelo ...2
1 Taustaa ...3
2 Vesistöalueiden kuvaus ...4
2.1 Hydrologia ...6
2.2 Asutus ja maankäyttö ... 10
2.3 Kaavoitus ... 12
2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö ... 13
2.5 Tulvasuojelu ja vesistön käyttö ... 14
3 Historiallinen tulvatieto ... 16
3.1 Toteutuneet tulvat ... 16
3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksista nykytilanteessa ... 16
4 Tulvat ja tulvariskit tulevaisuudessa ... 17
4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus ... 17
4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin ... 18
5 Tulvariskialueiden tunnistaminen ... 19
5.1 Kokemusperäinen tieto ja aiemmat selvitykset ... 19
5.2 Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle ... 19
5.3 Tulvariski yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille ... 19
5.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle ... 20
5.5 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka ... 20
6 Tarkastelussa esille nousseet tulvariskialueet ... 21
7 Lähteet ... 22
8 Liitteet ... 23
Liite 1. Tiivistelmä, inarinsaame Liite 2. Tiivistelmä, kolttasaame Liite 3. Tiivistelmä, pohjoissaame
1 Taustaa
Laki tulvariskien hallinnasta (620/2010) ja siihen liittyvä asetus (659/2010) tulivat voimaan kesällä 2010. Lain tarkoituksena on vähentää tulvariskejä, ehkäistä ja lieventää tulvista aiheutuvia vahingolli- sia seurauksia sekä edistää varautumista tulviin. Lain tarkoituksena on myös sovittaa yhteen tulvaris- kien hallinta ja vesistöalueen muu hoito ottaen huomioon vesivarojen kestävän käytön sekä suojelun tarpeet. Vesitaloudellisten keinojen ohella kiinnitetään huomiota erityisesti alueiden käytön suunnitte- luun ja rakentamisen ohjaukseen sekä pelastustoimintaan. Tulvariskien hallinnan tavoitteena on vä- hentää vahingollisia seurauksia ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle. Lain ja asetuksen avulla toi- meenpannaan Euroopan unionin tulvadirektiivi (Eurooppa 2007).
Tulvariskien hallintaan kuuluvat tulvariskien alustava arviointi, mahdollisten merkittävien tulvariskialu- eiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikarttojen laatiminen sekä toimenpiteiden selvittäminen.
Tulvariskien alustavan arvioinnin avulla (määräaika 22.12.2011) etsitään alueet, joilla tulvista voi ai- heutua merkittävää vahinkoa. Näille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille laaditaan tulvavaara- ja tulvariskikartat (määräaika 22.12.2013) sekä tulvariskien hallintasuunnitelmat (määräaika 22.12.2015).
Tulvavaarakartalla esitetään tulvan laajuus ja vesisyvyys karttapohjalla tietyllä todennäköisyydellä.
Tulvariskikartalla kuvataan puolestaan tietyn suuruisen tulvan aiheuttamat mahdolliset vahingot, mm.
seurauksista kärsivien asukkaiden määrä ja ympäristölle haitalliset kohteet. Tulvariskien hallintasuun- nitelmissa esitetään toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi. Vesistötulvien osalta hallintasuunnitel- mat laaditaan vesistöalueille, joilla on yksi tai useampi mahdollinen merkittävä tulvariskialue.
Tulvariskien alustava arviointi luo tärkeän pohjan tulvariskien hallinnalle. Vesistöalueiden ja merenran- nikon tulvariskien alustavasta arvioinnista huolehtii valtion aluehallintoviranomaisena elinkeino-, liiken- ne-, ja ympäristökeskus (ELY). Kunnat vastaavat hulevesitulvariskien arvioinnista alueellaan. Lain mukaan tulvariskien alustava arviointi tehdään toteutuneista tulvista sekä ilmaston ja vesiolojen kehit- tymisestä saatavissa olevien tietojen perusteella ottaen huomioon myös ilmaston muuttuminen pitkällä aikavälillä. Arvioinnissa kerätään tiedot toteutuneista ja mahdollisista tulevaisuuden tulvista ja niiden haitallisista vaikutuksista. Laajoja uusia selvityksiä ei tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä tehdä, vaan se perustuu olemassa olevaan tietoon. Vesistöalueiden tulvariskien alustava arviointi tehdään vesistöalueittain ja meritulvariskien alustava arviointi ELY-keskuksittain. Maa- ja metsätalo- usministeriö nimeää vesistöalueen ja merenrannikon merkittävät tulvariskialueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ehdotuksesta.
Alue, jolla tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella todetaan mahdollinen merkittävä tulvariski tai jolla sellaisen riskin voidaan olettaa ilmenevän, nimetään merkittäväksi tulvariskialueeksi (laki tulvaris- kien hallinnasta, 8§). Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset olosuhteet, tulvan todennäköisyys sekä seuraavat tulvasta mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset:
2 Vesistöalueiden kuvaus
Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen vesienhoitoalueeseen kuuluvat Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistö- alueet sijaitsevat karussa tunturierämaassa, jossa asutusta ja muuta yhdyskuntarakennetta on hyvin vähän. Näätämöjoen vesistöalueesta noin 80 prosenttia sijaitsee Suomen puolella Inarin ja Utsjoen kunnissa. Näätämöjoki alkaa vesistön keskusjärvestä Iijärvestä ja virtaa Norjan puolella Näätämöjoki- laakson kautta Jäämereen. Uutuanjoki laskee Näätämöjokilaaksoon Näätämöjoen eteläpuolella.
Norjan puolella Näätämöjoki on Kolttakönkään alapuolella leveä ja hitaasti virtaava. Meren vedenpin- nan korkeusvaihtelut vaikuttavat joen vedenpinnan korkeuteen Kolttakönkäälle asti. (Lier 2002)
Kuva 1. Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueet.
Näätämöjoen vesistöalueen järvisyys on reilu 10 % ja Uutuajoen vesistöalueen vajaa 10 %. Vesistö- alueilla on Suomen puolella yhteensä 84 järveä (74 järveä Näätämöjoen vesistöalueella ja 10 järveä Uutuanjoen vesistöalueella), joiden pinta-ala on yli 50 ha. Norjan puolella yli 50 hehtaarin kokoisia järviä on 18 kappaletta, joista yksi on Uutuanjoen vesistöalueella (NVE Atlas 2010). Suurimmat järvet ovat Iijärvi, Sevettijärvi, Garsjøen, Vainosjärvi ja Jullamojärvi (Taulukko 1), joista kaikki sijaitsevat Nää- tämöjoen vesistöalueella. Uutuanjoen vesistöalueen suurin järvi on Äälisjärvi.
Näätämöjoki saa suurimman osan vedestään alueen pohjoispuolelta laskevista sivujoista. Näätämöjo- en eteläpuolella vesistöalue on järvisempää. Vesistöalueilla virtaa pääjokien lisäksi 5 sivujokea ja neljä sivujoen sivujokea (Taulukko 2), joiden valuma-alueen pinta-ala on suurempi kuin 100 km2. Suomen puolella yläpuoliselta valuma-alueeltaan suurin Näätämöjoen sivujoki on Kuosnajoki. Norjan puolelta suurin sivujoki on loppuosaltaan Suomen puolella virtaava Kallojoki.
Taulukko 1. Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueiden suurimmat järvet.
Nimi Pinta-ala [ha] Vesistöalue Kunta
Iijärvi 3695 69 Inari
Sevettijärvi 1780 69 Inari
Garsjøen (Garddajavri) 972 NO 244.AF Sør-varanger
Vainosjärvi 818 69 Inari
Jullamojärvi 728 69 Inari
Stuorrat Golmmesjavri (Gålmesjavri) 624 69 (NO 244.DF) Inari, Sør-varanger
Sammuttijärvi 535 69 Inari
Johttijavri 512 69 Utsjoki
Vuostamusjavri 484 NO 244.ABB Sør-varanger
Mihkalijärvi 412 69 Inari
Räkkijärvi 402 69 Inari
Äälisjärvi 397 70 Inari
Gallotjavri 334 NO 244.AD1 Sør-varanger
Taulukko 2. Näätämö ja Uutuanjoen vesistöalueiden suurimmat joet.
Nimi Vesistöalue Pituus1
[km]
Valuma-alueen pin- ta-ala2
[km2]
Pudotuskorke- us3 [m]
Näätämöjoki 69 79 2962 193
↑ Vaijoki 69 27,1 488 50
↑ Nikulasjoki 69 9,2 130 45
↑ Sammuttijoki 69 14,2 141 50
↑ Silisjoki (Silisjohka) 69 (244.DZ) 18,9 457 141
↑ Kuosnajoki (Toarespel-
johka) 69 5,7 639 50
↑ Nilijoki 69 0.9 223 1
↑ Harrijoki (Harrejohka) 69 (244.BZ) 16,6 216 195
↑ Kallojoki (Gallotjohka) 69 (244.AZ) 45 399 190
↑ Vuostamusjohka 244.ABZ 31.3 108 181
Uutuanjoki (Munkelva) 70 (244.4Z) 24 403 100
1 Vesienhoitoalueen toimenpideohjelman tiedot, mikäli puuttuvat mitattu likimääräisesti peruskartta 1:10 000 pohjalta 2 Vesistöaluekirja Ekholm 1993, yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala alarajalla
3 Laskettu peruskartan korkeuskäyrien ja järvien keskivedenkorkeuksien avulla, Norjan puoleisen osan laskennassa käytetty NVE Atlaksen tietoja.
Kuva 2. Näätämöjoen ja Uutuanjoen suurimmat joet ja järvet.
2.1 Hydrologia
Näätämö- (69) ja Uutuanjoen (70) vesistöalueista Näätämöjoen alue jakautuu kahdeksaan ja Uutuan- joen alue yhteen 2. jakovaiheen valuma-alueeseen. Kummallakin vesistöalueella osa alueesta kuuluu Norjan puolelle.
Norjan vesistöaluejakojärjestelmän mukaan Näätämö- ja Uutuajoen vesistöalueet kuuluvat samaan päävesistöalueeseen nro 244. Päävesistöalue jakautuu seitsemään mereen laskevaan vesistöaluee- seen, joista 244.Z Näätämöjoki (Neidenvassdraget) ja 244.4Z Uutuanjoki (Munkelva), Uutuanjoen vesistöalue jakautuu kuuteen pienempään valuma-alueeseen (244.4A-244.4F). Näätämöjoen vesistö- alue jakautuu kahdeksaan osavaluma-alueeseen (244.A-244.H), jotka edelleen Norjan puolella ja- kaantuvat pienempiin osavaluma-alueisiin.
Taulukko 3. Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueiden valuma-alueiden pinta-alat ja järvisyydet. (Ek- holm 1993)
Numero Nimi Alaraja F
[km2]
L [%]
FAla
[km2]
LAla
[%]
69 Näätämöjoen vesistöalue Neidenfjorden 2962,48 11,36 2962,48 11,36 69.01 Näätämöjoen alaosan a Neidenfjorden 831,23 8,30 1962,48 11,36 69.02 Näätämöjoen keskiosan a Harrijoki (pl) 291,94 6,18 2131,25 12,55 69.03 Iijärven a Iijärvi (l) (Q-949) 256,24 21,13 744,07 14,65
69.04 Vaijoen a Iijärvi 217,16 8,55 487,83 11,25
69.05 Nikulasjoen va Vaijoki 129,75 11,62 129,75 11,26
69.06 Sevettijärven va Näätämöjoki 638,52 16,95 638,52 16,95
69.07 Sammuttijoen va Vaijoki 140,92 15,08 140,92 15,08
69.08 Silisjoen va Opukasjärvi 456,72 7,06 456,72 7,06
70 Uutuanjoen vesistöalue Neidenfjorden 402,94 9,14 402,94 9,14 Ala = yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala ja järvisyys purkupisteessä.
Hydrologisia havaintoasemia sijaitsee vain Näätämöjoen vesistöalueella (Kuva 5). Vesistöalueella sijaitsee yksi jatkuva vedenkorkeuden ja virtaaman mittausasema Suomen puolella. Norjan puolella Näätämöjoessa on yksi mittausasema (244.2 Neiden, valuma-alue 2963 km2, havainnot alkavat vuo- desta 1911).
Taulukoiden 4 ja 5 keski- ja ääriarvot on laskettu käyttöönoton alusta vuoden 2009 loppuun. Iijärvi- luusuan keskivirtaama on 8 m3/s vaihteluvälin ollessa 1,1 – 171 m3/s (Kuva 3). Iijärvi – luusuan huip- puvirtaama on havaittu vuonna 2005. Vedenkorkeuden vaihtelu Iijärven luusuassa on suhteellisen pientä tulva aikaa lukuun ottamatta (Kuva 4).
Taulukko 4. Vedenkorkeusasemat Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueilla.
Tunnus Vedenkorke- usasema
Korkeus-
taso Käytössä MW HW NW MHW MNW
6900100 Iijärvi* LN 1.1.1949 alkaen 192,9 194,3 192,6 193,5 192,7
244.2.0 Neiden m mpy 1911 alkaen 1,88**
MW = keskivedenkorkeus, HW = ylävedenkorkeus, NW = alivedenkorkeus, MHW = keskiylävedenkorkeus, MNW = keskialive- denkorkeus
*havaintoarvot osin puutteellisia, **vuodet 1912–2002
Taulukko 5. Virtaama-asemat Näätämö- ja Uutuajoen vesistöalueilla.
Tunnus Virtaama-asema Käytössä MQ HQ NQ MHQ MNQ
6900100 Iijärvi - luusua 1.1.1951 alkaen 8,0 171 1,10 55 1,9
244.2.0 Neiden 1911 alkaen 558 269**
MQ = keskivirtaama, HQ = ylivirtaama, NQ = alivirtaama, MHQ = keskiylivirtaama, MNQ = keskialivirtaama
*havaintoarvot osin puutteellisia, **vuodet 1912–2002
Kuva 3. Virtaaman vuotuinen vaihtelu keskimäärin Iijärven luusuassa (havaintoajanjakso 1951-2009).
Kuva 4. Vedenkorkeuden vuotuinen vaihtelu keskimäärin Iijärven luusuassa (havaintojakso 1951- 2009).
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180
Virtaama m3/s
Päivä
Keskiarvo Minimi Maksimi
191,5 192 192,5 193 193,5 194 194,5
1.tammi 16.tammi 31.tammi 15.helmi 2.maalis 17.maalis 1.huhti 16.huhti 1.touko 16.touko 31.touko 15.kesä 30.kesä 15.heinä 30.heinä 14.elo 29.elo 13.syys 28.syys 13.loka 28.loka 12.marras 27.marras 12.joulu 27.joulu
Vedenkorkeus LN + m
Päivä
Keskiarvo Minimi Maksimi
Kuva 5. Näätämöjoen- ja Uutuanjoen vesistöalueiden valuma-aluejako sekä hydrologinen havainto- verkko.
Näätämöjoen vesistöalue sijaitsee Kaldoaivin erämaa-alueella. Erämaa on melko alavaa, josta kohoaa yli 400 metriin Kaldoaivin ylänkö. Uutuanjoen vesistöalue sijaitsee Vätsärin erämaassa, joka on Kal- doaivin erämaan tavoin alavaa. Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla keskikorkeus on korkeus- aineiston mukaan Suomen puolella noin 200 m mpy. Vesistöalueen korkeussuhteet on esitetty kuvas- sa 6.
Näätämöjoen ja Uutuajoen vesistöalueilla ei ole lainkaan I ja II-luokan pohjavesialueita. III-luokan poh- javesialueita vesistöalueilla on yhteensä 69 kappaletta.
Kuva 6. Korkeussuhteet Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla.
2.2 Asutus ja maankäyttö
Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueet sijoittuvat Suomessa pääosin Inarin kunnan alueelle (Kuva 7).
Osa Näätämöjoen vesistöalueesta sijoittuu Utsjoen kunnan alueelle. Vesistöalueilla asui vakituisesti vuonna 2008 rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan noin 200 henkilöä, joista kaikki Näätämöjoen vesistöalueella. Uutuanjoen vesistöalueella ei asunut vuonna 2008 yhtään henkilöä. Vesistöalueet kuuluvat kokonaisuudessaan Saamelaisten kotiseutualueeseen.
Norjan puolella vesistöalueet sijoittuvat Sør-Varanger nimisen kunnan alueelle. Kunnan keskustaaja- ma on Kirkkoniemi (Kirkenes), joka ei sijoitu tarkasteltaville vesistöalueille. Kunnan asutuskeskuksista vesistöalueille sijoittuu noin 250 asukkaan Neidenin kylä.
Näätämöjoen vesistöalueen asutuskeskittymät ovat Sevettijärven ja Näätämön kylät. Näätämö sijait- see Norjan rajan tuntumassa. Sevettijärven kylä sijaitsee 110 kilometrin päässä Inarista, ja siellä on mm. peruskoulun ala-aste ja yläaste sekä terveystalo (Pohjois-Lapin maakuntakaava aluekuvaukset).
Uutuanjoen vesistöalueella ei ole vakituista asutusta. Norjan puolella asutusta on hajallaan pitkin joki- vartta (Länsman et al. 2005).
Kuva 7. Yhdyskuntarakenne, kunnat ja yleiset tiet Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla.
Kummallakin vesistöalueella yli puolet alueesta on metsää, avointa kangasta ja kalliomaata (Taulukko 6). Kosteikkoja ja soita on suhteellisesti enemmän Näätämöjoen vesistöalueella. Rakennettuja alueita on hyvin vähän ja ne keskittyvät Näätämöjoen vesistöalueelle (Kuva 8). Rakennetuista alueista vajaa puolet on asuinalueita. Maatalousalueita ei ole juuri lainkaan.
Taulukko 6. Maankäyttö Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueilla Suomen puolella (Corine 2000)
Maankäyttöluokka Pinta-alaNäätämö
[ha] % Pinta-alaUutua
[ha] %
Rakennetut alueet 303 0.1 1 0
Maatalousalueet 5 0
Metsät sekä avoimet kankaat ja kalliomaat 176 634 75.0 19 677 84.77
Kosteikot ja avoimet suot 27 936 11.9 17 0.07
Vesialueet 30 547 12.98 3 517 15.15
Kaikki yhteensä 235 424 100 23 211 100
Kuva 8. Maankäyttö CLC2000-aineiston mukaan Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla.
2.3 Kaavoitus
Maakuntakaavoitus
Vesistöalueilla on voimassa Pohjois-Lapin maakuntakaava (Vahvistettu 2007) Inarin ja Utsjoen kuntien alueilla. Näätämöjoen vesistöalueelle on Pohjois-Lapin maakuntakaavassa osoitettu sekä matkailun että maaseudun kehittämisvyöhykkeet Sevettijärvi-Näätämö alueelle. Vyöhykkeellä matkailun kehittä- minen painottuu kyliin ja Näätämöjokivarteen, toimintaa ei osoiteta maantien ja Näätämöjoen väliselle alueelle. Maakuntakaavoituksessa vesistöalueille on osoitettu pääasiassa luonnonsuojelu ja erämaa- alueita sekä luontaistalousvaltainen alue Inari-Näätämö tien molemmin puolin (Kuva 9). Alueen kes- kuskylä ja keskustatoimintojen alue on Näätämö. Sevettijärven kylä toimii saamelaiskulttuurin ja –
Asema- ja yleiskaavoitus
Rantakaavoja on kolme kappaletta, joista kaikki sijoittuvat Näätämöjoen vesistöalueelle Sevettijärven läheisyyteen.
Kuva 9. Kaavoitus Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla.
2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö
Vesistöalueilla on yhteensä kaksi Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa aluetta, joista kumpikin kuuluu vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) suojelualuerekisteriin (Taulukko 7). Suojelualuerekisteriin valituilla suojelualueilla veden tilan ylläpidolla tai parantamisella on suuri luonnonsuojelullinen merkitys suoraan vedestä riippuvaisten elinympäristöjen tai lajien suojelun kannalta.
Taulukko 7. VPD:n suojelurekisterin Natura2000 – alueet vesistöalueilla.
on kaksi. Kolttasaamelaisten asuinpaikka Sevettijärvi ja Hánnomarrasan poroerotuspaikka. Vaalittava valtion rakennusperintö-asetuksella suojeltuja tai varjeltuja kohteita vesistöalueilla ei ole.
Kuva 10. VPD:n Natura2000-alueet ja merkittävimmät kulttuuriympäristökohteet Näätämöjoen ja Uu- tuanjoen vesistöalueilla.
Taulukko 8. Kulttuuriympäristökohteet Näätämöjoen ja Uutuajoen vesistöalueilla.
Kulttuuriympäristön tyyppi Määrä vesistöalueella
Suojeltu kirkko ei kohteita
Valtion asetuksella suojeltu kohde ei kohteita Maailmanperintökohde ei kohteita
Muinaisjäännökset 87 muinaisjäännöskohdetta
RKY2009 2 kohdetta
RKY1993 ei kohteita
2.5 Tulvasuojelu ja vesistön käyttö
Vesistöalueilla ei ole tehty Suomen puolella tulvasuojelutoimenpiteitä eikä alueilta ole aiempia tutki- muksia tulvanpidättämisalueista tai -tasanteista.
tamisen seurauksena voimayhtiö velvoitettiin rakentamaan kalatie Kolttakönkäälle. Kalatie kulkee kön- kään reunalla eikä pääjokea itsessään ole padottu.
Kuva 11. Gandvikin vesivoimalaitos ja siihen virtaavat järvet Näätämöjoen vesistöalueella. (Kartta © NVE)
3 Historiallinen tulvatieto
3.1 Toteutuneet tulvat
Alueilta ei ole tiedossa huomattavia vahinkoja aiheuttaneita tulvia.
Suurin havaittu virtaama (Q) Iijärven luusuassa on 171 m3/s vuodelta 2005. Suurin havaittu vedenkor- keus (W) Iijärven luusuassa on LN + 194,3 m vuodelta 1964. Myös vuosina 2000 ja 2005 on havaittu selvästi muita vuosia korkeampia vedenkorkeuksia. Neidenissä Norjan puolella suurin havaittu virtaa- ma on 558 m3/s. Norjan puolella tulvaongelmia on tavattu lähinnä Neidenin kylän alueella, jonne on siitä syystä tehty tulvavaarakartoitus. Suurimmat tulvaongelmat johtuvat ennemminkin jääpadoista kuin suurista virtaamista ilman jääpatoja.
Kuva 12. Huippuvirtaamat ja huippuvedenkorkeuden vuosittain Iijärven luusuassa.
3.2 Arvio toteutuneiden tulvien vaikutuksista nykytilan- teessa
Alueelta ei ole tiedossa huomattavia vahinkoja aiheuttaneita tulvia. Alueiden yhdyskuntarakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.
192 193 194 195
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180
1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 W [LN + m]
Q [m3/s]
Iijärvi, luusua HQ Iijärvi, luusua HW
4 Tulvat ja tulvariskit tulevaisuudessa
4.1 Ilmastonmuutoksen vaikutus
Tulvien muuttuminen ilmastonmuutoksen seurauksena riippuu voimakkaasti tarkasteltavan vesistön ominaisuuksista. Lapissa, jossa tulvat aiheutuvat kokonaan tai pääosin kevään lumen sulamisesta, tulvat tulevat pienenemään lumen vähenemisen johdosta. Tällaisia kohteita ovat etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen pienehköt jokivesistöt. Kaikkein pohjoisimmilla alueilla Lapissa tulvat eivät jaksolla 2010- 39 keskimäärin merkittävästi pienene (Kuva 13). Vuosijaksolla 2070-99 kerran sadassa vuodessa toistuvien tulvien arvioidaan pienenevän (Veijalainen et al. 2009)
Kasvaa
Ei merkittävää muutosta (+- 10 %) Pienenee 2070-99
2010-39
4.2 Muun pitkäaikaisen kehityksen vaikutus tulvariskeihin
Muulla pitkänvälin kehityksellä tarkoitetaan mm, asutuksen lisääntymistä tai vähentymistä vesistöalu- eella tai muutoksia maankäytössä. Pohjois-Lapin maakuntakaavan mukaan uusi asuminen ohjataan pääasiassa olemassa oleviin kunta- ja matkailukeskuksiin sekä lähellä pääteitä oleville alueille. Uutta rakentamista tulee lähinnä kuntien päätaajamiin, joita ei Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla sijaitse. Pienimpien kylien ja haja-asutuksen väki vähenee eniten ja monien kylien maatalousmerkitys vähenee tai katoaa kokonaan.
Pohjois-Lapin maakuntakaavaselostuksessa arvioidaan aluerakenteen suurimpia muutoksia nykytilan- teeseen verrattuna olevan matkailukeskusten voimakas kasvu, rajakauppakylien kasvu, kuntakeskus- ten vähäinen kasvu, maaseudun väestön väheneminen ja itä-länsisuuntaisten liikenneyhteyksien pa- raneminen.
Vesistöalueiden kuntien väestön ennustetaan vähenevän tulevaisuudessa, lukuun ottamatta Utsjoen ja Sør-Varangerin kuntia (Taulukko 9). Alueilla ei ole odotettavissa kyläalueiden laajenemista eikä uusia tontteja ole tällä hetkellä tarjolla. Alueilla ei ole vireillä uusia kaava-alueita.
Taulukko 9. Näätämö- ja Uutuanjoen vesistöalueilla sijaitsevien kuntien kokonaisväestö1 vuonna 2009 ja ennustettu väestönkehitys vuoteen 2030.
Kunta 2009 2015 2020 2030 muutos 2009-2030
Inari 6799 6520 6438 6387 -6,06
Utsjoki 1308 1308 1335 1371 4,82
Sør-Varanger2 9738 9920 10075 10461 7,43 Yhteensä 17845 17748 17848 18219 2,1
5 Tulvariskialueiden tunnistaminen
Kun vesistöstä ei ole tiedossa yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahinkoja aiheuttaneita tulvia ja vesistöalueella ei ole väestökeskittymiä, huomattavia ympäristölupavelvollisia toimijoita tai taloudellista toimintaa suurien vesistöjen varsilla, voidaan tulvariskialueiden tarkastelu tehdä kevyemmin ilman tulva-aluemallinnuksia. Mahdollisia tulvariskejä tarkastellaan tunnuslukujen tai muun paikkatietoaineis- ton avulla.
Tässä tarkastelussa on käytetty ympäristöhallinnon olemassa olevia tietokantoja ja rekistereitä. Tulva- riskialueiden tunnistaminen suoritetaan vain Suomen puoleisille vesistöalueiden osille.
5.1 Kokemusperäinen tieto ja aiemmat selvitykset
Suurtulvaselvityksessä (Ollila et al. 2000) ei ole arvioitu tulvavahinkoja Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueille. Näätämöjoen- ja Uutuanjoen vesistöalueilta ei ole Suomen puolelta tietoa aikaisemmin tapahtuneista huomattavia vahinkoja aiheuttaneista tulvista eikä mahdollisista tulvavahingoista.
Norjan puolella Näätämöjoelle on tehty tulvavaarakarttoja3 (tulvatoistuvuuksille 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 vuotta) Kolttakönkäästä alavirtaan. Historiallisen tiedon pohjalta on Norjassa todettu, että suurim- mat havaitut tulvat Näätämöjoen alaosalla ovat aiheutuneet jääpadoista. (Lier, 2002)
Tarkasteltaessa aikaisempia tulvia ja selvityksiä ei noussut esille tulvariskialueita.
5.2 Tulvariski ihmisten terveydelle ja turvallisuudelle
Vesistöalueet ovat harvaan asuttuja. Suurimmat väestökeskittymät ovat Sevettijärven ja Näätämön kylät Näätämöjoen vesistöalueella. Sevettijärven kylä sijaitsee samannimisen järven lounaisosassa.
Sevettijärven keskivedenkorkeus on N60+ 95,60 m. Sevettijärvellä ei ole vedenkorkeuden mittauspis- tettä. Sevettijärven kylän asutus sijaitsee pääosin korkeuden N60 + 97 m yläpuolella (10 m digitaalinen maastomalli), joten alueella ei arvioida olevan huomattavaa tulvavaaraa. Näätämön kylä sijaitsee Nuortijoen varrella lähellä Suomen ja Norjan rajaa. Asutus sijaitsee arviolta yli 3 metriä jokiuoman yläpuolella, joten voidaan olettaa, että välitöntä tulvavaaraa ei alueella ole. Uutuanjoen vesistöalueella ei ole vakituista asutusta.
Erityisiä riskikohteita tulvan uhatessa ovat sairaalat ja vanhainkodit, koska niissä olevine ihmisten liikkuminen on rajoitettua. Muita merkittäviä riskikohteita ovat mm. päiväkodit ja koulut. Näätämöjoen vesistöalueella Sevettijärven kylässä on pieni noin 15 oppilaan peruskoulu ja terveysasema lähellä Sevettijärven rantaa. Tulvan uhatessa kohteiden suojaamiseen voidaan käyttää tilapäisiä tulvasuojelu- rakenteita.
elintarvike- tai lääketeollisuutta, satamia tai lentokenttiä), mikä turvaisi yhteiskunnan elintärkeitä toi- mintoja.
Uutuanjoen vesistöalueella ei ole tieverkostoa eikä sähkönjakeluverkostoa.
Näätämöjoen vesistöalueella kulkee kaksi yleistä tietä: toinen läpi vesistöalueen Inarista Näätämöön Suomen ja Norjan rajalle ja toinen Inarista Iijärven eteläpäähän. Pääteiden sijainti on esitetty kappa- leen 2.2 kuvassa 7. Inari-Näätämö tien läheisyydessä kulkee jakelujännitelinja muuntajineen. Alueen tieverkostolle ja jakelujännitelinjoille ei arvioida aiheutuvan huomattavaa tulvavaaraa. Vesistöalueilla ei ole rautatieverkostoa.
Tarkasteltaessa tulvariskejä yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille ei noussut esille tulvariskialu- eita.
5.4 Tulvariski ympäristölle ja kulttuuriperinnölle
Monille luonnon elinympäristöille tulvat ovat lähes välttämättömiä, jolloin tulva ei aiheuta merkittävää haittaa luonnolle ja suojelualueille, muulloin kuin silloin, jos tulvaveden mukana ympäristöön kulkeutuu haitallisia aineita. Tulvariskinä ympäristölle käsitetään tässä laaja-alaiset ja pitkäaikaiset vahingolliset seuraukset. Ko. vahingollisia seurauksia voi syntyä esimerkiksi ympäristöluvanvaraisten toimijoiden toiminnan häiriintyessä, jolloin laitokselta voi kulkeutua tulvaveden mukana ympäristölle vaarallisia aineita. Ympäristölupavelvolliset toimijat on rekisteröity ympäristöhallinnon valvonta- ja kuormitustieto- järjestelmään (VAHTI). Vesistöalueilla ei ole yhtään IPPC (Integrated Pollution Prevention and Cont- rol)-laitosta. Vahti 2003 kohteita Näätämöjoen vesistöalueella on kaksi (käytöstä poistetut kaatopaikat:
Sevettijärvi ja Näätämö), joista kumpikin sijaitsee yli 500 metrin päässä merkittävistä vesistöistä, joten niille ei arvioida aiheutuvan huomattavaa uhkaa tulvista. Uutuanjoen vesistöalueella ei ole ympäristölle haittaa aiheuttavaa toimintaa.
Vanhoille kulttuuriperintökohteille tulva voi aiheuttaa haittaa kastellessaan rakennusten rakenteita.
Tässä arvioinnissa merkittäviä tulvahaavoittuvia kulttuuriperintökohteita ovat sellaiset kohteet, jotka voisivat kärsiä korjaamatonta vahinkoa. Kulttuuriperintökohteiksi käsitetään myös arvokkaat arkisto- ja kokoelmatilat sekä kirjastot. Kulttuuriperintöön liittyvistä kohteista tässä on tarkasteltu rakennettu kult- tuuriympäristö-kohteita (ks. kappale 2.4 Suojelualueet ja kulttuuriperintö). Sevettijärven kylä sijaitsee Sevettijärven rannalla. Sevettijärven tulvavaaraa on käsitelty kappaleessa 5.2. Yksittäisiä kohteita voidaan tulvan uhatessa suojata tilapäisillä tulvasuojelurakenteilla.
Tarkasteltaessa tulvariskejä ympäristö- ja kulttuuriperintökohteille ei noussut esille tulvariskialueita.
5.5 Vesistörakenteiden aiheuttama tulvauhka
Vesistörakenteista aiheutuvalla tulvauhkalla tarkoitetaan tässä patojen ja tulvapenkereiden murtumi- sesta aiheutunutta tulvauhkaa. Suomessa patomurtuma-asiat on huomioitu patoturvallisuuslaissa (494/2009) ja valtioneuvoston asetuksessa patoturvallisuudesta (319/2010). Vesistöalueilla ei ole Suomen puolella tulvauhkaa aiheuttavia vesistörakenteita.
6 Tarkastelussa esille nousseet tulvariskialueet
Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistöalueilla ei ole tulvariskialueita, jotka täyttävät tulvariskilain (620/2010) 8 §:n vaatimukset merkittävästä tulvariskialueesta.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ei ehdota Näätämöjoen ja Uutuanjoen vesistö- alueilta merkittäviä tulvariskialueita.
Vesistöalueilta ei ole tiedossa aikaisempia huomattavia vahinkoja aiheuttaneita tulvia.
Uutuajoen vesistöalueella ei ole vakituista asutusta ja Näätämöjoen vesistöalueellakin asutus on hyvin harvaa ja keskittynyt pääasiassa alueen läpi kulkevan päätien varteen.
Alueen infrastruktuurille ja välttämättömyyspalveluille ei arvioida aiheutuvan tulvavaaraa eikä toimin- nan pitkäaikaista keskeytymistä. Alueilla ei ole merkittävää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja turvaa- vaa taloudellista toimintaa.
Alueilla ei ole sellaista ympäristölle haitallista toimintaa, jonka toiminnan häiriintyessä syntyisi pitkä- kestoista tai laaja-alaista vahinkoa. Alueen kulttuuriympäristökohteiden ei arvioida kärsivän korjaama- tonta vahinkoa.
7 Lähteet
Ekholm, M. 1993. Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja –sarja A 126. Helsinki.
163 s. ISBN 951-47-6860-4
Eurooppa. 2007. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/60/EY, annettu 23 päivänä loka- kuuta 2007, tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta. Luettavissa: http://eur-
lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=OJ:L:2007:288:0027:0034:FI:PDF (Luettu 17.3.2011)
Laki tulvariskien hallinnasta. 2010. Laki tulvariskien hallinnasta 24.6.2010/620. Luettavissa:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20100620 (Luettu 17.3.2011)
Lier, Ø. E, 2002. Flomsonekart nr 8/2002, Delprosjekt Skoltefossen. Norges vassdrags- og energidirektorat.
Länsman, M., Stolt, E. & Seppänen, M. 2005. Näätämöjoen lohenkalastus ja retkeilypalvelut. Kala- ja riistaraportteja nro 341. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus. 48 s. + 3 liitettä.
Helsinki. ISBN 951-776-478-2 Luettavissa internetissä:
http://www.rktl.fi/www/uploads/pdf/raportti341.pdf (Luettu 14.01.2009)
NVE Atlas 2010. Geografinen karttapalvelu. Luettavissa: http://arcus.nve.no/website/nve/viewer.htm (Luettu 18.3.2011)
Ollila, M., Virta, H. & Hyvärinen, V. 2000. Suurtulvaselvitys, Arvio mahdollisen suurtulvan aiheuttamis- ta vahingoista Suomessa. Suomen ympäristö 441. Luonto ja luonnonvarat. Suomen ympä- ristökeskus. 138 s. ISBN 952-11-0795-2. ISSN 1238-7312.
Tilastokeskus. 2010. Väestöennuste 2009 Ennustetut väestönmuutokset sukupuolen mukaan alueit- tain 2009-2040. Luettavissa:
http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=030_vaenn_tau_103_fi&ti=V%E4est%F6ennuste +2009+Ennustetut+v%E4est%F6nmuutokset+sukupuolen+mukaan+alueittain+2009+%2D++
2040&path=../Database/StatFin/vrm/vaenn/&lang=3&multilang=fi (Luettu 17.3.2011)
Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta. 2010. Valtioneuvoston asetus tulvariskien hallinnasta (659/2010) Luettavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100659. (Luettu 17.3.2011) Veijalainen, N., Jakkila, J., Vehviläinen, B., Marttunen, M., nurmi, T., Parjanne, A., Aaltonen, J., Dub- rovin, T. & Suomalainen, M. 2009. WaterAdapt: Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vai- kutukset ja muutoksiin sopeutuminen. Julkaisematon väliraportti 26,10.2009.
Vierelä, M. 2008. Lohen (Salmo salar) kutuvaelluskäyttäytyminen Näätämöjoen vesistössä. Pro gradu.
Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos. 33s.
8 Liitteet
Liite 1. Tiivistelmä, inarinsaame Liite 2. Tiivistelmä, kolttasaame Liite 3. Tiivistelmä, pohjoissaame
Tiivistelmä, Inarinsaame Liite 1 Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm Njiävđám já Uvduujuuvâ čácádâhkuávluin
ČUÁKÁNKIÄSU
Laahâ tulveriiskâi haaldâšmist (620/2010) já toos lohtâseijee asâttâs (659/2010) poođijn vuáimán keessiv 2010. Laavâ uáivilin lii kepidiđ tulveriiskâid, estiđ já kepidiđ tuulvijn šaddee vahâgijd sehe ovdediđ rahttâttâm tulvijd. Laavâ uáivilin lii meid heiviittiđ oohtân tulveriiskâi haldâšem já čácádâhkuávlu eres tipšo väldimáin vuotân čäcivaarij pištee kevttim sehe suojâlem táárbuid.
Čäciekonâmâlij vuovij lasseen kiddejuvvoo huámášume eromâšávt kuávlui kevttim vuáváámân já huksim stivriimân sehe piäluštâstooimân. Tulveriiskâi haldâšem ulmen lii kepidiđ vahâgijd ulmui tiervâsvuotân já torvolâšvuotân. Laavâ já asâttâs vievâst olášuttoo Euroop union tulvedirektiiv.
Tulveriiskâi haaldâšmân kullee tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm, máhđulij merhâšittee tulveriskâkuávlui nomâttem, tulvevaarâ- já tulveriskâkáártái rähtim sehe tooimâi čielgim. Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm vievâst (meriäigi 22.12.2011) occojeh kuávluh, main tuulvijn puáhtá šoddâđ merhâšittee vaahâg. Taid máhđulijd merhâšittee tulveriskâkuávloid ráhtojeh tulvevaarâ- já tulveriskâkáártáh (meriäigi 22.12.2013) sehe tulveriiskâi haldâšemvuáváámeh (meriäigi 22.12.2015).
Tulvevaarâkáártást oovdânpuáhtoo tulve vijđesvuotâ já jieŋŋâlvuotâ kárttávuáđust tiätu oskottetteevuođáin. Tulveriskâkáártást kovvejuvvojeh pelestis tiätu stuárusii tulve tovâttem máhđuliih vahâgeh, eres lasseen čuávumušâin killájeijee ässei meeri já pirrâsân háituliih čuásáttuvah.
Tulveriiskâi haldâšemvuáváámijn oovdânpuáhtojeh tooimah tulveriiskâi keeppidmân. Čácádâhtuulvij uásild haldâšemvuáváámeh ráhtojeh čácádâhkuávloid, main lii ohtâ máhđulâš tâi maŋgâ máhđulii merhâšittee tulveriskâkuávlu.
Tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm lááčá tehálii vuáđu tulveriiskâi haaldâšmân. Čácádâhkuávlui já merârido tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâlmist huolât staatâ kuávluhaldâttâsvirgeomâhâžžân iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáš (ELY). Kieldah västideh hulečäcitulveriiskâi árvuštâlmist kuávlustis. Laavâ mield tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ráhtoo olášum tuulvijn sehe šoŋŋâduv já čäcitile ovdánmist finnejum tiäđui vuáđuld väldimáin vuotân meid šoŋŋâduv nubástume kuhes áigáduvâst. Árvuštâlmist norrojeh tiäđuh olášum já máhđulijn puátteevuođâ tuulvijn já toi háitulijn vaikuttâsâin. Vijđes uđđâ čielgiittâsah tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ohtâvuođâst iä rahtuu, pic tot vuáđuduvá tiätun, mii lii jo lemin. Čácádâhkuávlui tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ráhtoo čácádâhkuávlui mield já merâtulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm ELY-kuávdái mield. Eennâm- já meccituáluministeriö noomât čácádâhkuávlu já merârido merhâšittee tulveriskâkuávluid iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáá iävtuttâsâst.
Kuávlu, mast tulveriiskâi vuáđusteijee árvuštâllâm vuáđuld páhuduvvoo máhđulâš merhâšittee tulveriskâ tâi mast taggaar riiskâ puávtáččij nabdeđ lemin, nomâttuvvoo merhâšittee tulveriskâkuávlun (laahâ tulveriiskâi haaldâšmist, 8§). Tulveriiskâ merhâšitteevuođâ árvuštâldijn váldoo vuotân kuávlulâš já páihálâš tile, tulve oskottetteevuotâ sehe čuávvooh tulveest máhđulávt šaddee almolii hiäđu tááhust vaahâgliih čuávumušah:
1) vaahâglâš čuávumuš ulmui tiervâsvuotân tâi torvolâšvuotân
2) velttidmettum palvâlus, tegu čäcihuolâttâs, energiahuolâttâs, tiätujotoluv, maađijjotoluv tâi eres västideijee tooimâ, kuhesáigásâš potkânem
3) ohtsâškode eellimtehálij tooimâi torvejeijee ekonomâlii tooimâ kuhesáigásâš potkânem 4) kuhesáigásâš tâi vijđes vaahâglâš čuávumuš pirrâsân
5) tivomettum vaahâglâš čuávumuš kulttuuráárbán
Tiänu-Njiävđám-Paččvei časijhoittámkuávlun kullee Njiävđám já Uvduujuuvâ čácádâhkuávluh láá korrâ tuodârmeccikuávlust, mast aassâm já eres ohtsâškodderáhtuseh láá uáli uccáá. Njiävđám
Njiävđám máddáábeln. Taažâbeln Njiävđám lii Kolttakiävŋá vuoluubeln kubduv já kuuloold kolgee.
Meerâ čäcitääsi aloduv muttuustâlmeh vaikutteh juuvâ čäcitääsi alodâhân Kolttakiävŋá räi.
Kuábbáá-uv čácádâhkuávlust paijeel peeli (suullân 197 000 ha) lii vyevdi, kuolbâ já källee-eennâm.
Njeešših já čäcikuávluh láá koskâmiärálávt eenâb Njiävđám čácádâhkuávlust. Huksejum kuávluh láá uáli uáccáá (suullân 300 ha) já toh láá sajadum Njiävđám čácádâhkuávlun. Huksejum kuávluin váájuv peeli láá aassâmkuávluh. Čácádâhkuávlui Suomâbeln äässih suullân 200 olmožid, main puoh láá Njiävđám čácádâhkuávlust. Aassâm lii čokkânâm Čevetjäävri já Njiävđám sijdáid. Čácádâhkuávluid luávdih iänááš oosijn Natura2000- viärmádâhân kullee Kaalduáivi já Vääččir meccikuávluh.
Njiävđám čácádâhkuávlust láá Njiävđám lasseen 9 juuhâd, moi kulgâmkuávlu vijđodâh lii stuárráb ko 100 km2. Uvduujuuvâ čácádâhkuávlust áinoo paijeel 100 km2 vijđosâš kulgâmkuávlu juuhâ lii Uvduujuuhá. Paijeel 50 hehtaar stuárusiih jäävrih Suomâpiäláá čácádâhkuávluin láá ohtsis 84 jävrid.
Čácádâhkuávluin lii Suomâbeln ohtâ kulgâm já čäcialoduv mittedeijee áiccusajattâh (Ijjävri), mii lii kiävtust. Sajattuvâst aiccum stuárráámus kulgâm lii 171 m3/s ivveest 2005 (koskâkulgâm 8 m3/s) já stuárráámus čäcialodâh LN + 194,3 m ivveest 1964 (koskâčäcialodâh LN +192,9 m). Taažâbeln lii Njiävđámjuuvâst ohtâ hydrologâlâš áiccusajattâh. Čácádâhkuávluin Suomâbeln iä lah tiäđust merhâšittee vahâgijd tovâttâm tulveh. Šoŋŋâduvnubástustutkâmušâi mield lii árvustâllum, et kiđđâtuulvij koskâmiärásâš stuárudâh ucco.
Njiävđám já Uvduujuuvâ čácádâhkuávlui tulveriskâkuávlui tubdâm lii toohum čielgiittâsâi, pirâshaldâttâs päikkitiätuamnâstuvâi já eennâmase alodâhmaali vievâst, moh láá jo lemin.
Tulveriskâkuávlui tubdâmist tárkkojuvvojeh tulveriiskah ulmui tiervâsvuotân já torvolâšvuotân, infrastruktuurân, kulttuuráárbán já pirrâsân.
Njiävđám já Uvduujuuvâ tulveriskâkuávlui tubdâmist iä pajanâm uáinusân tulveriskâkuávluh. Čácádâh- kuávluin iä lah ovdeláá tiettum tagareh tulveh, main liččii šoddâm tulveriiskâi haaldâšmist adelum laavâ (620/2010) 8 § 1 momentist uáivildum almolávt keejân vaahâgliih čuávumušah.
Čácádâhkuávluin iä lah merhâšitteht ässeeh čácáduvâi aldasijn, ige tulvetiileest kuhesáigásii tâi vijđes vaahâg pirrâsân tovâtteijee toimâ. Maađijviärmádâh já eres infrastruktuur lii čácádâhkuávlust uáli uccáá já árvuštâlmij mield toh iä aštuu tulve tááhust.
Laapi iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdáš ij iävtut Njiävđám já Uvduujuuvâ čácádâhkuávluid tulveriskâlaavâ (620/2010) 8§ miäldásâžžân merhâšittee tulveriskâkuávlun.
Tiivistelmä, Kolttasaame Liite 2 Tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõs Njauddâmjooǥǥ da Uuddjooǥǥ čää´ccvuu´din
VUÄNNÕS
Lää´ǩǩ tu´lvvriiski vaaldšumuužžâst (620/2010) da tõzz õhttneei asetõs (659/2010) pue´tte viõ´ǩǩe ǩeä´ssa 2010. Lää´jj mie´rren lij uu´cceed tu´lvvriiskid, cõggâd da ǩiâppeed tuulvin šõddi pärtt’teei seu´rrjõõzzid di õõudeed varjlõõttâd tuulvin. Lää´jj mie´rren lij še suåvted õhtte tu´lvvriiski vaaldšumuš da čää´ccvuu´d jee´res håiddmõš vääldee´l lokku čää´ccaunnsi ǩeâlljeei âânnmõõžž di suõ´jjeem taarb. Čää´cctää´l vue´jji kuâŋŋ vuâmmšet jeä´rben vuu´di âânnem plaanmõõžž da raajjmuužž ohjjumuužž di peä´lštemtuåim. Tu´lvvriiski vaaldšumuužž täävtõssân lij uu´ cceed pärtt’teei seu´rrjõõzzid oummi tiõrvâsvuõtte da staanvuõtte. Lää´jj da asetõõzz veäkka piijât tuåimme Euroop union tu´lvvdirektiiv.
Tu´lvvriiski vaaldšumužže ko´lle tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš, mååžna miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´di nõõmtumuš, tu´lvv-vaarr- da tu´lvvriskk-kaarti raajjmõš di tuåimi čiõlggumuš.
Tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõõžž veäkka (mie´rräi´ǧǧ 22.12.2011) ooccât vuu´did, koin tuulvin vuäitt šõddâd miârkkšõõvvi påå´mh. Täid mååžna miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´did raajât tu´lvv-vaarr- da tu´lvvriskk-kaartid (mie´rräi´ǧǧ 22.12.2013) di tu´lvvriiski vaaldšemplaanid (mie´rräi´ǧǧ 22.12.2015).
Tu´lvv-vaarrkaartâst čuäjtet tuulv veeidasvuõtt da čää´cc čiŋŋalvuõtt karttvuađâst tiõttum teâuddjem vueittemvuõdi mie´ldd. Tu´lvvriskk-kaartâst kaart’ tet peä´lstes tiõttum šoora tuulv tuejjeem mååžna påå´mh, jm. seu´rrjõõzzin muõkkšõõvvi jälsteeji mie´rr da pirrõzze hääi´tt tuejjeei pääi´ǩ. Tu´lvvriiski vaaldšemplaanin čuäjtet tuåimid tu´lvvriiski uu´ccumužže. Čää´ccvuu´d tuulvi vuä´sselt vaaldšemplaanid raajât čää´ccvuu´did, koin lij õhtt le´be jää´nab mååžna miârkksõõvvi tu´lvvriskkvu´vdd.
Tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš rääjj vääžnai vuađ tu´lvvriiski vaaldšumužže. Čää´ccvuu´di da miârr- reddmäädd tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõõžžâst âânn huõl valdia vu´vddvaaldšemve´rǧǧneǩken jie´llemvue´ǩk-, trafiikk- da pirrõskõõskõs (ELY). Kåå´dd västtee âbrr- da suddâmčaa´ʒʒi tu´lvvriiski ärvtõõllmõõžžâst vuu´dstes. Lää´jj mie´ldd tu´lvvriiski alǥteei ärvtõõllmõš raajât čõõđtum tuulvin di ääim da čää´cc åårmõõžži õuddnumuužžâst vuä´ǯǯmest åårrai teâđai vuâđalt vääldee´l lokku še ääim-muttõs ku´ǩes ääi´j sest. Ärvvtõõllmõõžžast noorât teâđaid čõõđtum da mååžna puõ´tti ääi´j tuulvin da tõi häi´ttjeei vaiktõõzzin. Veiddsõš ođđ selvtõõzzid jeä´t tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõõžž õhttvuõđâst rajju, laša tõt vuâđđaavv åårrai tiõ´ttu. Čää´ccvuu´di tu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš raajât jue´ǩk čää´ccvuu´d õõl da miârrtu´lvvriiski aalǥteei ärvtõõllmõš jue´ǩǩ ELY-kõskkõõzz õõl. Mä´dd- da meä´cctäällministeria nõõmad čää´ccvuu´d da miârr-reddmäädd miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´did jie´llemvue´kǩ-, trafiikk- da pirrõskõõskõõzz čuäjtõõzz mie´ldd.
Vu´vdd, ko´st tu´lvvriiski aalǥteei ärvvtõõllmõõžž vuâđalt tuõđat mååžna miârkksõõvvi tu´lvvriskk le´be ko´st nåkam riisk vueitet ju´rdded šõddâd, nõõmtet miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvu´vdden (lää´ǩǩ tu´lvvriiski vaaldšumuužžâst, 8§). Tu´lvvriisk miârkkšõõvvmõõžž ärvvtõõlee´st vääldet lokku vooudlaž da pääiklaž jällmõõžž, tuulv teâuddjem vueittemvuõtt di seu´rrjeei tuu´lvest mååžna šõddi aalmilaž pärtt’teei seu´rrjõõzz:
1) pärtt’teei seu´rrjõs oummi tiõrvâsvuõtte le´be staanvuõtte
2) viâlt’te´mesvuõttkääzzkõõzz, mâte čää´cchuõl, energiihuõl, teâttjååttmõõžž, čuõkkujååttmõõžž le´be jee´res va´stteei toimmjumuužž, ku´ǩesäiggsaž årnnmõs
3) õhttsažkåå´dd jie´llma vääžnai tuåimid staaneei ekonomiilaž toimmjumuužž ku´ǩesäiggsaž årnnmõs
4) ku´ǩesäiggsaž le´be veeidâs pärtt’teei seu´rrjõs pirrõzze 5) ko´rjjeekani pärtt’teei seu´rrjõs kultturä´rbbvuõtte
Teä´n-Njauddâmjooǥǥ-Paččjooǥǥ čää´cchoiddamvoudda kuu´lli Njauddâmjooǥǥ da Uuddjooǥǥ
Varjjel kåå´ddest. Njauddâmjokk älgg čää´ccvuu´d kõskkjääu´rest Iijääu´rest da kolgg Taarrjânnam beä´lnn Njauddâmjokkvue´m pääi´ǩ Jiõŋŋmie´rre. Uuddjokk kolgg Njauddâmjokkvue´mme Njauddâmjooǥǥ saaujbeä´lnn. Taarrjânnam beä´lnn Njauddâmjokk lij Sää´mǩeuŋŋas vue´lbeä´lnn kobddi da meälǥžet kolggi. Miâr čää´ʒʒoole âlladvuõđ vaajtõõllmõõžž vaikkte jooǥǥ čää´ʒʒoole âlladvuõtte Sää´mǩeuŋŋas räjja.
Kuhttu čää´ccvuu´dest pâ´jjel pie´ll (nu´t 197 000 ha) vuu´dest lij meä´cc, ääv kuõlbân da ka´llijânnam. Leäuš da jie´ǧǧ lie ve´rddee´l jäänab Njauddâmjooǥǥ čää´ccvuu´dest. Rajjum vuu´d lie čuu´t occanj (nu´t 300 ha) da tõk kõskkne Njauddâmjooǥǥ čää´ccvoudda. Rajjum vuu´din väjjaǥ pie´ll lij jälstemvu´vdd. Čää´ccvuu´di Lää´ddjânnam beä´lnn jälste nu´t 200 ooumžed, koin puk Njauddâmjooǥǥ čää´ccvuu´dest. Aazztumuš lij kõõskuum Če´vetjääu´r da Njauddâm siidid.
Čää´ccvuu´did kä´tte vuei´vv-vuä´zzest Natura2000- säimma kuu´lli Kaldoaivi da Vä´ččer poostaijânnam.
Njauddâmjooǥǥ čää´ccvuu´dest lie Njauddâmjooǥǥ lââ´ssen 9 jokkâd, kooi kolggâmvuu´d šorrõs lij šoorab ko 100 ǩm2. Uuddjooǥǥ čää´ccvuu´dest odinakai pâ´jjel 100 ǩm2:n kolggâmvuu´d vuä´msteei jokk lij Uuddjokk. Pâ´jjel 50 hehtaar šoora jääu´r lie Lää´ddjânnam beä´lnn čää´ccvuu´din õhttsižže 84 bie´ǩǩed. Čää´ccvuu´din lij Lää´ddjânnam beä´lnn õhtt âânnme´st åårrai kolggmõõžž da čää´cc âlladvuõđ mett’teei vuâmmšõspäi´ǩǩ (Iijäu´rr). Pääi´ǩest vuâmmšum šuurmõs kolggmõš lij 171 m3/s ee´jjest 2005 (kõskk-kolggmõš 8 m3/s) da šuurmõs čää´cc âlladvuõtt LN + 194,3 m ee´jjest 1964 (kõskkmie´rin čää´cc âlladvuõtt LN +192,9 m). Taarrjânnam beä´lnn lij Njauddâmjooǥǥâst õhtt hydrologlaž vuâmmšõspäi´ǩǩ. Čää´ccvuu´dest Lää´ddjânnam beä´lnn jeäĺa teâđast vuâmmsõddi päärtaid tuejjääm tuulv. Äimm-muttõstu´tǩkumuužži mie´ldd ǩiđđtuulvi kõskkmie´rrsa šorradvuõđ arvvtõõlât occned.
Njauddâmjooǥǥ da Uuddjooǥǥ čää´ccvuu´di tu´lvvriskkvuu´di tobdstumuš lij rajjum åårrai pirrõsvaaldšemvuođ päi´ǩkteâttaunstõõzzi da mäddõõle âlladvuõđmaall veäkka. Tu´lvvriskkvuu´di tobdstumuužžâst ta´rǩstõõlât tu´lvvriiskid oummi tiõrvâsvuõtte da staanvuõtte, infrastruktuure, kultturä´rbbvuõtte da pirrõzze.
Njauddâmjooǥǥ da Uuddjooǥǥ tu´lvvriskkvuu´di tobdstumuužžâst jie puättam õlmmsa tu´lvvriskkvuu´d.
Čää´ccvuu´din jeä´la ääi´jben šõddâm tõn-nallšem tuulv, koin le´jje šõddâd tu´lvvriiski vaaldšumuužžâst ouddum lää´jj (620/2010) 8 § 1 momenttist peäggtum aalmilaž pärtt’teei seu´rrjõõzz. Čää´ccvuu´din i´lla miârkkšõõvvi mie´rr aazztumuužž čää´ccvuu´di õlddsin, ij-ga tuu´lv šõõddee´st ku´ǩesäiggsaž le´be veiddsõs påå´mh pirrõzze tuejjeei toimmjumuužž. Čuâǥǥas-säi´mm da jee´res infrastruktuur čää´ccvuu´dest lie čuu´t occanj, jeä´t-ga tõid arvvtõõl šõddâd vaar tuu´lvest.
Lappi jie´llemvue´kǩ-, trafiikk- da pirrõskõõskõs ij čuäjed Njauddâmjooǥǥ da Uuddjooǥǥ čää´ccvuu´din tu´lvvriskklää´jj (620/2010) 8§ mie´lddsaid miârkkšõõvvi tu´lvvriskkvuu´did.
Tiivistelmä, Pohjoissaame Liite 3 Dulveriskkaid álgoárvvoštallan Njávdánjoga ja Uvdujoga čázádaga guovllus
ČOAHKKÁIGEASSU
Láhka dulveriskkaid hálddašeamis (620/2010) ja dasa laktáseaddji ásahus (659/2010) bođii vápmui geassit 2010. Lága ulbmilin lea geahpedit dulvariskkaid, eastadit ja unnidit dulvvi geažil šaddi vahátlaš čuovvumusaid sihke ovddidit dulvviid várás ráhkkaneami. Lága ulbmilin lea maid muddet oktii dulvariskkaid hálddašeami ja čázádaga guovllu eará divššu, nu ahte váldojuvvojit vuhtii čáhceváriid bistevaš geavaheapmi ja suodjaleami dárbbut. Čáhceekonomalaš vugiid lassin giddejuvvo fuopmášupmi erenoamážit guovlluid geavaheami plánemii ja huksema stivremii sihke gádjundoaimmaide. Dulveriskkaid hálddašeami ulbmilin lea geahpedit vahátlaš čuovvumušaid olbmuid dearvvasvuhtii ja dorvvolašvuhtii. Lágain ja ásahusain ollašuhttojuvvo Eurohpá uniovnna dulvedirektiiva.
Dulveriskkaid hálddašeapmai gullet dulvariskkaid álgoárvvoštallan, vejolaš mearkkašahtti dulvariskaguovlluid namaheapmi, dulvevárra- ja dulveriskagárttaid namaheapmi, dulvaváraid- ja dulvariskagárttiad ráhkadeapmi sihke doaibmabijuid čilgen. Dulveriskkaid álgoárvvoštallama mielde (mearreági 22.12.2011) ohččojit guovllut, maidda dulvvit sáhttet dagahit mearkkašahtti vaháda.
Dáidda vejolaš mearkkašahtti dulveriskaguovlluide ráhkaduvvo dulvevárra- ja dulveriskagárttat (mearreági 22.12.2013) sihke dulveriskkaid hálddašanplánat (mearreági 22.12.2015).
Dulvevárragárttas ovdanbukto dulvvi viidodat ja čáhcečikŋodat gárttas dihto vuordaga mielde.
Dulveriskagárttas govviduvvojit fas dihto sturrosaš dulvvi dagahan vejolaš vahágat, ee. čuovvumušain gilládeaddji olbmuid lohku ja birrasii vahátlaš čuozáhagat. Dulveriskkaid hálddašanplánain ovdanbuktojit doaibmabijut dulveriskkaid geahpedeami várás. Čázádatdulvviid bokte hálddašanplánat ráhkaduvvojit čázádaga guovlluide, main lea okta dahje eanet vejolaš mearkkašahtti dulveriskaguovlu.
Dulveriskkaid álgoárvvoštallan duddjo dehalaš vuođu dulveriskkaid hálddašeami várás. Čázádaga guovlluid ja mearragáttiid dulveriskkaid álgoárvvoštallamis fuolaha stáhta guovlluhálddahusvirgeoapmahažžan ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš (EBI). Gielddat ieža vástidit stulčečáhceriskkaid árvvoštallamis guovllus Lága mielde dulveriskkaid álgoárvvoštallan ráhkaduvvo ollašuvvan dulvviid sihke dálkkádaga ja čáhcediliid ovdáneamis daid dieđuid vuođul, mat leat fidnemis, nu ahte váldo fuopmášupmai maid dálkkádaga nuppástuvvan guhkit áigegaskkas. Árvvoštallamis čoggojuvvojit dieđut ollašuvvan ja vejolaš boahtteáiggi dulvviin ja daid vahátlaš váikkuhusain. Viiddis ođđa čilgehusat eai dahkkojuvvo dulvariskkaid álgoárvvoštallama oktavuođas, muhto dat vuođđuduvvá dihtui, mii mis lea juo. Čázádaga guovlluid dulveriskkaid álgoárvvoštallan dahkkojuvvo čázádaga guovlluid mielde ja mearradulveriskkaid álgoárvvoštallan guđege EBI-guovddášis. Eana- ja meahccedoalloministeriija namaha čázádaga guovllu ja mearragátti mearkkašahtti dulveriskaguovlluid ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáža evttohusa mielde.
Guovlu, gos dulveriskkaid álgoárvvoštallama vuođul gávnnahuvvo vejolaš mearkkašahtti dulveriska dahje gos dakkáraš riskka sáhttá navdit boahtit ovdan, namahuvvo mearkkašahtti dulveriskaguovlun (láhka dulveriskkaid hálddašeamis, 8 §). Dulveriskka mearkkašahttivuođa árvvoátaladettiin váldojit vuhtii guovllu- ja báikkálašdilit, dulvvi vuordda sihke čuovvovaš vejolaččat dulvvis šaddi oktasaš oainnu mielde vahátlaš čuovvumušat:
1) vahátlaš čuovvumuš olbmuid dearvvasvuhtii dahje dorvvolašvuhtii
2) vealtameahttunbálvalusa, dego čáhcefuolahusa, energiijafuolahusa, diehtojohtolaga, geaidnojohtolaga dahje eará vástideaddji doaimma, guhkesáigásaš gaskkalduvvan
3) servodaga vealtameahttun doaimmaid dorvvasteaddji ekonomalaš doaimma guhkesáigásaš gaskkalduvvan
4) bistevaš dahje viiddis vahátlaš čuovvumuš birrasii
čáhcedikšunguovllus sullii 80 proseantta lea Suoma bealde Anára ja Ohcejoga gielddain. Norgga bealde čázádaga guovllut sajáiduvvet Mátta-Várjjatgildii. Njávdánjohka golggiida čázádaga guovddášjávrris Iijávrres ja golgá Norgga bealde Njávdánjohkaleagi bokte Jiekŋamerrii. Uvdujohka luoitá Njávdánjohkaleahkái Njávdánjoga máttabealde. Norgga bealde Njávdánjohka lea Golddageavgŋá vuolábealde govda ja hihttásit golgi. Meara čáhcegierraga allodatmolsašuddamat váikkuhit joga čáhcegierraga allodahkii Golddageavgŋá rádjai.
Goappáge čázádaga guovllus badjel bealli (sullii 197 000 ha) viidodagas lea meahcci, jalges guolbba ja bákteeana. Njuoska eatnamat ja jeakkit leat gorálaččat eambbo Njávdánjoga čázádaga guovllus.
Huksejuvvon eatnamat leat hui unnán (sullii 300 ha) ja dat čoahkkanit Njávdánjoga čázádaga guvlui.
Huksejuvvon eatnamiin vádjit bealli lea ássaneatnamat. Čázádaga guovlluin Suoma bealde ásset sullii 200 olbmo, geain buohkat Njávdánjoga čázádaga guovllus. Orrun lea čoahkkanan Čeavetjávrri ja Njávdáma giliide. Čázádaga guovlluid gokčet eanáš oasis Natura2000- fierpmádahkii gulli Gálddoaivvi ja Váhčira meahcceguovllut.
Njávdánjoga čázádaga guovllus leat Njávdánjoga lassin 9 joga, maid golganguovllu viidodat lea stuorát go 100 km2. Uvdujoga čázádaga guovllus áidna johka, mas lea badjel 100 km2:a golganguovlu, lea Uvdujohka. Badjel 50 hektára sturrosaš jávrrit leat Suoma bealde čázádaga guovlluin oktiibuot 84 stuhka. Čázádaga guovlluin lea Suoma bealde okta golganvuoimmi ja čázi allodaga áicostášuvdna geavahusas (Iijávri). Stášuvnnas stuorámus golganvuoibmi maid lea áican lea 171 m3/s jagis 2005 (gaskagolganvuoibmi 8 m3/s) ja stuorámus čázi allodat LN + 194,3 m jagis 1964 (gaska čázi allodat LN +192,9 m). Norgga bealde lea Njávdánjogas okta hydrologalaš áicostášuvdna.
Čázádaga guovlluin Suoma bealde eai leat dieđus dulvvit, mat leat dagahan mearkkašahtti vahágiid.
Dálkkádatnuppástusdutkamušaid mielde giđđadulvviid gaskamearálaš sturrodaga árvvoštallet unnut.
Njávdánjoga ja Uvdujoga čázádaga guovlluid dulveriskaguovllluid dovdádeapmi lea ráhkaduvvon birashálddahusa báikediehtomateriála ja eanagierraga allodatmálle dieđuid mielde, mat leat juo.
Dulveriskaguovllluid dovdádeamis geahčadit dulveriskkaid olbmuid dearvvasvuođa ja dorvvolasvuođa, infrastruktuvra, kulturárbbi ja birrasa dáfus.
Njávdánjoga ja Uvdujoga dulveriskaguovllluid dovdádeamis eai boahtán ovdii dulveriskaguovllut.
Čázádaga guovlluin eai leat leamaš ovdal dakkáraš dulvvit, main livčče šaddan dulveriskkaid hálddašeamis ásahuvvon lága (620/2010) 8 §:a 1 momeanttas dárkkuhuvvon oktasaš oainnu dáfus vahátlaš čuovvumusat. Čázádaga guovlluin ii leat mearkkašahtti mearri orrun čázádagaid lahkosis, iige dulvedilis guhkesáigásaš dahje viiddis vahága birrasii dagahahtti doaibma. Geaidnofierpmádat ja eará infrastruktuvra lea hui unnán čázádaga guovllus, árvvoštallojuvvo ahte daidda ii šadda dulvvis áitta.
Lappi ealáhus-, johtolat- ja birasguovddáš ii evttot Njávdánjoga ja Uvdujoga čázádaga guovlluide dulveriskalága (620/2010) 8 §:a mielde mearkkašahtti dulveriskaguovlluid.
