Vuoden 2016 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt olivat 58,8 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia, ilman maankäyttöön, sen muutoksiin ja metsätalouteen liittyviä, ns. LULUCF-sektorin päästöjä ja hiilinieluja. Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat suurimmat päästöt. Vuonna 2016 kokonaispäästöistä 75 prosenttia oli peräisin fos- siilisten polttoaineiden käytöstä. Teollisuusprosessit, tuotteiden käyttö ja maatalous aiheuttivat noin 11 prosenttia päästöistä. Jätehuollon osuus oli 3 prosenttia päästöistä. Jätehuollon päästöt ovat laskeneet tasaisesti 1990-luvun alusta saakka parantuneen jätehuollon ansiosta.
Metsät ovat tärkeä hiilinielu, ja Suomen kasvihuonekaasutaseessa metsien hiilinielun suhteellinen merkitys on suu- rempi kuin EU-maissa yleensä. Metsiemme vuotuinen hiilinielu vaihteli vuosina 1990–2015 hakkuumäärästä riippuen 20 ja 50 miljoonan hiilidioksiditonnin välillä. Pienimmillään se vastasi noin kolmannesta ja suurimmillaan jopa puolta Suomen ilmastopäästöistä. Metsien hiilinielun ja puutuotteiden hiilivaraston muutoksia seurataan vuosittain, kuten myös muun maankäytön päästöjä. Suomen päästötaseeseen laskettavien puutuotteiden vuosittainen hiilinielu oli 1990–2015 keskimäärin noin 5 miljoonaa hiilidioksiditonnia, kun taas muu maankäyttö aiheutti keskimäärin 10 miljoonan tonnin ilmastopäästöt. Koko LULUCF-sektori oli vuosina 1990–2015 keskimäärin noin 27 miljoonaa hiili- dioksiditonnia vastaava nettonielu.
S UOM E N YM PÄR I STÖK E S KU S | S Y K E . FI | Y M PA R I S TO. FI
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat Suomessa laskeneet 2000- luvun alun huippuvuosista, ja vuonna 2016 ne olivat noin 18 % pienemmät kuin vuonna 1990. Tilastokeskuk- sen mukaan vuonna 2016 päästöt kuitenkin kasvoivat 6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Suurimpia syitä tähän olivat hiilen kulutuksen kasvu ja biopolttoaineiden osuuden pieneneminen liikenteen poltto- aineiden käytössä.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ja maankäyttö- sektorin nettohiilinielu vuosina 1990–2016
Suomi torjumassa
ilmastonmuutosta
Lähde: Tilastokeskus. 2018.
milj.t CO2-ekv
1990 100
80 60 40 20 0 -20 -40
1995 2000 2005 2010 2015
milj.t CO2-ekv
Hiilidioksidi Metaani Dityppioksidi F-kaasut Nielut
YM PÄR I STÖN TI L A - K ATSAU S 4 /2018 | 12 . 6 . 2018
Metsien hiilinielu vaikuttaa nettopäästöihin
EU:n ilmastovelvoitteissa kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilinielujen kehitystä seurataan kolmella eri sektorilla, jotka ovat päästökauppasektori, sen ulkopuolelle jäävä ns. kansallinen taakanjakosektori ja LULUCF-sektori.
Päästökauppasektorin on koko EU:lle yhteinen. Taa- kanjakosektorin velvoite vaihtelee maittain, ja Suomen velvoitteena on, että nämä päästöt olisivat vuoteen 2030 mennessä 39 % pienemmät kuin vuonna 2005. LULUCF- sektorin päästöille on tulossa oma velvoitteensa.
Hallituksen energia- ja ilmastostrategian linjausten mukaisesti merkittävä osa taakanjakosektorin päästö- vähennyksestä toteutetaan lisäämällä biopolttoaineiden käyttöä. On arvioitu, että biopolttoaineiden tuotannon kasvun vaatimasta raaka-aineesta noin puolet olisi koti- maista puuta. Vaikka puuta hakattaisiin puuntuotannon lisäämiseksi ja energiakäyttö olisi vain ’sivutuote’, kaavailtu hakkuiden lisäys pienentäisi Suomen metsien hiilinielua jopa niin paljon, että nettopäästöt ilmakehään pysyvät suurin piirtein nykytasolla vuoteen 2030 saakka. Näin käy siitä huolimatta, että päästöt vähenevät päästökaup- pa- ja taakanjakosektoreilla. Mikäli LULUCF-sektorille asetettavat velvoitteet edellyttävät nykyisen nielutason ylläpitämistä, Suomi voi joutua kompensoimaan nielun pienentymistä muilla toimilla.
Sopeudu ja varaudu
Päästöjen vähentäminen on ainoa kestävä ratkaisu, jolla ilmastonmuutosta voidaan hillitä pitkällä aikavälillä.
Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien pienentämiseksi ja mahdollisten hyötyjen hyväksi käyttämiseksi tarvitaan sopeutumista. Muutokseen on varauduttava kaikilla toimialoilla.
Euroopan ympäristökeskus EEA julkaisi vuonna 2017 raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja nii- hin liittyvästä haavoittuvuudesta. Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomeen monin tavoin.
Ilmastonmuutos näkyy Euroopassa jo selvästi ja viime vuosina on rikottu useita ilmastollisia ennätyksiä. Kaiken kaikkiaan Euroopan lämpötilat olivat jaksolla 2006–2015 noin 1,5 astetta korkeampia kuin ennen teollista aikakautta.
Ilmastonmuutoksella on merkittäviä vaikutuksia luontoon, elinkeinoihin ja talouteen koko Euroopassa.
Suomessa erityisesti arktiset lajit kärsivät. Lisääntyviin hellekausiin liittyy terveysriskejä kun taas kylmimpien jaksojen väheneminen voi vähentää niitä. Sadannan ja jokivirtaamien kasvu yhdistettynä Itämeren veden läm- penemiseen lisäävät meren rehevöitymisriskiä. Toisaalta Suomi vaikuttaa vähemmän haavoittuvalta kuin monet Euroopan alueet. Lähivuosikymmeninä lämpötilan ja sadannan muutoksien arvioidaan Suomessa pysyvän rajoissa, joiden sisällä dramaattiset seuraukset ovat epätodennäköisiä. Lämpenemisestä voi olla Suomelle hyötyä esimerkiksi pienenevinä lämmityskustannuk- sina ja pitenevänä kasvukautena. Toisaalta se voi tuoda Suomeen uusia kasvituholaisia ja tuhojen riski kasvaa maa- ja metsätaloudessa.
Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen tuomiin sää- ja ilmastoriskeihin varautumisessa. Niistä kunnille ongelmallisimpia ovat sään ääri-ilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskytuulista ja tulvista, aiheutuvat vahingot. Ne voivat olla kuntien toimintakyvyn ja kun- nissa toimivien yritysten toimintaedellytysten kannalta merkittäviä ja aiheuttaa vakavia seurauksia mm. kuntien talouteen ja palveluihin.
Toistaiseksi sää- ja ilmastoriskejä arvioidaan ja hallitaan systemaattisesti vain harvassa suomalaisessa kunnas- sa. Riskejä voidaan vähentää ottamalla ne huomioon esimerkiksi maankäytön suunnittelussa ja infrastruk- tuurin, kuten viemäröinnin, rakentamisessa. Kunnissa kannattaa pohtia myös sitä, miten muualla toteutuvat riskit saattavat heijastua omaan kuntaan, sen asukkai- siin ja elinkeinonharjoittajiin. Tärkeintä on, että sää- ja ilmastoriskien hallinta otetaan osaksi kuntien normaalia kehittämistä ja suunnittelua.
YM PÄR I STÖN TI L A - K ATSAU S 4 /2018 | 12 . 6 . 2018
Energian loppukäyttö on yritysten, kotitalouksien ja muiden kuluttajien käyttöön jäävä energiamäärä, kun energian kokonaiskulutuksesta vähennetään energian siirto- ja muuntohäviöt. Lähde: Tilastokeskus. 2018.
Reilun kolmensadan vuoden aikana Tornionjoen keskimääräinen jäänlähtö on aikaistunut yli kaksi viikkoa. Lähde: Hertta-tietojärjestelmä. SYKE 2018.
Energian loppukäyttö Suomessa 1970–2017 Tornionjoen jäidenlähtö 1693–2018
400
300
200
100
0
TWh
1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 1693 1718
1743 1768
1793 1818
1843 1868
1893 1918 1943
1968 1993
2018 Jäänlähtöpäivä
18.6.
8.6.
29.5.
19.5.
9.5.
29.4.
19.4.
Ilmaston lämmetessä pohjoiset lajit, kuten tunturialueiden linnut, ovat vähentyneet.
Pohjoisten lajien levinneisyysalueet ovat myös siirtyneet voimakkaasti pohjoista kohti.
Esimerkiksi riekon levinneisyysalueen keskipiste siirtyi 145 km pohjoiseen kun verrataan vuosien 1974–89 ja 2006–10 Suomen lintuatlaksia.
Lähde: Lintuatlakset 1974–1979, 1986–1989 ja 2006-2010.
Riekon levinneisyys 2006–2010 Riekon levinneisyys 1974–1989
Vuoden keskilämpötila Suomessa 1847–2016
Suomen keskilämpötila perustuu neljän havaintoaseman tietoihin:
Helsingin Kaisaniemi, Kuopion lentoasema, Kajaanin lentoasema ja Oulunsalon Pellonpää. Lähde: Ilmatieteen laitos. 2017.
6 5 4 3 2 1 0 -1
°C
1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 Keskilämpötila
10 vuoden liukuva keskiarvo
YM PÄR I STÖN TI L A - K ATSAU S 4 /2018 | 12 . 6 . 2018
Varma pesintä Todennäköinen pesintä Mahdollinen pesintä Riekon levinneisyys
Suomessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on saatu hyviä tuloksia hiilineutraaliksi pyrkivien kuntien Hinku-verkostossa. Vuonna 2008 viidessä kunnassa alka- nut Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke oli helmikuuhun 2018 mennessä kasvanut 39 kunnan Hinku-verkostoksi.
Verkoston kunnat ovat sitoutuneet vähentämään pääs- töjään vuoden 2007 tasosta 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Verkostossa kullekin kunnalle etsitään päästöjen vä- hentämiseen juuri sille sopivia keinoja. Kuntien apuna räätälöinnissä on yrityksiä ja tutkijoita. Verkosto on muun muassa tuonut uusia vaihtoehtoja kuntien energiatek- nologiahankintoihin. Esimerkiksi aurinkovoimaloiden yhteishankinnassa Kuntahankinnat Oy on kilpailutta- nut puitesopimuksen, joka sisältää myös voimaloiden rahoituksen. Näin kunnan ei tarvitse varata voimalalle investointibudjettia eikä huolehtia kilpailutuksesta.
Vastaavaa mallia aiotaan soveltaa myös muihin ener- giateknologioihin. Esimerkiksi älykäs katuvalaistus ja sähkö- ja biokaasuautot kiinnostavat monia kuntia.
Vuoden 2015 lopussa Hinku-kuntien yhteiset päästöt olivat lähes kolmanneksen pienemmät kuin vuonna 2007. Etenkin sähkölämmityksen, kulutussähkön ja teol- lisuuden sähkönkäytön päästöt ovat vähentyneet. Myös öljylämmityksen ja kaukolämmön päästöjä on leikattu merkittävästi. Merkittävin keino päästöjen vähentämi- sessä on ollut fossiilisten polttoaineiden vaihtaminen uusiutuvaan energiaan.
Hinku-verkosto on herättänyt kansainvälistä kiinnos- tusta. Hinku-kunnat edustavat yhdessä monissa maissa toimivien vastaavien aloitteiden kanssa globaaleja edel- läkävijöitä, jotka osoittavat että on mahdollista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä voimakkaasti ja samalla me- nestyä taloudellisesti.
Lähteet
Ilmasto-opas: www.ilmasto-opas.fi
Energia- ja ilmastostrategian vaikutusarviot: Yhteenvetoraportti. https://www.julkari.fi/handle/10024/131904 Hinku-foorumi: www.hinku-foorumi.fi
Kirjoittajat: Mikael Hildén, Kirsi Mäkinen, Jyri Seppälä, Sampo Soimakallio, Eija Järvinen ja Eija Putkuri.
Layout: Marianna Korpi | Kannen kuva: iStock | Helsinki, 2018 | ymparisto.fi/ymparistontila2017 ISBN 978-952-11-4941-2 (nid.) | ISBN 978-952-11-4942-9 (PDF)
S UOM E N YM PÄR I STÖK E S KU S | S Y K E . FI | Y M PA R I S TO. FI
Kunnat ilmastotyön kärjessä
Hinku-kuntien päästöt 2007–2015 Hinku-kunnat helmikuussa 2018
Lähde. SYKE. 2018.
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 8000
6000
4000
2000
0 ktCO2e
Maakunnan raja Kunnan raja Hinku-kunta
HELSINKI. 2017. CYCLUS ON 100% KIERRÄTYS- KUIDUSTA VALMISTETTU PAPERI | P
CF
| ISO14001
| E
U ECOLABEL CERTIFICATION (NO. FR/011/03)
| F
SC® RECYCLED CERTIFIED OF PAPER MERCHANTS (NO. FSC-C021878)
