Vesivoiman tilannekatsaus Vaelluskalafoorumi 11.2.2014
KT
Vesivoima on Suomelle merkittävä voimavara
Sähkön tuotanto vuonna 2013 energialähteittäin
Yhteensä 68.2 TWh
Lisäksi sähköä tuotiin 16,2 TWh
Uusiutuvat 36 %
(v. 2012 41 %)
Hiilidioksidivapaat 69 %
(v. 2012 73 %)
Kotimaiset: 42 %
(v. 2012 47 %) Vesivoima
18,7 %
Tuulivoima 1,1 % Turve 4,9 %
Biomassa 15,7 %
Jäte 1,4 % Ydinvoima
33,3 % Maakaasu
9,9 %
Kivihiili 14,6 %
Öljy 0,4 %
11.2.2014 KT
Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkö- markkinoilla 2012
Vesivoima
Ydinvoima Fossiiliset Tuulivoima Alue yhteensä
417 TWh
Lähde: ENTSO-E
Muut uusiutuvat 29 TWh Muu
68 TWh
10 TWh 148 TWh
162 TWh
Uusiutuvat: 68 % (v. 2011 62 %)
Hiilidioksidivapaat: 88 % (v. 2011 83 %)
Pohjoimainen vesivoima
238 TWh v. 2012, josta Norja 144 TWh
EU:n 28 jäsenmaata 344 TWh v. 2012
KT
Vesivoiman tuotanto
Normaalivuosi
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
TWh
11.2.2014 KT
Suomen uusiutuvien energialähteiden tavoite vuoteen 2020 on haasteellinen - EU:n uudet tavoitteet vuodelle 2030 vielä haastavammat
• Suomella on velvoite tuottaa 38 % vuoden 2020 energian loppukulutuksesta uusiutuvilla energialähteillä
• Suomi on toimittanut 06/2010 suunnitelmansa uusiutuvien energialähteiden edistämisestä Euroopan komissiolle
• Vuoden 2005 tasosta uusiutuvan energian lisäämisvelvoite on 38 TWh, josta energiateollisuuden (metsähake, tuuli- ja
vesivoima) osuus on noin 70 %.
• Vesivoiman lisäystavoite on 0,5 TWh/a vuoteen 2020 mennessä
• EU:n uusi tavoite vuodelle 2030 on jäsenmaiden yhteinen -> 27 % vuonna 2030 (edellinen 20 % vuonna 2020)
KT
Suunniteltuja investointeja on toteutumassa vielä muutamia
Vesistö Hankkeita
kpl
Teho MW Tuotanto GWh
Vuoksen vesistöalue 2 0 10
Kymijoen vesistöalue 0 0 0
Kokemäenjoen vesistöalue 6 55 64
Oulujoen vesistöalue 5 24 17
Iijoen vesistöalue 2 14 10
Kemijoen vesistöalue * 9 103 207
Yhteensä 24 196 308
* Sis. Sierilän voimalaitoksen Lisäksi on suunniteltu
Kollajan allas + laitos Iijoella 32 MW ja 200GWh
Allashankkeet lisäisivät säätöenergiaa nimenomaan aikoina, jolloin säätömahdollisuus näissä vesitöissä on rajoittunut joko veden vähyyden tai runsauden vuoksi
Säätävän vesivoiman lisäys vesistöittäin 2013-2030
11.2.2014 KT
Vesivoiman ohijuoksutukset
vuonna 2013• Vuonna 2013 ohijuoksutettiin energiana n. 450 GWh (*
• Tämä vastaa
– 0,7 % Suomen sähköntuotannosta v. 2013
– 1,9 % Suomen uusiutuvan sähkön tuotannosta v. 2013 – Arvoltaan n. 18 milj. € käyttäen laskennassa tukkusähkön
Suomen keskihintaa v. 2013
– 25 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista sähkönkulutusta (kulutus 18 000 kWh/vuosi)
– 2,2 mrd. km ajoa sähköautolla, joka vastaa yli 56 000 ajokertaa maapallon ympäri (kulutus 0,2 kWh/km)
• Suomen kansallinen toimintasuunnitelma uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseksi: Vesivoiman lisäystavoite 500 GWh/a vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tilanteeseen verrattuna.
*) Tietoja seuraavilta joilta: Iijoki, Jänisjoki, Kajaaninjoki, Kalajoki, Kemijoki, Kokemäenjoki, Kymijoki, Lapuanjoki, Lieksanjoki, Nurmonjoki, Oulujoki, Perhonjoki, Pielisjoki, Pyhäjoki, Saramojoki, Siikajoki, Vuoksi, Ähtävänjoki
Suomen sähköntuotantokapasiteetin kehitys ja arvio huippukulutuksen kehittymisestä
Lähde: Syri et al. 2012, Energy Strategy Reviews
Kapasiteetin kehityksessä huomioitu nykyiset ja tiedossa olevat voimalaitosprojektit, mukaan lukien periaatepäätöksen saaneet ydinvoimalayksiköt.
Huippukulutusarviot: Työ- ja elinkeinoministeriö 2008 ja Energiateollisuus ja Elinkeinoelämän keskusliitto 2009
11.2.2014 KT
Ydinvoima lisää nopeasti käyttöön saatavan kapasiteetin tarvetta
• Olkiluoto 3 (1600 MW) on valmistuessaan Pohjoismaiden suurin
sähköntuotantoyksikkö
• Suurin ydinvoimayksikkö on haaste voimajärjestelmälle:
– 1600 MW tehoa voi irrota yllättäen hetkessä verkosta
-> tarvitaan häiriön varalle nopeasti
KT
Tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta
• Laajamittainen tuulivoima lisää säätösähkön tarvetta
• Tuulivoiman vaikutuksia voimajärjestelmään on tarkasteltava pohjoismaisella tasolla.
Sähkömarkkinat ovat yhteiset ja myös
tuuliolosuhteet ovat samantyyppiset Itämeren alueella, joten voi sanoa, että tuulivoimaloiden käynti/tehot samansuuntaisia koko alueella.
• Kovalla tuulella tuulivoimalaitosten tuotanto pysähtyy. Nämä tilanteet on kuitenkin
ennakoitavissa ja niihin voidaan jossain määrin varautua; lyhytaikaista säätöä tunnin sisällä tarvitaan kuitenkin
• Tuulivoimatuotannon määrä kovilla pakkasilla?
11.2.2014 KT
Yleinen mielipide tukee uusiutuvia
Mihin suuntaan sähköntuotantoamme pitäisi kehittää ?
Kaikki vastaajat, n=1078, Energia-asenteet kysely 2013
90 85 75 65 50 33 33 5
4 1
5 8 14 27 24
29 23 29
13 19
4 3 7
4 13
8 13 17
14 9
1 5 5 3 12 29 31 50 69
70 Aurinkosähkö
Tuulivoima Puu- ja muu bioenergia Vesivoima Maakaasu Ydinvoima Turve Sähkön tuonti ulkomailta Kivihiili Öljy
Lisätä Sopiva Eos Vähentää
%
11.2.2014 KT
Lisääntyvät
siirtoyhteydet ja
markkinaintegraatio
• Verkon suunnittelua, käyttöä ja sähkömarkkinaohjaavia
sääntöjä kehitetään jatkossa yhä enemmän Euroopan tasolla
• Säätösähkön ja reservien
kauppa maiden välillä lisääntyy
• Norjan vesivoimalle
säätökapasiteettina on kysyntää Keski-Euroopassa
Siirtokapasiteetit (MW)
550
1000 700
1750
600
1600 1200 1100
1500
1400 120
1400
2200
600
50
100 60
950
800 350
700
600
1350
100
300
600
650
700
500+500 Käytössä
Rakenteilla
11.2.2014 KT
Kotitaloussähkön verollinen kokonaishinta (kulutus 2500-5000 kWh vuodessa)
1. puolivuotiskausi 2013
0 5 10 15 20 25 30 35
Bulgaria Romania Viro Liettua Kroatia Latvia Unkari Ranska Puola Tsekki Kreikka Suomi Slovenia Luxemburg Slovakia Malta Iso-Britannia Norja Alankomaat EU-28 Portugali Itävalta Ruotsi Belgia Espanja Italia Irlanti Kypros Saksa Tanska
Senttiä / kWh
Lähde: Eurostat KT
Pohjolan vesivarantojen erotus normaalivuoteen ja sähkön hinnan käyttäytyminen
Lähde: SKM Syspower
0 20 40 60 80 100 120 140 160 180
-35000 -30000 -25000 -20000 -15000 -10000 -5000 0 5000 10000 15000 20000
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013
Erotus normaaliin vesivuoteen Systeemihinta Suomen aluehinta
GWh €/MWh
11.2.2014 KT
Ajankohtaista säädösrintamalla
• Voimalaitosvero on valmisteilla
– Eduskunta on hyväksynyt lain, notifinointi komissiossa kesken – Vesivoiman tuottajille veroa maksettavaksi n. 33 Miljoonaa
€/vuosi
– Vesivoimaloista maksetaan jo nykyään muita suurempaa kiinteistöveroa, yhteensä n. 30 Miljoonaa €/vuosi
• vesienhoitosuunnitelmien valmistelu kaudelle 2016-2021 – Vesipuitedirektiivin lähtökohtana on, että valittavilla
toimenpiteillä tulee olla vesistön tilaa parantava vaikutus, eikä muulle tärkeälle käytölle saa aiheutua kohtuutonta haittaa
– Tämä valintaperiaate on aivan oikea, toimenpiteiden
itsessään ei tule olla päämäärä, vaan parannustoimet tulee valita tapauskohtaisesti
KT
ET:n toimenpide-ehdotukset vesivoiman edistämiseksi
• Kotimaisen säätövoiman lisäämistarve- ja mahdollisuudet
huomioitava kansallisessa 2050 energia- ja ilmastotiekartassa
• Nykyisten vesivoimalaitosten toimintaedellytykset on säilytettävä ennallaan eikä virtaamia ja säännöstelyä pidä rajoittaa ilman
ilmeistä hyötyä kalakannoille ja ympäristölle.
• Olisi nostettava poliittiseen harkintaan, mitkä vesistöjen osat on säilytettävä suojeltuina erityisten luontoarvojensa vuoksi ja missä kohteissa voimalaitosrakentaminen voitaisiin sallia. Tämä
tarkoittaa myös koskiensuojelulain tarkistamista.
• Pienvesivoimalta poistunut tuotantotuki on kompensoitava korotetulla investointituella vesivoiman lisäämiseksi
11.2.2014 KT
KIITOS!
KT
