Kommunistisen Internatsionaalen päätöslauseet ja ohjesääntö : hyväksytty Kommunistisen Internatsionaalen toisessa kongressissa heinäkuun 17. - elokuun 7. p. 1920.

KemmamsHsco XnkEnafsioitaateo

Päätoslaiis^X ja Qbjcsääofö

Hyväksytty

Kommunistisen internatsionaalen 2:ssa.

kongressissa heinäk. 17— elok.7 p. 1920 J

* 0 ®

TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO

9 3 3 2 5 5

J u l k a i s i j a : .

Suomen Kommunistinen Puolue (Kommunistisen Inter- natsionaaien saktsio) Keskuskomitea,

1 f ^ + y u U r t K < r ) p ^ \

a l k u l a u s e.

Kommunistisen Internatsionalen toinen maaihnatl- kongressi pidettiin Moskovassa heinäkuun 17 — elokuun 7 päivinä 1920. Tässä vihkosessa julkaistaan osa kong­

ressin päätöslauselmista; loppuosa niistä julkaistaan m a h ­ dollisimman pian toisena vihkosena. Tällaiseen julkak-e- luistapaan on ryhdytty syystä, että saataisiin niin pian kuin suinkin mahdollista suomalaisten työläisten kämen Internatsionalen päätökset. Samoin ilmestyy myös ensi

| tilassa kongressin tehtäviä käsittelevä broshyri ((Kaiuni.i-

| välisen työväenliikkeen polttavat kysymykset»,

i Julkaisija.

päätehtävistä.

i. Kansainvälisen kommunistisen liikkeen kehityk­

sessä nykyhetkellä on merkittävää, että kaikissa kapitalis­

tisissa maissa on vallankumouksellisen proletariaatin par­

haille edustajille täysin selvinnyt Kommunistisen Inter­

natsionalen tärkeimmät perusajatukset, nimittäin kysy­

mykset proletariaatin diktatuurista ja 'neuvostovallasta, ja että he ovat mitä suurimmalla innostuksella asettuneet Kommunistisen Internatsionalen puolelle. Vieläkin tär­

keämpi ja kantavampi askel eteenpäin on se, että kaik­

kialla mitä laajimpien joukkojen keskuudessa, ei ainoas­

taan kaupunkiproletariaatin vaan myös maatyöläisten edistyneemmän osan keskuudessa ilmenee täysin selvänä ehdoton myötätuntoisuus näitä tärkeimpiä perusajatuksia kohtaan.

Toiselta puolen käy ilmi kaksi virhettä tai heikkout­

ta tässä tavattoman nopeasti kasvavassa kansainvälisessä kommunistisessa liikkeessä. Kovin vakava virhe, joka uh­

kaa suunnattomalla välittömällä vaaralla proletariaatin vapausasian saavutuksia, on siinä, että osa toisen inter­

natsionalen vanhoista johtajista ja vanhoista puolueista osaksi puolittain tiedottomasti antavat peräksi joukkojen vaatimuksille ja toivomuksille, osaksi, turvatakseen joh­

tavan asemansa porvariston asiamiehinä ja apulaisina työväenliikkeen keskuudessa, selittävät olevansa ilman muuta jopa aivan heti valmiit liittymään Kolmanteen In- ternatsionaleen samalla kun he kuitenkin itse teossa koko käytännöllisessä toiminnassaan puolue- ja poliittisen toi-

5 minnan aloilla pysyvät toisen internatsionalen asteella.

Sellainen asiaintila on tykkänään sietämätön, sillä se joh ­ taa suorastaan joukkojen rappeuttamiseen, ehkäisee voi- **

makkaan kommunistisen puolueen syntymistä ja kehitty­

mistä, vähentää kunnioitusta Kolmatta Internatsionalea kohtaan, ja uhkaa samanlaisen petoksen toistumisella kuin oli Unkarin sosialidemokraattien petos, jotka kai­

kessa kiireessä antoivat kastaa itsensä kommunis­

teiksi. Toinen paljo vähemmän merkitsevä virhe, joka pikemminkin on liikkeen kasvamisesta johtu­

va sairaus, on pyrkimys ((radikalismiin)), vasem­

mistolaisuuteen, joka johtaa väärään arviointiin puolueen merkityksen ja tehtäväin suhteen luokkaan ja joukkoon nähden, sekä ymmärtämättömyyteen vallanku­

mouksellisen kommunistin velvollisuuteen nähden työs­

kennellä porvarillisessa parlamentissa ja taantumukselli­

sissa ammattiliitoissa.

Kommunistien velvollisuus on olla salaamatta liik­

keensä heikkouksia, niitä avoimesti arvostella, päästäk­

semme niistä nopeammin ja perinpohjaisemmin. T ätä varten on välttämätöntä selvästi määritellä ((proletariaa­

tin diktatuurin» ja ((neuvostovallan» käsitteitten sisältö, erittäinkin käytännöllisen kokemuksen pohjalla. Toisek­

seen on osotettava, mitä on ja täytyy olla kaikissa mais­

sa se välttämätön valmistustyö, jonka kautta nuo tunnus­

lauseet toteutetaan. Kolmanneksi on dsotettava tiet ja keinot liikkeemme vahinkojen korjaamiseksi.

I. P R O L E T A R IA A T IN D IK T A T U U R IN J A N E U ­ V O S T O V A L L A N O L E M U S .

2. Sosialismin (kommunismin ensi asteen) voitto kapitalismista vaatii proletariaatin ainoana todella vallan­

kumouksellisena luokkana toteuttamaan seuraavat kolme tehtävää:

_ JSnsimäinen t o n * kukistettava riistäjät ja enneiTkaik-N je a porvaristo, riistäjäin taloudellinen ja poliittinen "paa- M u staia. se on m u s errettava, sen vastarinta kukistettava Ma. tehtävä mahflnttnniik^j Wba^ yritykset pääoman

jkeen ja palkkaorj^nHp^ p n 1 n 11 tt in mi ~,r Ir i

TolS^ksi. un,tem m attava mukaan ei ainoastaan koko proletariaatti tai sen valtavan suuri enemmistö, vaan myös koko työtätekevien ja pääoman riistämier köyhä- listöläisten joukko, ja johdettava se proletariaatin vallan­

kumouksellisen etujoukon, kommunistisen puolueen jäles- tä. Valistettava, järjestettävä, kasvatettava, totutettava ku­

riin se tavattoman tuimassa ja armottoman kovassa tais­

telussa riistäjiä vastaan. Temmattava kaikissa kapitalisti­

sissa maissa tämä väestön valtava enemmistö pois porva­

riston riippuvaisuudesta sekä saatava se käytännöllisen kokemuksen kautta luottamaan proletariaatin ja sen val­

lankumouksellisen etujoukon johtavaan merkitykseen.

Kolmanneksi. On neutralisoitava ja tehtävä vallin - gottomaksi se välttämätön heilahteleminen porvariston ja proletariaatin välillä, porvarillisen demokratian ja neu­

vostovallan välillä, mitä ilmaisee pikkuliikkeenharjotta­

jani luokka maataloudessa, teollisuudessa ja kaupassa, luokka, joka kaikissa edistyneissä maissa on vielä sangen lukuisa, vaikkei se muodostakaan väestön enemmistöä.

Samoin on neutralisoitava tuota luokkaa vastaavien hen­

kisen työn tekijäin, konttorityöntekijäin y.m.s. heilahtele- miset.

Ensimäinen ja toinen-tehtävä ovat itsenäisiä tehtä­

viä, jotka vaativat kumpikin omat erikoiset toimintaot- teensa suhtautuessa sekä riistäjiin että riistettyihin. K ol­

mas tehtävä johtuu kahdesta ensinmainitusta, vaatien ai­

noastaan taitavaa, oikeaan aikaan osuvaa joustavaa, mai­

nittujen kahden ensimäisen tehtävän yhteensovittamista,

7

riippuen niistä konkreettisista oloista, missä kukin heilah telemistapaus sattuu.

3. Se tosiasiallinen tila koko maailmassa, mi­

kä ennen kaikkea edistyneimmissä, mahtavimmissa, valistuneimmissa ja vapaimmissa kapitalistisissa mais­

sa on syntynyt militarismin, ' imperialismin, siirto- maitten ja heikompien maitten ryöstön, imperialis­

tisen maailmanteurastuksen ja Versaillesin ((rau­

han» kautta, se tila pakottaa hylkäämään kaiken ajatuksen kapitalistien rauhallisesta alistumisesta riis­

tettyjen enemmistötahdon alaisuuteen, hylkäämään kaiken ajatuksen rauhallisesta reformistisesta siirtymises­

tä sosialismiin. Sellaisen ajatuksen hautoja on ei ainoas­

taan aito poroporvarillinen pässinpää, vaan vieläpä suora­

nainen työläisten pettäjä, kapitalistisen palkkaorjuuden koristeli ja ja totuuden salaaja. Täm ä totuus on siinä, et­

tä kaikkein valistunein ja demokraattisinkaan porvaristo ei- enää nykyisin jätä käyttämättä mitään petosta ja ri­

kosta eikä kauhistu miljoonainkaan työläisten ja talon­

poikain teurastamista, pelastaakseen tuotannonvälineitten yksityisomistuksensa. |Amoastaan porvariston väk ivaltff ( nen kukistaminen, sen omaisuuden takavarikoiminen, k a ' ko porvarillisen valtiokoneiston tuhoaminen ylhäältä ala?

asti — parlamenttaarisen, oikeudellisen, sotilaallisen, vir-1 kakuntaisen, hallinnollisen, kunnallisen koneiston tuhoa­

minen — vaarallisiinpain ja uppimskaisimpain riistäjien . perinpohjaiseen kartoittamiseen tai silmälläpidon alaisekr

^asettam iseen saakka, sen ankaraan vartihirr u ^ " - ka sen suunnitteleman vastarinnan _.ja kapitalistisen palk- Jkaorjuuden~ palauttamisvritvsten Jg jk T ^ m ig p k sr^ — ^ Tupastaan sellaiset toimenpiteet voiyat taata koko riistä-iä-

.puokän e h d o t t o m a n V i i r i ^ o p i t ä r n i c p n ---

Kapitalismin ja porvarillisen demokratian koristele

toisen internatsionalen vanhain puolueitten ja vanhain johtajain märehtimä käsitys, että muka työtätekevien ja riistettyjen enemmistö kapitalistisen orjuuden alaisena ja porvariston ikeen alla — joka ilmenee tavattoman mo­

nissa muodoissa, ja sitäkin tehokkaampana ja samalla julmempana ja säälimättömämpänä, mitä sivistyneempi asianomainen maa on — että muka tuo enemmistö nois­

sa oloissa kykenisi luomaan itselleen täydellisen sosialis­

tisen katsomuksen selvyyden ja sosialistisen vakaum uk­

sen ja luonteen lujuuden. Todellisuudessa työtätekevien ja riistettyjen laajimpain kerrosten valistaminen, kasva­

tus ja järjestäminen, proletariaatin vaikutuksen ja joh­

don alaisuudessa, niitten vapauttaminen itsekkyydestä, hajanaisuudesta sekä yksityisomistuksen aikaansaamista paheista ja heikkouksista, niitten kohoaminen vapaitten työläisten vapaaksi liitoksi — todellisuudessa kaikki se voi tapahtua sitte vasta, kun proletariaatin etujoukko ko­

ko tämän ainoan vallankumouksellisen luokan tai sen enemmistön tukemana kukistaa riistäjät, painaa ne allen-

‘ sa, vapauttaa riistetyt orjan asemastansa ja parantaa huomattavasti riistettyjen elinehdot omaisuutensa menet - täneitten kapitalistien kustannuksella. Se on siis mahdol­

lista vasta tuossa kaikkein kärjistyneimmän luokkataiste­

lun varsinaisessa vaiheessa.

4. Jotta saavutettaisiin voitto kapitalismista, on välttämätöntä oikea molemminpuolinen suhde johtavan kommunistisen puolueen, vallankumouksellisen luokan, proletariaatin ja joukkojen, s.o. kaikkien työtätekevien ja riistettyjen paljouden välillä. Ainoastaan kommunisti­

nen.puolue, jos se on tositeolla vallankumouksellisen luo­

kan etujoukko, jos siihen sen parhaat edustajat kuulumat, ios se on kokoonpantu täysin tietoisista ja uhrautuvista

9 kommunisteista, jotka ovat. valistuneet ja terästyneet sit- keitten vallankumoustaistelujen kokemuksen kautta, jos tämä puolue on ymmärtänyt sitoa itsensä erottamattomas­

ti luokkansa koko elämän kanssa ja sen kautta myös ko­

ko riistettyjen joukon kanssa ja saavuttaa tämän luokan ja tämän joukon täydellisen luottamuksen — ainoastaan sellainen puolue kykenee johtamaan proletariaattia ar- mottomimmassa ratkaisevassa viime taistelussa kaikkia kapitalismin mahteja vaataan. Toiselta puolen kykenee proletariaatti ainoastaan sellaisen puolueen johdolla ke­

hittämään täyteen voimaansa koko vallankumouksellisen puserruksensa sekä hävittämään tuon pakosta ilmenevän tylsämielisyyden ja osittain myös vastahakoisuuden, mikä ilmenee kapitalismin turmeleman työväenyli- mystön pienessä vähemmistössä, kuten vanhoissa ammattiyhdistys- ja osuuskauppajohtajissa j. n. e. — kehittämään täyteen mittaan koko voimansa, joka kapitalistisen yhteiskunnan taloudellisen rakenteen vuoksi on suunnattomasti suurempi kuin sen n'u- * merollinen suuruus väestömäärään nähden. Viimein voi ainoastaan jo tosiasiallisesti porvariston ,ja porvarillisen valtiokoneiston ikeestä vapautettu joukko, s.o. koko ty ö ­ tätekevien ja riistettyjen paljous, saavutettuaan mahdol­

lisuuden riistäjistään vapaana järjestyä neuvostoihinsa, kehittää ensi kerran historian kuluessa täyteen voimaan­

sa koko miljoonien kapitalismin sortamain ihmisten tar­

mon ja alotekyvyn. Vasta sitte kun neuvosto, on tullut ainoaksi valtiokoneistoksi, voidaan toteuttaa koko riistet­

tyjen joukon todellinen osanotto hallintoon, mistä joukos­

ta itse asiassa jää valistuneimmankin ja vapaimmankin porvarillisen demokratian vallitessa hallinnon osanoton ul­

kopuolelle yhdeksänkymmentäyhdeksän osaa sadasta.

Ainoastaan neuvostoissa alkaa riistettyjen joukko todel-

lisesti omasta käytännöllisestä kokemuksestaan eikä kir­

joista, oppia, mitenkä on suoritettava sosialistinen raken­

nustyö, mitenkä on luotava uusi yhteiskunnallinen kuri ja vapaitten työläisten vapaa liitto.

II. M IL L A IN E N ON P R O L E T A R IA A T IN D IK T A ­ T U U R IN V IIP Y M Ä T Ö N J A K A I K K I A L L E

U L O T T U V A V A L M IS T U S .

5. Nykyinen hetki kansainvälisen kommunistisen liikkeen kehityksessä on merkillepantava siinä suhteessa, että proletariaatin valmistuminen diktatuurinsa toteutta­

miseen ei vielä kaikkein useimmissa kapitalistisissa mais­

sa ole loppuunsuoritettu, eipä usein edes vielä lainkaan järjestelmällisesti alettu. Siitä ei seuraa, että. proletaari­

nen vallankumous kaikkein läheisimmässä tulevaisuudes­

sa olisi mahdoton. Se on täysin mahdollinen, sillä koko taloudellinen ja poliittinen asema on tavattoman täynnä äkillisen leimahtamisen sytykkeitä ja aiheita. Toinen val­

lankumouksen ehto, paitsi proletariaatin valmistumista, nimittäin yleinen kriisitilanne kaikissa hallitsevissa ja kai­

kissa porvarillisissa puolueissa, on myöskin jo olemassa.

Mutta sanotusta seuraa, että kommunististen puolueitten nykyhetken tehtävä on jouduttaa vallankumousta kiihoit- tamatta sitä kuitenkaan esiin keinotekoisilla keinoilla en­

nen kuin on tapahtunut sen riittävä valmistus. Mutta pro­

letariaatin valmistusta vallankumoukseen täytyy edistää teon kautta. Toiselta puolen pakottavat yllämainitut ta­

paukset useitten sosialististen puolueitten historiassa joh­

tamaan huomion siihen, että proletariaatin diktatuurin

«tunnustaminen» ei jää ainoastaan pelkiksi sanoiksi.

Kommunististen puolueitten päätehtävä kansainväli­

sen proletaarisen liikkeen näkökannalta on sen vuoksi

11

nykyhetkellä hajallaolevien kommunististen voimain yh ­ distäminen, kommunistisen puolueen luominen jokai seen maahan (tai jo olevan puolueen lujittaminen ja uudistaminen) tehdäksemme kymmenkertaiseksi työn proletariaatin valmistamiseksi valtiovallan val­

loitukseen ja sen valloitukseen juuri proletariaatin diktatuurin muodossa. Proletariaatin diktatuuria tunnus- tavain ryhmien ja puolueitten tavanmukainen sosialisti­

nen työ on sellaisenaan vielä kaukana siitä perusteellises­

ti uudistetusta valmistustyöstä, mikä ainoastaan voidaan katsoa kommunistiseksi ja proletaarisen diktatuurin aat- tohetken tehtäviä vastaavaksi.

6. Proletariaatin valloitettua valtiollisen vallan ei sen luokkataistelu porvaristoa vastaan sillä ollen­

kaan ole loppunut, vaan se tekee päinvastoin tuon taistelun erittäin laajentuneeksi, kärjistyneeksi ja säälimättömäksi. K aikki työväenliikkeen ryhmät, puo­

lu e e t ja aktiiviset osanottajat, jotka joko osittain dai täydellisesti ovat reformismin, «keskustan» y.m.

kannalla, astuvat äärimmilleen kärjistyneen taistelun johdosta joko porvariston puolelle taikka horjuvien jouk­

koon taikka sitte (mikä on vaarallisinta) joutuvat voittoi­

san köyhälistön epäluotettavani ystäväin joukkoon. Sen vuoksi proletariaatin diktatuurin valmistus vaatii ei ai­

noastaan voimaperäisempää taistelua reformistien ja

«keskustamiesten» pyrkimyksiä vastaan vaan myöskin erästä tämän taistelun luonteen muutosta. Taistelu ei voi rajoittua noitten pyrkimysten virheellisyyden paljastami­

seen, vaan täytyy myös järkähtämättömästi ja armotto­

masti paljastaa jokainen työväenliikkeen henkilö, joka noita pyrkimyksiä osoittaa, sillä muuten ei proletariaatti voi tietää kenen kanssa se käy ratkaisevaan taisteluun porvaristoa vastaan. Täm ä taistelu on sen laatuista, että

joka hetki voidaap rauhallinen arvostelu korvata aseelli­

sella arvostelulla — ja myöskin korvataan kuten kokemus osoittaa. K aikki epäjohdonmukaisuus .tai heikkous refor­

misteiksi tai «keskustalaisiksi» o^soittautuneitten paljasta­

misessa merkitsee sitä, että sen kautta suoranaisesti lisä­

tään porvariston taholta uhkaavaa vastavallankumouksen -vaaraa, porvariston, joka huomenna on käyttävä vasta­

vallankumouksensa hyväksi sitä, mikä tänään lyhytnä­

köisistä henkilöistä näyttää, ainoastaan «teoreettiselta mielipiteen eroavaisuudelta». ;

7. Erittäirikään ei saa rajottua kaiken proletariaa­

tin ja porvariston yhteistoiminta tavanmukaiseen periaat­

teelliseen kieltämiseen «Vapauden» ja «yhdenvertaisuu­

den» yksinkertainen puolustaminen tuotannonvälineitten yksityisomistuksen vallitessa muuttuu proletariaatin dik­

tatuurin aikana — joka ei koskaan kykene yksityisomai­

suutta yhdellä iskulla täydellisesti lakkauttamaan — por­

variston kanssa tapahtuvaksi «yhteistoiminnaksi», joka suoranaisesti työväenluokan .valtaa horjuttaa. Sillä prole­

tariaatin diktatuuri'merkitsee valtion — koko valtiovallan koneiston — avulla tapahtuvaa riistäjien jatkuvaa ja yhä tehoisampaa «orjuuttamista» lakkauttamalla heidän riis- tämisensä ja sortamisensa, sekä omistajien (s.o. sellaisten jotka ovat itsellensä henkilökohtaisesti kahmineet yhteis­

kunnallisen työn kautta luotuja tuötannorivälineitä) «ei- tasa-arvoisiksi» tekemistä omistamattomiin verrattuna.

Se mikä ennen proletariaatin voittoa näyttää vain «demo­

kratian» kysymyksessä esiintyvältä teoreettiselta mieli­

piteen eroavaisuudelta, muuttuu huomenna, voiton jä l­

keen välttämättä aseilla ratkaistavaksi kysymykseksi.

Senpä vuoksi onkin joukkojen alustavakin valmistaminen' • proletariaatin diktatuurin toteuttamiseksi mahdotonta — jos ei «keskustalaisia» ja «demokratian puolustajia» vas-

13 taan käytyä taistelua perusteitaan myöten muuteta toisen- luontoiseksi.

8, Proletariaatin diktatuuri on köyhälistön porva­

ristoa vastaan käymän luokkataistelun ratkaisevin vallan­

kumouksellinen muoto. Täm ä taistelu voi olla vain silloin voitokasta, jos proletariaatin valtava enemmistö on vallankumouksellisen etujoukkonsa ta­

kana. Senpä vuoksi proletariaatin diktatuurin val­

mistaminen vaatii ei ainoastaan kaiken reformismin porvarillisen luonteen valaisemista, kaikkien tuotan- nonvälineitten yksityisomistusta puolustavan demokra­

tian puolta jäin paljastamista, ei ainoastaan kaikkien niit­

ten pyrkimysten leimaamista, jotka työväenliikkeen sisä­

puolella todellisuudessa puolustavat porvariston asiaa —

•vaan vaatii proletariaatin diktatuurin valmistaminen v it ­ iäkin tehokkaampaa menettelyä — vanhojen johtajien korvaamista kommunisteilla ehdottomasti kaikilla prole­

taarisen järjestym isen aloilla, ei ainoastaan poliittisissa vaan myöskin ammatillisissa, osuustoiminnallisissa, sivis­

tyksellisissä y.m. järjestöissä. M itä pitkäaikaisempi, täy­

dellisempi ja lujempi jossakin maassa on porvarillisen demokratian herruus ollut, sitä enemmän on porvariston sellaisille paikoille onnistunut sijoittaa johtajiksi miehiä, joita se itse on kasvattanut, läpitunkenut katsomuksil­

laan ja ennakkoluuloillaan ja sangen usein ne vielä itsel­

leen ostanutkin joko välillisesti tai välittömästi. On vält­

tämätöntä sata kertaa kovakouraisemmin kuin tähän asti karkottaa nämä työväenylimystön tai porvarillistuneitten työläisten edustajat kaikista paikoistaan ja korvata ne vaikkapa aivan kokemattomilla työläisillä, kun ne vaan ovat siteissä riistettyjen joukkojen kanssa ja nauttivat niitten luottamusta taistelussa riistäjiä vastaan. Proleta­

riaatin diktatuuri on tekevä tarpeelliseksi sellaisen koke-

«attem aia työläisten nimittämisen vastuunalaisimmille paikoille Taltiossa, muuten on työväenhallituksen valta voimaton ja joukkojen kannatusta vailla. ^

-— tjT^TProletariaatin diktatuuri merkitsee sitä, että kaikki työtätekevät ja riistetyt, joita kapitalistien luokka on orjuuttanut, polkenut, sortanut, pelolla alistanut, ha­

jottanut ja pettänyt, että kaikki ne työtätekevät ja riis­

tetyt tulevat mitä täydellisimmin sen ainoan luokan joh­

dettaviksi, jota sellaiseen johtavaan tehtäväänsä on koko kapitalismin historia valmistanut. Sen vuoksi täytyy pro­

letariaatin diktatuurin valmistaminen alkaa kaikkialla ja viipymättä menetellen m.m. seuraavaan tapaan:

-■/ » ^Poikkeuksetta kaikissa varsinaisesti proletaarisis­

s a järjestöissä, liitoissa, .yhdistyksissä, mutta sitte myös ei-proletaarisissa työtätekeväin ja riistettyjen joukkojen järjestöissä (poliittisissa, ammatillisissa, sotilaallisissa, osuustoiminnallisissa, sivistyksellisissä ja urheilu-yhdistyksissä y.m.), täytyy muodostaa kom­

munistien ryhmiä tai soluja, pääasiallisesti julkisia mutta myös salaisia — viimemainitut ovat pakol­

lisia joka tapauksessa, missä on odotettavissa järjestöjen hajotus ja niitten jäsenten vangitseminen tai kadotus.

J a on näitten ryhmien ja solujen, kiinteästi toistensa yh­

teydessä ja puoluekeskukseen sidottuina, kok ru k sia n ­ sa vaihtaen, harjoitettava agitatsiooni-propag di-organi- satsioonityötä, sukeltautuen päättävästi k aik ii.. julkisen elämän aloille ja kaikkiin työtätekevien joukkojen toimi­

aloihin ja ryhmiin. J a on niitten tämän monipuolisen työn kautta järjestelmällisesti kasvatettava itseänsä ja myös puoluetta, luokkaa ja joukkoja.

Tällöin on tavattoman tärkeätä laatia koko työtH varten yksityiskohtainen työsuunnitelma ja sitä ke­

hittää. Yhdeltä puolen tämä koskee johtajia tai

vastuunalaisia edustajia, jotka askel askeleelta ovat toivottomasti turmeltuneet poroporvarillisissa ja im­

perialistisissa ennakkoluuloissaan. Nämä johtajat täy­

tyy säälimättömästi paljastaa ja karkottaa työväen­

liikkeestä. Toiselta puolen tämä koskee joukkoja, jotka erittäinkin imperialistisen teurastussodan jälkeen [ ovat enimmäkseen taipuisat ottamaan huomioonsa ja hy­

väksymään opin proletariaatin herruudesta ainoana pe­

lastuksena kapitalistisesta orjuudesta. Täytyy oppia as­

tumaan esiin joukkojen tykö erittäin kärsivällisesti ja varovaisesti, voidakseen ymmärtää näitten joukkojen erikoisominaisuudet, jokaisen kerroksen, jokaisen amma­

tin psykologian erikoispiirteet j.n.e.

10. Erittäinkin eräs kommunistien ryhmä tai solu ansaitsee puolueen taholta mitä tehokkainta huomiota ja huolenpitoa, nimittäin parlamenttiryhmä, s.o. niitten puo- luejäsenten ryhmä, jotka ovat edustajina porvarillisissa edustuslaitoksissa (ennenkaikkea valtion, mutta sitten myös paikkakuntain, kuntain y.m. edustuslaitoksissa).

'Yhdeltä puolen on juuri näillä puhujalavoilla erikoisen tärkeä merkitys mitä laajimpain takapajuisten tai poro­

porvarillisten ennakkoluulojen täyttämäin työtätekeväin joukkojen silmissä. Sen takia täytyy kommunistien juuri näiltä puhujalavoilta alaskäsin harjoittaa propaganda- agitatsiooni- ja järjestötyötä ja selittää joukoille sitä seikkaa, minkä takia Venäjällä porvarillisen parlamentin hajottaminen yleisen neuvostokongressin kautta oli lain­

mukaista (ja omalla ajallansa tulee niinikään kussakin maassa olemaan lainmukaista). Toiselta puolen on koko porvarillisen demokratian historia etenkin edistyneissä maissa tehnyt parlamentin puhujalavasta yhden varsinai- simmista näyttämöistä tavattomia veijaritekoja varten, kanaan pettämistä varten poliittisissa ja finanssiasioissa,

onnenonkimista ja työtätekevien petkuttamista ja sorta­

mista varten. Sen vuoksi on täysin oikeutettua vallanku­

mouksellisen proletariaatin parhaitten edustajain hehku­

va viha parlamenttia kohtaan. Sen vuoksi täytyy kommu­

nististen puolueitten ja kaikkien Kolmannen Internatsio- nalen puolueitten menettelyn parlamenttiryhmiänsä koh­

taan olla aivan erityisen ankaraa — erittäinkin, jos eivät nämä puolueet ole syntyneet vanhoista puolueista repeä­

misen ja vanhoja puolueita vastaan käytyjen pitkällisten ja sitkeitten taistelujen kautta, vaan siten, että vanha puolue on (useinkin vaan näennäisesti) siirtynyt uusiin poliittisiin asemiin. Parlamenttaariset ryhmät täytyy näet täydellisesti alistaa puolueen keskuskomitean täydellisen kontrollin ja määräysvallan alaisuuteen, niihin on otetta­

va jäseniksi etupäässä vallankumouksellisia työläisiä, parla- menttaarikkojen puheita on mitä huomaavaisemmin eri--., teltävä puoluelehdistössä ja puoluekokouksissa komniu- nistiselta näkökannalta, edustajia on komennettava agi- tatsioonityöhön joukkojen keskuudessa, näistä ryhmistä . on erotettava kaikki edustajat, jotka ilmaisevat toisen * internatsionalen pyrkimyksiä. J.n.e. * *

i l . Y ksi pääsyistä, mikä kehittyneissä kapitalisti­

sissa maissa vaikeuttaa vallankumouksellista työväenlii­

kettä, on se, että niissä siirtomaaomistuksen ja finanssi- pääoman ylimääräisten voittojen takia on pääoman onnis­

tunut erottaa erilleen pienenä vähemmistönä olevasta työ- väenylimystöstä suhteellisesti laaja ja pysyväinen kerros, joka nauttii parhaita palkkaetuja ja on enimmäkseen hen­

geltään ahtaan ammattikunnallinen, täynnä poroporvaril­

lisia ja imperialistisia ennakkoluuloja. Se on toisen inter­

natsionalen, reformistien ja «keskustalaisten» todellinen yhteiskunnallinen «tuki», ja nykyhetkellä on se samalla melkein porvariston yhteiskunnallinen pää-tuld. Mitkään

1 7 esityötkään proletariaatin valmistamiseksi porvariston ku­

kistamiseen eivät ole mahdolliset ilman hellittämätöntä, järjestelmällistä laajaa, avointa taistelua tätä kerrosta vastaan, joka epäilemättä — kuten kokemus jo on täy­

sin osoittanut — antaa proletariaatin voiton jälkeen mel­

koisesti aineksia porvarillisiin valkokaarteihin.. Kaikkien Kolmanteen Internatsionaleen liittyneitten puolueitten täytyy mihin hintaan tahansa toteuttaa tunnuslause: «sy­

vemmälle joukkojen keskuuteen», «kiinteämpään yhtey­

teen joukkojen kanssa», jolloin joukoilla on käsitettävä koko työtätekevien ja pääoman riistämien paljoutta, erit­

täinkin niitä, jotka ovat vähimmin järjestyneet ja valis­

tuneet, pahimmin sorretut ja järjestöön vaikeimmin liitet-

t ä v ä j^ ^ _

^ ^ P r o le ta ria a tti on vain sikäli vallankumouksellinen, kun se ei sulkeudu ahtaisiin ammattikuntarajoihin, sikäli, kun se julkisen elämän kaikissa ilmauksissa ja kaikilla aloilla toimii koko työtätekevän ja riistetyn joukon joh­

tajana — ja sen on mahdoton toteuttaa diktatuuriansa, ellei se ole valmis ja kykenevä voiton takia mitä suurim­

piin uhrauksiin. Tässä suhteessa on sekä periaatteellinen että käytännöllinen merkitys kokemuksella Venäjältä, missä proletariaatti ei olisi voinut toteuttaa diktatuurian­

sa ja saavuttaa yleistä kunnioitusta ja luottamusta koko työtätekevän joukon taholta, jos ei se olisi antanut suu­

rimpia uhreja ja kärsinyt enemmän nälkää kuin kaikki muut tämän joukon kerrokset vallankumouksen, sodan jaj maailmanporvariston saarron raskaimpina aikoina. / Erittäinkin on täydellinen ja itseuhrautuva kannatu/

kommunistisen puolueen ja koko edistyneen proletariaa­

tin taholta tarpeen, kun on kysymys laajasta, m yrskyäväs­

tä joukkolakkoliikkeestä, joka yksinänsä kykenee todelli­

sesti herättämään pääoman ikeen alla olevat joukot, ne

saattamaan liikkeelle, valistamaan ja järjestämään ne, sa­

moin kasvattamaan niissä horjumattoman luottamuksen vallankumouksellisen proletariaatin johtajatoimeen. Ilman tätä. valmistusta 011 proletariaatin diktatuuri mahdoton.

Eikä missään tapauksessa saa Kolmanteen Internatsiona-

!een liittyneissä puolueissa sietää sellaisia henkilöitä, jotka ovat valmiit julkisesti vastustamaan lakkoa kuten Kauts- ky Saksassa, Furati Italiassa. Täm ä koskee luonnollisesti vielä suuremmassa määrin ammatillisia ja parlam entaa­

risia johtajia, jotka ehtimiseen pettävät työläisiä, anta­

malla niille lakkokokemuksista reform ismin eikä vallan­

kumouksen opetuksen, esim. Jouhaux Ranskassa, Gom- pers Amerikassa, J . H. Thomas Englannissa.

12. Kaikissa maissa, jopa vapaimmissa, «laillisiin- missä» ja «rauhallisimmissakin» (tarkoittaen luokkatais­

telun heikointa kärjistym istä) on jo täysin kypsynyt se aikakausi, jolloin jokaiselle kommunistiselle puolueelle on ehdottomasti tarpeellista järjestelmällisesti yhdistää lail­

linen ja laiton työ, laillinen ja laiton järjestö. Sillä kaik­

kein ^ valistuneimmissa ja vapaimmissakin maissa «jar- kähtä mättomimmänjkin» porvariSrdemokraattisen järjejs- -en v allitessa," ovat hallitukset jo valheellisista ja petol- i1 nsta selityksistään huolimatta alkaneet järjestelmällisesti laatia salaisia listoja kommunisteista, ryhtyneet loppu­

mattomiin rikkomaan omaa perustuslakiaan, puolisalai- sesti ja salaisesti tukeakseen valkokaartilaisia ja murha- takseen kommunisteja kaikissa maissa, salaisesti valmis­

tamaan kommunistien vangitsemisia, salakuljettamaan provokaattoreita kommunistien riveihin j.n.e. Ainoas­

taan . taantumuksellisimmat poroporvarit miten ko­

reilla «demokraattisilla» ja «rauhanystävällisillä» ko­

rulauseilla ne itsensä verhoavatkaan, ainoastaan sel­

laiset voivat kieltää tätä tosiasiaa tai sen aiheuttamaa

19 välttämätöntä johtopäätöstä: Että kaikkien laillisten kommunististen puolueitten 011 viivyttelemättä muodostet­

tava laittomia järjestö jä laittoman työn järjestelm ällisek­

si h afj ottamiseksi ja täydelliseksi valmistumiseksi sitä hetkeä varten, jolloin porvarilliset vainot puhkeavat. E rit­

täin tärkeä on laiton työ armeijan, laivaston ja poliisin keskuudessa, sillä tuon suuren imperialistisen teurastus- sodan jälkeen on porvaristo alkanut pelätä kansanarmei­

jaa, joka on avoin talonpojille ja työläisille ja porvaristo on alkanut yleensä kaikin mahdollisin keinoin salateitä muodostaa sellaisia joukko-osastoja, joissa miehistö on varmoista porvareista kokoonpantu ja jotka ovat erity 1- sesti varustetut viimeistellyllä tekniikalla.

/ " Toisaalta on myös välttämätöntä, että ei missäaTV f tapauksesjsa rajoituta ainoastaan laittoinaan työhön vaani I myös toteutetaan laillista, voittaen tässä suhteessa kaikki]

f vaikeudet, ja perustaen mitä erilaatuimmmihd ja, jo s ]

I

välttämätöntä, yhtenään vaihtuvilla nimityksillä lai-lisia

I

lehtiä ja laillisia järjestöjä. Niin menettelevät laittoina;

I

kommnr istiset puolueet Sromesisa, U m on ssa, osaksi I Saksassa, Puolassa, lätissä- j.nre. Niin täytyy Tjhös I e Maailman Teollisuustyöläisten» (I. W. W :n) menetellä

\ Amerikassa, niin on vielä pakko menetellä kaikkien kiih

| listen kommunististen puolueitten, jo;s yleiset syyttäjät saavat päähänsä alkaa vainota Kommunistisen Internat- V^sionalen päätösten y.tn. pprn ^plla _ --— ---

Laittoman ja laillisen työn yhdistämisen ehdotonta periaatteellista välttämättömyyttä eivät määrää ainoas­

taan proletariaatin diktatuurin nykyisen äattokauden eri­

koisolot, vaan myöskin se, että on välttämätöntä porva­

ristolle osoittaä, että ei ole eikä voi olla mitään alaa ja työkenttää, mitä eivät kommunistit valloittaisi. Mutta eti­

nen kaikkea sen välttämättömyyden määrää se seikka.

t y ö v ä e n liik k e e n

KIRJASTO

että kaikkialla on proletariaatin laajoja kerroksia ja vielä enemmän ei-proletaarisia työtätekeviä ja riistettyjä jouk­

koja, jotka vielä luottavat porvarillis-demokraattiseen laillisuuteen, ja joitten saaminen vallankumoukselliseen vakaumukseen on meille kovin tärkeätä.

13. Varsinkin työväenlehdistön asema edistyneim­

missä kapitalistisissa maissa osoittaa erityisen havainnol­

lisesti sekä porvarillisen demokratian tarjoaman vapau­

den ja yhdenvertaisuuden koko valheellisuuden että myös sen seikan, miten välttämätöntä on järjestelmällisesti yh- distäp laillinen ja laiton työ. Sekä voitetussa Saksassa et­

tä voitokkaassa Amerikassa käytetään porvariston valtio­

koneiston koko mahti ja sen finanssikuninkaitten kaikki kepposet, ryöstääkseen työläisiltä heidän lehtensä. N iit­

ten toimittajia vainotaan oikeuksissa ja vangitaan, jopa palkattujen salamurhaajien, avulla tapetaan, samaten kiel­

letään postinkuljetus, evätään paperi j.n.e. Samalla on päivälehdelle tarpeellinen uutisainehisto porvarillisten sähkösanomatoimistojen käsissä, ja ilmoitukset, joita vailla suuri lehti ei kannata, ovat kapitalistien '(vapaasti*).

käyteJLtiivissä.^Niin ryöstää porvaristo vallankumoukselli-f seita proletariaatilta sen lehdistön petoksella sekä pää-/

f oman ja porvarillisen herruuden voimalla. ^ h ^SiiT yastaan taistellakseen täytyy kommunistien luo­

da uus! aikakauslehden muoto ioukkolevitystä-varten tvö- läjfetgn^keskuudessa. Ensiksi lailliset julkaisu ^jotka, m er­

kitsemättä itseään kommunistisiksi ja juttelematta suh ­ teestaan kommunistiseen puolueeseen, oppisivat kävltä-

mään hyväksi pienimpiäkin laillisuuden mahdollisuuksia, -kuten bolsh evikit tekivät tsaarin aikana .vji^rjpn mntj jä- Iestä. Toiseksi laittomat lehdet, vaikkapa pienemmätkin ja epäsäännöllisesti ilm estyvät ioita kuitenkin tvöläjset kirjapainojen avulla jäljentävät (salaisesti, taikka jos

21

iike on voimakas, niin painojen vallankumouksellisella valtaamisella), ja jotka antavat proletariaatille vapaita vallankumouksellisia tiedotuksia ja vallankumouksellisia'

tunnussanoja. /

Ilman joukkoja mukaansa tempaavaa taistelua kom­

munistisen lehdistön vapauden puolesta on proletariaatin diktatuurin valmistus mahdotonta.

III. K O M M U N IS T IS E E N IN T E R N A T S IO N A L E E N L I IT T Y N E IT T E N T A I S IIH E N H A L U A V IE N P U O L U E IT T E N P O L I IT T IS E N L I N JA N S U O R IS ­

T A M IN E N J A O S IN K O K O O N P A N O N U U D IS T A M IN E N .

14. Yleispätevän ja mitä tarkimman kuvan prole- . tariaatin valmistumisasteesta toteuttamaan diktatuuriansa maailmantalouden ja maailmanpolitiikan kannalta tär­

keimmissä maissa, antaa se seikka, että vaikutusvaltai­

simmat toisen internatsionalen puolueet — Ranskan So­

sialistinen, puolue, Saksan Riippumattomien sosialidemo­

kraattien puolue, Englannin Riippumaton Työväenpuo- , lue, Amerikan Sosialistinen puolue — ovat eronneet kel­

taisesta internatsionalesta ja päättäneet ehdollisesti liittyä Kolmanteen Internatsionaleen. Se osoittaa,ettei ainoas­

taan etujoukko, vaan m yös. vallankumouksellisen prole­

tariaatin enemmistö on tapausten kulun vakuuttamana alkanut tulla meidän puolellemme. N yt on pääasia .se, että ymmärretään tämä ylitulo tehdä täydelliseksi ja tu­

lokset turvata kestävästi, organ isatorisesti, että se voi pitkin linjaa tapahtua ilman pienintäkään viivytystä.

15. Koko mainittujen puolueitten toiminta (joihin • mahdollisesti on lisättävä myös* Sveitsin Sosialistinen

■

|

puolue) — osoittaa, ja jokainen noitten puolueitten aikai kausjulkaisu vahvistaa sen havainnollisesti, ettei tuo to ip minta ole vielä kommunistista, ja että se usein törm ät suorastaan vastakkain Kolmannen Internatsionalen pejnis rus-periaatteitten kanssa, nimittäin proletariaatin diktaly*

tuuriii ja neuvostovallan tunnustamisessa porvarillisen dcjko

mokratian asemesta. Iko

Siks.i .°.n Kommunistisen Internatsionalen toineii o\

kongressi päättänyt, ettei se pidä mahdollisena h y v ä k s y ä » heti näitten puolueitten liittymistä; että se vahvistaa sen p1

vastauksen, minkä I I I Internatsionalen Toimeenpanevalta Komitea on antanut Saksan ((riippumattomille» ; että sei ilmaisee olevansa halukas neuvottelemaan jokaisen p uo? V lueen kanssa, joka eroaa toisesta internatsionalesta ja l h tahtoo lähestyä kolmatta; että se myöntää sellaisten puo-I ! lueitten edustajille neuvottelevan äänen kaikissa k o n g re s-i seissaan ja konferensseissaan; ja viimein, että se h y v S k - l syy näitten ja samanlaisten puolueitten täydellisen ylity-1 misen Kommunistiseen Internatsionaleen seuraavilla eli-1 doilla:

1) On julkaistava kaikki Kommunistisen Internat­

sionalen ja sen Toimeenpanevan Komitean päätökset kai- [ kissa puolueen aikakausjulkaisuissa.

2) Ne xrn käsiteltävä kaikissa puolueen ryhmien [ tai paikallisjärjestöjen erikoiskokouksissa.

3) Näitten käsittelyjen jälkeen on kutsuttava puo lueen ylimääräinen kongressi ottaakseen tulokset selville. I Tämän kongressin täytyy kutsua kokoon mahdollisim­

man p ian 'ja viimeistään neljän kuukauden kuluessa Korn- I munistisen Internatsionalen toisen kongressin jälkeen.

4) Puolue on puhdistettava kaikista aineksista, jot­

ka jatkavat toimintaa toisen internatsionalen hengessä.

23

ikam 5) Kaikkien puolueen aikakauslehtien on siirryttä- toilä poikkeuksetta kommunististen toimittajain käsiin.

iä m 6) Puolueitten, jotka nyt tahtovat liittyä Kommu- pe-fiistiseen Internatsionaleen, mutta jotka eivät vielä ole tafiyrkästi hyljänneet vanhaa menettelytapaansa, on enna- /eJkolta pidettävä huolta siitä, että kaksi kolmasosaa keskus­

komiteansa ja tärkeimpien keskuslaitostensa jäsenistä

‘Hiovat tovereita, jotka jo ennen toista kongressia julkisesti äfovat esiintyneet Kolmanteen Internatsionaleen liittymisen

i l puolesta. Poikkeuksia voidaan tehdä ainoastaan I I I In- i f ternatsionalen Toimeenpanevan Komitean suostumuksella.

;I 7) Puolueesta täytyy erottaa ne jäsenet, jotka i hylkäävät Kommunistisen Internatsionalen julkaisemat

| ehdot ja teesit. Sama koskee ylimäärän e n kongressin j ä - .

I

seniä.

Kolmannen Internatsionalen toinen kongressi antaa f Toimeenpanevan Komitean tehtäväksi ottaa mainitut ja [ samallaiset puolueet muodollisesti Kolmanteen Internat- [ sionaleen, kun se ensin on ottanut selville, .että. nämä ehdot todella on täytetty ja pu oluet yön' luonne on tullut E kommunistiseksi.

16. Mitenkä nykyisin mainittujen ja samanlaisten

; puolueitten vastuunalaisilla paikoilla vähemmistönä ole- F vain kommunistien on meneteltävä, siitä on Kommunisti- r sen Internatsionalen toinen kongressi päättänyt, että kat- - soen joukkojen vallankumouksellisen hengen nykyiseen

nopeaan kehitykseen, ei ole toivottavaa kommunistien eroaminen mainituista puolueista niin kauvan kuin heille on mahdollista työskennellä näissä puolueissa proletariaa­

tin diktatuurin ja neuvostovallan tunnustamiseksi sekä arvostella noihin puolueisiin vielä jääneitä opportunisteja ja keskustalaisia. Jo ka kerta kun keskustapuolueen vasen siipi on kyllin vahva ja kommunistisen liikkeen kehitys

sitä vaatii, voidaan erota kokonaispuolueesta ja muodos­

taa kommunistinen puolue.

Samalla I I I Internatsionalen toinen kongressi aset­

tuu sille kannalle, että Englannissa kommunistiset tai kommunismille myötätuntoiset ryhmät ja järjestöt liitty­

vät « I yöväenpuolueeseen» (Labour Party), vaikka tämä kuuluukin toiseen internatsionaleen. Sillä niin kauvan kuin tämä puolue sallii siihen kuuluville järjestöille ny­

kyisen arvosteluvapautensa ja propaganda-, agitatsiooni- ja järjestötyövapauden proletariaatin diktatuurin ja neu­

vostovallan puolesta, niin kauvan kujn tämä puolue luon­

teeltaan on kaikkien työväenluokan ammattiyhdistys jär- jestojen yhteenliittymä, täytyy kommunistien ehdottomas­

ti tehdä kaikkensa, jopa mennä visseihin* kompromissei­

hin, jotta heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa mitä laajim ­ piin työläiskerroksiin, paljastaakseen niitten opportunis­

tiset-johtajat korkeammilta ja joukoille paremmin näky­

viltä puhujalavoilta, jouduttaakseen valtiollisen vallan siirtymistä porvariston varsinaisilta edustajilta «kapita- listiluokan työläisiuutnänteille», ja viimein särkeäkseen nopeasti joukkojen viimeisetkin harhakuvitelmat tässä suhteessa.

1

7

_* Mitä tulee Italian Sosialistiseen puolueeseen, tunnustaa Kommunistisen Internatsionalen toinen kong­

ressi, että tuon puolueen kongressissa Bolognassa viime vuonna tehty ohjelman tarkistus muodostaa erittäin tär­

keän kohdan tiellä kommunismiin ja että Turinin ryhmän puolueneuvostolle jättämä ja «L^Ordine Nuovo»-lehdessä 3 p :n ä toukok. 1920 julkaistu ehdotus vastaa kaikkia 3 Internatsionalen periaatteita. Kongressi kehottaa Italian Sosialistista puoluetta ensi kongressissaan, joka kokoon­

tuu omien sääntöjen ja I I I Internatsionalen asettamien yleisten liittymisehtojen mukaisesti, käsittelemään ma?-

[nittu ehdotus ja kaikki Kommunistisen Internatsionalen [toisen kongressin päätökset erittäinkin mitä tulee ammat- t tiliittojen parlamenttiryhmään ja puolueen ei-kommunis-

tisiin aineksiin.

18. I I I Internatsionalen toinen kongressi katsoo vääriksi ne näkökannat puolueen suhteesta luokkaan ja joukkoon sekä ilmenevän taipumattomuuden kommunisti sen puolueen työhön porvarillisessa parlamentissa ja taantumuksellisimmissa ammattiliitoissa, mitkä väärät nä­

kökannat ovat nimenomaan erittäinkin toisen kongressin päätöksille vastakkaiset, ja mitä näkökantoja .täydellisim­

min 011 puolustanut «Saksan Kommunistinen työväen­

puolue» samoin «Sveitsin Kommunistinen puolue», K om ­ munistisen Internatsionalen Itäeuropalaisen sihteeristön lehti «Kommunismi» W ienissä ja muutamat hollantilai­

set toverit, edelleen muutamat englantilaiset kommunisti­

set järjestöt esim. «Sosialistinen työväenliitto» v.m., sa­

moin kuin «Maailman Teollisuustyöläiset» (I. W . W .) Amerikassa ja Shop Stewards komiteat Englannissa y.m.

Siitä huolimatta pitää I I I Int. 2 kongressi mahdolli­

sena ja toivottavana viipymättä liittää Kommunisti­

seen Internatsionaleen ne näistä järjestöistä, jotka eivät vielä ole tehneet virallista liittymistä. . Sillä tässä tapauksessa, erittäinkin mitä tulee «Maailman Teollisuustyöläisiin» (I. W. W .) Amerikassa ja Aust­

raliassa sekä Shop Stewardeihin Englannissa, ovat nämä syvästi proletaarisia joukkoliikkeitä, jotka pe­

rimmältä pohjaltaan pääasiallisesti ovat Kommunis­

tisen Internatsionalen oleellisimpien periaatteitten poh­

jalla. Sellaisissa järjestöissä selittää parlamenttityötä kos­

kevat väärät näkökannat täysin vallankumouksellisten ja joukkoihin sidottujen proletaarien poliittinen kokematto­

muus, eikä se johdu porvaristosta polveutuneiden johta- jain toiminnasta ja näitten perimmältä pohjalta pikku-

h 56” 1 Taaarkistisista katsomuksia

Pi

v.en tähden kehottaa 3 Int. 2 kongressi kaikkia k™t va“ kkapäai ' W v f 5' ä IIanS losaksilaisis*a m a is f TTnlm f ^T Ja ° P Steward eivät heti vhtyisikäl & c S ö ä ntS t a ^ ern - S 0113166" ’, ^ t t a m a a / S ^ s s a ' in ,;n , ai mita ystavallisimpäin suhteitten njale' .tukkaa, lähentymään niitä ja niille m yötätuntoihin' k m i ° J Tt’ Ja kk*en vallankumousten ja erittäiifam<

km kolmen venäläisen vallankumouksen 20 v u o s i T

v s S l i s S ! a, 1 S t k°ke" T m-mUk3iSeSti se,vittelemääi I"

M y y s d u N Ä S Ä S ä b

s a s r *

ä ,

I 1 r.'1;',.. T a " ' ;i" kanssa yhteydessä johtaa k o n g re sit f c S t e T ” “ 0mT « * « « * > ■ » « n is is s ä ja ang>

sa sodan 1 ’ e.tta anarklstien kesfcuudes-pb muutos kvsrm ^en ,. ° ' ° maailmassa on käynnissä syväPte:

v o s t o v a lS Vu CS! a Proletariaatin diktatuuriin ja neu alle vostovaltaan suhtautumisesta. Tällöin on juuri nroletv opu r sten ainesten keskuudessa, jotka enimmäkseen on anar &

k «min ajanut täysin oikeutettu viha toisen interna sio ‘ie , naalen puolueitten opportunismia ja reformia a h i t a a n aa huomattavissa varsin oikea käsityV proletariaatin S ' f tuurin ja neuvostovallan periaatteista. Täm ä käsitys levi- Suome enTeTm1niai.1’ nTllt;i paremmin ne tutustuvat Venäjän Suonien Unkarin, Lätin, Puolan ja Saksan kokemuksiin’

Siksi pitaa kongressi kaikkien toverien vei voi li s u ' lena voimiensa mukaan tukea joukkoproletaaristen aines

s g s s l = ä s :

ibsi$i P ääsyehdot K olm an teen .Intemafsi- 1 Jcoi§ onaleen.

ia is ,#

rikäMKommunistisen Internatsionalen erfsimäisessä kong­

it ja lissa ei asetettu tarkkoja ehtoja Kolmanteen Internat-- pflaleen liittymiselle. Siihen hetkeen saakka, jolloin en- -oisjfäinen kongressi kutsuttiin koolle, oli useimmissa mais­

ta jjjainoastaan kommunistisia suuntia ja ryhmiä.

Jo s* Toisenlaisissa olosuhteissa kokoontui Kommunisti- lääiP Internationaalen toinen kongressi. Nykyään ei useim- virissa maissa ole ainoastaan kommunistisia virtauksia ja faj luutia, vaan myöskin kommunistisia puolueita ja jä r je s -, ui/, ja.

f

Kommunistisen Internatsionalen puoleen kääntyvät ssj K yhä useammin sellaiset puolueet ja ryhmät, jot- g, i vielä äskettäin kuuluivat Toiseen Internat skula­

si Ien, mutta jotka nyt haluavat liittyä Kolmanteen a pternatsionaleen, vaikka ne itse asiassa eivät ole ulleet kommunistisiksi. Toinen Internatsionale on opullisesti murtunut. Välipuolueet ja ((keskustan»

yhmät, jotka huomaavat Toisen Internatsionalen täydel- isen mahdottomuuden, koettavat, lähestyä yhä voimak- aammaksi tulevaa Kolm atta Internatsionalea. He toivo- rat samalla kuitenkin voivansa säilyttää sellaisen «auto- iomian», joka tarjoaa heille mahdollisuuden toteuttaa ai­

kaisempaa opportunistista tai keskustapolitiikkaansa, itommunistinen Internatsionale tulee tavallansa muotiin.

Muutamien keskustan johtavien ryhmien halu liittyä Kolmanteen Internationaleen on välillisenä todisteena sii­

tä, että Kommunistinen Internatsionale on vallannut koko maailman luokkatietoisen työväestön suuren enemmistön myötätunnon ja että sen voimakkuus päivä päivältä kas­

saa'yhä suuremmaksi.

sa vaara, että sitä rämettävät nuo epävakaiset, puolue ja toiseen huojuvat ryhmät, jotka eivät vielä täydellises ole heittäneet mielestään Toisen Internatsionalen aa teitä.

Sitäpaitsi jää muutamiin suuriin puolueihin (Italia*

sa, Ruotsissa, Norjassa, Jugoslaviassa y.m.), joissa enen misto on kommunismin kannalla, huomattava reformisi nen ja sosiahpasifistinen sivusta, joka ainoastaan odotta f i a u ?r J kohottaakseen päätään, aloittaaksee

koyhahston vallankumouksen aktivisen saboteerauksen j;

sen kautta auttaakseen porvaristoa ja toista internationa

ie a. ■ ~

E i yhdenkään kommunistin ole unohdettava Urtka rin neuvostotasavallan antamia oppeja. Unkarin kommu mstjen sulautuminen yhteen n.s. «vasemmisto»-sosiali- kalliiks?attlen kanSSa ° n tUl'Ut Unkarin Köyhälistön

Täm än johdosta katsoo Kommunistisen Internatsio­

nalen toinen kongressi välttämättömäksi asettaa täysin tarkat uusien puolueitten vastaanottoehdot ja kehottaa puolueita, jotka jo on otettu jäseniksi Kommunistiseen In- ternationaleen, noudattamaan niille asetettuja velvolli- suuksia.

Kö ti

va;

Kommunistisen Internatsionalen toinen kongressi asettaa seuraavat ehdot kuulumiselle Kommunistiseen In- ternatsionaleen:

l) Kaiken propagandan ja agitatsionin on oltava luonteeltaan täydellisesti kommunistista ja vastattava

Kolmannen Internatsionalen ohjelmaa ja kaikkia päätök­

siä. Ulotettavien kommunistien on toimitettava kaikkia

• puolueen käsissä olevia äänenkannattajia, kommunistien jotka ovat todistaneet uskollisuutensa köyhälistön asialle!

Köyhälistön diktatuurista ei ole puhuttava yksinkertaises­

ti kuin jostain tavanmukaisesti ulkoaopitusta kaavasta, vaan on se niin selitettävä, että sen välttämättömyys jo­

kaiselle yksinkertaiselle työläiselle, työläisnaiselle, soti­

laalle ja talonpojalle käy selväksi jokapäiväisessä elämäs­

sä tapahtuvista tosiasioista, joita on järjestelmällisesti päivä päivältä seurattava sanomalehdistöstämme ja hy­

väkseen käytettävä.

Sekä aikakaus- että päivittäiset lehdet ynnä kaikki puolueen kustannusliikkeet on täydellisesti asetettava puolueen keskuskomitean alaisiksi, katsomatta siihen, on­

ko puolue kokonaisuudessaan mainitulla hetkellä laillinen vaiko laiton. E i ole sallittava, että kustannusliikkeet käyt­

tävät väärin autonomiaansa ja noudattavat politiikkaa, joka ei täydellisesti vastaa puolueen politiikkaa.

Sanomalehdistön palstoilla, kansankokouksissa, am­

mattiyhdistyksissä ja kulutusosuuskunnissa — kaikkialla, mihin Kolmannen Internatsionalen kannattajat pääsevät, on välttämätöntä järjestelmällisesti ja sydämettömästi leimata polttomerkillä ei ainoastaan porvaristoa, vaan myöskin heidän kätyreitään, kaikenkarvaisia refor­

misteja.

2) Jokaisen järjestön, joka haluaa liittyä Kommu­

nistiseen Internatsionaleen, on säännöllisesti ja suunnitel- manmukaisesti poistettava kaikista työväenliikkeen enem­

män tai vähemmän vastuunalaisista tehtävistä (puolue- järjestöistä, sanomalehtien toimituksista, ammattiliitoista, eduskuntaryhmistä, osuuskunnista, kunnanvaltuustoista y.m.) reformistiset ja keskusta-ainekset ja asetettava nii­

den tilalle luotettavia kommunisteja, välittämättä siitä, että väliin tulee alussa vaihtaa kokeneita toimitsijoita ri- vityöläisiin.

3) Melkein kaikissa Euroopan ja Amerikan maissa

saa luokkataistelu kansalaissodan käänteen. Sellaisten olosuhteitten vallitessa eivät kommunistit voi luottaa mi­

llinkään porvarilliseen laillisuuteen. Heidän velvollisuu­

tensa on k a i k k i a l l a luoda rinnakkainen laiton järjes- tokoneisto, j ? ka ratkaisevalla hetkellä auttaa puoluetta täyttämään velvollisuutensa vallankumousta kohtaan.

Kaikissa maissa, missä kommunisteilla piiritystilanteen tai poikkeuslamsaadännön takia ei ole mahdollisuutta ko­

ko työtään laillisesti suorittaa, on ehdottomasti välttämä­

töntä että laillinen ja laiton toiminta yhteensidotaan

4) Kommunististen aatteiden levittämisvelvollisuu- teen kuuluu erikoisesti velvollisuus harjoittaa tehokasta järjestelmällistä propagandafyötä sotajoukoissa, jo s täl­

lainen toiminta on poikkeussäännösten rajoittama, 011 si­

tä harjoitettava laittomasti. Tällaisesta toiminnasta luo­

puminen olisi samaa kuin vallankumousvelvollisuuden pettäminen, eikä se vastaisi Kolmanteen Internatsiona­

leen kuulumista.

5) On välttämätöntä harjoittaa järjestelmällistä ja ,1UU,‘m.1 O p in m u k aista agitatsionitoimiutaa maaseudulla.

1 yolaisluokka ei kykene vahvistamaan voittoansa, ellei sillä ole takanansa edes osa maaseudun proletaareista ja voyrummistä talonpojista sekä politiikkansa kautta saanut osaa muusta maaseudun väestöstä pysy­

mään puolueettomana. Maaseudulla harjoitettava kommu­

nistinen työ saa nykyään erittäin suuren merkityksen, oita on harjoitettava etupäässä kaupunkien ja maaseu­

dun vallankumouksellisten, kommunististen työläisten avulla, J o t k a ovat yhteydessä maaseudun kanssa. Tällai­

sen työn laiminlyöminen tai sen jättäminen epäluotetta­

viin, puoliksi reformistisiin käsiin on samaa kuin köyhä­

listön vallankumouksen laiminlyöminen.

6) Jokainen puolue, joka haluaa kuulua Kolmanteen Internatsionaleen, on velvollinen paljastamaan sekä jul-

9

31 kisen sosialipatriotismin että myöskin sosialipasifismin

vääryyden ja tekopyhyyden; järjestelmällisesti osoitetta­

va työläisille, että ilman kapitalismin kukistumista vai lankumouksen kautta ei minkäänlainen kansainvälinen

sovinto-oikeus, ei minkäänlaiset sopimukset sotavaruste­

lujen rajoittamisesta eikä minkäänlainen kansainliiton uudistaminen ((demokraattiseen» suuntaan kykene pelas­

tamaan ihmiskuntaa uusista imperialistisista sodista.

7) Puolueet, jotka haluavat kuulua Kolmanteen Internatsionaleen, ovat velvollisia täydellisesti rikkomaan välinsä reformistien ja «keskustalaisten» politiikan kans­

sa ja harjoittamaan puolueen jäsenten keskuudessa mitä laajimmalle ulottuvaa propagandaa tämän välien rikkomi­

sen hyväksi. Ilman sitä ei ole minkäänlainen johdonmu­

kainen, kommunistinen politiikka mahdollinen.

Kommunistinen Internatsionale vaatii ehdottomasti ja uhkavaatimuksen muodossa tällaisen eroamisen

toteuttamista niin pian kuin suinkin. Kommunisti­

nen Internatsionale ei voi sallia, että tunnetut op- portunistitu joita nykyään e dustavat Turati>; Jvautsky, Hilferding, Hillquit, Longuet, Mac Donald, Modigliafti y.111., olisivat oikeutettuja lukeutumaan Kolmannen Inter­

natsionalen jäseniksi. Se johtaisi ainoastaan siihen, että Kolmas Internatsionale olisi suuressa määrin kuolevan Toisen Internatsionalen kaltainen.

8) On välttämätöntä että, mitä tulee siirtomaihin ja sorrettuihin kansallisuuksiin, puolueet omaksuvat erittäin selvän kannan niissä maissa, joissa porvaris­

to-pitää hallussaan siirtomaita ja sortaa muita kansalli­

suuksia. Jokainen puolue, joka haluaa kuulua Kolm an­

teen Internatsionaleen, on velvollinen säälimättömästi pal­

jastamaan omien imperialistiensa juonet siirtomaissa, avustamaan jokaista vapausliikettä niissä, ei sanoilla vaan

töillä, vaatimaan kotimaisten imperialistiansa karkoitta- mista 'niistä siirtomaista, synnyttämään maansa työläisten sydämiin todellisen veljellisen suhteen siirtomaitten työtä­

tekevään väestöön ja sorrettuihin kansallisuuksiin sekä harjoittamaan järjestelm ällistä agitatsionityötä maansa i sotajoukkojen keskuudessa jokaista sortotoimenpidettä vastaan, jota harjoitetaan siirtomaaväestön keskuudessa.

9) Jokaisen puolueen, joka haluaa kuulua Kolm an­

teen Internatsionaleen, täytyy harjoittaa järjestelm ällistä ja väsymätöntä kommunistista toimintaa ammattiliittojen, työläis- ja liikeneuvostojen, kulutusosuuskuntien ja työ ­ läisten muiden joukkojärjestojen keskuudessa. Näiden järjestöjen keskuuteen on järjestettävä kommunistisia ryhmiä, joitten yhtämittaisella ja väsymättömällä työllä tulee voittaa ammattijärjestöt y.m. kommunismin asian puolelle. Näiden ryhmien velvollisuutena on joka­

päiväisessä työssään kaikkialla valvoa ja paljastaa sosiali- patrioottien petollisuutta ja ((keskustan» epävakaisuutta.

Kommunististen ryhmien täytyy olla täydellisesti alistetut

kokonaispuolueen johdon^allgy | ^

^ i o ) * j o E a i s e n T

5

!om m uins!ise^

kuuluvan puolueen täytyy käydä sitkeätä taistelua A m s­

terdamin keltaista ammattiliittoa vastaan. Niiden täytyy ammatillisesti järjestyneille työläisille selvästi ja painok­

kaasti osoittaa eroamisen välttämättömyys keltaisesta Amsterdamin internatsionalesta. Niiden on kaikin keinoin koetettava tukea niiden punaisten ammattiliittojen muo dostamaa kansainvälistä liittoa, jotka liittyvät Kommu­

nistiseen Internatsionaleen^- .T.

1 1 ) Puolueitten, jotka haluavat kuulua Kolmanteen Internatsionaleen, on alistettava parlamenttiryhmiensä henkilöllinen kokoonpano tarkistuksen alaiseksi. Niistä on poistettava kaikki epäluotettavat ainekset. Parlament-

33

33 ti ryhmät 011 alistettava ei sanoissa, vaan käytännössä puo­

lueitten keskuskomiteain alaisiksi, jokaiselta kommunis­

tiselta parlamentin jäseneltä 011 vaadittava, että hänen koko toimintansa palvelee todella vallankumouksellisen propagandan ja agitatsioonin etuja.

12) Kolmanteen Internatsionaleen kuuluvat puolu­

eet on rakennettava demokraattisen sentralismin periaat­

teelle. Nykyisessä kärjistyneen sisällissodan vaiheessa ky­

kenee kommunistinen puolue täyttämään velvollisuutensa ainoastaan siinä tapauksessa, että se on organiseerattu mahdollisimman keskitetyllä tavalla, että siinä vallitsee raudankova sotilaalliseen kuriin asti menevä kuri ja että puolueen keskus puolueen jäsenten yleiseen luottamuk­

seen nojaten on varustettu täydellisellä vallalla, arvoval­

lalla ja mitä pisimmälle menevillä valtuuksilla.

13) Kommunistipuolueiden niissä maissa, joissa kommunistit saavat laillisesti toimia, täytyy määrättyjen väliaikojen kuluessa toimeenpanna puhdistuksia (uusia jäsenten luetteloimisia) puolue järjestöissä voidakseen jä r­

jestelmällisesti puhdistaa puolueensa siilien vastustamat­

tomasti pesiytyneistä pikkuporvarillisista aineksista.

14) Jo ka puolueen, joka haluaa kuulua Kolman­

teen Internatsionaleen, on julkisesti tuettava jokais­

ta neuvostotasavaltaa sen taistelussa vastavallanku­

mouksellisia voimia vastaan. Kommunistipuolueitten on * harjoitettava järkkymätöntä propagandaa sotatarpeitten kuljetuksen estämiseksi neuvostovallan vihollisille; edel­

leen täytyy niiden kaikin keinoin harjoittaa laillista tai laitonta propagandaa työväen tasavaltojen kuristamiseksi lähetettyjen joukkojen keskuudessa j.n.e.

15) Puolueitten, jotka itähän asti vielä ovat säilyt­

täneet sosialidemokraattisen ohjelmansa, on mahdollisim­

man pian muutettava ohjelmansa ja. ottaen huomioon

TYÖVÄENLIIKKEEN

KIRJASTO

maansa erikoisolot, valmistettava uusi kommunistinen ohjelma sopusoinnussa K om m unistien Internatsionalen päätösten kanssa.' Jokaisen Kommunistiseen Internatsio­

naleen kuuluvan puolueen ohjelma on alistettava Kommu­

nistisen Internatsionalen vakinaisen kongressin tai T o i­

meenpanevan Korfiitean vahvistettavaksi. Siinä tapauk­

sessa, että Kommunistisen Internatsionalen Toimeenpa­

neva Komitea ei ole vahvistanut puolueen ohjelmaa, on asianomaisella puolueella oikeus vedota Kommunistisen Internatsionalen kongressiin.

16) Kaikki Kommunistisen Internatsionalen kong­

ressin, samoinkuin myöskin Toimeenpanevan Komitean päätökset, ovat sitovia kaikkiin Kommunistiseen In ter­

natsionaleen kuuluviin puolueisiin nähden. Kärjistyneen kansalaissodan vaiheessa toimiva Kolm as Internatsionale 011 laskettava ankarammin keskitetylle pohjalle kuin T o i­

nen Internatsionale. Tällöin on Kommunistisen Inter­

natsionalen ja Toimeenpanevan Komitean luonnollisesti kaikessa toiminnassaan otettava huomioonsa erilaiset olosuhteet, joissa yksityisten puolueiden on työskenneltä­

vä ja taisteltava sekä tehtävä yleispätöisiä päätöksiä vain sellaisissa kysymyksissä, missä sellaiset päätökset ovat mahdollisia.

17) Tämän johdosta on kaikkien puolueiden, jotka haluavat kuulua Kommunistiseen Internatsionaleen, muu­

tettava nimityksensä. Jokaisen puolueen, joka haluaa kuu­

lua Kommunistiseen Internatsionaleen, nimenä on oltava:

sen ja sen maan kommunistinen puolue (Kolmannen Kommunistisen Internatsionalen osasto). N im ikysy­

mys ei ole . ainoastaan muodollinen kysymys, vaan suuressa määrin suurimerkityksellinen poliittinen ky symys* Kommunistinen Internatsionale 011 julistanut päättävän sodan kokd porvarillista maailmaa ja

35

kaikkia keltaisia sosialidemokraattisia puolueita vastaan.

On välttämätöntä, että jokainen yksinkertainen työläinen on täydellisesti selvillä kommunististen puolueitten ja van­

hain virallisten «sosialidemokraattisten» ja «sosialistis­

ten» puolueitten eroavaisuudesta, jotka viimemainitut puolueet ovat pettäneet työväenluokan lipun.

18) E ri maitten johtavat puoluelehdet ovat velvoi- * tetut julkaisemaan kaikki Kommunistisen Internatsiona­

len Toimeenpanevan Komitean tärkeät viralliset asia­

kirjat.

19. Kaikki puolueet, jotka kuuluvat Kommunisti­

seen Internatsionaleen tai ovat pyytäneet päästä sen jä ­ seniksi,' ovat velvoitetut mahdollisimman pian, viimeis­

tään neljän kuukauden kiiluttua Kommunistisen Inter­

natsionalen toisesta kongressista kutsumaan koolle yli­

määräisen kongressin pohtimaan kaikkia näitä ehtoja.

Tällöin on keskuskomiteoiden huolehdittava siitä, että kaikki paikallisjärjestöt tuntevat Kommunistisen Inter­

natsionalen toisen kongressin päätökset.

20) Niiden puolueitten, jotka nyt ajattelevat yhtyä Kolmanteen Internatsionaleen, mutta' jotka eivät ole radikaalisesti muuttaneet tähänastista taktiikkaan­

sa, täytyy ennen yhtymistään Kolmanteen Internat­

sionaleen huolehtia .siitä, että vähintäin kaksi kolmasosaa puolueitten keskuskomiteain ja kaikkien tärkeitten kes­

kuslaitosten jäsenistä on tovereita, jotka jo .ennen Kom ­ munistisen Internatsionalen toista kongressia ovat sel­

västi julkisuudessa kannattaneet puolueen yhtymistä K ol­

manteen Internatsionaleen. Poikkeuksia myönnetään vain Kolmannen Internatsionalen Toimeenpanevan Komitean suostumuksella. Kommunistisen Internatsionalen T oi­

meenpanevalla Kom itealla on oikeus tehdä poikkeuksia myöskin 7 pykälässä mainittuihin keskustan edustajiin nähden. ..

2 1) Ne puoluejäsenet, jotka periaatteessa hylkää­

vät Kommunistisen Internatsionalen asettamat velvotuk- ja teesit, on puolueesta eroitettava.

Sama koskee nimenomaan ylimääräiseen kongressiin esaaoftaneita edustajia.

Kommunistisen puolueen iehiävista prole­

ta arise ssa vallankum ouksessa.

Maailman proletariaatin edessä on ratkaisevat tais­

telut. Me elämme nyt suoranaisesti kansalaissotien aika­

kautta. Ratkaiseva hetki lähenee. Melkein kaikissa mais­

sa, missä löytyy huomattava työväenliike, on työväenluo­

kan edessä sarja katkeroita taisteluja ase kädessä. Enem ­ män kuin koskaan ennen tarvitsee työväenluokka tiivis­

tä järjestöä. Sitkeästi täytyy työväenluokan, nyt valm is­

tua näihin ratkaiseviin taisteluihin, lyömättä laimin het­

keäkään kalliista ajasta.

Jo s työväenluokalla olisi Parisin Kommunin aikana (18 7 1) ollut tiivis, vaikka vain pienikin kommunistinen puolue, niin olisi tuo Ranskan proletariaatin ensimäinen sankarillinen kapina ollut paljon voiinakkampi ja paljon erehdyksiä ja heikkouksia olisi voitu välttää. Taistelut, joita proletariaatin on nyt käytävä toisenlaisissa histo­

riallisissa oloissa, tulevat olemaan työväenluokalle histo­

riallisesti paljon kohtalokkaammat kuin vuonna. 18 7 1.

Sen vuoksi Kommunistisen Internatsionalen Töinen maailmankongressi kiinnittää koko maailman vallanku mouksellisen työväen huomiota seuraaviin kohtiin :

37

t. Kommunistinen puolue on o s a työväenluokasta. - ja juuri sen etumaisin, luokkatietoisin ja siitä syystä vallankumouksellisin osa. Kommunistinen puolue muo­

dostuu parhaitten, luokkatietoisten, uhrautuvimpain ja laajakatseisimpain työläisten valikoimisen tietä. K om ­ munistisella puolueella ei ole mitään koko työväenluokan eduista poikkeavia harrastuksia. Kommunistinen puolue eroaa koko työväenjoukosta siinä, että se-mtää silmällä työväenluokan koko historiallista tietä sellaisenaan ja pyrkii kaikissa tuon tien käänteissä puolustamaan työ­

väenluokan etuja kokonaisuudessaan, vaan ei minkään yksityisen ryhmän tai yksityisen ammatin etuja. Kommu­

nistinen puolue on iärjestöllis-poliittinen väline, jonka avulla työväenluokan etumaisin osa vie proletariaatin ja puoliproletariaatin kaikki joukot oikealle tielle.

2. Siihen hetkeen saakka, kun proletariaatti on valloittanut valtiovallan sekä kerta kaikkiaan lujittanut herruutensa ja turvannut sen porvarilliselta taantumuk­

selta — siihen saakka on kommunistisen puolueen jä r­

jestyneissä riveissä ainoastaan työläisten vähemmistö.

Vallan ottamiseen saakka ja ylimenoaikana voi kommu­

nistisella puolueella suotuisissa oloissa olla jakamaton aatteellinen ja poliittinen vaikutusvalta kaikkiin väestön proletaarisiin ja puoliproletaarisiin kerroksiin, mutta se ei voi niitä järjestöllisesti yhdistää riveihinsä. Vasta kun köyhälistön diktatuuri on porvariston käsistä riistänyt pois niin mahtavat vaikutusvälineet kuin sanomalehdis­

tön, koulut, parlamentin, kirkon, hallintokoneiston j.n.e.

ja vasta kun porvarillisen järjestelmän lopullinen häviö käy kaikille selväksi — vasta silloin alkavat kaikki tai melkein kaikki työläiset liittyä kommunistisen puolueen riveÄhin.

3. Käsitteitä puolue ja luokka täytyy mitä huelel-