laihhl— »mU— proletaarit, lmtyka» yht—ai KOMMUNISTISEN INTERNATSIONAALEN
jMt
MAAILMANKONGRESSIIIIUIIIIUINI IIUI1S UHRBIISnSSR IlTSBIiminUEl
TElThllT
T E E S I T
J U L K A I S I J A :
S m M KommunisHs«o puolaeeo KK.
S~6/S3
KOMAJtJNISTISEN INTERNATSIONAALEN _________ V I M AAILM ANKONGRESSI_________
Z2*.ZVb
TYÖV^NLHKKEEN KiriJAöTO
t a a M lis e s t ä tilanteesta
ia
tfommunlsfisen Intornatslonaalen fehfävislä
( T E E S I T)
9 3 3 2 8 5
j r 6 /< f j
/ &o/m >7__ ' v > ^ <*«• / <s n « 4 ^ , •
J yfcct-±v.s&-4_
Kansainvälinen tilanne ja Kom
munistisen Internatsionaalen teh
tävät.
Kominternin VI kongressin 29/VIII—1928 vahvistamat teesit.
Johdanto.
1. Ensimäisen i m p e r i a l i s t i s e n m aailm ansodan jälkeen on kansain
välinen työvä en liike' k ä y n y t lävitse sarjan historiallisia kehitysvaiheita, jotk a ilm aisevat kapitalistisen j ä r jestelm än yleisen pulan eri vaiheita.
E n s i m ä i n e n vaihe, kapitalis
tisen järjestelm än terävän pulan vaihe, proletariaatin välittöm än vallankum ouksellisten esiintym isten vaihe, vaih e jo n k a kehityksen kor- kokohtana on vuosi 1921, pä ä ttyi toisaalta S S S R : n voittoon ulkoisten hyökkääjien ja sisäisen vastavallan-
kumouksen voim ista, proletariaatin diktatuurin lujiitum iseen j a Kom m unistisen Internatsionaalen jä rje s
tym iseen, toisaalta Länsi-Buropan proletariaatin useisiin tappioihin ja porvariston alkavaan yleiseen h y ö k käykseen. Tämän vaiheen loppuren- kaana Saksan proletariaatin tappio v . 1923. Tämä tappio on t o i s e n vaiheen, kapitalistisen järjestelm än vähitellen kehittyvän osittaisen vakaantumisen, kapitalistisen talou
den „jä lleen ra k en ta m is“ - vaiheen lähtökohtana, vaiheen jo n k a aikana pääoma k ehittää ja laajentaa h y ö k käystään ja jon a raskaiden tap pioi
den heikentäm ä proletaarinen ar
m eija edelleen käy puolustustais
teluja; toisaalta tämä vaih e on nopean iälleenrakentam isen aikaa S S S R :ss ä ja vakavan m enestyksen aikaa sosialistisessa rakennustyössä, siikaa jo n a vahvasti kasvaa k o m m unististen puolueiden poliittin en vaikutus proletariaatin laajoihin joukkoihin. V ihdoin k o lm a s vaihe, jon a kapitalism in talous nousee sodanedellisen tason ylä p u olelle ja
m iltei samanaikaisesti täm än tason y lä p u olelle kohoaa S S S R : n talous (alku n. k. «rekonstruoim isvaihee- seen, talouden sosialististen m u oto
je n jatku vaan kasvuun uuden te k niikan perustalla). Kapitalistiselle m aailm alle on tämä vaih e nopean teknillisen nousun, kartellien ja trustien sekä valtiokapitalististen tendenssien vahvan kasvun aikaa, j a sam alla kapitalism in yleisen pulan k oko edeltäneen kulun m äärää
m issä m uodoissa liikkuvan m aail
m antalouden ristiriitojen voim a k kaan keh ityk sen aikaa (typistyn eet m arkkinat, SSSR, liikehtim iset siir
tom aissa, im perialism in sisäisten ristiriitojen kasvu). Tämä kolm as v aih e, jo k a on erikoisen räikeäksi k ä rjistä n y t ristiriidan tu otan tovoi
mien kasvun ja ahtaiden m arkki- nain välillä, tek ee kiertäm ättöm iksi uudet im perialistiset sodat im p e
rialististen valtioiden välillä, niiden sodat S S SR rää vastaan, kansalliset vapaussodat im perialism ia vastaan ja im perialistien interventsionit, sekä valta va t luokkataistelut. Kun tämä
vaille kärjistää kaikkia k a n s a i n v ä l i s i ä ristiriitoja (ristiriidat kapitalististen maiden ja S S S R : n välillä, pohjois-Kiinan valtaus sota
v oim in alkuna Kiinan ja k oon ja im perialistien väliseen taisteluun, jn e ), kun se kärjistää s i s ä i s i ä ristiriitoja kapitalistisissa m aissa (työväen jou k k ojen vasem m istum i- nen, luokkataistelun terävöitym inen), kun se päästää valloilleen 1 i i k e h - t i m i s e n s i i r t o m a i s s a (Kiina, Intia, E g yp ti, S yyria ), niin täm ? vaihe väistäm ättöm ästi vie k a p i
talistisen vakaantum isen ristiriitojen iatkuvan kehityksen kautta k api
talistisen vakaantumisen jatkuvaan häiriintym iseen ja kapitalism in yleisen pulan jy rk k ä ä n terä v öity - miseen.
I. Tekniikka ja talous.
»- 2. Kapitalististen maiden tekniikka on epäilem ättä suuresti kohonnut, ottaen eräissä maissa (Y h dysvallat, Saksa) teknillisen vallankum ouksen luonteen.Kapitalism in tuotantovoim ia ovat jä lleen kohottaneet toiselta
t>
puolen polttom oottorien tavaton lisääntym inen, sähköistäm inen, k e- m iallistam inen, p oltto-ja raaka-ainei
den synteettisen valm istuksen uudet m enetelm ät (bensiini, keinotekoinen silkk i ym ), keveiden m etallien käyttö, autoliikenteen valtava k ehitys, to i
selta puolen ty öjä rjestyk sen uudet m uodot konveierisysteem in tavatto- m anjnopean yleistym isen yh teydessä.
Tällä pohjalla kasvaa ulkom ainen kauppavaihto ja erittäin suuresti lisään tyy pääom ain u losvienti, niin että eri m aiden välillä taloudellisen y h teyd en tämän m uodon om inaispai
no oii huom attavasti lisä ä n ty n yt v e r
rattuna aikaan ennen sotaa.
3. Talouden alalla havaitaan kapi
talististen m onopoolien (kartellien, trustien, pan kkiyh tym ien ) lisäänty
vän poikkeuksellisen nopeasti, m o
nopoolien jotka yh ä lisäävät vaiku
tustaan m yöskin m aatalouteen. P ää
oman «kansallisissa» puitteissa k ä y vän kartelloitum isen ia trustiutu- m isen ohella kulkee eteenpäin m yöskin kansainvälisten finanssi- kapitalististen yh tym ien k asvu pro
7
sessi. Samalla havaitaan m yöskin valtiokapitalististen p y rk im ysten lisääntyvän sekä valtiokapitalism ina tämän sanan varsinaisessa m erki
tyksessä (valtion sähköasemat, kun
tain teolliset ja liikennelaitokset), että kapitalistien jä rjestöjen kas
vam isena yhteen valtiovallan elin ten kanssa.
4. Samalla ottaa kapitalism in y le i
nen pula uusia m uotoja ja kehittää erikoisia ristiriitoja koko maailman
talouden systeem in perinpohjaisten rakenteellisten m uutoksien pohjalla.
Kapitalismin taloudellisen keskuksen siirtym inen Europasta Am erikaan ja trustiutuneen ja jaloilleen päässeen Europan y h ä pontevam pi p y rk im y s vapautumaan Y h d y sv a ltojen talou
dellisesta ylivallasta; kapitalism in kehitys siirto- j a puolsiirtöm aissa;
hyvin iso epäsuhde eri m aiden ta loudellisen j a sotilaallisen v a h vistu - misnopeuden ja niiden siirtom aahal- linnan välillä; vaara, m ikä uhkaa im perialistien asem ia siirtom aissa ja lähinnä Kiinassa; S S S R : n keh itys kaikkien maiden työväenluokkaa ja
siirtom aiden työtätekeviä joukkoja kum ouksellistuttavana vastapainona m aailm an kapitalistiselle jä rje ste l
m ä lle,— kaikki nämä ristiriidat eivät v oi olla lopultakin johtam atta niiden uuteen räjähtäm iseen.
5. Kapitalism in kasvaneet tu otan tovoim at törm äävät y h ä v oim a k kaam m in sisäisten m arkkinain ahtai
siin rajoih in , m arkkinain, joita ra p
piotila sodan jälkeen useissa im pe
rialistisissa maissa ja talon poik ais
jou k k ojen köyh tym in en siirtom aissa on supistanut, ja m yösk in m aailm an
talouden rakenteeseen sodan jä lk een kasvavine ristiriitoineen, jo ita p e ri
aatteellinen vastakkaisuus S S S R : n ja kapitalism in maiden v ä lillä on tavattom asti m onim utkaistuttanut.
Tasapainon rikkoontum inen A m eri
kan ja Europan väliltä 011 saanut räikeim m än ilm auksensa n. k. »S a k san problem issa » ja Englannin im p e
rialism in rappeutum isessa. Saksa, jok a nopeasti on kohottanut k eh ity s
tasoaan— suuressa määrin am erika- laisen luoton avulla— ja jo n k a on pakko suorittaa reparatsiom aksuja
o
ja velkojen korkoja, ei löyd ä k y llik si m arkkinoita vientitavaroilleen, ja koko suhdejärjestelm ää ylläpidetään y h ä uusien am erikalaisten lainojen avulla, jotka vuorostaan lisäävät Saksan k ilpa ilu k yk yä maailman m arkkinoilla.
Englannin im perialism in rappeu
tuminen ilmenee välittöm ästi itse Englannin teollisiiuden rappeutu
misena ja pysähdystilana; huolim atta kaikista jä rk ip e rä isty ttä m isy rity k - sistä, huolim atta työväenluokan elintason voim akkaasta puristam i
sesta m enettää Englannin teollisuus tärkeim m illä v ien tialoilla yh ä enem män k ilpa ilu k yk yään m aailm an
m arkkinoilla; tuo rappeutum inen ilm enee englantilaisen pääomaviennin jatkuvana supistum isena ja m yöskin siinä, että Englannin porvaristo m enettää hallitsevan aseman m aail
man pankkiirina; se ilm enee lähinnä hyvin suurena vakinaisena ty ö ttö m yytenä. Dom inionien vaurastum i
sen ja siirtom aiden kum ou ksellistu - misen y h teyd essä saa täm ä talou
dellinen rappeutum inen ilm auksensa m
Britannian im perium in hajoam isten- densseissä.
6. Saavutukset tekniikan ja t y ö jä rjesty k sen alalla ovat edistäneet v a k i n a i s e n jou k k otyöttöm yyden syn tym istä joh ta vissa teollisuus
maissa. T yöttöm ien arm eija on n yt m onin verroin suurem pi kuin te o lli
nen reservia rm eija ennen sotaa eikä ty y te n häviä korkeankaan kon- ju n ktuurin aikoina. Esim. P oh jois- A m erikan Y hdysvalloissa, joissa tekniikka on isoim m at edistysaske
leet ottanut, supistuu pääoman teol
lisesti käyttäm än työvoim an määrä sam alla kun tuotanto voim akkaasti lisään tyy. N iissäkin maissa, joissa tekniikka kohoaa, on tuotantoa suuresti lisäävä jä rk ip erä isty ttä m i- nen y h ty n y t työn m aksim aaliseen voim aperäistyttäm iseen, työtem pon m urhaavaan k iihdyttäm iseen, elävän työvoim an uskom attom an suureen haaskaamiseen. Työprosessin kon eel
listam inen tekee kapitalisteille m ah
dolliseksi ammatti op ittoman (naisten j a alaikäisten) työvoim an k äytön suuremmassa määrin ja yleensä
t y ö v ä e n l i i k k e e n k ir j a s t o
am m attiopittom an työvoim an asetta
misen am m attioppisen tila lle. j]
Y rityk set n ä i d e n vaikeuksien lieventäm iseen m uodostam alla euro- palaisia ja kansainvälisiä k a rtelleja . uusintavat laajennetulla poh ja lla •) j a uusissa muodoissa kilpataistelun £ (osasuhteideu m äärittely, taistelu ] kartellien u lkopuolelle jään eitä y r i
tyksiä vastaan jn e ) Englannin ja mannermaan valtioiden vä lillä sekä itse Europan m antereella, jo k a p o liit
tisesti ja taloudellisesti on pirstottu ja m onen m on illa tullim uureilla
aidattu.
Näissä oloissa k ä y k y s y m y s m ark
kinoista ja pääom ien sijoitusalueista tavattom an kireäksi. Tämä k yp syttä ä uuden sarjan valtavia sotaisia yh teen törm äyksiä ja interventsionisodan S S S R : ää vastaan, tästä on aiheutu
nut jo käynnissä oleva in terven t- sioni Kiinassa. Näin vievät kapita
listisen vakaantum isen ristiriidat lopulta väistäm ättöm ästi n ykyisen
«vakaantum is» -vaiheen m uuttum i
seen valtavien katastrofien vaiheeksi.
II. Kansainväliset suhteet ja n. k ..ulkopolitiikan11 problemit.
>7. Suhteet kapitalististen valtioiden ja S S S R :n välillä; im perialism in 'suhteet Kiinaan; suhteet Europan, pääasiassa Ison Britannian ja Y h d y s
valtojen välillä m uodostavat yleensä n y k y p ä iv ien kansainvälisten suhtei
den perustan. Saksan vaurastum inen ja tämän y h teyd essä v a ltojen uusi ryh m ittym in en ovat europalaisissa valtioiden välisissä suhteissa tapah
tuvien m uutoksien päätekijöitä.
8. Y leen sä kapitalism in n yk yisen k eh ityksen tärkeim m äksi tekijäksi on m yönnettävä taloudellisen paino
pisteen siirtym in en A m e r i k a n Y h dy sv a ltoih in j a tällä pohjalla niiden im perialistisen aggressivisuu- den kasvu. Sam ali a kun Y hdysvallat, vakinaisena luotonantajana Euro- palle, ovat Keski-Europan nousun vipuna, samalla lu jittavat ne ase
maansa m eikein kaikissa m aapallon osissa. E telä-A m erikasta tulee vähi
tellen, brittiläisen pääoman s y r jä y t
tämisen tuloksena, valtava v a i k u tusalue" Y h dy sv a lloille, jo tk a verellä ja raudalla tukahuttavat kaiken vastustuksen A m erikan m antereella (N icaragua ym ); Kanada ja A ust
raliakin kallistuvat niiden puoleen n. K. ..taloudellisen y h te isty ö n "
linjalla, jo lla Y h dysvaltain joh to
asem a on jo etukäteen varm a. Y h d y s
vallat kehittelevät la a joja suunnitel
mia vallatakseen tärkeim m ät raa- ka-ainelähteet k oko m aailm assa ja heikentääkseen Englannin asem ia tuhoam alla sen m onopoolin nafta, ja kum in tuotantoon, m urtaakseen Britannian puuvillam ahdin A frikassa (E gyptissä ja Sudanissa); Kiinassa jossa ne törm äävät vastakkain Ja
panin ja Englannin kanssa, on niillä vankin asema, ja vaikka ne toistai seksi v e tä y ty v ä t .avoim ien ovien "
periaatteen suojaan, ottavat ne to
siasiallisesti osaa Kiinan jak oon . Näin tuo pohjois-am erikalainen im pe
rialism i yh ä enemmän siir ty y n. k.
.rauhallisen tunkeutum isen" p olitii
kasta välittömään sotilaalliseen siir
tom aiden valtaukseen.
9. Tämä Y h dysvaltojen nopea paisum inen ajaa niiden edut v ä istä mättöm ästi törmäämään mätänevän, m utta kuitenkin vielä h yvin m ahta
van brittiläisen im perialism in etuja vastaan. Keskeisin n y k y isistä kan
sainvälisistä ristiriidoista on risti
riita nopeasti k eh ittyvän dollarita- savallan, jon k a siirtom aat ovat suh
teellisen vähäiset, ja rappeutuvan Britannian siirtom aaim perium in vä
lillä, jon k a siirtom aat ovat valtavan suuret, ja ju u ri tässä on solm u tu levassa taistelussa siirtomaiden (eikä yksin siirtom aiden) uudesta jaosta.
Englannin ja Am erikan «yh teistyö on m uuttunut Englannin ja Am e
rikan häikäilem ättöm äksi kilpai
luksi.
10. Am erikalaisen pääoman vaiku
tus Europassa on vahvim pana ilm en
n y t Saksan taloudellisessa nousussa.
V allasta, jo k a oli syvim m än ta lo
udellisen rappion tilassa, on Saksa jälleen kohonnut sangen korkealle Y h d y sv a lloista saamansa jatkuvan luoton avulla. Ja tämän y h teyd essä on vahvistunut Saksan poliittinen
15
m erkitys. M onopoolisen kapitalism in kasvu Saksassa aiheuttaa toisaalla sen että Versaillesin,sopim us m enet
tää y h ä enemmän tehostaan, toisaalta sen että Saksa ynä m äärätym m in orien toi „länteen“ (s. o. im perialis- teihin ja N euvostoliittoa vastaan).
Kun Saksa taloudellisen, poliittisen ja kansallisen alennuksensa pä ivin ä p y rk i solmimaan sopim uksia p ro le taarisen valtion kanssa, ainoan v a l
tion kanssa, jok a vastusti Saksan im perialistista orjuuttam ista, niin Saksan uusim perialism in vah vistu neet p y rk im y k set työntävät Saksan porvariston y h ä enemmän n eu vos
tovastaiselle kannalle.
11. Täm ä tosiasia taas m uuttaa pakostakin Europan valtojen ry h m i
tystä. Sarja Europan sisä isiä 'risti
riitoja (lähinnä Italian ja Ranskan ristiriidat— sekä B alkanilla että poh- jo is- A f rikassa) joh ta a epävakaisten suhteiden p oh ja lla valtojen alati uusiin ryh m ityksiin . Mutta kaikkien näiden m uuttuvien ryhm ittym isten lävitse murtaa tiensä perustendenssi, p yrk im ys taisteluun N euvostoliittoa
vastaan. Lukem attom at sopim ukset useiden pienten ja suurten valtojen välillä (Puola, Kumania, Italia, U n
kari, Tshekkoslovakia, .reu n n va llat"
ym ), sopim ukset, jotk a suuntautuvat SSSR : ää vastaan ja jo tk a on sol
m ittu L ontoosta ja Parisista annettu
je n ohjeiden mukaan, ilm aisevat tämän tendenssin aina selvem pänä.
Saksan kannan m uutos vississä määrin päättää m äärätyn asteen tässä prosessissa, sodan v a lm istelu s
sa im perialistien vastavallankum o
uksellisen blokin puolelta S S S R : ää vastaan.
12. Taistelu m arkkinoista ja pää
om ien sijoitu spiireistä ei ainoastaan uhkaa joh taa sotiin SSSR : ää vastaan ja im perialistien välillä, se on jo joh tan u t suureen interventsiosotaan Kiinan ehtym ättöm ien m arkkinoin jaosta. Sieliä, m issä im perialisteilla on edessään sekä riiston ob jek ti että sam alla kum ouksellinen liike, jo k a rikkoo kapitalististen periaatteiden vallan, siellä on yleisten im perialis
tisten liittojen m uodostum inen toden
näköisintä. Siksipä, paitsi im peria
O 17
lististen va ltojen blokkia S S S R :ä ä vastaan, on olem assa yleinen vasta
vallankum ouksellinen p y öv elien so
tila allin en interventsioni Kiinan ku mouksen voim ia vastaan. Mutta sa m alla tämä yhteinen taistelu Kiinan kum ousta vastaan syventää etu ris
tiriitoja im perialistisen blokin sisällä, lähinnä ryövärim äisen ja julkean valtausvim m aisen Japanin im peria
lism in ja valtavan voim akkaan A m e rikan im perialism in välillä, jo k a kehityksen tällä asteella verhoutuu pasifism in valhevaippaan. Näin saat
taa im perialistien tosiasiallinen sota Kiinan kansaa vastaan paisuttaa valtavan selkkauksen im perialistien kesken.
III. Porvariston valtiovalta ja Inok- kavoimien uusi ryhmittyminen.
13. Useim m issa kapitalistisissa maissa m äärää porvariston p o litii
kan nykyään kaksi päätehtävää:
ensiksi » k ilp a ilu k y v y n 11 edelleen kohottam inen, s. o. kapitalistisen järk iperäistyttäm isen edelleen ke-
18
liittäm inen, ja toiseksi valm istau m inen sotaan. Sosialiselta ja luok- kakaunalta katsoen joh ta a täm ä porvariston p olitiik k a toisaalta yhä tiukem paan työväenluokan purista
m iseen ja riistäm isasteen kohotta
m iseen, toisaalta taloudellisen ja poliittisen turm elem isen «h yv ittä viin " m enetelm iin, turm elun jon k a tietoisek si kantajaksi y h ä lisään ty
vässä määrässä tulee sosialidem o
kratia.
14. Pääoman yhteenkokoontum inen ja suurm aanom istuksen vetäm inen pankkijärjestelm än kautta yleiseen finanssikapitalistiseen jä rjestöön v a kaannuttaa yhteen liittyneiden suur- riistäjien voim ia, riistäjien joid en jä rje stö t ovat kasvam assa v ä littö m ästi yhteen valtiovallan elinten kanssa. Kun sota-ajan valtiokapita
listinen järjestelm ä oli «p iiritety n talouden11 järjestelm ä, joka sodan p ä ä tytty ä «ku m ottiin 11, niin v a ltio kapitalististen pyrk im yk sien v a h vistum inen, mikä n y t pohjautuu tuotantovoim ien kasvuun ja talouden nopeaan k eskittym iseen, on v u o ro s
19
taan objektiivisesti edellytyk sen ä talouden m obilisoinnille tulevia so
taisia yhteentörm äyksiä varten. Se, että tuotantovoim ien jaossa yh ä suurem pi osa niistä s iir ty y kem ian teollisuuteen, jo k a nykyajan sodassa näyttelee erittäin tärkeää osaa, se sitäkin enemmän korostaa tämän tosiasian m erkitystä.
15. Tämä kehitys, valtiovallan ja kapitalistien jä rjestöjen läh en tym i
nen, porvariston kaikkien voim ien keskittym inen p orvarillisessa v a lti
ossa saa kaikissa kapitalistisissa maissa aikaan m yöskin n. s. p o r v a rillisen va ltiojä rjesty k sen taantu
m uksellisen kehityksen. Täm ä kehi
tys, jo k a on kuvaava ilmaus k apita
lismin n yk yisestä k riitillisestä v a i
heesta, ilm eneiksen poliittisesti p or
varillisen dem okratian ja p orv a ril
lisen parlam enttarism in yleisen ä pulana ja ly ö erikoisen leiman kaikkiin taloudellisiin selkkauksiin pääoman ja työn välillä, tekee ne poikkeuksellisen jy rk ik si.
Jokainen vähänkin suurem pi talou
dellinen lakko ajaa työväen vastakkain 20
trustiutuneiden kapitalististen jä t t i
läisten kanssa, jo tk a ovat kasvaneet yhteen im perialistien valtiovallan kanssa. Tämän vuoksi saajokainen lak
ko poliittisen luonteen, s. o. yleisen luokkaluonteen. K ehittyessään saa jokain en taloudellin en lakko näin ollen
„valtiovastaisen “ luonteen. N im en
omaan tämä asiaintila pakottaa p o r
variston ja sen valtiovallan tu rva u tumaan moninaisiin muotoihin, joilla talou dellisesti ja poliittisesti saisi tu rm elluksi vissit osat itse ty övä en luokasta ja sen poliittisesta ja am m atillisista järjestöistä. R eform is
tisten puolueiden ja reform ististen am m attiliittojen johtoh errain k y t keminen kapitalistien jä rjestöih in ja porvarilliseen valtioon , valtion virkam iehet ja kapitalististen jä r jestöjen virk a ilija t työvä en keskuu
desta, ta lo u d e llis e n dem okratian", t e o llis e n ra u h a n ' jn e teoria ja k ä ytä n tö—kaikki nämä ovat v a ro keinoja luokkataistelun kehittym istä vastaan.
16. Samaan aikaan k eh ittelevät im perialistiset v a ltiot y h ä pitem
21
m älle kuristuskeinoja proletariaatin kum ouksellisia jo u k k o ja vastaan, erittäinkin kom m unistipuolueita vas
taan,— ainoat puolueet, jo tk a jä rjes
tävät ja joh tavat työväenluokan kum ouksellista taistelua im perialis
tisia sotia ja kasvavaa riistoa vas
taan. Nämä toim en piteet ovat niin ikään välittöm ässä y h teyd essä im pe
rialististen valtioiden sotavalluiste
lujen kanssa, m utta sam alla ovat ne heijastusta lu okk aristiriitojen yleisestä terävöitym isestä ja luok
kataistelun kaikkien m uotojen ja m e
netelm ien erikoisesta k ärjistym i
sestä, m ikä yh ä enemmän ilm eneik- sen fascististen sortom enetelm ien käyttäm isenä porvariston puolelta.
.Näihin kuuluvat: la k i am m attilii
toista Englannissa, Paul B oncourin sotalaki, sarja »la k eja valtion suo- jelu k sesta11 (esim. Balkanin maissa), kom m unistivainot Ranskassa, ammat
tiliittojen hajottam inen j a terrori kom m unisteja vastaan Italiassa, ter
rori Puolassa, kom m unistien, kum o
uksellisten työlä isten ja talonpoi
kain joukkotelotukset Kiinassa ja
kum ouksellisten vainot siirtom aissa yleensä, Punaisten rintamamiesten liiton h a jotu syrityk set Saksassa jn e . Monissa maissa, joissa kom m unisti
set puolu eet vielä ovat julkisia, p yrk ii porvaristo sosialidem okratian avulla ajamaan kom m unistipuolueet maan ai ie. P äiväjärjestykseen tulee tämän vuoksi joukkojen taisteluval- m ennus ja tarm okas taistelu kaikkia porva riston h y ök k ä y sy rity k siä v a s taan.
17. Samaan aikaan kasvaa— erilai
sissa muodoissa— työväenluokan vas
tustus, työväenluokan jo k a jo on se lv iy ty n y t edellisen vaiheen ras
kaista tappiosta. Kapitalistisen va kaantumisen kasvavat ristiriidat, j ärki p er äisty ttäm in en, ty öttöm yyden lisääntym inen, k iristy v ä työväenluo
kan puristam inen, pikku porvariston k öyh tym in en jn e kärjistävät ehdotto
masti luokkataistelua ja laajentavat sen perustaa. Edelleen jatkuu t y ö väenluokan ylein en vasem m istum is- prosessi Europan maissa; heikkenee selvien porvaripuolueiden vaikutus työväen joukkoihin, jo tk a luopuvat
23
niistä ja m enevät osin sosialidem o
kratian, osin kom m unististen puolu
eiden pu olelle; y h ä voim akkaam m aksi k ä y työväenluokan taistelu - kuntoisim pien aineksien siirtym inen kom m unism in leiriin sosialidem okra
tiasta, joka yhä enem m än nojautuu pik ku porvarillisiin k errok siin ja näin siirtää yhteiskunnallista tuki
kohtaansa työväenlu okasta p ik k u p or
variston puoleen. K om m unistipuo
lueiden vaikutus ja au k toriteetti työväenluokan sisällä kasvaa. Jos vakaantum isvaiheen alku ja pääoman yleinen h yökk äys sy n n y ttiv ä t val
tavia puolustustaisteluja, niin uuden vaiheen ovat m ainittavaksi tehneet joukkotaistelun valtavat ilm aukset:
niihin kuuluvat lähinnä lakkoaalto useissa maissa (Saksa, Ranska, T shek
koslovakia ym ), W ien in proletariaa
tin kapina, m ielenosoitukset Sac- con ja Yanzettin telotuksen joh d osta , liikehtim inen S S S R : n puolesta jn e.
Näin ollen kapitalistisen vakaantu
misen ristiriitojen uusintam m en ja luokkataistelun y h ä enemmän terä
vöitym in en vievät, huolim atta p o r
24
variston ja sosialidem okratian vasta
toim enpiteistä, ideologiseen erilais
tum iseen, kum ouksellisten voim ien kasvuun työväenluokan riveissä ja kommunismin asemien lujittum iseen kansainvälisessä työväenliikkeessä.
IV. Luokkataistelu, sosialidemokra
tia ja fascismi.
18. H uolim atta luokkataistelun kärjistym isestä osottaa reform ism i Europan ja Am erikan työvä enliik keessä elinvoim an ja poliittisen sit
keyden m erk kejä. Tämän tosiasian yleisenä yhteiskunta - taloudellisena pohjana on kapitalism in pulan hidas k ehitystem ppo sen toisten peru s
osien kasvaessa ja toisten osien su h teellisen hitaasti rappeutuessa. Tähän kuuluvat seuraavat tosiasiat: Y h d y s
valtain yh ä lujittuva asema m aail
man riistäjänä, luotonantajana ja koronkiskojana (Y hdysvaltain ku
koistava «h y v in v o in ti"); Englannin huom attava siirtom aam ahti, E nglan
nin jo k a vain vähitellen menettää asem iaanm aailm anm arkkinoilla; Sak
san taloudellinen nousu jn e . Tämän ensisijaisen prosessin yh teydessä 011 toissijaisena prosessina v a ltiok on eis
ton ja kapitalistien jä rjestöjen k y t
keytym in en yhteen sosialidem okra
tian johtam ien ty övä enjärjestöjen huippukerroksien kanssa, uuden v ir kamiehistön m uokkaam inen työvä en
byrokraateista (valtion ja kuntain v ir
kamiehet, kapitalistien jä rjestöjen virkailijat, toim ihenkilöt työväen ja kapitalistien ..yhteisissä" jä r je s tö is sä, n. k. «proletariaatin edustajat"
postilaitoksissa, rautatieneuvostoissa, pankkijärjestoissa, joissa ne esiin
ty vä t am m attiliittojen, osuustoim in
nan y m nimessä).
19. Tätä työvä en byrokratian huippujen porvaristum ista tukee ja jou d u ttaa sosialidem okratia tietoi
sesti. Sosialidem okratia on siirtyn y t häpeilevästä kapitalism in puolus
tamisesta sen avoim een tukem iseen ja aktiiviseen rakentam iseen, luok
kataistelu-fraaseista «teollisen rau
h a n , propagoim iseen, «isänmaan puolustam isesta" sodan valm isteluun SSSR : ää vastaan (K autsky), siirto-
maasorron suoranaisen kannatuksen politiikkaan, pikkuporvarillisesta pa
sifism ista im perialistisen Kansain liiton jum aloin tiin , valem arxilaisesta revisionism ista Englannin työväen puolueen liberalism iin.
20. Tätä aatteellista kannanottoa vastaa m yös täydelleen sosialide
mokratian ja reform ististen am m atil
listen joh toh errain »käytännöllinen toim inta, ennen kaikkea heidän kam p
pailunsa istuttaakseen «am erikalai- set“ työväenluokan lahjom is ja tur- m elem ism enetelm ät kaikkialle (kan
sainvälisen työtoim iston toim inta, am m atillisen Pääneuvoston ja T y ö väen puolueen edustajain k onferens
sit kapitalisti-liittojen kanssa E nglan
nissa, «kansallinen talousneuvosto"
Ranskassa, „Sch lichtun gsw esen “ Sak
sassa, lait pakollisista sovintotuo- m ioista Skandinavian maissa, «kaup
pakam arin" ja „työka m arin “ y h te i
sen äänenkannattajan perustam inen Itävallassa jn e). Sosialidem okratian ja am m atillisten johtoherrain p et- tu rity ö tä lakkojen ja poliittisten kriisien aikana, selkkausten ja ka
27
pinain aikoina siirtom aissa (Englan
nin lakko, W ien in kapina, m etalli- työvä en lakko Saksassa, työläisten am pum inen Tshekkoslovakiassa ja Puolassa, kapina Indoneesiassa, val
lankum ous Kiinassa, kapinat S y y ri
assa ja Marokossa ym ) täydentävät nykyään heidän kiukkuiset hyökkä
y k sen sä kom m unistien ja kum ouk
sellisten työläistenkim ppuun (ammat
tiliittojen, osuuskuntien ja m uiden jou k k ojä rjestöjen h ajottam ispolitiik- ka useissa maissa).
2 1. Täm ä luokkavoim ien hajotus- politiik k a am m atillisten johtoherrain puolelta, jo tk a porvariston käskystä erottavat proletariaatin jou k k ojär- je s tö is tä parhaat kum oukselliset ainekset, on tällä h etkellä erotta
maton osa heidän yhteistyöstään porvariston kanssa,— tarkoitusperä- näänalun alkaen rikkoa proletariaatin taistelurivien y h ten ä isyy s ja siten heikentää niiden vastustustapääom an hyökätessä. Tämä politiik k a on vä lt
tämätön rengas heidän sosiali-im pe- rialistisessa politiikassaan (aseistus- politiikka, neuvostovastainen p o li
tiikka, ryöväripolitiik k a siirtom ais
sa). V astapainoksi näille reform is
tien y rity k sille hajottaa proletaarien luokkarintam a sisältäpäin tä y ty y kom m unistien, erikoisesti tällä het
kellä, alottaa ja paisuttaa tarm okas vastah yökkäys, asettaa proleta ri
aatin joukkojärjestojen (am m atillis
ten, osuustoim innallisten, valistus- ja urheilu- y m järjestöjen ) reform is
tisen hajotuspolitiikan vastapainoksi jou k k ojen taistelu luokkayhtenäi-
sy y d e n puolesta.
Erittäin häpeällistä osaa reform is- min hajotustyössä näyttelevät sosiali
dem okratian n. k. „vasem m isto“ - johtajat, jo tk a sanoissa puoltavat yh ten äisyyttä, m utta teoissa yhä uudelleen ja uudelleen tukevat II In- ternatsionaalen ja am sterdam ilaisten rikollisia hajotusm enetelm iä.
22. U lkopolitiikan alalla ilm aise
vat sosdem joh toa in ek set ja refor
m ististen am m attiliittojen johtoh er- rat im perialistisissa m aissa jo h d o n m ukaisesti porvarillisen valtion etuja. Tukea porva rilliselle v a ltiolle, sen asevoim ille, sen p oliisille, sen
29
laajen tam ispyrk im yk sille, sen peri- l]
aatteelliselle vihollisuudelle. S S S R : äii (:
vastaan; tukea ryöstösopim u ksille, 1:
siirtom a a politiik a lle, valtau ksille, * sotakorvaus vaatim uksille ja man- daa teille; tukea Kansain liito lle ja ? im perialististen valtojen ilk eä lie J ju on ittelu lle SS SR : ää vastaan; sosia- J lidem okratian osanotto jou k k o je n * pasifistiseen pettäm iseen, sodan vai- a luisteluun proletaarisia ta sa valtoja A vastaan, siirtom aiden työvä en refor- * m istiseen pettäm iseen (P u rce ll In- I tiassa, Illn tern atsion aaien päätökset ' siirtom aakysym yksestä), — sellainen j 011 pääpiirteissään sosialidem okratian * todellinen linja u lkopolitiikan alalla. r
23. Sosialidem okratia on viim e 1 aikoina esiin tyn yt porvariston vii- ^ m eisenä reservinä, porvarillisen a
„ty ö v ä e n “ puolueena. Sosialidem o- •*' kraattien k ä sillä on porvaristo rai- | vanuut tien kapitalism in vakaantu- * luiseen (sarja kokoom ushallituksia j Europassa). K apitalism in lujittum i- 1 nen teh n yt vississä määrin tarpeet- 1 tom aksi sosialidem okratian toim in- I nan hallituspuolueena. Sen ajam inen (
30
uLos kokoom uksesta ja n. s. »puhtai
den " porvarihallituksien m uodosta
minen on astunut n. k. »dem okraat
tisen pasifism in" ajan tilalle. Ollen toisaalla oppositsionin osassa, to i
saalla n. k. »realistisen pasifism in"
ja »teollisuusrauhan" agitaattorina ja propagandistina on sosialidem o
kratia säilyttän yt vaikutusvaltansa alaisina huom attavat k errok set työ- a väen jou k oista, saanut vaikutusval- taa vasem m alle kallistuvien pikku- porvariston osien keskuudessa (vaa- lit Ranskassa ja Saksassa) ja lveski- n Europassa taas päässyt osalliseksi Q hallituksesta. On kuitenkin pidettävä x m ielessä, että nämä uudet kokoo-
m ushallitukset sosialidem okratian välittöm ällä osanotolla eivät v oi ol
la eivätkä tule olem aan entisten kom binatsioiden pelkkää toistam ista.
Erittäinkin koskee täm ä u lkop olitii
kan k ysym y k siä yleen sä ja sotapoli
tiikan k y sy m y k siä erikoisesti. Sosia
lidem okraattinen jo h to tulee tässä näyttelem ään verrattom asti paljon . petturillisem paa osaa kuin m inkään 1 edellisen kehitysvaiheen aikana.
TYÖV T U IK K E E N KirfJASTO
Niin ikään tä y ty y pitää mielessä, että — eritoten sosialidem okratian hallitushom m ien ja sen virallisten jo h ta jie n koko k eh ityk sen y h te y d essä — on m ahdollinen sosialidem o
kratian n. s. »vasem m an11 siiven vahvistum inen (itävaltalainen m arxi
laisuus, tranm aelilaisuus, riip pu m at
tom an työväenpuolueen ideologia Englannissa, m axim alism i Italiassa), siiven joka pettää työvä en joukkoja paljon hienom m illa ja senvuoksi proletaarisen vallankum ouksen asi
alle paljon vaarallisem m illa m enetel
m illä. Kokemus k riitillisistä ajoista (vallankum ous 1923 Saksassa, lakko Englannissa, kapina W ien issä) ja samoin vasem m isto-sosdem ien suli- taantum inen im perialistien sodanval- m isteluun SSSE rää vastaan on ha
vainnollisesti osoittanut, että vasem m istolaiset sosdem joh ta ja t oval kom m unism in ja proletariaatin dik
tatuurin vaarallisim pia vihollisia Erikoisen kirkkaasti vahvistaa tämär Itävallan sosialidem okratian, tuor II Internatsionaalen «vasem m an1, siiven „m allipu olu een “ häpeällinen
32
i m enettely AYienin proletariaatin veristen heinäkuun taistelujen aika- na; tämä Bauerin, A dlerien ja kum pp.
täydellinen vararikko paljasti erikoi sen selvästi sen, että »itävaltalainen m arxism i”, jo k a — varsinkin W ien in kapinan kukistam isen jä lk een — yhä avoim em m in keh ittelee taantum uk
sellisia p yrk im yk siä, käytännössä tavan takaa aivan häpeällisesti p et
tää työvä en asian ja on reform ism in käsissä vaarallisin ase k um ouksel
listen jou k k ojen pettäm isessä. Sen- tähden tä y ty y kom m unistien, ottaen huomioon työläisten vasem m istu- misen sosialidem okratian sisälläkin, ja pyrkiessään yh ä vahvem m in va i
kuttamaan niihin, aivan siek aile
m atta paljastaa »vasem m istolaiset"
sosdem joh tajat vaarallisim m iksi porvarillisen politiikan joh d a tti- m iksi työväenluokkaan ja vallata puolelleen niistä ehdottom asti luo
puvat työväen jou k ot.
24. P aitsi apua sosialidem okratian puolelta työntää porvaristo k riitil
lisinä hetkinä m äärätyillä ehdoilla esiin fascistisen kom ennon.
3 33
F ascism ille luonteenom aisena piir
teenä on se, että porvaristo, k a t
kaistakseen tien kum ouksen keh ityk seltä, k äyttä ä kapitalistisen talous- jä rje sty k se n häiriintym isen y h te y
dessä ja erikoisten subjektiivisten ja objek tiivisten seikkojen tuloksena h yvä k seen kaupungin ja maaseudun pikkuporvariston, vieläpä proletari
aatinkin eräiden luokkatuntonsa me
nettäneiden kerroksien t y y ty m ä t
töm y yttä taantum uksellisen jo u k k o liikkeen syn nyttäm iseen. F ascism i turvautuu avoim en väkivallan m e
netelm iin m urtaakseen ty ö v ä e n jä r
jestöjen ja talonpoikaisen köyh älis
tön jä rjestöjen voim an ja päästäk
seen valtaan käsiksi. Valtaan pääs
tyään fascism i p y r k ii pystyttäm ään kapitalistisen yhteiskunnan kaikkien h allitsevien luokkien (pankit, suur
teollisu u s, agraarit) poliittisen ja o r g a n is a to r is e n yh ten äisyyden , ja toteu ttaa niiden jakam atonta, avointa ia johdonm ukaista diktatuuria. Se hankkii h allitsevien luokkien k äytet
tä v ik si asevoim ia, jo tk a on erikoi
sesti kasvatettu kansalaissotaa var- 34
ten, ja p y sty ttä ä uuden v a ltio ty y - pin, jok a ju lk ea sti nojautuu väkival- ' taan, pakkovaltaan sekä paitsi pik - ' kuporvarillisten k errok sien , m yöskin 1 eräiden työväenluokan aineksien - turm elem iseen (virka- ja kanslia 1 väki, entiset reform istiset joh toh er-
rat, joista on tu llu t valtion virka-
■ miehiä, am m atilliset toim itsijat
■ taikka fascistipu olu een virkailijat, 1 sitten köyh em pi talonpoikasto j a
; luokka-asem ansa m enettäneet prole
taarit v ärvättyin ä „fa scistiseen m ilii
siin11).
Italialainen fascism i, jo k a erilaisin keinoin (apu am erikalaisen pääoman puolelta, joukkojen äärim äinen ta lo
udellinen ja yhteiskunnallinen puris
taminen, eräät valtiokapitalism in muodot) on viim e vuosien aikana onnistunut lieventäm ään sisäisen poliittisen ja taloudellisen pulan seurauksia, on luonut fascistisen jä r jestelm än klassillisen ty yp in . 5 Fascistisia tendenssejä ja fasc-is-
■ tisen liikkeen itu ja tavataan nyt
• enemmän tai vähem m än k eh k eyty-
■ neessä m uodossa m iltei kaikkialla.
3* 35
Luokkien yh teistyön ideologialla, gj tällä sosialidem okratian virallisella y , ideologialla, 011 monia kosk etu s-gj kohtia fascism in ideologian kanssa. k Taistelussa kum ouksellista liikettä
vastaan k ä ytettyjä fascistisia m enet-^
te ly ta p o ja on itum uodoissaan niin^
useiden sosdem puolueiden kuin r e -n form istisen am m atillisen b y ro k ra tiankin käytännöllisessä toiminnassa. ^
Kansain välisten suhteiden piirissä ajaa fascism i väkivalta- ja provo-*
katsionipolitiikkaa. Fascistinen d ik -t;
tatuuri Puolassa ja Italiassa ilm aisee ' yhä aggressiivisem pia p y rk im y k siä n ja on sitä pidettävä alituisena u h -n kana rauhalle, sotaisten seikkailujen u
ja sotien uhkana. X1
n V. Siirtomaat ja Kiinan vallanku- j]
mous. g
25. Maailman kapitalistisen jär-L jestelm än ylein en pula saa n y t räi-jj
keän ilmauksen siirtom aiden ja puol-j, siirtomaiden kapinoissa ja vallanku-v mouksissa. Y hdysvaltain im perialis-j.
tisen politiikan vastustam inen (Mek-^
36
'slk k o, N icaragua), Y h d y sv a ltoja a vastustava liike E tela-Amerikassa, '"siirtom aakapinat Syyriassa ja Maro- bkossa, lakkaam aton kuohunta E g yp - atissä, Koreassa, kapina Indoneesiassa,
‘ kum ouksellisen kriisin kypsym inen nIntiassa, ja vihdoin suuri vallanku- mous Kiinassa, — kaikki nämä ta
p a h t u m a t ja tosiasiat osoittavat, b kuinka valtavan suuri on siirto- ja a puolsiirtom aiden osa k um oukselli
s e s s a taistelussa im perialism ia vas
otaan.
j 26. Kiinan suuri vallankum ous on a näistä tosiasioista tärkein, sillä on b m aailm anhistoriallinen m erkitys. Se n nostaa liikkeelle välittöm ästi k ym
m enet m iljoon at, vä lillisesti sadat m iljoonat ihm iset, lukem attom at
■ ihm isjoukot, jotk a ensi kerran noin suurella voim alla lähtevät taisteluun
< im perialism ia vastaan. Kiinan lähei- l.“nen y h teys Indo-Kiinan ja Intian
|'kanssa lisää tavattom asti Kiinan kum ouksen m erkitystä. Itse tämän
^vallankum ouksen kulku, sen dem o
k r a a t t in e n luonne, sen väistäm ätön k a s v a m in e n proletaariseksi va lla n
37
kum oukseksi pakostakin selvittä^
kansainväliselle proletariaatille Kii
nan kum ouksen valtavan kansain välisen m erkityksen.
27. Ollen im perialism invastainei ja kansalliseen vapauteen tähtäävi
kumous on Kiinan vallankum ou sam alla objektiivisen sisältönsä puo iestä tässä vaiheessaan porvarillis demokraattinen vallankum ous, jok väistäm ättöm ästi, kasvaa proletaa riseksi vallankum oukseksi. Sen ke h ityksen varrella, sitä m ukaa kui:
laajat työlä is- ja talonpoikaisjouko on m obilisoitu , sitä mukaa kui:
tosiaan on k eh itty n y t agraarikumoui jok a plebeijim äisesti on teh n yt sei vää kartanoherroista, on kansalline porvaristo useissa käänteissä lopul lisesti siirty n y t vastakum ouksen lei riin, liittoon feodaalien kanssa, se vintoon im perialististen väkivallat tekijäin kanssa.
Siksi taistelu maasta ja taisteli vastakum ouksellista p orva ristoa vas taan ei ole erotettavissa taistelust im perialism ia vastaan. Taisteli im perialism ia vastaan ei ole erotet
i tavissa taistelusta kartanoherroja i vastaan ja m ilitaristeja vastaan,
| keskinäisiä sotia vastaan, joissa kansanjoukot ryöstetään ja jo tk a j vahvistavat im perialistien asemia.
Kiinan vapaus voidaan saavuttaa i ainoastaan taistelussa Kiinan porva- 0 ristoa vastaan, taistelussa agraari- s kum ouksen puolesta, kartanom aiden s valtauksen puolesta, talonpoikain a h irvittä vistä veroista vapauttam isen e puolesta. Kiinan vapaus ei ole saa
li vutettavissa ilm an proletariaatin ja a talonpoikaisten diktatuurin voittoa, ii ilman m aiden takavarikoim ista, ilman s ulkom aalaisten omistamien tuotan- 1 tolaitoksien, pankkien, liikennelai-
!i toksen jn e kansallistuttam ista.
.li Nämä tehtävät voidaan suorittaa i vain sillä ehdolla, että laajat talon- 0 poikaisjou köt nousevat voitokkaaseen n kapinaan, kulkien Kiinan kum ouk
sellisen proletariaatin johdon ja he- 1 gem onian alla.
s ' Kiinan kum ouksen n y k y istä tilaa t luonnehtivat seuraavat piirteet:
1 huolim atta sisäisistä ristiriidoistaan 1 on im perialistien, feodaalien ja p or
39
variston b lok k i aiheuttanut raskaita tappioita proletariaatille j a talon poi
k a is e lle ja fy y sillise sti tuhonnut huom attavan osan kom m unistipuo
lueen runkojoukosta; ty övä en liik e ei v ie lä ole täydelleen selvin n yt tap
pioistaan; talonpoikaisliikkeen k eh i
ty s jatk u u useilla alueilla; siellä m issä talonpoikainen kapina on päässyt voitolle, siellä on perustettu talonpoikain vallan elim iä, osin talonpoikaisneuvostoja. Kommunis
tinen puolue lu jittu u ja tiiv is ty y sisäisesti, sen a u k toriteetti ja vai
kutus laajoihin työväen ja talon poi
kain jou k k oih in kasvaa. Ottaen huo
mioon koko keh ityksen erilaisuuden Kiinan jättiläisalueen eri osissa tä y ty y n ykyin en tila yleensä luon
nehtia jou k k ovoim ien uuteen kum o
ukselliseen nousuun valm ennuksen vaiheeksi.
28. Intiassa on alkanut kansallisen kum ousliikkeen uuden aallon nousu, jo lle om inaista proletariaatin itse
näinen nousu (tek stiilityöväen lakot B om bayssa ja rautatieläisten lakot Kalkuttassa; vappum ielen osoitukset
40
ym ). Tällä uudella nousulla on syvä t ju u ret maan yleisessä tilassa. H i
dastunut on n y t teollistum istem ppo jok a sodan aikana ja sen jälkeen huom attavasti k iih ty i. Englannin im perialism in p olitiik k a jarruttaa Intian teollista keh itystä ja vie sii
hen, että talonpoikaisto m enettää maansa ja k ö y h ty y . Y r ity k siä luoda kurjan agraarireform in kautta ohut suurtalonpoikaiskerros, josta pitäisi tulla englantilaisen hallituksen ja r kotoisen feodalism in tuki, seuraa - talonpoikaiston suurten jou k k ojen - riistäm isen k iristym inen ja niiden - köyhtym inen. P aik otellen puoliksi i orjain asemassa olevien työläisten i ryövärim äinen riistäm inen k ytketään - työn äärim äiseen voim aperäistyttä- - rniseen. Taistelussa tätä barbaarista
l riistoa vastaan vapautuu proletari
aatti porvariston ja reform ism in i vaikutusvallasta, huolim atta siitä , että am m atillinen koneisto on vielä - reform istien käsissä. Talonpoikaislii- t ke, jonka Gandhin petos v. 1922 t sai hajalle ja jota feodaalisen taan- t tumuksen puolelta on hirveästi va i
nottu, kulkee hitaasti väistäm ätöntä uutta nousua kohden. Liberaalinen kansallinen porvaristo (svarajisti- puolueen johtava siipi), jo n k a E ng
lannin im perialism in m yöntym ättö- m y y s on pakottanut jä lle e n asettu
maan enemmän tai vähem m än lo jaaliseen oppositsioniin sitä vastaan, etsii huolim atta kaikista esityksis
tään Britanniaa vastaan asiallisesti sovintoa im perialism in kanssa ty ö väen ' kustannuksella. Toisaalta, In
tian koko kehitys työntää vallan k u m ouksen tielle kaupungin ja maa
seudun laajat pikkuporvarilliset joukot, ensi sijassa köyh tyn een ta
lonpoikaisten. Vain proletariaatin joh dolla k ykenee työväen ja talon
poikain sekä intelligenssin kum o
uksellisen osan liitto lyöm ään im pe
rialistien, kartanoherrojen ja s o v i televan porvariston liiton, päästä
mään valloilleen agraarilcumouksen ja murtamaan im perialistisen rinta
man Intiassa. K om m unististen ainek
sien ja ryh m ien liittym inen v o i
makkaaksi kom m unistiseksi pu o
lueeksi, proletaaristen jou k k ojen
liittäm inen am m attiliittoihin, jä r jestelm ällinen taistelu niissä jo tta jo h ta v a t sosialipetturit saataisiin paljastetuksi ja k a rk o te tu k si niistä, on työväenluokan välttäm ättöm in tehtävä Intiassa ja välttäm ätön ehto jou kkojen kum oukselliselle taistelulle , Intian riippum attom uuden puolesta.
29. Kiinan kum ouksen uusi nousu i ja kum ouksellisen tilanteen väistä- - mätön kärjistym inen Intiassa saat- - tavat luoda aivan uuden poliittisen
tilanteen koko m aailmassa ja kum ota - kapitalistisen järjestelm än suhteelli- t sen vakaantum isen. Selkkauksien
keh itys im perialististen valtojen vällillä, niiden liittoutum inen SSSR:ää vastaan ja taistelun k iristy minen im perialism in ja siirtom aa- maailman v ä lillä vahvistavat vielä kerran aikakautem m e yleisen luon
nehtimisen ,,sotien ja vallankum ouk
sien aikakaudeksi41.
VI. Kommunistisen Internatsionaalen taktiikka ja päätehtävät.
30. Taistelu lähestyvää im peria
listista sotaa vastaan, SSSRrn puo- 43
lustaminen, taistelu interventsionia vastaan Kiinassa ja Kiinan jakoa vastaan, Kiinan vallankum ouksen ja siirtom aakapinain puolustam inen—
siinä kommunistisen liik keen k an sainväliset päätehtävät tällä h e tk e l
lä, tehtävät jo tk a pitää k y tk e ä ty ö väenluokan jok apäiväiseen taisteluun pääoman hyökk äystä vastaan, jo k a vuorostaan on m ukautettava prole- riaatin diktatuurin pu olesta käytävän taistelun vaatim uksien m ukaisiksi.
31. Taistelua kapitalististen val
tioiden välisten im perialististen so
tien uhkaa vastaan ja SSSR:ää vas
taan va lm isteilla olevaa im perialis
tista sotaa vastaan on käytävä järjestelm ällisesti ja joka päivä.
Tämä taistelu ei ole ajateltavissa
kaan ilm an että siekailem atta pal
jastetaan pasifism i, jo k a nykyään on im perialistien käsissä tärkein ase sotien valm istelussa ja tämän v a l
mistelun salaamisessa. Tämä taistelu ei ole ajateltavissakaan ilm an että paljastetaan Kansain liitto, im peria
listisen »pasifism in11 tärkein ase. Ja vihdoin, tämä taistelu ei ole ajatel
44
tavissakaan ilman että paljastetaan sosialidem okratia, jok a auttaa im pe
rialism ia pasifism in lipulla verh oa
maan uusien sotien valm istustyönsä.
Kansain liiton toim innan alituinen paljastam inen tosiasioilla, SSSR:n tekem ien aseiden riisum is-ehdotuk- sien kannattam inen ja niiden avulla.
„om ien “ hallituksien paljastaminen (v ä lik y sy m y k sillä parlam entissa ja näitä k y s y m y k siä jou k k oesiin ty m i
sillä tehostaen), lakkaam atta v a la is
tava k y s y m y stä im perialististen valtioiden tosiasiallisista asehankin
noista, kem ian teollisuudesta, soti
lasbudjeteista, im perialism in salai
sista ja ju lk isista sopim uksista, im perialistien osuudesta Kiinassa; pal- j a stettava sosialidem okraattisten
»realisten pasifistien" valheet ultra- im perialism ista ja Kansain Liiton m erkityksestä; alituiseen valaistava ensimäisen m aailm ansodan t u l o k sia", sen salaista sotilaallista ja diplom aattista valm istelua; ta istel
tava pasifism ia vastaan sen kaikissa m uodoissa ja julistettava kom m u
nistisia tunnussanoja — lähinnä tun
nussanaa „om a n “ im perialistisen isänmaan tappiosta ja im perialistisen t sodan m uuttam isesta kansalaisso- ' daksi; ty ö sotilaiden ja m atruusien J keskuudessa, salaisten solujen jä r- ‘ jestä m in en , ty ö talonpoikain keskuu- 1 dessa, — nämä ovat kom m unistipuo- 1 lueiden perustehtävät tällä alalla. 1
32 Im perialistien voitto taistelus
saan SSSR:ää vastaan m erkitsisi ■*
paitsi SSSRm proletariaatin tappiota, 1 m yöskin kansainvälisen proletariaa- 1 tin raskainta tappiota koko o le m a s -1' saolonsa aikana. T yövä enliike lyötä i- n siin tilaan, jo ssa se oli vu oskym m e-1:
niä sitten. Kautta koko E u ro p a n v riehuisi m itä mustin taantumus. Kuu "V lokakuun vallankum ouksen vaik u -^ 1 tuksesta ja tuloksena useista vallan- o
kum ouksista Saksassa, Itävallassa E j a muissa m aissa työvä enlu okka saiu;
sarjan suuria voittoja, niin SSSRm proletariaatin tappio avaisi aivanyi uuden historian lehden, aivan poik-te keuksellisen ja petom aisen vasta-to vallankum ouksellisen terrorin lehden.ta Taistelu SSSRm puolesta on siisfa eh dottom asti oleva keskeisin tehtävä,^
46
Sentähden huoli SSSR:n kohtalosta, jo ta vastaan im perialistien sotavoi- m attiivistyvä t, pakottaa jä rjestelm ä l
liseen valm ennustyöhön, jo tta sota SSSR:ää vastaan saataisiin m uute
tuksi kansalaissodaksi im perialistisia hallituksia vastaan, SSSR.rn puolus- tussodaksi.
33. Taistelu im perialistista sotaa . vastaan, taistelu Kiinan vallanku- , mouksen ja SSSRrn puolesta vaatii . kohottam aan työväenluokan taiste- . luhenkistä. kansainvälisyyttä- Koke- - mus on osoittanut, että kom m unis- - tipuolueet eivä t ole näiden kansain- i välisten tehtävien tasolla. Jo Tpk:n i,VII laajennettu täysistunto totesi, .e ttä „ m iltei kaikki Kim puolueet .o v a t liian heikosti tukeneet lakkoa a Englannissa ja Kiinan vallankum o- ,justa“. M yöhem pi kokem us on vah
ti vistanut sen, ettei k yllin hyvin n ym m ärretä liikkeen kansainvälisiä
tehtäviä. Useissa tapauksissa — eri- i,.toten taistelussa interventsionia vas- Q.taan Kiinassa— eivät Kommunistisen islnternatsionaalen osastot ole ilm ais- ä,3eet riittävää m obilisoim iskykyä.
4 7
K ongressi velvoittaa kaik k i kom m u
nistipuolueet päättävästi korjaamaan näm ä virheet, tekem ään jä rjesteli ! m ällistä ty ö tä näissä kysym yksissä ■ (valaistava niitä sanom alehdissä propaganda- ja agitatsionikirjallij ' suudessa jn e), paljon tarmokkaana J paan taisteluhenkiseen ja k a n s a i n - v ä l i s e e n itsekasvatukseen ja laa
jo je n proleta a rijou k k ojen kasvatta- miseen.
34. Siirtom aaliikkeiden tukeminen 1 eritoten sortavien imperialististen *~
m aiden kom m unistipuolueiden puo- I lelta, on y k s i n ykyh etk en tärkeän- , m istä tehtävistä. T aistelu intervent * sionia vastaan Kiinassa, taisteli vapausliikkeiden tukahuttam ista vas J1 taan kaikissa siirtom aissa, ty ö ar m eijassa ja laivastossa, kapinaai nousseiden siirtom aakansojen tai . m okas tukem inen, — siinä lähimmät , ajan toim enpiteet. Sam alla velvoitta k ongressi Tpk:n kiinnittäm ään paljot vakavam paa huom iota liikehtim isiij, siirtom aissa sekä vastaavasti reoi , ganisoim aan ja vahvistam aan täi ^ ty ö tä hoitavia osastoja. P
E rikoisesti korostaa kongressi m yöskin sitä, että on välttäm ättä
‘ organisoitava liik e neekerien k es- j kuudessa niin Y h d y sv a lloissa kuin
m yös muissa m aissa (eritoten Etelä-
; Afrikassa) K ongressi vaatii tässä päättävää ja siekailem atonta taiste- ' lua n. k. »valkoisen shovinism in“
kaikkia ilm iöitä vastaan.
35. »E distyn eissä8 kapitalistisissa maissa, joissa ratkaisevat taistelut proletaarisen diktatuurin ja sosialis- 'j min puolesta tullaan suorittam aan, ' pitää kom m unistipuolueiden suun- n nata yleinen taktillinen linjansa
I kaikkea ty övä en jä rjestöjen kapita- listisiin, y k sity isiin tai valtion jä r - s jestöihin „sisäänkasvam ista“ vastaan, J am m attiliittojen trusteihin „ym ppä ä- , m istä“ vastaan, „teollisu u srau h aa“
vastaan, pak ollisia sovintotuom ioita s, vastaan, trusteja vastaan, porvaris-
‘a ton valtiovaltaa vastaan. Kom m u
hi nististen puolueiden pitää herkeä- E mättä selvittä ä työväen jou k o ille ,
’ kuinka kiinteässä y h teyd essä „te o l- iisuusrauhan“ ja sovintotuom m iden propaganda on proletaarisen liik
4 49
keen kum ouksellisen etujoukon v a i- , noamisen ja im perialistisen sodan valm istelun kanssa.
36. Kun teollisuus yh ä v oim a k kaam m in trustiutuu ja py ritä ä n val- tiokapitalism iin, kun valtion ja trustien jä rjestöt sekä reform ististen am m attiliittojen koneisto yh ä enem män ym pätään yhteen, kun sosiali
dem okratian id eologia on tullut läpikotaisin porvarillisek si ja aktii
visen im perialistiseksi, niin sentäh
den pitää tarm olla tehostaa taistelu a , tätä p o r v a r illis t a työvä en p u olu etta" ■ vastaan. Tätä taistelua tehostam aan • pakottaa m uuttunut voim asuhde |:
ja — im perialism in kannalta— „k y p - , sem pään11 kehitysvaiheeseensa astu- ■ neen sosialidem okratian m uuttunut , asenne. Siksi kongressi täydelleen h y v ä k sy y Tpk:n IX täysistunnon m äärittelem än taktiikan. Tämän taktiikan on epäämättömän oikeaksi ] vahvistanut kokem us Ranskan vaa- ■ leista ja Englannin liikkeen k ok e
mus.
37. V aikka täm ä taktiikka m uut- ' taa yhteisrintam a - taktiikan m u o - :
50
d o n , ei se ollenkaan muuta y h te is rintam a-taktiikan p ä ä s i s ä l t ö ä . Kun taistelu sosialidem okratiaa v a s taan k ä rjisty y , niin se jy rk ä sti siirtää painopisteen yhteisrintam aan a l h a a l t a p ä i n , m utta se ei poista, vaan päinvastoin lisää kom m unistien velvollisu u tta tehdä ero toiselta puolen tod ella harhautuneiden sosia
lidem okraattisten t y ö l ä i s t e n ja toiselta puolen im perialism in edessä matelevan sosialidem okraattisen j o la
d on välillä. Samoin tunnussana:
taistelu j o u k o i s t a ( s e k ä vielä porvaripuolueiden e t t ä sosialide
m okratian mukana k u lkevista) ei ollenkaan poistu päiväjärjestyksestä, vaan päinvastoin nousee Kom m u
nistisen Internatsionaalen kaiken työn keskiöksi.
H uolenpito työväenluokan jo k a päiväisistä tarpeista, työväen jo u k kojen pienim pienkin vaatim uksien tarm okas puolustam inen, tunkeutu
minen sy v ä lle proletariaatin kaikkiin jou k k ojärjestoih in (ammatillisiin, v a
listus-, urheilu- y m järjestöihin), puolueen asemien lujittam inen teh-
4* 51
taissa, suurissa laitoksissa, erikoi- > ] sesti ty ö proletariaatin takapajuisten j kerroksien (m aataloustyöväki) ja j työttöm ien keskuudessa ehdotto- £ m asti kytkien jok a p ä iv ä iset pikku J vaatim ukset puolueen päätunnuk- \ siin — siinä puolueen päätehtävät. t V a in sikäli kuin nämä tehtävät täy- j tetään, vain sikäli k ä y m ahdolliseksi ^ jou k k ojen todella voittam in en puo- ^ lellem m e ja jou k k ojen m obilisoim i- s
nen. r
38. A m m a t i l l i s e n liikkeen alalla velvoitta a k ongressi kaikki p puolueet kaikin voim insa tehosta- ^ maan työtään. Taistelua kom m unis- y tien vaikutusvallan vahvistam iseksi p am m attiliitoissa on n y t käytävä s sitäkin tarm okkaam m in, kun refor-j ^ niistit useissa maissa kiirehtivät j-, erottam aan kom m unisteja (jayleen sä r vasem m istolaisia) am m atillisista jär- p jestöistä. E lleiv ä t kom m unistit lujita p asemiaan, voi käydä niin, että heidät ] eristetään am m atillisesti jä rjesty - j, neiden proletaarien joukoista. Siksi p tä y ty y kom m unistien jokapäiväisellä, j uhrautuvalla ja k ärsivällisellä työl- r
' lään am m attiliittojen sisällä voittaa 1 itselleen au ktoriteetti am m atillisesti 1 jä rjestyn eid en suurten joukkojen
■ silmissä, hankkia itselleen k oken ei-' 1 den ja taitavien organisaattorien ja
" taistelijain maine, ei ainoastaan taistelussa proletariaatin diktatuurin
" puolesta, vaan m yöskin taistelussa i työvä enjou kon jok aisen osittaisvaa- ' tim uksenkin puolesta, hankkia h yvin
‘ suoritetun lakkotaistelun joh ta jien maine.
l! Kum ouksellinen am m atillinen op- :1 positsioni ja kum oukselliset ammat- L' tiliitot v oiv a t näissä taisteluissa
voittaa jo h ta v a n osan kom m unisti
in puolueelle vain kiivaassa taistelussa a sosialidem okratiaa vastaan ja poliit-
tisesti turm eltunutta am m atillista byrokratiaa vastaan. Jotta saataisiin ,a| ratkaisevia tuloksia jou k k ojen val- loittam isessa, pitää erikoinen huom io :a kiinnittää l a k k o j e n v a l m i s t e -
^ l u u n (jou k k otyö, puolueryhm ien H lujittam inen am m atillisissa jä rjes
ti töissä jne), lakk ojen t a i t a v a a n a j o h t a m i s e e n (lakkokom iteain pe-
^ rustaminen ja työpaikkakom iteain 53
käyttäm inen) sekä niiden syiden ja olojen poliittiseen selvittäm iseen jo u k oille, joiden vuoksi kukin lakko onnistui tai epäonnistui.
Silloin kun on olemassa porvarillisen valtion , k apitalisiijärjestojen ja re
form istisen ammatillisen byrokratian yhteisrintam a, jolla ne pyrkivät yh teisvoim in tukahuttam aan lakko- liikkeen pakollisen sovinto tuomion kautta, on päätehtävänä joukkojen tarmon ja a lo te k y v y n valloilleen päästäminen ja suotuisan tilanteen vallitessa lakkotaisteluun r y h ty m i
nen jo p a vastoin reform istisen am m a
tillisen byrokratian tahtoa.
Antaum atta uh riksi reform istien provok atsion ille, jo k a tähtää k om munistien erottam iseen ja am m atilli
sen liikkeen hajottam iseen, ja r y h t y m ällä k aikkiin varokeinoihin her- vaistakseen odottam attom at iskut reform istien puolelta, pitää samalla kaikin voim in tapella kapituloitu- m is-taktiikkaa vastaan (yh ten äisyys
»hinnalla m illä tahansa", erotettujen toverien puolustam isesta luopuminen, luopuminen tarm okkaasta taistelusta
54
pakollisia sovintotuom ioita vastaan, vastaansanomatta alistuminen b y r o kraattisen am m atillisen koneiston alaisiksi, reform istisen joh d on arvos
telun lieventäm inen jn e ). J ä rjesty
mättömien j ärj estäminen, reform istis
ten am m attiliittojen valtaam inen, erotettujen järjestäm inen, vastaavien olojen vallitessa (maissa, jo issa am m atillinen liike on kahtia ja kaantunut) paikallisten vallattujen jä rjestöjen eroam inen reform istisesta ja liittäm inen kum oukselliseen jä r jestöön— nämä tehtävät ovat päivä
järjestyksessä. Kom m unistit eivä t missään tapauksessa saa päästää käsistään alotetta taistelussa amma
tillisen liikkeen yh ten äisyyden p u o
lesta kansallisessa ja kansainvä
lisessä mitassa; heidän pitää tarm ok
kaasti taistella Am sterdam in In- ternatsionaalen ja sen kansallisten osastojen hajotuspolitiikkaa vastaan.
Kun taistelu kom m unism in ja re- form ism in vä lillä k ä rjisty y , on erikoisen tärkeätä laajentaa k om munististen am m atillisten ryh m ien , am m atillisen opp ositsionin ja k u
m ouksellisten am m attiliittojen työtä sekä kaikin puolin vahvistaa P ro- finternin toimintaa.
Kom m unistipuolueiden pitää tukea T y y n e n meren sihteeristön ja la ti
nalaisen Amerikan am m atillisen sihteeristön työtä, m ikäli viim em aini
tu t ovat luokkataistelun kannalla ja k ä y v ä t kum ouksellista taistelua im perialism ia vastaan vaatien siir
to- ja puolsiirtom aiden riip pu m at
tomuutta.
39. Nuorison lisääntym inen tuo
tannossa kapitalistisen järk iperäis- tyttäm isen y h teyd essä ja kasvava sodan vaara asettavat erikoisen vaativana kysym yksen toim innan tehostam isesta nuorison keskuudessa.
Kongressi velvoitta a K N I : n hark it
semaan k y sy m y stä lvNi : n tak tii
kasta ja työm enetelm istä lähtökoh
tana se, että on välttäm ätöntä u lot
taa toim inta laajem piin työläisnu o
riso - jou k k oih in , moninaiötuttaa m enetelm iä nuorison värväyksessä, osoittaa eläväm pää ja aktiivisem paa vastakaikua nuorison taloudellisiin, y le is valistuksellisiin ja teoreettisiin
50
harrastuksiin, samalla tietysti sä ilyt
täen kom m unistisen nuorisoliiton poliittisen taisteluliahmon.
Kun nuorison ominaispaino tu o
tannossa lisään tyy, on välttäm ätöntä vahvistaa am m atillisten jaostojen työtä ja toiselta puolen ry h tyä toim enpiteisiin, jo tta kommunistisen nuorisoliiton joh d on alle saataisiin jä rje ste ty k si erikoiset nuorisoyh
distykset, joiden tarkoitusperänä on taistelu proletaarisen nuorison talou
dellisten tarpeiden puolesta siellä, missä nuorisoa ei oteta am m attiliit
toihin. Taloudellinen taistelu ja osanotto lakkojen johtam iseen, e ri
koisissa tapauksissa itsenäinen lak
kojen järjestäm inen, ty ö am m attilii
toissa, taistelu nuoren väen am
m attiliittoihin ottam isen puolesta, nuorisoliiton tunkeutum inen k aik kiin järjestöihin, joissa on ty ö läisnuorisoa (am m attiliitot, urhei
lujärjestöt ym ), antim ilitaristinen työ, päättävä käänne taktiikassa ja työtavoissa tehokkaam m an jo u k kotyön pu oleen ,— siinä KNI:n pääteh
tävät, joitaratk aisem atta se ei kykene
järjestäm ään todella jo u k k o taistelua im perialism ia ja sotaa vastaan.
Katsoessaan välttäm ättöm äksi tämän käänteen jo u k k o ty ö n puoleen vaatii Kongressi sam alla K I : n kaikilta' osastoilta ja T p k :lt a jä rje ste lm ä lli- sem pää apua kom m unistisille nuori
sojärjestöille ja niiden jä rjestelm ä l- lisem pää ohjausta. K om m unisti
puolueiden ja KNL pitää omistaa enemmän huom iota toim intaan työläislasten keskuudessa j a k om m unististen lasten liittojen työhön.
Sam alla velvoittaa k ongressi Tpkai suorittamaan K ansainvälisen Nais- jaoston kautta sarjan toim enpiteitä vahvistaakseen ty ö tä teollisuudessa työsk en televien naisten ja yleensä työtätek evien naisjou k k ojen k es
kuudessa, k äyttäen tässä hyväksi n. k. työläisnaisten «delegaa t
tien k okou k sien " antamaa k ok e
musta.
40. Kun uusien im perialististen sotien vaara kasvam istaan kasvaa, saa kom m unistipuolueiden toim inta m aaseudulla la a jojen työtätekevien kerroksien keskuudessa erikoisen
58
