Maailman proletariaatin edessä on ratkaisevat tais
telut. Me elämme nyt suoranaisesti kansalaissotien aika
kautta. Ratkaiseva hetki lähenee. Melkein kaikissa mais
sa, missä löytyy huomattava työväenliike, on työväenluo
kan edessä sarja katkeroita taisteluja ase kädessä. Enem män kuin koskaan ennen tarvitsee työväenluokka tiivis
tä järjestöä. Sitkeästi täytyy työväenluokan, nyt valm is
tua näihin ratkaiseviin taisteluihin, lyömättä laimin het
keäkään kalliista ajasta.
Jo s työväenluokalla olisi Parisin Kommunin aikana (18 7 1) ollut tiivis, vaikka vain pienikin kommunistinen puolue, niin olisi tuo Ranskan proletariaatin ensimäinen sankarillinen kapina ollut paljon voiinakkampi ja paljon erehdyksiä ja heikkouksia olisi voitu välttää. Taistelut, joita proletariaatin on nyt käytävä toisenlaisissa histo
riallisissa oloissa, tulevat olemaan työväenluokalle histo
riallisesti paljon kohtalokkaammat kuin vuonna. 18 7 1.
Sen vuoksi Kommunistisen Internatsionalen Töinen maailmankongressi kiinnittää koko maailman vallanku mouksellisen työväen huomiota seuraaviin kohtiin :
37
t. Kommunistinen puolue on o s a työväenluokasta. - ja juuri sen etumaisin, luokkatietoisin ja siitä syystä vallankumouksellisin osa. Kommunistinen puolue muo
dostuu parhaitten, luokkatietoisten, uhrautuvimpain ja laajakatseisimpain työläisten valikoimisen tietä. K om munistisella puolueella ei ole mitään koko työväenluokan eduista poikkeavia harrastuksia. Kommunistinen puolue eroaa koko työväenjoukosta siinä, että se-mtää silmällä työväenluokan koko historiallista tietä sellaisenaan ja pyrkii kaikissa tuon tien käänteissä puolustamaan työ
väenluokan etuja kokonaisuudessaan, vaan ei minkään yksityisen ryhmän tai yksityisen ammatin etuja. Kommu
nistinen puolue on iärjestöllis-poliittinen väline, jonka avulla työväenluokan etumaisin osa vie proletariaatin ja puoliproletariaatin kaikki joukot oikealle tielle.
2. Siihen hetkeen saakka, kun proletariaatti on valloittanut valtiovallan sekä kerta kaikkiaan lujittanut herruutensa ja turvannut sen porvarilliselta taantumuk
selta — siihen saakka on kommunistisen puolueen jä r
jestyneissä riveissä ainoastaan työläisten vähemmistö.
Vallan ottamiseen saakka ja ylimenoaikana voi kommu
nistisella puolueella suotuisissa oloissa olla jakamaton aatteellinen ja poliittinen vaikutusvalta kaikkiin väestön proletaarisiin ja puoliproletaarisiin kerroksiin, mutta se ei voi niitä järjestöllisesti yhdistää riveihinsä. Vasta kun köyhälistön diktatuuri on porvariston käsistä riistänyt pois niin mahtavat vaikutusvälineet kuin sanomalehdis
tön, koulut, parlamentin, kirkon, hallintokoneiston j.n.e.
ja vasta kun porvarillisen järjestelmän lopullinen häviö käy kaikille selväksi — vasta silloin alkavat kaikki tai melkein kaikki työläiset liittyä kommunistisen puolueen riveÄhin.
3. Käsitteitä puolue ja luokka täytyy mitä
huelel-litiumiin varoa sakottamasta toisiinsa. «Kristillisten» ja vapaamielisten ammattiyhdistysten jäsenet Saksassa, E n g
lannissa ja muissa maissa ovat epäilemättä osa työväen
luokkaa. Nuo vielä Scheidemannin, Gompersin ja kumpp.
takana olevat enemmän tai vähemmän huomattavat työ- läispiirit ovat epäilemättä osia työväenluokasta. V isseis
sä historiallisissa oloissa on kyllä hyvinkin mahdollista, että työväenluokassa on varsin lukuisia taantumuksellisia kerroksia. Kommunismin tehtävänä ei ole soveltautua näit
ten jälellejääneitten työväenluokan osien tasolle, vaan sen tehtävänä on kohottaa koko työväenluokka kommu
nistisen etujoukkonsa tasolle. Näiden kahden käsitteen
— puolueen ja luokan — sakottaminen voi johtaa mitä suurimpiin virheisiin ja sekasotkuun. Niinpä esim. 011 selvä, että huolimatta vissin työväenluokan osan mieli
aloista ja ennakkoluuloista imperialistisen sodan aikana olisi työväenpuolueitten pitänyt asettaa mihin hintaan hyvänsä vastustamaan näitä mielialoja ja ennakkoluuloja, koska noitten puolueitten tuli edustaa proletariaatin his
toriallisia etuja, jotka vaativat proletaarisen puolueen ju listamaan sodan sotaa vastaan.
Niinpä esim. imperialistisen sodan alkaessa v. 19 14 kaikkien maitten sosialistipetturien puolueet, jotka tuki
vat «om an». maansa porvaristoa, vetosivat lakkaamatta siihen, että työväki tahtoi samaa. Ne unohtivat siK na, että vaikkapa niinkin olisi ollut, niin täytyy kui
tenkin proletaarisen puolueen ‘ sellaisissa oloissa käydä vastustamaan työläisten enemmistön mielialaa ja kaikesta huolimatta puolustaa proletariaatin historiallisia etuja.
Samaten hylkäsivät 20 vuosisadan alussa Venäjän men- sheviikit (n.s. ekonomistit) avoimen poliittisen taistelun tsaari valtaa vastaan, koska muka työväenluokka bs>ko- naisuudessaan ei ollut vielä kypsynyt ymmärtämään po
liittista taistelua.
Samoin vetoavat yhä Saksan oikeistolaiset riippu
mattomat kaikessa keskeneräisyydessään siihen, että «jou kot niin tahtovat» —* ymmärtämättä sitä, että puolue on olemassa juuri sitä varten, että se käy joukkojen edellä ja osottaa niille tietä.
4. Kommunistinen Internatsionale on lujasti siinä vakaumuksessa, että toisen internatsionalen ((sosialide
mokraattisten» puolueitten romahdus ei millään muotoa voi merkitä proletariaatin puolueolojen romahdusta yli
päänsä. Köyhälistön diktatuurin suoranaisen taistelun aikakausi luo ilmoille proletariaatin uuden puolueen — kommunistisen puolueen.
5. Kommunistinen Internatsionale hylkää mitä jyrkimmin sen käsityksen, että proletariaatti voisi suorit
taa vallankumouksen ilman itsenäistä poliittista puoluet
ta. Jokainen luokkataistelu 011 poliittista taistelua. Tällä taistelulla, joka ehdottomasti muuttuu kansalaissodaksi, on päämääränä poliitisen vallan valloittaminen. Kuiten
kaan ei voida poliittista valtaa muuten valloittaa, järjes
tää ja johtaa kuin poliittisen puolueen kautta. Ainoas
taan siinä tapauksessa, että proletariaatilla on johtajanansa järjestetty ja koeteltu puolue selvästi ilmaistuille tarkoi- tusperineen sekä selvästi laadittuine ohjelmineen lä
himmistä toimenpiteistä sisä- ja ulkopolitiikan alalla, ai
noastaan siinä tapauksessa muodostuu poliittisen vallan valloitus, ei tilapäiseksi välinäytökseksi, vaan lähtökoh
daksi yhteiskunnan jatkuvalle kommunistiselle rakenta
miselle proletariaatin toimesta.
Sama luokkataistelu vaatii samaten proletaarisen liikkeen eri muotojen (ammattiyhdistysten, kulutusyhdis- tysten, tehdaskomiteain, sivistystyön, vaalitoiminnan ym.) yhden keskuksen alaiseksi yhdistämistä ja yhtenäistä johtoa.
olla vain poliittinen puolue. Kieltäytyminen sellaisen luo
misesta ja lujittamisesta ja sen alle alistumisesta merkit
see kieltäytymistä proletariaatin yksityisten taisteluryhmi
en johdon yhtenäistyttämisestä, jotka ryhmät toimivat eri taistelupaikoilla. Proletariaatin luokkataistelu vaatii^
keskitettyä agitatsioonia. joka yhtenäiseltä näkökannalta valaisee taistelun eri kohtia ja kiinnittää proletariaatin huomion joka hetki määrättyihin, koko luokalle yhteisiin tehtäviin. Sitä ei voida suorittaa ilman poliittista keskus- aparaattia, s.o, ulkopuolella poliittista puoluetta.—
Vallanfiumouksellisten syndikalistien ja Maailman Teollisuustyöläisten liiton (I. W. W :n) harjottama propa
ganda itsenäisen työväen puolueen tarpeellisuutta vastaan merkitsee niinmuodoin tosiasiallisesti ainoastaan porvaris
ton ja vastavallankumouksellisten ((sosialidemokraattien» . tukemista. Harjoittam alla propagantaa kommunistista / puoluetta vastaan, jonka tahtovat tykkänään korvata am
mattiyhdistyksillä tai joillakin muodottomilla ((yleisillä»
työväeniiitoilla, joutuvat • syndikalistit ja industrialistit y vuoden 1905 :den vallankumouksen tappion jälkeen n.s. työväen- kongressin aatetta, jonka piti korvata työväenluokan val
lankumouksellista puoluetta. Kaikenlaiset «keltaiset la- bouristit» samaa maata Englannissa ja Amerikassa saar
naa vat nyt työläisille muodottomien työväenliittojen tai sekavien, ainoastaan.parlam entaaristen yhdistysten luo
mista varsinaisen poliittisen puolueen tilalle ja samaan ai
kaan harpottavat tykkänään porvarillista politiikkaa. V al
lankumoukselliset syndikalistit ja industrialistit tahtovat taistella porvariston diktatuuria vastaan, mutta eivät tie
dä kuinka. He eivät huomaa, että tväväenluokka ilman it
senäistä poliittista puoluetta on vartalo ilman päätä.
avoimien opportunisiku kalissa Venäjän mensheviikit saarnasivat muutamar
43
meen muotoon, puolueeseen, ammattiyhdistysliikkeeseen ja osuustoimintaan on ilmeisesti yli-ikäinen. Proletaari
nen vallankumous on Venäjällä luonut proletaarisen dik
tatuurin perusmuodon — neuvostot. Uusi jako, jota koh
ti kaikkialla kuljetaan on: i) puolue, 2) neuvostot 3) tuo- tantoliitot (ammattiyhdistykset). Mutta myöskin työtä neuvostoissa samoin kuin vallankumouksellisissa tuo- tantoliitoissa täytyy alituiseen ja järjestelmällisesti prole
tariaatin puolueen, s.o. kommunistisen puolueen johtaa.
Työväenluokan järjestetty etujoukko — kommunistinen puolue — edustaa yhtäläisesti koko työväenluokan talou
dellisen, poliittisen, samoin myös sivistyksellisen taistelun etuja, sen täytyy muodostua eläväksi hengeksi, sekä tuo- tantoliitoissa että työväenneuvostoissa, samoin myös kai
kissa proletaarisen järjestön muissakin muodoissa.
Neuvostojen syntyminen proletaarisen diktatuurit!
historialliseksi perusmuodoksi ei mitenkään vähennä kom
munistisen puolueen johtoasemaa proletaarisessa vallan
kumouksessa. Kun Saksan «vasemmisto))-kommunistit (julistuksessaan Saksan köyhälistölle huhtik. 14 p:nä 1920, «Saksan Kommunistisen Työväenpuolueen» alle
kirjoittamana) selittivät, «että myöskin puolue yhä enemmän soveltautuu neuvostoa jalukseen ja saa prole
taarisen luonteen», niin on se sen aatteen sekapäinen tul
kinta, että kommunistisen puolueen pitäisi liueta neu
vostoihin ja ikäänkuin neuvostot voisivat korvata kom
munistista puoluetta.
Täm ä ajatus on perusteeltaan väärä ja taantumuk
sellinen.
Venäjän vallankumouksen historiassa näimme koko naisen aikakauden jolloin neuvostot marssivat proletaa
rista puoluetta vastaan ja tukivat porvariston asiamies
ten politiikkaa. Sama on huomattu Saksassakin. Sama on m tM ollisfa muissakin maissa.
Jotta neuvostot kykenisivät historialliseen tehtä
väänsä, pn päinvastoin välttämätöntä sellaisen voimak
kaan kommunistisen puolueen olemassaolo, joka ei y k sinkertaisesti <(soveltaudu» neuvostoihin, mutta pystyisi ratkaisevalla tavalla myötävaikuttamaan niitten politiik
kaan, estämään niitten itsensä «soveltautumisen» porva
ristoon ja valkokaartilaiseen-sosialidemokratiaan ja neu
voston kommunistisen ryhmän kautta ottamaan neuvos
tot kommunistisen puolueen hinausköyteen.
Jo k a , tekee kommunistiselle puolueelle ehdotuksen
«soveltautua» neuvostoihin, joka sellaisessa söveltautu- misessa näkee puolueen «proletaarisen luonteen» vahvis
tumisen, se tekee sekä puolueelle että neuvostoille kar
hunpalveluksen eikä käsitä puolueen eikä neuvostojen merkitystä. «Neuvostoaate» voittaa sitä pikemmin, mi
tä voimakkaampi on meidän jokaiseen maahan luomam
me kommunistien puolue. «Neuvostoaatteelle» antavat nykyisin myös monet riippumattomat jopa oikeistososia
listitkin ((huulten tunnustuksen». Estääkseen näitten ai
nesten turmelemasta neuvostoajatusta täytyy meillä olla voimakas kommunistinen puolue, joka kykenee neuvos
tojen politiikkaan vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla ia johtamaan niitä jälessään.
9. Työväenluokka tarvitsee kommunistista puoluet
ta ei ainoastaan vallan valloittamiseen asti, eikä ainoas
taan vallan valloittamisen aikana, vaan myöskin vallan siirryttyä työväenluokan käsiin. V enäjän suuressa maas
sa jo kohta kolme vuotta vallassaolleen kommunistisen puolueen historia osoittaa, ettei kommunistisen puolueen merkitys vallan valloittamisen kautta ole pienentynyt, vaan päinvastoin tavattomasti lisääntynyt.
10. Sinä päivänä kun proletariaatti valloittaa val
lan. jää sen puolue, kuten ennenkin, olemaan ainoastaan
41 Vallankumouksellinen syndikalismi ja industrialismi merkitsevät askelta eteenpäin ainoastaan toisen internatsi- onaalen vanhaan, ummehtuneeseen ja vastavallankumo
ukselliseen aatepiiriin verrattuna. Mutta verrattuna vallan
kumoukselliseen marxilaisuuteen, s.o. kommunismiin, merkitsee syndikalismi ja industrialismi askelta taakse
päin. Saksalainen ((vasemmistolaisen» kommunistisen työ
väenpuolueen* julistus perustamispäivällään huhtikuussa, että he luovat puolueen, mutta että se ei ole «mikään puolue vanhentuneessa mielessä», merkitsee aatteellista antautumista taantumuksellisille :• yndikali-min ja indust
rialismin katsomuksille.
Ainoastaan suurlakon kautta ja kädet ristissä, ei työ
väenluokka voi täydellisesti voittaa porvaristoa. Proleta
riaatin täytyy ryhtyä aseelliseen taisteluun. Joka on sen ymmärtänyt, sen täytyy myös käsittää, että siihen eivät riitä muodottomat työväenliitot, vaan tarvitaan järjesty
nyt poliittinen puolue.
Vallankumoukselliset syndikalistit puhuvat usein päättävän. vallankumouksellisen vähemmistön suuresta merkityksestä. No, todella päättävä työväenluokan vä
hemmistö, joka on kommunistinen, joka tahtoo toimia, jolla on ohjelma, joka tahtoo järjestää joukkojen taiste
lua, se on ju u r i kommunistinen puolue.
6. Todellisen kommunistisen puolueen tärkein tehtä
vä on pysyä alituisesti mitä kiinteimmässä kosketuksessa proletariaatin mitä laajimpien kerrosten kanssa. Sen saa
vuttaakseen täytyy kommunistien toimia sellaisissakin yhtymissä, jotka eivät ole puoluelaitoksia, vaan joissa kuitenkin on suuria proletaarikerroksia. Esim. sota-inva- liidien järjestöt eri maissa, englantilaiset komiteat nimel
tä «kädet pois Venäjästä», proletaariset vuokralaisyhdis- iykset y.iii. Erikoisen tärkeä on venäläinen esimerkki
t y
ÖVÄ|NLHKKEEN
k ir ja s t o
n.s. puolueettomista työläis- ja talonpoikaiskonferensseis- ta; Sellaisia konferensseja järjestetään melkein jokaises
sa kaupungissa, kaupunginosassa ja maaseudulla. N äit
ten konferenssien edustajain vaaleihin ottavat osaa mitä laajimmat joukot myöskin takapajuisimmista työläisistä.
Päiväjärjestyksessä on päivän polttavimmat kysymykset, ravintokysymys, asuntokysymys, sotilaalliset kysymykset, koulukysymys, päivän poliittiset tehtävät j.n.e. Kommu
nistit harjottavat näihin konferensseihin nähden mitä in
nokkaimmin vaikutustaan ja mitä suurimmalla menestyk
sellä puolueelle.
Kommunistit pitävät tärkeimpänä tehtävänään jä r
jestelmällisen organisatooris-kasvatuksellisen työn näit
ten laajain työläisjärjestojen keskuudessa, mutta jotta tämäkin työ voisi käydä menestyksellä, estääkseen val
lankumouksellisen proletariaatin vihollisten valtaamasta puolelleen näitä laajoja työväenjärjestöjä, täytyy edisty- neempäin kommunististen työläisten muodostaa oma itse
näinen kurin alainen kommunistinen puolue, joka lakkaa
matta käy järjestyneenä edellä ja kykenee jokaisessa ta
pahtumain käänteessä ja kaikissa liikkeen muodoissa puoltamaan kommunismin yleisiä etuja. .
7. Kommunistit eivät millään muotoa vältä työläis
ten «puolueettomia» joukkojärjestöjä, eivätkä pelästy sil
loinkaan, vaikka niillä on ilmeisesti taantumuksellinen luonne (keltaiset liitot,, kristilliset liitot j.n.e.). Kom m u
nistinen puolue tekee alituiseen työtä näitten järjestöjen keskuudessa Ja väsymättömästi vakuuttaa työläisille, että porvarit ja sen kätyrit pitävät työläisten keskuudessa tarkoituksella vireillä puolueettomuuden aatetta, johtaak seen työläiset pois järjestetystä taistelusta sosialismin puolesta.
8, Vanha, «klassillinen» työväenliikkeen jako koi-'
47 noudattamisesta ja myöntää johtaville puoluelaitoksille koopteeraus-oikeus (täydennys-oikeus) kuten aikanaan oli Venäjälläkin asianlaita. Piiritystilan vallitessa ei kommu
nistinen puolue voi jokaisessa tärkeämmässä kysymyksessa soveltaa demokraattista referendumia (asian "äänestyttä
mistä puoluejäsenten kesken) vaan ollaan päinvastoin pakotettuja myöntämään johtavalle keskukselle oikeus tarpeellisella hetkellä nopeasti tekemään päätöksiä kaik
kia puoluejäseniä varten.
16. Laajan ((autonomian» agiteeraaminen yksityi
sille paikallislle puoluejärjestöille heikontaa vain nykyi
sin kommunistisen puolueen rivejä, kaivaa sen toiminta
kykyä ja suosii pikkuporvarillisia anarkistisia keskipakoi
sia pyrkimyksiä.
17. Maissa, missä vielä on porvaristo tai vastaval
lankumouksellinen sosialidemokratia .vallassa, täytyy kom
munististen puolueitten oppia suunnitelmallisesti yhdistä
mään laillinen toiminta laittoman kanssa. Tällöin täytyy laillinen työ olla alituiseen alistettu laittoman puolueen tosiasiallisen kontrollin alaiseksi.' Kommunististen parla
menttiryhmien niin hyvin keskus- (valtio-) kuin myös pai
kallisissa (maa- ja kunta-) parlamenteissa täytyy täydelli
sesti ja ehdottomasti alistua kokonaispuolueen kontrollin alaiseksi — aivan huolimatta siitä, onko kokonaispuolue sanotulla hetkellä laillinen vaiko laiton järjestö. Ne edustajat, jotka jossakin muodossa kieltäytyvät alis
tumasta puolueen alaisiksi, täytyy viskata pois kom
munistien riveistä. Laillinen sanomalehdistö (lehdet, kustannusliikkeet) täytyy ehdottomasti ja täydellisesti alistaa’ kokonaispuolueen ja sen keskuskomitean alaiseksi.
Minkäänlaiset myönnytykset tässä suhteessa eivät tule kysymykseen.
t8. Koko kommunistisen puolueen ja
kommy-nistisen järjestötyön perusteena täytyy olla kommu
nistisen solun, ryhmän, luominen kaikkialle, vaik
kapa proletaarien ja puoliproletaarien lukumäärä oli
si joskus aivan pienikin. Jokaisessa neuvostossa, jo kaisessa liikkeessä, jokaisessa vuokralaisyhdistyksessä, kaikkialla, missä vaan löytyy kolmekin kommunis
mia kannattavaa henkilöä, täytyy viipymättä perus
taa kommunistinen ryhmä. Ainoastaan kommunis
tien yhteensulautuminen tekee työväenluokan etu
joukolle mahdolliseksi johtaa mukaansa koko työväen
luokan. Kaikkien .kommunististen puolueryhmäin, jotka ovat toiminnassa puolueettomissa järjestöissä, tulee eh
dottomasti olla alistetut kokonaispuoluejärjestön alaisek
si, ollenkaan ottamatta sitä huomioon, työskenteleekö puolue sillä hetkellä laillisesti vai laittomasti. Kaikenlaa
tuisten kommunististen ryhmien täytyy olla toistensa alai
set ankarimman arvojärjestyksen perusteella mahdollisim
man tarkan järjestelmän mukaan.
19. Kommunistinen puolue syntyy melkein kaik
kialla kaupunkilaispuolueena, teollisuustyöläisten puoluee
na, jotka pääasiallisesti asuvat kaupungissa. Työväenluo
kan mahdollisimman helpon ja nopean voiton takia on välttämätöntä, ettei puolue jää ainoastaan kaupunkilai
seksi, vaan ulottaa järjestönsä myös kyliin. Kommunisti
sen puolueen tulee harjottaa propagandaansa ja järjestö
työtänsä maatyöläisten ja pikku- ja keskitalonpoikain keskuudessakin. Kommunistisen puolueen tulee erityisel
lä huolella työskennellä kommunististen ryhmien järjes
tämiseksi maaseudulla.
Proletariaatin kansainvälinen järjestö voi olla vah
va vain siinä tapauksessa, jos kaikissa maissa, missä kommunisteja elää ja taistelee, lujittuu ylläilmaistu kat
somus kommunistisen puolueen tehtävistä.
Kormnunis-45
osana työväenluokasta. Mutta se on juuri se osa työväen
luokkaa, joka voiton järjestää. Jo kahden vuosikymme
nen aikana kuten Venäjällä ja monien vuosien kuluessa kuten Saksassakin, ei kommunistinen puolue käy taiste
luansa ainoastaan porvaristoa vastaan, vaan myös sellai
sia «sosialisteja» vastaan, jotka välittävät porvariston vaikutusvaltaa proletariaattiin nähden. Kommunistinen puolue on tällöin yhdistänyt riveihinsä kestävimmät, laa- j akat sei simmat ja edistyneimmät työväenluokan taisteli
jat. Ainoastaan sellaisen suljetun, työväenluokan ydin
joukon järjestön olemassaolo tekee mahdolliseksi voit
taa kaikki ne vaikeudet, mitä ilmenee työväen diktatuu
rin aikana voiton päivän jälkeen.
Uuden proletaarisen punaisen armeijan järjestäm i
sessä, porvarillisen valtiokoneiston tosiasiallisessa tuhoa
misessa ja sen korvaamisessa uudella proletaarisella val
tiokoneistolla, taistelussa yksityisten työläfsryhmien am- mattiharrastuksia vastaan, taistelussa paikallis- ja piiri-
«isänmaallisuutta» vastaan, murrettaessa auki tietä uu
teen työkuriin — kaikilla näillä aloilla kuuluu ratkaiseva sana kommunistiselle puolueelle, sen jäsenten täytyy oman esimerkkinsä kautta kiihoittaa ja johtaa työväen
luokan enemmistöä.
i l . Proletariaatin poliittisen puolueen välttämättö
myys häviää vasta sitten, kun luokat ovat täydellisesti hävinneet. Tiellä tähän kommunismin lopulliseen voit
toon on mahdollista, että nykyajan proletaarisen järjes
tön kolme perusmuotoa (puolue, neuvostot, tuotantoliitof) erikoismerkitykseltään muuttuvat ja että kristalloituu esiin työväenjärjestön yhteinen muoto. Mutta kommunis
tinen puolue hajaantuu vasta sitten täydellisesti työväen
luokkaan, kun kommunismi lakkaa olemasta taistelun esi
ne ja koko työväenluokka on tullut kommunistiseksi.
12. Kommunistisen Internatsionalen toinen kong
ressi ei määrittele ainoastaan kommunistisen puolueen historiallisia tehtäviä ylipäänsä, vaan sen on sanottava kansainväliselle proletariaatille vaikkapa vaan yleispiir
tein, minkälaisen kommunistisen puolueen me katsomme välttämättömäksi.
13. Kommunistinen Internatsionale on sitä mieltä, eitä erittäinkin köyhälistön diktatuurin aikana täytyy kommunistinen puolue rakentaa rautaisen proletaarisen keskityksen pohjalle. Voidakseen menestyksellä johtaa työväenluokkaa pitkällisessä ja kovassa kansalaissodassa, täytyy kommunistisen puolueen luoda omiin riveihinsä rautainen sotilaallinen järjestys. Sen kommunistisen puo
lueen kokemus, joka vuosien kuluessa on menestyksellä johtanut työväenluokkaa V enäjän kansalaissodassa, on osoittanut, että ilman ankarinta kuria, ilman täydellistä keskitystä ja. ilman täyttä tQverillista luottamusta kaik
kien puoluejärjestöjen taholta johtavaan puoluekeskuk- seen, ei työläisten voitto ole mahdollinen.
14. Kommunistinen puolue täytyy rakentaa demo
kraattisen sentralismin, keskityksen pohjalle. Pääperiaat
teena demokraattisessa sentralismissa on se, että alim
mat puolue-elimet valitsevat ylemmät, että ehdottomasti ja nurkumatta alemmat elimet ja jäsenet tottelevat kaik
kia ylempien laitosten määräyksiä ja että löytyy vallalla varustettu puoluekeskus, jonka auktoriteetti oli kiistämä-' tön kaikille johtaville puoluetovereille yhdestä puolue- kongressista toiseen.
15. Joukko Europan ja Amerikan kommunistisia puolueita on porvariston kommunisteja vastaan julista man piiritystilan johdosta pakotettu toimimaan laittomi na. T äytyy sen vuoksi ymmärtää, että sellaisten olojen vuoksi on väliin pakko luopua valintaperiaatteen tiukasta
M f men Internatsionale kutsuu kongressiinsa jokaisen ammattiliiton, joka tunnustaa Kolmannen Internatsiona Ien periaatteet ja on valmis irtaantumaan keltaisesta in- ternatsionalesta. Kommunistinen Internatsionale järjes
tää kansainvälisen punaisten, kommunismin pohjalla ole
vain ammattiliittojen sektsian, osaston. Kommunistinen Internatsionale ei kieltäydy työskentelemästä yhdessä minkään puolueettoman työväenjärjestön kanssa, jos nä- mä tahtovat käydä vakavaa vallankumouksellista taistelua porvaristoa vastaan. Mutta tällöin kiinnittää Kommunis
tinen Internatsionale koko maailman työläisten huomiota seuraavaan:
1. Kommunistinen puolue on pää- ja perusase työ
väenluokan vapauttamiseksi. Jokaisessa maassa täytyy meillä olla ei ainoastaan ryhmiä ja suuntia, vaan kom
munistinen puolue.
2. Jokaisessa maassa saa olla ainoastaan yksi yhte
näinen kommunistinen puolue.
3. Kommunistinen puolue täytyy olla rakennettu mitä ankarimman keskityksen periaatteelle ja kansalais
sodan aikakautena täytyy sen riveissä vallita sotilaallinen kuri.
4. Kaikkialla missä löytyy vaikkapa tusina prole taareja tai puoliproletaareja, täytyy kommunistisella puo
lueella olla järjestösolunsa.
5. Jokaisessa ei-puoluelaitoksessa täytyy löytyä kommunistinen puolueryhmä, joka on mitä ankarimmin kokonaispuolueen alainen.
6. Kommunismin ohjelmaa ja vallankumouksellis
ta menettelytapaa lujasti ja horjumattomasti vaalien täytyy kommunistisen puolueen lakkaamatta sitoutua yh
teen mitä kiinteimmin laajojen työväenjärjestöjen kans
sa ja välttää lahkoutumista kuin periaatteettomuutta.
4