'
&
&303/)*/4(1*&-3(
#,
,
#,
#
,2
#, ,
,
#, .&
" !
#&/&+&4(1*
!" !
!"
!
"
"
#! !
#! " !
# !!"
"!"
!"!"
# !!"
##
"
"
" "#
% ""!
"!
% !6#%%" !
"
!!!!
"!
!" $
!!
L 013
L 013
L 014
L 014
L 015
L 015
L 016
L 016
SPA-HOTELLI
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN LAITOS DIPLOMITYÖ 26.05.2010 PIIA VIITANEN 177382 TARK. PROFESSORI TORE TALLQVISTHÄMEENLINNAN VANHAN PANIMON TONTIN JA RAKENNUSTEN UUDELLEENKÄYTTÖTUTKIELMA 1 2 3 4
HISTORIA, YMPÄRISTÖ
Pietari Brahen v. 1639 Perustama hämeenlinnan kauPunki sijaitsi hämeen linnan PohjoisPuolella. hämeen linna oli ollut hämeen taloudellinen ja hallinnollinen keskus aina keskiajalta 1600-luvulle. nykyinen ruutukaavainen kau- Punkikeskusta on sijainnut nykyisellä Paikallaan, hämeen linnan eteläPuolella niementaustan mäellä 1770-luvulta lähtien. kauPunGin kehitysvaiheista on Poimittu esimerkiksi neljä eri kaavaa. kuvassa 1 esitetty ensimmäinen hämeen- linnan asemakaava, jonka laati a.m. arBin, vuonna 1778. kauPunGin tuhoisan v. 1831 Palon jälkeen kauPunki on raken- nettu uudelleen C.l enGelin ruutukaavaisen asemakaavan mukaisesti, kuva 2. enGelin kaavaa täydennettiin vuonna 1845 C.j.e. GustaFssonin kaavassa, jolloin kaava ulottuu keinusaaren Puolelle, jossa sijaitsevat lääninsairaalan ja kruununmakasiinien alueet (kuvat 3 ja 5). vuoden 1887 a.CaWeenin asemaakaavan merkittävimPänä muutoksena on kauPunGin itäPuoleisen rannan PuistovyÖhykkeen lisääminen kaavaan.
hämeenlinnan kansalliseen kauPunkiPuistoon kuuluu vanajaveden rantojen PuistovyÖhykkeiden lisäksi hämeenlin- nan keskiaikaisen linnan ja aulanGon muodostama kokonaisuus. museovirasto on luokitellut hämeenlinnassa val- takunnallisesti merkittäviä kulttuuriymPäristÖjä, joista mainittakoon kauPunGinPuisto, linnan kasarmit, hämeen linna, koilliskulman Puutalokorttelit ja koulut, hämeenlinnan tori, kirkko ja Pikkutori sekä hämeenlinnan läänin- sairaala, kruununmakasiinit ja verkatehdas. kohteista osa aina kauPunGinPuistosta ja hämeen linnasta asti kuuluu rantoja kiertävän PuistovyÖhykkeen välityksellä tontin vaikutusPiiriin.
tontilla on rikas käyttÖhistoria. ennen kauPunGin ensimmäisen oluttehtaan Perustamista tontilla sijaitsi
kruunun viinanPolttimo. vanhaa Panimorakennusta on muutettu ja laajennettu useaan otteeseen käyttÖtarkoituk- sen muuttuessa. merkittävimPänä muutoksena on vanhan Panimorakennuksen eteläosan laajennus ja sen ikkunoi- den umPeenmuuraus vuoden 1977-78 korjaustyÖn yhteydessä. tätä muutosta ennen vuonna 1976 vanha hoPeakeskuk- sen varasto muutettiin teatterin tiloiksi, jolloin varastorakennuksen julkisivuja on muutettu ja lisätty lasinen yhdyskäytävä sChmausserin huvilan ja teatterin välille.
uusien toimintojen tuominen näihin käytÖstä Poistuviin rakennuksiin tehdään vanhaa kunnioittaen. arvokartoituksen jälkeen on todettavissa, että teatterirakennuksen arvo on merkittävä sekä rakennukseen liittyvän käyttÖhistorian kannalta, että sen merkityksenä yhtenä osana kolmen rakennuksen muodostamaa kokonaisuutta. teatterirakennuksen säilyttäminen ja kehittäminen nivoo rakennusPaikkaan liittyvän historian ja merkityksen myÖs tuleville sukuPolville.
rakennus on luonteeltaan julkinen ja avoin kaikille, näin huomioidaan rakennusten sijainti kansallisessa kauPunki- Puistossa. historialliset kerrostumat otetaan osaksi arkkitehtuuria. rakennuksen uudelleenkäyttÖsuunnitelmassa Pyritään kunnioittamaan niiden alkuPeräistä Funktiota ja kunnioittamaan myÖs rakennusten eri vaiheiden käyttÖä.
sPa-hotellista muodostuu kauPunkilaisten ja vierailijoiden kohtausPaikka.
tontilla on sijainnut 1910-luvun alkuPuolelta lähtien uimala hyPPytorneineen, joka oli aktiivisessa käytÖssä aina 1950-luvulle asti, jolloin ahveniston maauimala valmistui.
4K5
9K1 9K2 9K1
7K3
9K9
876:1
1
5
2
4
2
8
7 15
1 5
2a 17
16 2
2b 18
15 3
1
7
7
6 5
9
1
11
2
17
3
18
16
4
1
1-3
2
4
7
2 1
9
3b 3a
5
1 2
11 13
4
7
9 7
10 5
6
8
11 7
4 5
8
10
9 13 14
3 4
3 8
17
3a
14
16 15
3b 13 9
11
5
12-14
8
10
13
2
2
4
6
3
1b
1a
2
5
1
8
4
3
6 3c
2b 9
7
18 16
1
13
6
11
3
10
4
14 12 9
5
7
2 8
4
6
5
2
17 15
21-23
3
19
5
12
7
10
9 49
18
20 11
1 1
2a
2
20
4-6 13-15
2
11 1
26
22
24
3
3
Kaupungin vesialue
Kaupungin vesialue
Hämeenlinnan kaupungin vesialu
k V
VIII k
ki
k V k
keskus Terveys- IV k I
IV V III
ma VI k
k
k II
III
III k
V k at k
II k
V k
V Kirjasto
III II
k
k at k
III
II k
IV k
Museo II k
k sp
III
sp k
k II ki
II
III I
k k II
II II
k
II II k k
III k
IV
VI k I
V k V k
k VI k
kt
kt kt ma III k
V k
V k
V k III k
ma V k II k
k k
II-III k
II k k
k
k k
k k ts
IV
I IV
II Taidemuseo
I VI k
V k sp 103 m
js
I
k II k
IV k
V k 110 m sp ma
I k Kpa Kpa
II k
IV
IV
V k
V k
V k V
III k
k 112 m
sp kt kt
kt
kt hallitus
V k
ma
Läänin-
III k
IV k
IV k kt kt
ma ma
IV k
IV k
II k k
VII VI
V
VI VII ar
VI k k
V k
III k
VI k ma kt
ma k
III
III k III k I
IV k
IV k
III k
III-IV k 112 m sp kt
ma II
II k Kirkko
k
V k
k IV k
sp 108 m V k
VI k I k
IV k
118 m 116 m
sp sp
k
II
k V
III k III k
ma III k
VI k VI k
ma II k I II k
VI k 111 msp
ma
VI k II k
II k
I
I V k
I k kt
ki
ma
V k V k
I II k
IV k
VI k IV k
II k
II k V k
I
k I III k
II IV k
108 msp
VI k II III
VII
VI k
k
II ma
ma k
II k
IX k III k ma
k VIII
kt VIII V
V k
Pp.tie bs
MAHLIAN-@PUISTO81 79,4
MAAHERRAN PUISTO 81
82
82 HÄMEENKUJA
81
83
80
Vanajavesi
Satama
80
85
AR VI K ARIST
ON K ATU LUKIOKATU
85 85
RAUHANK ATU 85
90 90 90
Keskuskoulu
82
KUJATEHT AAN- VERK A-
87
85 85 88
VIIPURINTIE
86
84
82
81
81
85
90
BIRGER JAARLIN K 90 ATU
90
95 Lyseon koulu ja -lukio 95
95 LINNANK
ATU LUKIOK
ATU
SIBELIUKSEN@ PUISTO
81
KEINUSAARENTIE
82 84
87
81 83 85 82
87 PINELLAN@ PUISTO
Vanajavesi
YSTÄVYYDENPUISTO 87
82
RANTAPUISTO
ARVI K ARIST
ON K ATU HALLITUSK
ATU
90
RAUHANK ATU 95
KIRKKOPUISTO 92
PAASIKIVENTIE 81
81 80
79,4
Vanajavesi Teatteri
85 80
83
ma RAATIHUONEENK
ATU
93 KIRKK
ORINNE
LINNANK
ATU vesiposti
91 TORIPUISTO
RAATIHUONEENK ATU SIBELIUKSENK
ATU HALLITUSK
ATU
80 81
84 83 82
Vanajavesi
81
82 81
84 PUISTO
PALOKUNNANK ATU
PAASIKIVENTIEN SIBELIUKSENK
ATU
81 AURINKOPUISTO
79,4 84
PUISTO
PAASIKIVENTIEN PUIST O 80
81 PAASIKIVENTIEN 81
PAASIKIVENTIE Linja-autoasema
PAASIKIVENTIEN
81
WE TTERHOFFINK
ATU 86
PALOKUNNANK ATU
Vanajavesi Vanajavesi
PUISTO
PAASIKIVENTIEN@PUISTO 81
80 TIEN PUISTO
PAASIKIVEN-
80
80 Pumppaamo
PAASIKIVENTIE 84
81
19 4
16
17 6
2 1 652504 3
20
21 18
17 4
5
11 12 652518
44 43 3
655 551
556 541
1
21
3080 3051
65 652652
79
78 14
7 9
13 8
7
29 30 31 32 33
32 28
24 27
29
652512 25
1250@84.687 6
656
659
1
658 2
657 5
654
666 652521
4948
47 46 45
649
652 653
4 548 3
652511
648 554
553 552
555
559
644 15
14 13 11
12 10
16 1030@84.703
652584
536 1
557
7
8
69 68 67 66
2002@82.407 76 77
1 60
59
21 22 48
47 64
62 63
61 60 58
59 44
43
42
39
2081@86.048
41 10
2 9 6
5
4 21
23 24 25 26 27 28
30
31 5
13 11 10
9 665
2
7 667
3 668 672
671
4 652514
678
679 650
651
673
674 677
1680 1024@94.859
652517 647 17 645
685 684 16
690 4
2 3
641 640
14 20 5
6 87 9
13
53 56 57
55
54 162
33
4 1075@80.523
3 2
25
20
11 12
13
809 3
1007@85.528 652506 23
22 802
799
2
16
1 21
814
10 819
10 652522
6 7 8
3 4
794 795
6
5
796
3 13 12 793
790 2 1
652561 652595
787 1
2 683
31
32 36
6867
56
4 2 3 4 689
692 691
693 34
19
18 696
1 697
698 7
17
3 11
15
3 2 24 52
51 2 32
652585 1
4
923
17 924
30
16 18
30
2
34 22
23 32
33
20 21
31
1005@87.647 652541 11
120 130
821
140 150
5822 817 818
815
2 3
4
15 1074@92.059
1003@91.550
652508 652507
792
833 827 826
820
825
824
8 7
6 791
830 831 150
652594 16 15
1413
12 11
109 786
836 832 20
19 24 25 26 27
837
12
1314
1015@89.709 694
841 80
56
699
40 769 39 4
1769
767 3
8
8 26
6 4
1 50
652588
71
27 1
70
135 133 134 14
1240@81.672
652587 652543
2002 43
132 131 128 51
130 35
24 25
26
27 42
1
41
40 50
52 652540
11 829
828 14
57
21 834
9
10
11
652538
652509 835 6
10 15 16 17
5
5
4
157
1006@82.719 1312@88.667
847 38
842
845
10 11
2019
6 1847
850 6
5
4 3 852
2 766
6 5
771
7
136
203 137
652586 126 125 53
127
124 123 54
55 30
122
181
121 56
119 22
158 1241@81.982
8
7 6
9
10 5 848a
848 18
99 98 97
96
902 6905 5
3 903
9 8 7
652505 652537
93 92
90 91 900
899 1
2 11
10 854
849 853
1 652589
202 138 118
201 514
174
204
200
166 95
94 165
2 114
115 116
139
140 1008@83.948
652591 652573 897
111
112
19 107 108 1
27 28 113 8
7
8
167 3
26
vanha maakunta-arkiston, entinen Panimon tont- ti sijaitsee hämeenlinnassa vanajaveden rannal- la. tontti sijaitsee hämeenlinnan ranta-alueita kiertävällä PuistovyÖhykkeellä, joka on osa kansallista kauPunki-Puistoa. keskusta-alueen korttelirakenne jatkuu ruutukaavaisena Puis- tovyÖhykkeeseen asti.
tontilla sijaitsee vanha olutPanimo, joka sit- temmin on muutettu tehdastiloiksi ja sen jäl- keen maakunta-arkiston toimisto- ja
arkistotiloiksi. tontilla sijaitsee myÖs
alFred CaWeenin ja henrik reinhold helinin 1902 suunnittelema olutPanimon johtajan asuin- talo, sChmausserin huvila sekä tehdastiloja Palvellut varastorakennus. varastorakennus on toiminut viimeiset kolmekymmentä vuotta hämeenlinnan kauPunGinteatterina, mutta nyt se on suunnitteilla Purkaa teatterin
muuttaessa uusiin tiloihin. teatterin tilalle on suunnitteilla neljän huoneiston rivitalo.
maakunta-arkiston tilat ovat jääneet tyhjilleen arkiston siirryttyä vuonna 2009 syksyllä uusiin tiloihin.
näihin käytÖstä Poistuvien rakennuksien
uudelleenkäyttÖsuunnitelman yhteydessä on Pyritty kartoittamaan suunnittelukohteeseen sisältyvät arvot ja samalla lÖytämään suunnit- telutyÖlle oikeat reunaehdot ja lähtÖkohdat.
arvokartoituksen tukena on käytetty mm.
Cesare Brandin teosta teoria del restauro.
arvoiksi nousivat tontilla olevien historiallis- ten kerrostumien säilyttäminen.
teatterirakennus osoittautui olemassa olevak- si Potentiaaliksi, joka säilyttämällä luodaan mahdollisuus kehittää ajallisesti rikasta ym- PäristÖä.
rakennussuojelullisena lähtÖkohtana on uusien toimintojen tuominen näihin kolmeen käytÖstä Poistuneeseen rakennukseen ja laajen- nuksen suunnitteleminen siten, että rakennuk- set säilyvät elävänä kokonaisuutena. muistumat menneestä otetaan osaksi arkkitehtuuria.
1. axel magnus von arbin, asemakaava 1778 2. Carl ludvig engel, 1832 3. C. j. e Gustafsson, 1845 4. alfred Caween, 1887
asemaPiirustus, nykytilanne.
kuvat
5. hämeenlinnan keinusaarella sijaitsevat empiretyylinen lääninsairaala ja kruununma- kasiinit 1830 -luvulta kuvastavat hämeenlinnan historiaa läänin hallinnollisena pääkau- punkina. kuva teoksesta hämeenlinnan kaupungin historia iii, 1927.
6. hämeenlinnan puutalokaupunkia niementaustan mäellä 1800 –luvulla. kuvassa oikealla viipurintiensilta keinusaaresta katsottuna. nykyinen rannan puistovyöhyke oli vielä yksityispuutarhan käytössä. asemakaavamuutoksen jälkeen rantavyöhyke on muutettu puistoalueeksi, ja sillan kupeeseen rakennettiin ystävyydenpuisto.
7. kuva hämeenlinnasta 1800-luvulta. viipurintien sillan oikealla puolella keinusaaressa näkyvät kruunun viljamakasiinit. vasemmalla puolella saaressa sijaitsee C.l. engelin suunnittelema lääninsairaala. kohteet on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi kult- tuuriympäristöiksi. kuvat 6 ja 7 teoksesta kaupunki kuvissa, valokuvia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun hämeenlinnasta.
8. näkymä rantakadulta , nykyiseltä arvi kariston kadulta pohjoiseen. kuva 1900-luvun alkupuolelta. kuvassa näkyy vanha panimorakennus ennen vuoden 1954 eteläpäädyn laajennusta. kuva hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo. (B404/X:2)
8.
5.
6. 7.
5.
6.
1 koilliskulman puutalokorttelit ja koulut
3. hämeenlinnan lääninsairaala, kruununmakasiinit ja verkatehdas. 2. hämeenlinnan
tori, kirkko ja pikkutori
kuvaan merkitty hämeenlinnan valtakunnallisesti merkittäviä kulttuurikohteita sekä rantoja kiertävä puistovyöhyke, johon keskustan ruutukaavainen korttelirakenne päättyy.
entisen hoPeakeskuksen varaston juklkisivu koilliseen ennen rakennuksen muutosta teatteriksi
TEATTERIN KULMAIKKUNA
KUVASSA TEATTERIN KOILLISJULKISIVUA NYKYTILANTEESSA
VANHA PANIMO
SCHMAUSSERIN HUVILAN ETELÄJULKISIVUA, NYKYTILANNE
asemaPiirros, 1:500
1. ystävyydenPuisto kunnostetaan
3. ranta PenGerretään tukimuurein,
rantakatu Päällystetään laatoin ja valaistaan matalin Pollarivalaisimin 2. sisäänkäyntiPiha
laatoitetaan
2. Piha laatoitetaan
sChmausserin huvilan alkuPeräiset julkisivu- ja leikkausPiirus- tukset, kuva hämeenlinnan kauPunGin arkisto
vanhan olutpanimon julkisivu arvi kariston kadulle, piirustus vuodelta 1901
julkisivu arvi kariston kadulle, piirustus vuodelta 1977, julkisivumuutoksia: v. 1954 eteläpään laajennus- osa, v. 1956 nostettu uudisosan ja eteläisen koristetornin välinen osa, jolloin alkuperäisessä päädyssä ollut koristetorni aiheineen hävinnyt, v. 1997-78 eteläpään laajennusosan ikkunoiden umpeenmuuraus, kuvat hämeenlinnan kaupungin arkisto
TÄMÄ OSA KS. 1.KERROS
SPA-OSASTO, AULA, RAVINTOLA
SPA-HOTELLI
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN LAITOS DIPLOMITYÖ 26.05.2010 PIIA VIITANEN 177382 TARK. PROFESSORI TORE TALLQVISTHÄMEENLINNAN VANHAN PANIMON TONTIN JA RAKENNUSTEN UUDELLEENKÄYTTÖTUTKIELMA
SPA-HOTELLI
$$#
"*
*&#*%*
$
' '
!!"
( (
(
( ( ( (
!!%#
%#$$#%#
$$"
"#$"
#$!
%!
##+
"$#
$$$"
"%"#$"
&+#
* + $#
*+
##
%
"#$#
##
"$
$$
"$
"$
"
+&!&"$
#"
$$
!"
!"
#"*
%"#
$$"###$
""**
#%!#"
$"##%"#
**"$
"$
##!#"
!& &
$
#
#
#
""##
#
""%!##
#
&"
$ $#
%"###
##""
#&*"
%#
""**
"$"
""#
# ###$
##
"#
""
$
&*"
%#
&*"
%#
""**
#!%#
"$ +&!&"$
**"$
"%%!
"$"
#" "$"
#"
## $#
1 2 3 4
sauna-ja sPa-osasto jakautuu kahteen Pukuhuone- ja
saunaosastoon.
näiden osastojen ka- tot ovat alaslaske- tut, ja niissä on varaus tekniikan reit- tejä varten.
sPa-osastossa vanha maanvarainen
Betonilaatta
Puretaan altaiden asennusta varten, Pohja Paalutetaan sekä valetaan uusi Betonilaatta.
rakennukseen on sijoitettu erillinen laitehuone teknisiä järjestelmiä varten.
tämän lisäksi tarvit- tavaa tekniikkaa sijoitetaan van- han Panimon kel- lariin, jonne teknis- ten kanavien reitit viedään uuden laa- jennusosan alla.
rakennukset muodostavat uuden kokonaisuuden yhdessä niiden väliin sijoittuvan laajennusosan kanssa.
rakennuksiin sijoitetaan sPa-hotellin tilat.
vanhan teatterirakennuksen rooli uudel- leenkäyttÖsuunnitelmassa on merkittävä.
teatterirakennukseen sijoittuu sauna- ja sPa-osasto. se muodostaa toiminnallisen
“selkäranGan” kolmen rakennuksen muodos- tamalle sPa-hotellille, jonka uusi laajennus yhdistää.
sChmausserin-huvilaan sijoittuu sPan
yhteydessä toimiva day sPa kauPunkihoitola, johon sijoittuvat asiakasPalvelu- ja hoito- tilat.
vanhaan Panimorakennukseen, joka on viimeiseksi toiminut maakunta-arkiston tiloina, sijoittuu hotelli.
hotellin ravintola sijaitsee vanhan Panimorakennuksen 1. kerroksessa.
ravintolaan kulku taPahtuu vanhan Panimon sisälle avatun uuden korkean aulatilan kautta.
aulatilassa säilytetään vanhat holvikaari- muuratut aukot, joista on yhteys ravintolan sisäänkäynnille. ravintola-salissa vanhat holvikaarikatot otetaan esiin, Puhdistetaan ja valaistaan.
laajennusosaan sijoittuu hotelli- ja kylPylävieraiden vastaanottoaula. vastaan- otto sijoittuu aulassa yksinkertaiseen
“tila tilassa” kaPPaleeseen.
PohjaPiirustus 1:250, 1 krs
/0##"
&
$$#
"/ %! '0
$!"%
/'#/%/
""#
##0
/'#/%/ /!"#'/'##'$
&
%
!"#"
&
!"#"
!"#"
%
$!$" $"%##'0
"%
&
"%
&
$
%
#
#
%!
#"# %##
$%%!
'0
'0 ##
/##"
,,
#$ (
( (
*
) )
$$""#'"%
"!!##/%/$
#""##
#!$$
"#
- + - +
$$" !##
/0##"
&
$$#
"/ %! '0
$!"%
/'#/%/
""#
##0
/'#/%/ /!"#'/'##'$
&
%
!"#"
&
!"#"
!"#"
%
$!$" $"%##'0
"%
&
"%
&
$
%
#
#
%!
#"# %##
$%%!
'0
'0 ##
/##"
,,
#$ (
( (
*
) )
$$""#'"%
"!!##/%/$
#""##
#!$$
"#
- + - +
$$" !##
PohjaPiirustus,1 krs 1:500 nykytilanne
vasemmalta ylhäältä: vanha teatteri (ent. hoPeakeskuksen varasto) , sChmausserin huvila sekä maakunta-arkisto (ent. vanha Panimo).
PohjaPiirustus 1:250, 1.5 krs, vanha Panimo
PohjaPiirustus 1:200, 2 krs, sChmausserin huvila
sChmausserin huvilaan sijoitetaan day-sPa kauPunkihoitolan tilat. tilat luovat
Puitteet asiakkaiden rentoutumista- ja virkistystä varten.
vanhat huvilan huonejärjestelyt
säilytetään ja niihin sijoitetaan hoito- huoneet. molemPien kerrosten suurin
etelänPuoleisiin huoneisiin sijoittuu asiakkaiden lePo- ja mietiskelyaulat.
vanhassa huvilassa on säilynyt alkuPeräisiä yksityiskohtia, sekä mm.
alkuPeräisiä ovia, jotka kunnostetaan tarvittaessa ja säilytetään.
sChmausserin huvila, PohjaPiirustus,1 krs 1:200 alkuPeräinen Pohja
kuvan katsomissuunnassa alhaalla, eli länsijulkisivun Puoleinen ulko-ovi on Poistettu, eikä sitä ole Palautettu
takaisin. vasemmalla eli Pohjoisjulkisivun Puolella on ollut keittiÖn sisäänkäynti, johon on lisätty Puinen kuisti, kunnes se teatterin laajennuksen yhteydessä Puret- tiin ja korvattiin lasisella yhdys-
käytävällä.
sChmausserin huvila ja teatteri on yhdistetty toisiinsa lasiseinäisellä käytävällä.
nykyisin sChmausserin huvila toimii teatterin Puku-, ja omPelimotiloina, sekä siellä sijaitsee johtajan huone. tiloihin on 1. kerroksen osalta tehty vähäisiä
Pohjamuutoksia.
vanhan Panimorakennuksen 1. kerroksessa ovat sijainneet nuorisokahvilatilat, sekä maakunta-arkiston arkistointitiloja. arkistointitilat sijaitsevat entisessä olutPani- mon holvikaarikattoisessa kellaritilassa. vanhan Panimon eteläosan laajennuksen ikkuna-aukot on suljettu muutettaessa tilat maakunta-arkiston käyttÖÖn.
HAVAINNEKUVA VANHAAN TEATTERITILAAN SIJOITETTAVASTA SPA-OSASTOSTA.