TYÖELÄMÄ- JA TASA-
ARVOVALIOKUNNAN LAUSUNTO 15/2005 vp
Hallituksen esitys laiksi maahanmuuttajien ko- touttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vas- taanotosta annetun lain muuttamisesta
Hallintovaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 20 päivänä lokakuuta 2005 lähet- täessään hallituksen esityksen laiksi maahan- muuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhaki- joiden vastaanotosta annetun lain muuttami- sesta (HE 166/2005 vp) valmistelevasti käsitel- täväksi hallintovaliokuntaan samalla määrän- nyt, että työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan on annettava asiasta lausunto hallintovaliokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- erikoissuunnittelija Eeva Vattulainen, työmi- nisteriö
- lakimies Erkki Kemppainen, Sosiaali- ja ter- veydenhuollon tutkimus- ja kehittämiskes- kus, Stakes
- EU-asiain päällikkö Erja Horttanainen, Suo- men Kuntaliitto
- maahanmuuttoasiain päällikkö Pirjo Pajunen, Pirkanmaan TE-keskus
- erikoissuunnittelija Paula Karjalainen, Uu- denmaan TE-keskus
- työjaoston puheenjohtaja Meri-Sisko Eskola, Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO - monikulttuurisuusasiain koordinaattori
Hannele Lautiola, Vantaan kaupunki
- toiminnanjohtaja Reet Nurmi, Monika-Naiset liitto ry
- puheenjohtaja Anna Leskinen, Suomen Venä- jänkielisten Yhdistysten Liitto ry.
HALLITUKSEN ESITYS Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapai-
kanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muut- tamisella pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan maahanmuuttajien kotoutumista sekä selkiinnyt- tämään viranomaisten työnjakoa ja parantamaan yhteistyötä kaikilla hallinnon tasoilla.
Lääninhallitusten tehtäviin lisätään maahan- muuttajien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden suunnitteluun,
ohjaukseen ja valvontaan osallistuminen. Työ- voima- ja elinkeinokeskuksen tueksi ja alueelli- sen yhteistyön tehostamiseksi voidaan perustaa maahanmuuttoasiain toimikuntia. Valtion kes- kushallinnon tasolle asetetaan kotouttamisen ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton neuvottelu- kunta työministeriön yhteyteen.
Lakiin ehdotetaan sisällytettäväksi luettelo toimenpiteistä ja palveluista, jotka olisi otettava
huomioon sekä kotouttamisohjelmissa että kotoutumissuunnitelmissa. Kotouttamisohjel- maa koskevaa säännöstä tarkennetaan viran- omaisten vastuiden ja ohjelman sisällön osalta.
Kotoutumissuunnitelma tulee tehdä yhdessä maahanmuuttajan kanssa kahden kuukauden kuluessa oikeuden syntymisestä. Oikeus kotou- tumissuunnitelmaan voi kestää viisi vuotta, jos se perustellusta syystä on tarpeen. Kotoutumis- suunnitelmalla voidaan nykyistä tehokkaammin
edistää myös maahanmuuttajanuorten kotoutu- mista. Kotoutumissuunnitelma voisi sisältää myös lukio-opintoja, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkintoon johtavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta ja jatkokoulutusta työvoi- mapoliittisena koulutuksena ja siihen rinnastet- tavana koulutuksena.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- maan 1 päivänä tammikuuta 2006.
VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut
Yleistä
Suomen kotouttamislainsäädännön tavoitteena on tukea maahanmuuttajan osallistumista työ- elämään ja yhteiskunnan toimintaan hänen yksi- löllisyyttään kunnioittaen ja hänen omaa kiel- tään ja kulttuuriaan säilyttäen. Valiokunta kat- soo, että näihin lähtökohtiin perustuva kotoutta- mispolitiikka antaa hyvät edellytykset ehkäistä maahanmuuttajien syrjäytymistä ja siihen liitty- viä ongelmia. Suomesta tulee tänne muuttavien uusi kotimaa. He tuovat maahamme monipuolis- ta, inhimillistä, sosiaalista ja kulttuurista pää- omaa kielitaito mukaanlukien. Näitä tietoja ja taitoja on hyödynnettävä määrätietoisesti yh- teiseksi hyväksi. Onnistunut kotouttamispoli- tiikka ja maahanmuuttajien nopea työllistymi- nen ovat avainasemassa myös pyrittäessä vähen- tämään maahanmuuttajiin kohdistuvia ennakko- luuloja ja syrjintää.
Lakiehdotuksella pyritään tehostamaan ja nopeuttamaan maahanmuuttajien kotoutumista turvaamalla heille tosiasiallinen mahdollisuus saada suomen tai ruotsin kielen opetusta ja perehdytystä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä parantamalla heidän valmiuksiaan päästä työ- markkinoille. Valiokunta pitää lakiehdotuksen tavoitteita tärkeinä ja ehdotettuja toimenpiteitä tarpeellisina.
Tutkimusten mukaan kansalaisten suhtautu- minen maahanmuuttajiin on tullut myönteisem-
mäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Kielteisimmin maahanmuuttajiin asennoituvat nuoret pojat ja eläkeikäiset. Valiokunta korostaa rasismin vastaisen työn merkitystä ja pitää tär- keänä, että viranomaiset yhdessä kansalaisjär- jestöjen ja muiden yhteistyötahojen kanssa toi- mivat johdonmukaisesti ja suunnitelmallisesti entistä myönteisemmän ilmapiirin luomiseksi eri kansallisuuksiin kuuluvia maahanmuuttajia kohtaan. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kouluissa, päiväkodeissa ja joukkotiedotuksessa pyritään ennakkoluulojen poistamiseen ja moni- kansallisuuden myönteisten puolien esille tuo- miseen.
Toimenpiteet hyvien etnisten suhteiden ja vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi kantaväes- tön ja maahanmuuttajien kesken luovat edelly- tyksiä vastata työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen liittyviin haasteisiin. Tärkeää on kiinnittää huomiota myös työsuhteiden valvon- taan ja hyväksyttyjen työehtojen noudattami- seen ja estää näin kaksien työmarkkinoiden syn- ty ja maahanmuuttajien hyväksikäyttö.
Viranomaisten välinen yhteistyö ja työnjako Kotouttamislain toimeenpanon ongelmana on ollut riittävän selkeän ja johdonmukaisen tehtä- väjaon sekä tarkoituksenmukaisen yhteistyön puute eri viranomaisten kesken. Lakiehdotuk- sen tarkoituksena onkin selkiinnyttää viran- omaisten työnjakoa ja parantaa yhteistyötä kai- killa hallinnon tasoilla. Valiokunta pitää sel-
keän työnjaon ja toimivan yhteistyön aikaansaa- mista tärkeänä ja puoltaa tähän tähtäävien muu- tosten tekemistä lainsäädäntöön.
Työministeriön yhteyteen ehdotetaan perus- tettavaksi kotouttamisen ja turvapaikanhakijoi- den vastaanoton neuvottelukunta, jonka tarkoi- tuksena on ministeriöiden välisen yhteistyön ja kansalaisjärjestöjen vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Valiokunta pitää neuvottelukun- nan perustamista tarpeellisena. Valiokunta kat- soo kuitenkin, että uuden neuvottelukunnan ja etnisten suhteiden neuvottelukunnan välinen työnjako kaipaisi vielä selkiinnyttämistä. Vas- taavasti tulisi selkiyttää myös TE-keskusten yhteyteen perustettavien maahanmuuttoasiain toimikuntien ja alueellisten etnisten suhteiden neuvottelukuntien välistä työnjakoa. Tärkeää olisi pohtia, mitä uusilta neuvottelukunnilta odo- tetaan ja miten niiden toiminnan vaikutuksia on tarkoitus seurata.
Lakiehdotuksessa ehdotetaan lääninhallitus- ten tehtäväksi osallistua maahanmuuttajien kotoutumistoimenpiteiden suunnitteluun, oh- jaukseen ja valvontaan. Tarkoituksena on tiivis- tää lääninhallitusten ja TE-keskusten yhteistyö- tä ja hyödyntää lääninhallituksen asiantunte- musta nykyistä paremmin. Valiokunta pitää eh- dotuksen tavoitteita hyvinä ja yhtyy perusteluis- sa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan maa- hanmuuttajien tarpeet tulee ottaa huomioon muun muassa lääninhallitusten arvioidessa kun- tien vastuulla olevien sosiaali-, terveys- ja ope- tuspalvelujen saatavuutta ja laatua. Valiokunta toteaa kuitenkin, että ehdotus lisää kotouttamis- toiminnan hallinnointiin osallistuvien viran- omaistahojen määrää ja voi merkitä lisähaastei- ta työn- ja vastuunjaon selkiyttämiselle. Valio- kunta korostaa erityisesti lähellä maahanmuutta- jia tehtävän työn merkitystä ja katsoo, että voi- mavaroja ja osaamista tulisi keskittää kuntiin ja työvoimatoimistoihin, jotta niissä laadittavat kotouttamisohjelmat olisivat mahdollisimman hyviä ja maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet huomioon ottavia.
Luku- ja kirjoitustaidon opetuksen sekä kieli- koulutuksen järjestäminen aikuisille
Valiokunta pitää tärkeänä esityksen tavoitetta tehostaa luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja parantaa mahdollisuuksia täydentää puutteellis- ta perusopetusta. Esityksen mukaan luku- ja kir- joitustaidon sekä täydentävän perusopetuksen järjestämisestä työhallinnon asiakkaille vastaisi- vat TE-keskukset ja työvoimatoimistot.
Työvoimakoulutuksena hankittu maahan- muuttajakoulutus soveltuu parhaiten niille maa- hanmuuttajille, joilla on suhteellisen hyvät edel- lytykset uuden kielen ja uusien taitojen oppimi- seen maahanmuuttoprosessin alkuvaiheessa. Sen sijaan luku- ja kirjoitustaidottomat sekä puut- teelliset perusopinnot suorittaneet maahanmuut- tajat tarvitsevat pitkäkestoisempaa koulutusta, jonka hankkimiseen työvoimapoliittisen koulu- tuksen hankintajärjestelmä soveltuu huonosti.
Valiokunta katsoo, että vastuu luku- ja kirjoitus- taidottomien opetuksen järjestämisestä olisi tar- koituksenmukaisempaa siirtää kaikilta osin ope- tushallinnon tehtäväksi.
Suomen tai ruotsin kielen taitoa maahanmuut- tajat tarvitsevat opiskelussa ja työelämässä sekä toimiessaan suomalaisessa yhteiskunnassa.
Useissa tapauksissa maahanmuuttajan työllisty- misen esteenä onkin todettu olevan puutteelli- nen suomen tai ruotsin kielen taito. Maahan- muuttajien kotoutumisen ja työllistymisen kan- nalta on ensiarvoisen tärkeää, että tosiasialliset mahdollisuudet saada riittävästi suomen tai ruot- sin kielen opetusta turvataan siten kuin lakieh- dotuksen tavoitteissa on mainittu.
Lasten ja nuorten tarpeiden huomioon otta- minen
Yksilökohtaiset ja kokonaisvaltaiset lasten ja nuorten kotoutumissuunnitelmat olisivat erit- täin tärkeitä, ja niihin tulisi erityisesti panostaa.
Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille tehdään nykyisin harvoin omia kotoutumissuunnitelmia, koska heidän ajatellaan sisältyvän perhekohtai- seen suunnitelmaan. Kuitenkin maahanmuutta- jalapsen tai -nuoren suunnitelman tulisi olla pit- käjänteiseen, suunnitelmalliseen ja tavoitteelli-
seen toimintaan tähtäävä ja sisältää esimerkiksi päivähoitoon, koulunkäyntiin ja vapaa-aikaan (esim. urheiluharrastuksiin) liittyviä suunnitel- mia. Näin pystyttäisiin paremmin tukemaan maahanmuuttajalasten ja -nuorten yhteiskun- taan integroitumista ja ennaltaehkäisemään syr- jäytymistä. Erityistä huomiota pitäisi kohdistaa niiden pakolaisperheiden tilanteeseen, joissa syntyy ristiriitoja vanhempien halutessa säilyt- tää oman kulttuurinsa ja nuorten pyrkiessä ole- maan suomalaisnuorten kaltaisia.
Lakiehdotuksella parannetaan alle 18-vuotiai- den maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada oma kotoutumissuunnitelma. Valiokunta pitää ehdotusta tärkeänä ja katsoo, että asetuksella tai ohjeistuksella olisi hyvä määritellä tarkemmin ne maahanmuuttajanuorten ryhmät, joille on syytä aina laatia henkilökohtaiset kotoutumis- suunnitelmat.
Maahanmuuttajaoppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen, opetetaan suomea tai ruotsia toisena kielenä.
Vuonna 2003 tämän oppimäärän mukaan opiske- li perusopetuksessa 10 068 oppilasta noin 15 000 maahanmuuttajaoppilaasta. Opetusta jär- jestetään kunnissa vaihtelevasti, koska opetuk- sen järjestäminen ei ole pakollista. Yleisin on tilanne, että maahanmuuttajaoppilaat saavat esi- merkiksi kaksi tuntia viikossa erillistä opetusta ja ovat muun osan äidinkielen tunneista yhdessä suomen- tai ruotsinkielisten oppilaiden kanssa.
Kunta voi saada erillistä valtionavustusta maa- hanmuuttajaoppilaan tukiopetukseen niin kauan kuin hänen maahantulostaan on kulunut enin- tään neljä vuotta. Opetusministeriössä selvite- tään parhaillaan, miten voitaisiin turvata asian- mukainen suomen tai ruotsin kielen opetus mah- dollisimman monille maahanmuuttajalapsille ja -nuorille. Valiokunta katsoo, että hyvä suomen tai ruotsin kielen taito on keskeinen edellytys maahanmuuttajalasten koulumenestyksen ja sitä kautta myös jatko-opintomahdollisuuksien parantamiselle ja kiirehtii toimia opetuksen parantamiseksi.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan kotoutu- miseen vaikuttaa ratkaisevasti myös se, onko maahanmuuttaja saanut opetusta omassa äidin-
kielessään. Oman äidinkielen opetuksen on todettu vahvistavan maahanmuuttajalasten iden- titeettiä, parantavan oppimistuloksia sekä vähentävän maahanmuuttajien häiriökäyttäyty- mistä ja rikollisuutta. Tulevaisuudessa kielitai- don merkitys tulee entisestään korostumaan ja maahanmuuttajien kaksi- tai monikielisyys hyö- dyttää sekä yhteiskuntaa että maahanmuuttajia itseään parantamalla heidän mahdollisuuksiaan sijoittua työmarkkinoille. Valiokunta pitää tär- keänä, että maahanmuuttajalasten ja -nuorten mahdollisuudet saada opetusta myös omassa äidinkielessään pyritään turvaamaan.
Kotoutumissuunnitelman laatiminen
Lakiehdotuksen mukaan kotoutumissuunnitel- man laativat pääsääntöisesti maahanmuuttaja, työvoimatoimisto ja kunta yhdessä. Valiokunta korostaa maahanmuuttajan omaa aktiivisuutta ja hänen lähtökohtiensa huomioon ottamista suun- nitelmaa laadittaessa, jotta maahanmuuttaja myös mieltäisi suunnitelman merkityksen ja sitoutuisi sen toteuttamiseen. Valiokunta pitää perusteltuna lakiehdotuksen mukaista muutosta, joka mahdollistaa kotoutumisajan pidentämisen viiteen vuoteen, jos se on tarpeen luku- ja kirjoi- tustaidon hankkimiseksi tai muusta perustellus- ta syystä.
Valiokunta katsoo, että kotoutumissuunnitel- man ei pitäisi olla liian toimenpidekeskeinen, vaan siinä olisi kiinnitettävä huomiota maahan- muuttajan oman aktiivisuuden mahdollistami- seen ja keinojen löytämiseen maahanmuuttajan integroitumiseen yhteiskunnan rakenteisiin, esi- merkiksi käyttäen hyväksi suomalaisia ja maa- hanmuuttajien organisaatioita, yhteistyöraken- teita ja yhteyshenkilöitä.
Kotoutumissuunnitelman ohella henkilölle voi olla tehty myös muita esimerkiksi kuntou- tukseen liittyviä suunnitelmia. Eri suunnitelmat olisi sovitettava yhteen ja otettava huomioon perhenäkökulma, mahdolliset tulkkaustarpeet ja asiakkaan kulttuurinen tausta sekä myös niiden perheenjäsenten tarpeet, joille omaa kotoutta- missuunnitelmaa ei laadita.
Maahanmuuttajien koulutustaustan ja työko- kemuksen selvittämisessä on ollut puutteita, minkä seurauksena hyvin koulutetut maahan- muuttajat joutuvat usein koulutustaan vastaa- mattomiin tehtäviin. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutustaustan ja työkokemuksen selvittä- miseen kiinnitetään jatkossa enemmän huomio- ta ja maahanmuuttajat ohjataan koulutustaustan- sa mukaiseen täydennys- ja jatkokoulutukseen ja näyttötutkintojen suorittamiseen sekä autetaan tutkinnon tunnustamiseen liittyvien prosessien hoitamisessa. Myös kielikoulutuksessa tulee pyrkiä koulutuspohjan ja ammattialan huomi- oon ottaviin opetusryhmiin.
Kotoutumissuunnitelman laatimisvelvoite ja sitä kautta myös oikeus aktiivitoi-menpiteisiin koskee vain työvoimatoimiston tai sosiaalitoi- miston asiakkaiksi ilmoittautuneita maahan- muuttajia. Näin suuri osa maahanmuuttajista jää toimenpiteiden ulottumattomiin. Järjestelmälli- siä kotouttamistoimenpiteitä vaille jäävät ovat usein kotona lapsia hoitavia naisia sekä vammai- sia, sairaita tai eläkeikäisiä. Perheenäidin jäämi- nen kielenopetuksen ja yhteiskuntaan perehdyt- tämisen ulkopuolelle vaikeuttaa myös lasten ja nuorten kotoutumista.
Erityishuomiota tulee valiokunnan mielestä kiinnittää kotona lapsiaan hoitaviin naisiin ja heidän erityistarpeisiinsa. Maahanmuuttajanai- set kohtaavat usein syrjintää sekä maahanmuut- tajataustansa että sukupuolensa perusteella. Sik- si on tärkeää kohdistaa naisiin erillisiä tukitoi- mia, joilla voidaan edesauttaa työllistymistä ja selviytymistä yhteiskunnassa. Erityistä huomio- ta tulisi kiinnittää siihen, että maahanmuuttajat ymmärtävät sellaiset suomalaisen oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän peruskysymykset, jotka liittyvät naisten ja lasten oikeuksiin sekä heidän fyysisen koskemattomuutensa ja itsemääräämis- oikeutensa kunnioittamiseen.
Myös työssäkäyvät samoin kuin puolisonsa vuoksi tänne tulleet tarvitsisivat suomen tai ruotsin kielen taitoa ja perustietoja suomalaisen yhteiskunnan rakenteista ja toiminnasta, jotta he viihtyisivät täällä ja heidän olisi mahdollista kommunikoida ja toimia suomalaisen yhteiskun- nan jäseninä. Työvoimapolitiikan perustuessa
jatkossa kasvavaan ulkomaisen työvoiman käyt- töön, on tärkeää, että heidän kotoutumiseensa tähtäävä järjestelmä on kunnossa, jotta Suomi voi menestyä kilpailussa työvoiman saannista.
Kotouttamisselonteosta antamassaan lausunnos- sa (TyVL 13/2002 vp) valiokunta totesi pitävän- sä tätä osa-aluetta ensiarvoisen tärkeänä ja kat- soi, että tulee pikaisesti selvittää yhdessä työ- markkinajärjestöjen kanssa, miten työelämässä olevien kotouttaminen tulisi järjestää ja miten työnantajat voisivat olla mukana tässä toiminnassa. Valiokunta toistaa tämän näke- myksensä ja kiirehtii toimenpiteitä kotouttamis- toimien ulottamiseksi kaikkiin maahanmuutta- jiin.
Kotoutumisen nopeuttaminen
Lakiehdotuksen mukaan kotouttamissuunnitel- ma pitää laatia viimeistään silloin, kun asiak- kaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt yhdenjaksoisesti kaksi kuukautta aiemman viiden kuukauden sijasta. Valiokunta pitää ehdotusta tärkeänä, jotta kotouttamistoi- met päästään aloittamaan mahdollisimman pian.
Tutkimusten mukaan kotoutuminen tapahtuu sitä helpommin ja paremmin mitä aikaisemmin sitä edistävät toimet aloitetaan.
Kotouttamislain mukaan turvapaikanhakijoi- ta ei pyritä kotouttamaan, vaan heille järjeste- tään tilapäinen majoitus, toimeentulotuki, tulk- kipalveluja ja muu välttämätön perustarpeiden turvaaminen sekä työ- ja opintotoiminta. Turva- paikanhakijat voivat kuitenkin joutua odotta- maan päätöstään pitkään. Käytännössä on havaittu, että puolen vuoden odottelun jälkeen henkilöt alkavat oirehtia turhautumisen, epävar- muuden ja toimettomuuden seurauksena. Ongel- mia voi aiheutua myös tilanteissa, joissa koulua käyvät lapset oppivat kielen ja kotoutuvat yhteiskuntaan, mutta vanhemmat eivät. Useiden vuosien turhautumisen jälkeen henkilöiden kotoutuminen on vaikeaa, vaikka he lopulta saisivat myönteisen turvapaikkapäätöksen.
Valiokunta katsoo, että kielenopetus ja suo- malaisen yhteiskunnan toimintaan perehdyttä- minen tulisi aloittaa tarkoituksenmukaisessa laa-
juudessa turvapaikanhakijoille maahantulon jäl- keen tavoitteena saada heidät mukaan työelä- mään mahdollisimman nopeasti. Näin vältytään toimettomuuden aiheuttamilta psyykkisiltä on- gelmilta ja nopeutetaan olennaisesti kotoutumis- prosessia. Vaikka osalle hakijoista myöhemmin tulisikin kielteinen päätös, aktiivinen mukana- olo koulutuksessa ja työelämässä pitää yllä ter- veyttä ja työelämävalmiuksia ja voi auttaa myös sopeutumaan takaisin lähtömaahan.
Tilapäisen oleskeluluvan saaneiden asema Tilapäinen oleskelulupa myönnetään ulkomaa- laislain 51 §:n mukaan henkilölle, jota ei tervey- dellisestä syystä voida palauttaa tai jonka poista- minen ei ole tosiasiassa mahdollista. Tilapäi- seen oleskelulupaan ei ensimmäisenä vuonna kuulu työnteko-oikeutta. Kahden vuoden jäl- keen lupa myönnetään jatkuvana, jonka jälkeen myös perheenyhdistäminen on mahdollista.
Kuluvan vuoden aikana tilapäisiä oleskelulu- pia on myönnetty olennaisesti aiempaa enem- män. Tänä vuonna niitä on myönnetty jo yli 220, kun määrä viime vuonna oli 27. Eniten näitä lupia on annettu afganistanilaisille, irakilaisille ja somalialaisille. Joukossa on paljon lapsia ja nuoria.
Tilapäisen oleskeluluvan saaneilla ei kotikun- talain mukaan ole oikeutta kotikuntaan, jolloin oleskelu pakolaiskeskuksessa pitkittyy, mikä vaikeuttaa lasten koulunkäyntiä ja henkilöiden pääsyä kotouttamistoimenpiteiden piiriin. Ot- taen huomioon lähtömaiden epävakaa tilanne on epätodennäköistä, että palauttaminen niihin oli- si lähiaikoina mahdollista, joten tilapäinen oles- kelu voi kestää useita vuosia. Turvapaikanhaki- joilla on työnteko-oikeus kolmen kuukauden maassaolon jälkeen, ja monet turvapaikanhaki- jat ovat työllistyneet jo turvapaikkaprosessin ai- kana. Saatuaan tilapäisen oleskeluluvan heidän
työntekonsa on päättynyt. Tätä ei voitane pitää yksilön eikä yhteiskunnan edun mukaisena.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää hallintovaliokunnan huomiota ulkomaalaislain soveltamiskäytännössä tapahtuneeseen muutok- seen ja sen vaikutuksiin henkilöiden kotoutumi- seen ja vastaanottokeskusten toimintaan. Oles- keluoikeuden tilapäisyyteen liittyvä epävar- muus sekä työnteko-oikeuteen ja palveluiden saantiin liittyvät rajoitukset johtavat siihen, että henkilöiden kotoutuminen suomalaiseen yhteis- kuntaan viivästyy ja syrjäytymisvaara kasvaa.
Valiokunta pitää välttämättömänä säännösten muuttamista siten, että myös tilapäisen oleskelu- luvan saaneille turvataan työnteko-oikeus, oi- keus kotikuntaan ja mahdollisuus päästä sellais- ten kotoutumistoimenpiteiden ja palveluiden piiriin, joilla luodaan hyvät valmiudet kotoutu- misprosessin jatkamiseen tarvittaessa.
Lakiehdotuksen täsmentäminen
Kotoutumissuunnitelman voimassaoloon ja suunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden rin- nastamiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulu- tukseen tai työmarkkinatoimenpiteisiin liittyy merkittäviä maahanmuuttajan asemaan liittyviä vaikutuksia, kuten mahdollisuus saada työmark- kinatukea ja ylläpitokorvausta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää tärkeänä, että hallinto- valiokunta selvittää, täyttävätkö lakiehdotuksen säännösehdotukset tältä osin maahanmuuttajan oikeusturvan kannalta tarpeelliset täsmällisyys- vaatimukset.
Lausunto
Lausuntonaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,
että hallintovaliokunta ottaa huo- mioon, mitä edellä on esitetty.
Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 2005
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Jukka Gustafsson /sd
jäs. Sari Essayah /kd Susanna Haapoja /kesk Anneli Kiljunen /sd Esa Lahtela /sd Rosa Meriläinen /vihr
Riikka Moilanen-Savolainen /kesk
Markus Mustajärvi /vas Terhi Peltokorpi /kesk Leena Rauhala /kd Jukka Roos /sd Tero Rönni /sd Arto Satonen /kok.
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet valiokuntaneuvos Ritva Bäckström valiokuntaneuvos Harri Sintonen.
