YRITYSTEN KOKEMUKSIA BIOSIDIASETUKSEN TUOMISTA HAASTEISTA

Kaikki haastattelemani yritykset kertoivat biosidiasetuksen aiheuttaneen suurta epätietoisuutta asetuksen astuttua voimaan. Yritykset kokivat, että heidän täytyi tehdä paljon työtä selvittääk-seen mistä oli kyse ja kuinka asetus tulisi vaikuttamaan heidän toimintaansa. Osa yrityksistä koki aluksi epäselväksi biosidivalmisteen käsitteen ja sen, mihin kaikkiin aineisiin ja valmis-teisiin asetus tulisi vaikuttamaan. Nykyään yritykset kuitenkin kokevat olevansa paremmin sel-villä siitä, mitkä ovat biosidiasetuksen tuomat velvoitteet.

”…tää on niinku se lähtötilanne et aika ison alansisäisen epätietoisuuden tää ai-heutti.”

”Varsinkin sillon alussa oli hirveesti epätietoisuutta et mitä se oikeesti tarkottaa meillä käytännössä ja siit oli oikeestaan ihan ristiriitaista tietoa, et mitkä on ne tota biosidivalmisteet, joihin pitää laittaa siihen etikettiin ne tiedot et tää on bio-sidinen et onko se biosidituote.”

Kaikki yritykset kokivat biosidiasetuksen aiheuttamat kustannukset suuriksi ja pieni osa kuvaili niitä kohtuuttomiksi heidän käyttämänsä kemikaalin hyötyyn nähden. Kustannusten kokeminen suureksi oli monelle yritykselle päällimmäinen syy lähteä muodostamaan konsortiota toisten yritysten kanssa. Konsortion hyötynä nähtiin myös työmäärän väheneminen ja toisten yritysten asiantuntevuuden hyödyntäminen prosessissa. Konsortion muodostamisen yhteydessä koettiin, että konsultin tai kolmannen osapuolen rooli oli erittäin tärkeä, sillä se tarjoaa neutraalin osa-puolen prosessissa, jossa toisiaan vastaan markkinoilla kilpailevat yritykset joutuvat tekemään tiivistä yhteistyötä.

”No täytyy kyll sanoo et kyllhän toi on kallista showta…”

”Ainoa keino miten tästä saa järkevät kustannukset on se et mennään yhdessä.”

”…et varsinkin kun päätettiin et muodostetaan se konsortio ja sitten lähdetään sitä muodostamaan nii siihen tarvitaan kuitenkin joku konsortiomanageri, joka on niin kun ulkopuolinen niin et kilpailulainsäädännön vaateet täyttyy nii se oli selkee et tarvitaan ulkopuolinen.”

Yritykset kokivat, että biosidiasetuksen tulkintaan ja sen velvoitteiden täyttämiseen tarvittavien käytännön töiden suorittamiseen tarvitaan asiantuntija-apua tai konsultointia. Yrityksillä itsel-lään ei ole riittävää osaamista, eikä vaadittavaa työvoimaa tekemään tehoaineen hyväksyntä tai valmistelupahakemus menettelyjä ja niihin vaadittavia asiakirja-aineistoja. Yritykset kokivat, että biosidiasetuksen soveltaminen vaatii erikoisosaamista ja että vaadittavat menettelyt ovat suhteellisen laajoja.

”Tää vaatii erikoisosaamista ja me REACH rekisteröinneissäkin käytetään kon-sultteja ja tää on tavallaan valittu työskentelytapa.”

”…ei vois vähempää kiinnostaa joku biosidiasetuksen yksityiskohtainen sisältö, jokseenkin raskaita asiakirjoja.”

Biosidivalmisteluvan hakeminen oli vielä tulevaisuudessa edessä kaikilla haastattelemillani yrityksillä ja suurimmalle osalle oli epäselvää, kuinka valmisteluvan hakemismenettely käytän-nössä toteutuu. Osa yrityksistä toivoikin ”rautalankamallia” siihen, kuinka valmistelupahake-mus käytännössä toteutetaan ja yhdelle yritykselle oli epäselvää, kuinka tietoaineistojen luovu-tus tapahtuu, jos konsortion ulkopuolinen jäsen haluaa ottaa ”heidän menetelmänsä käyttöön”.

Haastateltavat yritykset olivat kaikki tekemisissä in situ -biosidien kanssa ja yksi haastateltava pohti, miksi heidän aineelle tulee tehoainehyväksynnän lisäksi hakea biosidivalmistelupaa, koska heidän tapauksessaan tehoaine tulee luultavasti olemaan täysin sama aine kuin biosidi-valmiste.

”Se vaihe, että ne haettais ne valmistehyväksynnät…nii en ole vielä ajatustakaan laittanut sille, että mitä se vaihe käytännössä tarkoittaa.”

”Miksi sille pitäis hakea valmistelupa vielä erikseen. Toivois ainakin et se ois hyvin yksinkertainen ja edullinen se valmistelupa hyväksyntä.”

Konsulttien ja asiantuntijoiden lisäksi toimialajärjestöillä on suuri rooli biosidiasetuksesta tie-dottamisessa ja neuvonnassa. Kaikki haastattelemani yritykset kertoivat seuranneensa oman toimialajärjestönsä tiedotteita. Yksi yrityksistä kertoi, että oman toimialajärjestönsä ”fokus” ei ole viime aikoina ollut riittävästi biosidiasetuksen piirissä ja tämän takia muutkin tiedotuska-navat ovat tulleet tärkeiksi. Saman haastateltavan mukaan pelkästään toimialajärjestön tiedot-teisiin tukeutuminen ei riitä biosidiasetuksen seuraamiseen. Toisen haastateltavan mukaan he

tukeutuivat ja luottivat täysin oman toimialajärjestönsä antamiin ohjeisiin ja tiedotteisiin biosi-diasetuksesta ja tekevät niin edelleen.

”--- tulee kyllä uutiskirjeitä ja mun mielestä siellä on ollut aika vähän tähän liit-tyen, et se ei oo ehkä ihan niin fokuksessa.”

”EU lainsäädännön ja niihin liittyvään lainasäädännön seuranta, niin kyl mä aika pitkälti luotan siihen, että toi --- antaa sen tiedon. Sitä kautta se tieto on tullut alusta asti.”

Yritykset kokivat toimialakohtaisen tiedottamisen parhaaksi tavaksi tiedottaa yrityksiä biosi-diasetuksen velvoitteista. Toimialakohtainen tiedottaminen tukee yritysten tarpeita ja vähentää turhan työn määrää, koska asetuksesta on valmiiksi etsitty juuri niitä koskettavat asiat. Uutis-kirje koettiin hyväksi tiedotusmuodoksi ja lisäksi yksi haastateltavista mainitsi ”ajankohtaisti-laisuudet”, joissa nostetaan esille tärkeitä teemoja ja käydään myös läpi ennakoivasti odotetta-vissa olevia asioita ja aikatauluja.

”Ehkä sellanen olis tervetullutta et vaikka TUKES pitäis tällasia, mä sanoisin et vaikka kerran vuodessa tavattais, niinkun infojuttu, et kertausta vähän ja et missä nyt mennään. Et mitä aineita on jo hyväksytty ja mitä odottaa. Et tietäis, jos joku yleisesti käytetty tuliskin hyväksytyksi tuoteryhmään limantorjunaineet, et ta-vallaan ois sellanen helppo ja nopee kanava saada sitä tietoo ja et missä nyt men-nään ja mitkä on ne akuuteimmat muutokset.”

Haastateltavista suurin osa oli erittäin tyytyväisiä viranomaisten kanssa tehtyyn yhteistyöhön biosidiasetuksen soveltamisessa ja tulkinnassa. Yksi haastateltavista koki, että TUKES:n toi-minta on hyvin avuliasta ja yrityslähtöistä. Myös ECHA:n tarjoamat uutiskirjeet, webinaarit ja koulutuspaketit koettiin hyödyllisinä yritysten näkökulmasta. ECHA:n tarjoamat oppaat biosi-diasetuksen soveltamisen avuksi koettiin yleisesti hyvinä. Yksi haastateltavista oli kuitenkin sitä mieltä, että oppaiden laadintavaiheessa ei ole pystytty ottamaan huomioon kaikkien tapaus-ten yksilöllisiä eroja ja monimutkaisia tapauksia, joihin joskus törmätään. Yksi haastateltavista koki viranomaisten toiminnassa olevan ”parantamisen varaa”, sillä hänen mukaansa kansalli-nen viranomaikansalli-nen ei ollut pystynyt auttamaan heitä tarvittavalla tavalla. Sama haastateltava koki kansallisen viranomaisen antavan moniselitteisiä vastauksia, joita yritysten on hankalaa tulkita.

”…TUKES:n asennoituminen tähän asiaan on tosi positiivista mun mielestä, joka on osoittanut sitä et he niin kun... tuntuu siltä et he ymmärtää yritysten ongelmat ja he niin kun viranomaisena auttaa suomalaisia yrityksiä asian hoitamisessa ja kuntoon saattamisessa et mukava havaita tällanen.”

”…sekä ne kemikaaliviraston ohjeet ja TUKES:n ohjeet nii kyllä ne on hyödyllisiä ja monta kertaa sieltä on sen vastauksen löytänyt. Ei tietysti niin kun aina et jos-kus on sellasia tapauksia, että niin monimutkasia tapauksia, kun mihinkä oikeesti törmätään niin niitä ei oo kukaan osannut kuvitella. Niitä ei oo osattu kuvitella kun niitä guidansseja on tehty. Pintapuoleisesti kyllä on ollut hyödyksi.”

”…on ollut kyllä ongelma, koska sieltä on ollut ihan mahdoton saada yksiselittei-siä vastauksia yhtään mihinkään. Sen voin kyllä sanoa, et kansallinen viranomai-nen ei oo ollut tilanteen tasalla eikä oo pystynyt auttamaan tässä asiassa.”

5.2 TOIMIALAJÄRJESTÖJEN KOKEMUKSIA BIOSIDIASETUKSEN TUOMISTA