Biosidiasetus ja sen tuomat haasteet - paikalla tuotetut (in situ) biosidit

BIOSIDIASETUS JA SEN TUOMAT HAASTEET — PAIKALLA TUOTE- TUT (IN SITU) BIOSIDIT

Pro Gradu-tutkielma Ympäristötiede Itä-Suomen yliopisto, Ympäristö- ja biotieteiden laitos Marraskuu 2018

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Ympäristötiede

Mimmi Piispanen: Biosidiasetus ja sen tuomat haasteet - paikalla tuotetut (in situ) biosidit Pro Gradu -tutkielma 65 sivua, 3 liitettä (5 sivua)

Tutkielman ohjaajat: Matti Viluksela ja Eeva Punta Marraskuu 2018

_______________________________________________________________________

avainsanat: (biosidiasetus, biosidi, biosidivalmiste, tehoaine)

TIIVISTELMÄ

Tutkielmassa selvitettiin biosidiasetuksen tuomia haasteita, keskittyen erityisesti paikalla tuo- tettuihin (in situ) biosideihin ja niihin liittyviin haasteisiin. Biosidiasetuksen käytännön sovel- taminen on koettu haasteelliseksi yritysten puolesta, joten tässä tutkimuksessa selvitettiin tar- kemmin näihin kokemuksiin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimuksessa haastateltiin kahta viran- omaistahoa, kolmea yritystä sekä kahta toimialajärjestöä. Kaikki haastateltavat tahot sijoittau- tuvat Euroopan Unionin alueelle ja kaikki haastateltavat olivat olleet tekemisissä in situ -biosi- dien kanssa. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluna ja haastattelujen analyysi suoritettiin sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että yritykset kokivat biosidiasetuksesta aiheutuneen sel- vitystyön olleen melko suuri. Yritykset kokivat, että he joutuivat käyttämään paljon aikaa vel- voitteiden selvittämiseen. Biosidiasetus koettiin haastavana sekä yritys- että toimialajärjestöta- solla. Biosidiasetuksesta aiheutuneet kustannukset koettiin suurina ja konsortion muodostami- nen nähtiin välttämättömänä, jotta kustannuksia pystyttiin jakamaan yritysten välillä. Kustan- nusten korkea taso nähtiin mahdollisena uhkana pienten yritysten selviämismahdollisuuksille markkinoilla. Lisäksi kustannusten korkea taso herätti huolia markkinoiden kaventumisesta ja biosidivalmisteiden kehityksen hidastumisesta. Tietoaineistojen riittävyys ja valmisteen tehok- kuuden todistaminen ovat olleet yritysten usein esittämiä kysymyksiä. Myös tietoaineistojen ostamiseen ja arvioimiseen liittyvät prosessit voivat osoittautua yrityksille haastaviksi menet- telyiksi. In situ -biosidien käytännön soveltamisessa on esiintynyt haasteita ja ne ovat liittyneet suurimmaksi osaksi biosidivalmisteen määrittelyyn ja laitteiston huomioonottamiseen. In situ - biosidien käytännön soveltamisen ja tulkinnan apuna voidaan käyttää toimivaltaisten viran- omaisten tapaamisista kirjoitettuja dokumentteja, joissa on selvennetty esimerkiksi biosidival- misteen määrittelyä. Yhteistyö viranomaisten, yritysten ja toimialajärjestöjen välillä on osoit- tautunut tärkeäksi sovellettaessa biosidiasetusta. Lisäksi ulkopuolisten asiantuntijoiden rooli on koettu hyödylliseksi biosidiasetuksen mukaisissa menettelyissä. Johtopäätöksenä voidaan siis sanoa, että biosidiasetus on aiheuttanut haasteita yritys-, toimiala- ja viranomaistasoilla. Ulko- puolisten konsulttien tulisi kehittää biosidipalvelujaan vastaamaan yritysten tarpeita. Viran- omaiset voisivat edistää asetuksen avuksi laadittujen oppaiden selkeyttä ja hyödyllisyyttä, esi- merkiksi yhdistämällä oppaat ja toimivaltaisten viranomaisten tapaamisissa kirjoitetut doku- mentit.

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Science and Forestry, Environmental Sciences

Mimmi Piispanen: Biocidal Products Regulation (BPR) and it’s challenges - in situ generated biocides

MSc Thesis 65 pages, 3 appendixes (5 pages) Supervisors: Matti Viluksela and Eeva Punta November 2018

_______________________________________________________________________

Keywords: (biocidal products regulation, biocide, biocidal product, active substance)

ABSTRACT

In this thesis the focus was on finding out the challenges that the Biocidal Products Regulation has brought. Special attention was pointed to in situ generated biocides and challenges related to them. Companies have experienced the application of Biocidal Products Regulation as chal- lenging so the aim of this study was to find out the reasons for it. In this study, two authorities, three companies and two industry organizations were interviewed. All the interviewed quarters were located in the European Union region and they all had some experience in working with in situ generated biocides. The interviews were performed as a theme interview and content analysis was used to analyse the interview material. The results showed that companies expe- rienced the work load, from solving the obligations of the regulation, quite heavy. They had to use quite a lot of time on that solving process. The Biocidal Products Regulation was experi- enced as challenging amongst companies and industry organizations. The costs that the regula- tion causes on companies were experienced as high and forming a consortium was seen inevi- table in order to share some of the costs between other companies. The high costs were seen as a potential threat to small companies surviving in the market. In addition, the high costs raised some concerns about the possible narrowing of market situation and possible deceleration of biocidal product development. The sufficiency of dossier data and proving the efficacy of the biocidal product have been questions that companies have raised often. Also the purchase of a dossier and evaluation of it can be very challenging procedures to companies. In situ generated biocides have raised some challenges when applying the Biocidal Products Regulation. The challenges are mostly involved in defining the biocidal product and taking the machinery in account. When applying in situ generated biocides, competent authority meeting documents can be used as an assistant document for clarification and interpretation. Cooperation between authorities, companies and industry organizations have turned out to be very important when applying the Biocidal Products Regulation. Also consultants and their role has been experi- enced as beneficial when applying the Biocidal Products Regulation. In conclusion it can be said that the Biocidal Products Regulation has brought some challenges in company-, industry organization- and authority level. Consultants should develop their “Biocidal Products Regula- tion services” to match the needs of the companies. Authorities could advance the clarity and usefulness of the guidance documents by combining the competent authority documents and the guidance documents.

ESIPUHE

Opinnäytetyö suoritettiin pääasiallisesti Kuopiossa lukuun ottamatta haastatteluja, joiden suo- rituspaikka vaihteli haastateltavan sijainnin mukaan. Työn suoritusajankohta oli 01.04.2018- 31.10.2018. Työn tarkoituksena oli kartoittaa biosidiasetuksen tuomia haasteita kolmen eri toi- mijan näkökulmasta, ja tämän avulla edistää yrityksille suunnatun informaation ja palveluiden kehitystä. Suurempana tavoitteena on vaikuttaa biosidiasetuksen ja siihen liittyvien ohjeiden kehitykseen. Lisäksi opinnäytetyöllä halutaan lisätä ihmisten tietoisuutta biosideistä ja niiden ympäristövaikutuksista. Suoritin opinnäytetyön itsenäisesti, mutta Linnunmaa Oy:n asiantunti- jat auttoivat mahdollisissa ongelmatilanteissa ja tarjosivat tukeaan koko prosessin ajan. Opin- näytetyö suoritettiin osana Linnunmaa Oy:n biosidipalvelujen kehitysprojektia. Haluaisinkin kiittää Linnunmaa Oy:n toimitusjohtajaa Eeva Puntaa ja vanhempaa asiantuntijaa Marjo Pu- seniusta kaikesta avusta ja tuesta. Haluan myös kiittää tutkielman pääohjaajaa Matti Vilukselaa, jonka positiivinen ja kannustava asenne antoi luottamusta omalle työnteolle. Opinnäytetyö ei olisi valmistunut ilman sopivien haastateltavien löytymistä, joten osoitan suuren kiitoksen kai- kille haastatteluihin osallistuneilla henkilöille, yrityksille, viranomaisille ja toimialajärjestöille.

Lisäksi haluan kiittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijaa Sari Ung-Lankia, jolta sain arvokasta tietoa laadullisen tutkimuksen tekemisestä. Kiitän myös perheenjäseniäni ja avopuo- lisoani kärsivällisyydestä ja arvokkaasta tuesta koko prosessin ajalta.

LYHENTEET JA MÄÄRITELMÄT

Biosidiasetus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 528/2012 biosidivalmisteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä

Biosididirektiivi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/8/EY biosidituotteiden markkinoille saattamisesta

CA Competent Authority (toimivaltainen viranomainen)

Commodity chemical Yleiskemikaali

ECHA Euroopan kemikaalivirasto (European Chemicals Agency) In situ -biosidi Käyttöpaikalla tuotettu biosidi

PBT-aine

REACH Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006 ke- mikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoi- tuksista (REACH-asetus)

TUKES Turvallisuus- ja kemikaalivirasto

vPvB-aine Erittäin hitaasti hajoava ja erittäin voimakkaasti biokertyvä aine (Very persinstent and very bioaccumulative substance)

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ... 7

2 KIRJALLISUUSKATASAUS ... 8

2.1 BIOSIDIASETUS ... 8

2.1.1 Paikalla tuotetut (in situ) biosidit ja tietovaatimukset ... 9

2.1.2 Kustannukset ... 12

2.2 BIOSIDIT ... 14

2.2.1 Biosidit ympäristössä ... 14

2.2.2 Biosidien rajoitettu käyttö ... 16

2.3 BIOSIDIASETUSJASENHAASTEET ... 17

3 TYÖN TAVOITTEET ... 19

4 AINEISTO JA MENETELMÄT ... 20

4.1 HAASTATTELUMENETELMÄNVALINTA ... 20

4.2 HAASTATTELUKYSYMYKSET ... 21

4.3 HAASTATELTAVIENVALINTA ... 22

4.4 HAASTATTELUJENSUORITTAMINEN ... 24

4.5 HAASTATTELUJENLITTEROINTI ... 25

4.6 HAASTATTELUJENANALYYSI ... 26

4.7 TUTKIMUSMENETELMIENHAASTEETJAEETTISYYS ... 31

5 TULOKSET ... 33

5.1 YRITYSTENKOKEMUKSIABIOSIDIASETUKSENTUOMISTAHAASTEISTA ... 33

5.2 TOIMIALAJÄRJESTÖJENKOKEMUKSIABIOSIDIASETUKSENTUOMISTAHAASTEISTA ………..36

5.3 VIRANOMAISTENKOKEMUKSIABIOSIDIASETUKSENTUOMISTAHAASTEISTA ... 40

5.3.1 Paikalla tuotettujen (in situ) biosidien ohjeistukseen liittyviä suuria linjauksia ... 42

5.3.2 Viranomaisten näkökulmia yritysten asemasta biosidiasetuksessa ... 45

5.4 BIOSIDIASETUKSENHERÄTTÄMIÄHUOLIA ... 47

5.5 TULOSTENYHTEENVETO ... 49

6 TULOSTEN TARKASTELU ... 50

6.1 TYÖMÄÄRÄNYLLÄTTÄVÄLISÄÄNTYMINEN ... 50

6.2 KUSTANNUKSET ... 51

6.3 TIETOVAATIMUKSET ... 53

6.4 PAIKALLATUOTETTUJEN(INITU)BIOSIDIENHAASTEET ... 54

6.5 YHTEISTYÖ ... 56

6.6 ASETUKSENTAVOITTEET ... 57

7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO ... 59

8 LÄHDELUETTELO ... 61

9. LIITTEET ... 66

HAASTATTELUPOHJAVIRANOMAISILLE ... 66

HAASTATTELUPOHJATOIMIALAJÄRJESTÖILLE ... 68

HAASTATTELUPOHJAYRITYKSILLE ... 69

1 JOHDANTO

Biosidit ovat kemikaaleja, jotka on suunniteltu rajoittamaan tai eliminoimaan tietyn eliön po- pulaatiota. Biosidien käytöllä voidaan siis ehkäistä haitallisten eliöiden lisääntymistä tai esiin- tymistä. Biosideja käytetään laajasti eri tarkoituksiin, esimerkiksi veden desinfiointiin ja tu- hoeläinten torjuntaan. Koska biosidit ovat myrkyllisiä torjuttaville eliöille, voivat ne ympäris- töön päätyessään aiheuttaa vaaraa myös muille eliöille. Biosidit voivat aiheuttaa vaaraa myös ihmisten terveydelle, mikäli käyttötilanteessa ihminen altistuu biosidille esimerkiksi hengitys- teiden tai ihon kautta.

Biosidien käyttöä ja biosidivalmisteissa käytettävien kemikaalien käyttöä tulee valvoa ja rajoit- taa, jotta ihmisten, eläinten ja ympäristön suojelua voidaan edistää. Vuonna 2013 kaikissa Eu- roopan Unionin maissa alettiin soveltaa biosidiasetusta, jolla pyritään toteuttamaan edellä mai- nitut suojelutavoitteet (Biosidiasetus 528/2012). Biosidiasetuksen mukaan kaikille markki- noilla oleville biosidivalmisteille tulee hakea valmistelupa. Lisäksi valmisteissa käytettävät bio- sidiset tehoaineet tulee olla hyväksyttyjä. Valmisteluvassa määrätään rajoituksia biosidivalmis- teiden käytölle, jotta turhaa käyttöä ja altistumista voidaan ehkäistä. Tehoaineita, jotka esimer- kiksi häiritsevät hormonitoimintaa tai aiheuttavat syöpää, ei lähtökohtaisesti hyväksytä, jolloin niitä ei voi käyttää biosidivalmisteissa.

Biosidiasetuksen käytännön soveltaminen on koettu yritysten keskuudessa joskus haasteel- liseksi. Valmistelupien ja tehoainehyväksyntien hakeminen voi osoittautua yrityksille haasta- vaksi ja kalliiksi menettelyksi, jossa tarvitaan usein asiantuntija-apua. Opinnäytetyössäni halu- sin selvittää tarkemmin, mitkä tekijät ovat tehneet biosidiasetuksen soveltamisesta haasteellista, jotta yrityksille suuntautuvia palveluita ja ohjeita pystyttäisiin kehittämään. Työssäni halusin keskittyä erityisesti paikalla tuotettuihin (in situ) biosideihin ja niihin liittyviin haasteisiin. Li- säksi pyrin viranomaishaastattelujen avulla selkeyttämään in situ -biosideihin liittyviä suuria linjauksia.

Työn tavoitteena oli siis haastattelututkimuksen keinoin selvittää tekijöitä, jotka ovat vaikutta- neet biosidiasetuksen kokemiseen haastavana. Työn suurempana tavoitteena on vaikuttaa bio- sidiasetuksen ja siihen liittyvän ohjeistuksen kehittymiseen, sekä lisätä ihmisten tietoisuutta biosideistä ja niiden ympäristövaikutuksista.

2 KIRJALLISUUSKATSAUS

2.1 BIOSIDIASETUS

Biosidiasetusta, eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 528/2012 biosidival- misteiden asettamisesta saataville markkinoilla ja niiden käytöstä, alettiin soveltaa vuonna 2013 kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa. Biosidiasetus korvasi sitä edeltäneen biosididirektiivin 98/8/EY (Kemikaalineuvonta1). Biosidiasetuksella pyritään yksinkertaistamaan ja yhdenmu- kaistamaan biosidivalmisteiden markkinoille saattamista EU:n alueella, sekä vähentämään eläinkokeiden määrää pakottamalla hakijat tietojen yhteiskäyttöön (ECHA1). Biosidiasetuksen 1 artiklassa mainitaan myös, että asetuksen tarkoituksena on varmistaa ihmisten ja eläinten ter- veyden sekä ympäristön suojelun korkea taso.

Asetuksen tavoitteet pyritään saavuttamaan kaksivaiheisella menettelyllä, jossa hakijan, joka haluaa saattaa biosidivalmisteensa markkinoille, tulee hakea valmistelupaa, kunhan valmis- teessa käytettävälle tehoaineelle on ensin saatu hyväksyntä (ECHA1). Tehoaineella tarkoitetaan biosidiasetuksen 3 artiklan c kohdan mukaan ainetta tai mikro-organismia, jolla on vaikutus haitallisiin eliöihin. Biosidivalmisteella taas tarkoitetaan biosidiasetuksen 3 artiklan a kohdan mukaan käyttäjälle toimitettavassa muodossa olevaa ainetta tai seosta, jossa on käytetty yhtä tai useampaa tehoainetta, jonka tarkoituksena on tuhota, torjua tai tehdä haitattomaksi eliöitä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia. Biosidivalmisteeksi luetaan myös aineet ja seokset, joiden tarkoituksena on estää haitallisten eliöiden vaikutuksia tai rajoittaa niiden esiintymistä millä tahansa muulla tavalla, kuin ainoastaan fysikaalisesti tai mekaanisesti. Biosidivalmisteeksi määritellään myös käsitelty esine, mikäli esineen ensisijaisena tarkoituksena on toimia biosi- dina.

Biosidivalmisteille tulee siis hakea lupa ennen kuin ne voidaan saattaa markkinoille. Luvan- haltijan tulee olla Euroopan unionin alueelta, Sveitsistä tai Norjasta. Lupaa voi hakea valmis- teen markkinoija, valmistaja tai konsultti yrityksen puolesta (TUKES 2018b). Lupavaihtoeh- toja on monenlaisia ja yritykset voivat itse päättää millainen lupa on paras juuri heidän tuot- teelleen. Mikäli valmiste aiotaan tuoda vain yhden maan markkinoille, voi kyseinen maa myön- tää valmisteelle kansallisen luvan. Mikäli valmiste halutaan saattaa markkinoille koko EU:n alueelle, voi yritys hakea Unionin lupaa, jossa yhdellä hakemuksella valmiste voidaan saattaa

koko EU alueen markkinoille. Asetus mahdollistaa myös yksinkertaistetun lupamenettelyn val- misteille, jotka täyttävät tietyt biosidiasetuksessa määritellyt kriteerit (ECHA2). Biosidiasetuk- sen määrittelemänä siirtymäaikana kaikki valmisteet eivät ole vielä lupamenettelyjen piirissä.

Valmisteiden lupien hakeminen tulee ajankohtaiseksi, kun markkinoilla olevien tehoaineiden riskinarviot ovat valmistuneet ja niiden hyväksymisestä on tehty päätös. Tehoaineen hyväksy- mispäätöksessä määrätään, mihin mennessä kyseistä tehoainetta sisältäville valmisteille on ha- ettava lupaa (Biosidiasetus artikla 89).

Tehoaineen hyväksyminen tapahtuu Euroopan Unionin tasolla ja hakijan on toimitettava siihen liittyvät asiakirja-aineistot kemikaalivirastoon. Lopullisen päätöksen tehoaineen hyväksymi- sestä tekee Euroopan komissio. Ennen komission lopullista päätöstä, biosidivalmistekomitea antaa lausunnon, jonka pohjalle komission päätös perustuu (ECHA3). Biosidiasetuksen artiklan 17 nojalla, mikäli biosidivalmisteelle haetaan kansallista lupaa, tulee kyseisen jäsenvaltion toi- mivaltaisen viranomaisen vastaanottaa ja käsitellä kyseinen hakemus. Mikäli haetaan unionin lupaa, on hakemus toimitettava kemikaalivirastolle. Biosidiasetus siis aiheuttaa velvoitteita sekä lupien hakijoille että toimivaltaisille viranomaisille.

2.1.1 Paikalla tuotetut (in situ) biosidit ja tietovaatimukset

Paikalla tuotetuilla (in situ) tehoaineilla tarkoitetaan biosidivalmisteen tehoainetta, joka on tuo- tettu yhdestä tai useasta lähtöaineesta eli prekursorista käyttöpaikalla. Esimerkkinä tällaisesta in situ -biosidista voidaan käyttää vetyperoksidia, joka on tuotettu liuottamalla natriumperkar- bonaattia veteen (ECHA4). Paikalla tuotetun tehoaineen hyväksyminen edellyttää, että sekä tehoaine ja sen lähtöaine(et) arvioidaan. Arvioinnin kohteena on myös biosidia tuottava lait- teisto (Kemikaalineuvonta2). Biosidiasetuksen liitteen VI mukaan biosidivalmisteen tehoai- neelle tai -aineille, sekä biosidivalmisteelle tulee tehdä riskinarviointi hakemuksen yhteydessä.

Paikalla tuotettujen (in situ) tehoaineiden riskinarviointi sisältää myös prekursoreista mahdol- lisesti aiheutuvat riskit, joten hakijan on toimitettava tehoaineen lisäksi riittävät tiedot prekur- soreista, jotta riskinarviointi voidaan suorittaa. Biosidivalmistekomitea mainitsee su- osituksessaan (In situ-generated active substances - Risk assessment and implications on data requirements for active substances generated in situ and their precursors), että prekursoreista tulisi toimittaa samat tiedot, kuin tehoaineesta.

Biosidiasetuksen liitteen II mukaan hakijan, joka hakee tehoainehyväksyntää, tulee toimittaa asetuksen liitteessä II listatut tiedot osana asiakirja-aineistoa kemikaalivirastolle. Biosidival- mistekomitean edellä mainitun suosituksen mukaan nämä kyseiset tiedot tulee siis myös toi- mittaa prekursoreiden osalta. Taulukossa 1. on listattuna ekotoksikologiset tutkimukset, joiden tulokset on biosidiasetuksen liitteen II mukaan toimitettava kemikaalivirastolle tehoainehyväk- syntää tehtäessä. Liitteen II tietovaatimukset sisältävät ekotoksikologisten tutkimusten lisäksi seuraavat tiedot: tehoaineen tunnistetiedot, tehoaineen fysikaaliset ja kemikaaliset ominaisuu- det, fysikaaliset vaarat ja vastaavat ominaisuudet, osoitus- ja tunnistusmenetelmät, teho kohde- eliöihin, käyttötarkoitukset ja altistuminen, ihmisiä ja eläimiä koskevat toksikologiset ominai- suudet, käyttäytyminen ympäristössä, ihmisten, eläinten ja ympäristön suojelemiseksi tarvitta- vat toimenpiteet sekä luokitus, merkinnät ja pakkaaminen. Tietovaatimusten laajuuden vuoksi päätin taulukoida vain ekotoksikologiset tietovaatimukset havainnollistamaan tietovaatimusten tarkkuutta ja laajuutta. Taulukko 1 sisältää perustiedot, jotka asetuksen liitteen II mukaan tulisi periaatteessa toimittaa kaikista tehoaineista. Näiden perustietojen lisäksi hakijoilta voidaan vaa- tia lisätietoja (taulukko 1) aineen kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista riippuen. Lisä- tietoja vaadittaessa otetaan myös huomioon, mihin valmisteryhmään tehoaine kuluu sekä sen käyttötarkoituksiin liittyvät altistumistavat (Biosidiasetus liite II). On myös hyvä huomioida, että biosidiasetuksen liitteessä III on lueteltu tietovaatimukset, jotka hakijan tulee toimittaa bio- sidivalmisteesta valmistehyväksyntää hakiessa.

Taulukko 1. Biosidiasetuksen liitteessä II listatut ekotoksikologiset tietovaatimukset tehoai- neelle.

Ekotoksikologiset tietovaatimukset

Perustiedot

Myrkyllisyys vesieliöille

- Lyhytaikainen myrkyllisyystesti kaloilla

- Lyhytaikainen myrkyllisyystesti vedessä elävillä selkärangattomilla - Daphnia magna

Levän kasvun estyminen

- Vaikutukset viherlevän kasvunopeuteen

- Vaikutukset sinilevän (syanobakteerien) tai piilevän kasvunopeuteen Biokertyvyys

- Laskennalliset menetelmät - Kokeellinen määritys Mikrobitoiminnan estyminen Lisätiedot

Myrkyllisyys vesieliöille

- Lyhytaikainen myrkyllisyystesti vedessä elävillä selkärangattomilla - Muut lajit

Muut myrkyllisyystutkimukset vesieliöillä

Pitkäaikainen myrkyllisyystesti kaloilla

Pitkäaikainen myrkyllisyystesti selkärangattomilla Bioakkumulaatio sopivaan vesieliölajiin

Vaikutukset muihin erityisiin, mahdollisesti vaarantuviin eliöihin (kasvit ja eläimet), jotka eivät ole kohde-eliöitä

Tutkimukset sedimenttiorganismeilla

Vaikutukset vedessä eläviin makrofyytteihin

Myrkyllisyys maaympäristössä, alustavat tutkimukset Myrkyllisyys maaympäristössä, pitkäaikaiset tutkimukset Vaikutukset lintuihin

Vaikutukset niveljalkaisiin Biokertyvyys maaympäristössä

Bioakkumulaatio maaympäristössä

Vaikutukset muihin ei-vesieliöihin, jotka eivät ole kohde-eliöitä

Vaikutukset nisäkkäisiin

Mahdollisten hormonaalisten vaikutusten tunnistaminen

Biosidiasetuksen artiklan 21 mukaan hakija voi ehdottaa tietovaatimusten mukauttamista, pe- rustelemalla selkeästi tietovaatimusten mukauttamisen syyn, viitaten asetuksen liitteeseen IV,

jossa on listattu erityiset ehdot tietovaatimusten mukauttamiseen. Tietovaatimusten mukautta- miseen on kolme perustetta: 1.Testaus ei vaikuta tieteellisin perustein tarpeelliselta 2. Testaus ei ole teknisesti mahdollista 3.Valmistekohtainen, altistumiseen perustuva testaus (Biosi- diasetus liite IV). Hakija voi esimerkiksi vedota siihen, että vaikutuksia viherlevän kasvuno- peuteen ei tarvitse tutkia, mikäli tehoainetta tai sen prekursoreita ei missään vaiheessa valmis- tus-, tai käyttöprosessia päädy luonnonvesistöihin, eikä viherlevien altistuminen kyseiselle ai- neelle ole mahdollista. Hakija voi vedota kohtaan 2, mikäli aine haihtuu nopeasti tai on esimer- kiksi epästabiili, eikä tutkimus täten ole teknisesti mahdollinen suorittaa (Biosidiasetus liite IV kohta 2). Kohtaan 1 hakija voi vedota esimerkiksi tapauksessa, jossa aineen kemiallinen ra- kenne on samankaltainen, kuin jonkun toisen hyvin tunnetun aineen rakenne, jolloin yhteinen toiminnallinen ryhmä osoittaa vaarallisten ominaisuuksien olemassaolon (Biosidiasetus liite IV kohta 1.5).

2.1.2 Kustannukset

Biosidiasetuksen 20 artiklan mukaan hakijan, joka hakee valmistelupaa biosidituotteelleen, on toimitettava asiakirja-aineisto tai tietojen käyttölupa, joka täyttää liitteen III vaatimukset. Li- säksi hakijan on toimitettava asiakirja-aineisto tai tietojen käyttölupa valmisteen sisältämistä tehoaineista, jotka täyttävät liitteessä II säädetyt vaatimukset. Biosidiasetuksen 62 ja 63 artik- lassa määrätään tietojen yhteiskäytöstä. Eläinkokeiden vähentämiseksi selkärankaisilla tehtyjä tutkimuksia ei saa toistaa, joten kemikaalivirasto toimittaa hakijalle tiedot mahdollisten ole- massa olevien tutkimusten omistajista, jonka jälkeen hakija ja tutkimusten omistaja voivat aloit- taa yhteydenpidon ja neuvottelun tutkimusten yhteiskäytön hinnasta. Kun sopimukseen on päästy, tietojen omistajan tulee asettaa kaikki kyseisiin tutkimuksiin ja testeihin liittyvät tieteel- liset ja tekniset tiedot hakijan saataville tai omistaja voi antaa hakijalle luvan viitata kyseisiin tutkimuksiin biosidiasetuksen mukaisia hakemuksia tehtäessä.

Milmo (2014) kirjoitti biosidiasetusta käsittelevässä artikkelissaan, jossa hän oli haastatellut Ison-Britannian kemikaalimarkkinointiyhdistyksen johtajaa Douglas Leechia, että tietojen käyttöluvan ostaminen toiselta yritykseltä voi nostaa hakijan kustannuksia merkittävästi, sillä hinnat käyttölupien välillä voivat vaihdella suuresti. Leech mainitsi artikelissa, että mikäli bio- sidivalmisteen tuottajat ostavat tehoaineensa yhtiöltä, joka omistaa käyttöoikeuden kyseisiin tietoihin, voidaan käyttöoikeus myöntää joskus ilmaiseksi. Mikäli biosidivalmistetta tuottava yhtiö ei osta tehoaineitaan siltä yhtiöltä, joka omistaa käyttöoikeuden tietoihin, voi tietojen käyttölupa tulla ostajalle kalliiksi.

Asiakirja-aineistojen valmistelun ja/tai tietojen käyttöluvan kustannusten lisäksi hakijan tulee suorittaa kemikaalivirastolle sekä jäsenmaan toimivaltaiselle viranomaiselle määrätyt maksut (biosidiasetus artikla 80). Taulukossa 2 on nähtävillä osa kemikaalivirastolle ja Suomen toimi- valtaiselle viranomaiselle suoritettavista maksuista. Tarkemmat tiedot kemikaalivirastolle suo- ritettavista maksuista esitetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 564/2013) ja tarkemmat tiedot Suomen toimivaltaiselle viranomaiselle suoritettavista maksuista esitetään Työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston maksullisista suo- ritteista 1579/2015.

Taulukko 2. Esimerkkejä viranomaisille suoritettavista biosidiasetuksen alaisista maksuista.

Kemikaalivirastolle suoritettavat maksut (Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 564/2013)

Tehtävän yleiskuvaus Erityinen ehto tai tehtävän kuvaus

Maksu (euroina)

Tehoaineen hyväksyminen Maksu ensimmäisestä val- misteryhmästä, johon teho- aine hyväksytään

120 000 Unionin luvan myöntäminen

biosidivalmisteelle

Maksu kustakin valmis- teesta, joka ei ole samanlai- nen minkään tehoaineen hyväksymistä varten arvioi- dun edustavan valmisteen kanssa

80 000

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston maksut (Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston maksullisista suoritteista 1579/2015)

Tehtävän yleiskuvaus Perusmaksu (euroina)

Lisämaksu

€/h

Suoritteen enimmäismaksu (euroina)

Tehoaineen ja edustavan valmisteen arviointi ensim- mäisessä valmisteryhmässä

138 000 95 338 000

Tehoaineen lähtöaineen arvi- ointi ja/tai tehoaineen, lähtö- aineen ja menetelmän yhdis- telmän arviointi

9600 95 96 000

Valmisteen lupa viitejäsen- valtiona

30 000 95 96 000

Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 564/2013) säädetään myös kemikaaliviraston antamista maksualennuksista tehoainehyväksyntää ja unionin lupaa koskeviin hakemuksiin, mikäli yritys luokitellaan mikroyritykseksi (60% ja 30% alennus), pieneksi yritykseksi (40% ja 20% alennus) tai keskisuureksi yritykseksi (20% ja 10% alennus). Milmo (2014) arvioi artik- kelissaan ”BPR brings headache”, että tehoaineen rekisteröinti voi maksaa jopa yli miljoona euroa ja valmistehyväksynnän saaminen voi maksaa useita satoja tuhansia euroja.

2.2 BIOSIDIT

Biosidi-käsite pitää sisällään suuren määrän kemikaaleja, jotka on suunniteltu eliminoimaan tai rajoittamaan tietyn eliön tai organismin populaatiota, toksikologisten ominaisuuksiensa ansi- osta (Merel ym. 2018 & Gatnik ym. 2015). Biosidien ollessa myrkyllisiä torjuttaville eliöille, voivat biosidit myös aiheuttaa vaaraa muille eliöille ympäristöön päästessään. Käyttötilanteessa biosidit voivat myös uhata ihmisten ja eläinten terveyttä (TUKES 2018a). Biosidien käytön laajuutta kuvastaa biosidiasetuksen liitteessä V luetellut valmisteryhmät, joita on yhteensä 22 kappaletta. Näiden valmisteryhmien joukkoon kuuluu mm. juomaveden desinfiointiin, ruumii- den säilytykseen, eläinten hygieniaan ja selkärankaisten torjuntaan tarkoitetut valmisteet.

2.2.1 Biosidit ympäristössä

Biosidien laaja käyttö ympäri maailmaa on herättänyt huolia ympäristön ja yleisen terveyden näkökulmasta, sillä biosidivalmisteita, kuten sienimyrkkyjä on löydetty vesistöistä ja maape- rästä (Merel ym. 2018). Ympäristön pilaantuminen kemikaaleista johtuvan kuormituksen takia on ollut haaste ihmiskunnalle jo monien vuosien ajan. Tämän vuoksi ympäristöön päätyvän kemikaalikuorman pienentäminen ja ennaltaehkäiseminen on hyvin tärkeää globaalin kemikaa- lisaasteen vähentämiseksi (Diamond ym. 2015). Biosidiasetuksen 1 artiklassa mainitaankin, että asetuksen säännökset perustuvat ennalta varautumisen periaatteeseen, jonka tavoitteena on ihmisten ja eläinten terveyden suojelemisen lisäksi suojella ympäristöä.

Monet biosidivalmisteet ovat myrkyllisiä vesiympäristölle ja niiden pitkäaikaiset negatiiviset vaikutukset vesiympäristössä voivat esiintyä jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Antifouling-val- misteena tunnettu irgarol on hyvin tehokas biosidi estämään päällyskasvuston syntymistä ve- neiden ja laivojen pohjiin. Jo hyvin pienet pitoisuudet irgarolia (0.04-5 g/l) vesiympäristössä

voivat vaarantaa luonnollisten päällyskasvustoyhteisöjen tilan (Mohr ym. 2008). Laivat joutu- vat myös käyttämään biosideja painolastivesiensä (ballast water) puhdistamiseen ja desinfioin- tiin. Painolastivesien vaihtaminen ja siihen liittyvä vesien vapauttaminen satama-alueella voi aiheuttaa epätoivottuja toksisia vaikutuksia luonnon vesissä, kun desinfiointiin käytettyjä bio- sideja vapautuu vaihdettavan veden mukana ympäristöön (Kim ym. 2018). Kim ym. (2018) tutkivat kahden vaihtoehtoisen biosidin (tymoli ja karvakroli) käyttöä painoslastivesien desin- fioinnissa. Vaihtoehtoisilla biosideillä todettiin olevan riittävä biosidinen tehokkuus veden des- infiointiin. Lisäksi luonnossa esintyvä biosidi karvakroli hajoaa desinfioinnin jälkeen luonnol- lisesti, jolloin epätoivottuja sivuvaikutuksia luonnonvesissä pystytään vähentämään. Tutkimus osoitti, että eräiden luonnossa esiintyvien biosidien käytöllä laivojen painolastivesien desinfi- oinnissa voitaisiin vähentää ympäristön biosidikuormitusta.

Liu ym. (2018) tutkivat biosidien esiintyvyyttä jokivedessä (Dongjiang River) sekä joen sedi- mentissä sellaisella alueella Kiinassa, joka on hyvin kaupungistunut ja tiheään asutettu. He ot- tivat tutkimuksessaan huomioon myös sadevesistä aiheutuneet valumavedet ja mittasivat myös niistä löytyviä biosideja. Biosidien esiintyvyys jokiympäristössä oli merkittävää ja joen pinta- vedestä, sedimentistä ja valumavesistä löydettiin useita biosideja mitattujen 19 biosidin jou- kosta. Suurimpina määrinä jokiympäristössä löydettiin metyyliparabeenia, klimbatsolia, dietyylitoluamidia, triklosaania, triklokarbaania ja karbendatsiimia. Tutkimuksessa tehdyn läh- deanalyysin perusteella, kotitalouksien jätevedet ja valumavedet olivat suurin biosidien lähde jokiympäristössä, ja ekologinen riskinarviointi paljasti, että suurimpina pitoisuuksina esiinty- neet biosidit, kuten triklosaani ja karbendatsiimi, voivat aiheuttaa potentiaalisen riskin vesieli- öille. Liun ym. (2018) mukaan jätevedenpuhdistuslaitosten tulisi tehostaa puhdistuskapasiteet- tiaan, että biosidien päätymistä luonnonvesiin pystyttäisiin vähentämään merkittävästi. On hyvä huomioida, että kyseinen tutkimus on tehty Kiinassa, jossa EU lainsäädäntö ei päde. Esi- merkiksi suurena pitoisuutena löydetty tehoaine triklosaani on jo tällä hetkellä kielletty teho- aine biodisivalmisteissa EU:n alueella.

Triklosaani, klooriksylenoli ja metyyli-isotiatsolinoni ovat hyvin yleisiä pesuaineissa ja kosme- tiikassa käytettäviä antibakteerisia biosideja, jotka voivat päätyä huuhteluvesien mukana vie- märiin ja viemärivesien kautta lopulta luonnonvesiin (Capkin ym. 2017). Edellä mainitussa Liun ym. (2018) tutkimuksessa triklosaania löydettiin melko suurina pitoisuuksina (keskiarvo

>10 ng/g) jokivedestä Kiinassa. Capkin ym. (2017) tutkivat kyseisten biosidien genotoksiko- logisia ja histopatologisia vaikutuksia kirjoloheen ja tuloksista ilmeni, että kyseiset biosidit ai- heuttivat merkittävää vahinkoa kirjolohien punasolujen DNA:lle kroonisen altistuksen (40 päi- vää) seurauksena. Histopatologisia muutoksia löydettiin kirjolohien kiduksista, pernasta, mak- sasta ja munuaisista. Tutkimuksen mukaan triklosaanin, klooriksylenolin ja metyyli-isotiatso- linonin krooniset toksikologiset vaikutukset kirjolohille olivat hyvin vakavia, joten kyseisten kemikaalien käytön suhteen tulisi noudattaa varovaisuutta, jotta vesiympäristöä pystytään suo- jelemaan näiltä toksikologisilta vaikutuksilta.

Myös Wieck ym. (2018) ja Bollman ym. (2014) osoittivat tutkimuksissaan, että pesu- ja puh- distustuotteet, henkilökohtaiset hygieniatuotteet ja biosidivalmisteet kotitalouksissa ovat ym- päristöön päätyvien biosidisten tehoaineiden tärkeitä lähteitä. Tehoaineita päätyi siis ympäris- töön muidenkin kuin varsinaisten biosidivalmisteiden kautta. Wieckin ym. (2014) tutkimuksen mukaan kotitaloudet olivat yksi suurista ympäristön tehoainekuormittajista, mutta tutkimuk- sessa todetaan myös, kuinka kuluttajien on hankalaa ymmärtää ja seurata suosituksia ja säädök- siä kuormituksen vähentämiseksi. Kuluttajien tietämys erityisesti rakennusmateriaaleista ja niissä käytettävistä biosidisista tehoaineista on hyvin vähäistä. Bollmann ym. (2014) tutkivat biosidien päätymistä jäteveteen ja osoittivat, että talojen ulkoseinän peitteinä käytettävistä ma- teriaaleista ja tasakattoisten talojen bitumilevyistä huuhtoutui myrskyisän sään aikana useita erilaisia biosidisia aineita hulevesien mukana viemäriin. Tutkimuksen tulokset viittaavat myös siihen, että biosidituotteiden ja joidenkin maalien vääränlainen hävittäminen sekä vihannesten ja hedelmien peseminen voivat johtaa viemäriveden biosidipitoisuuksien nousuun.

2.2.2 Biosidien rajoitettu käyttö

Biosidituotteissa käytettävien tehoaineiden hyväksynnän edellytykset on lueteltu biosidiasetuk- sen artiklassa 4. Hyväksymättä jättämisen perusteiksi on lueteltu mm. aineiden kuuluminen syöpää aiheuttaviin aineisiin, perimää vaurioittaviin aineisiin ja lisääntymiselle vaarallisiin ai- neisiin, jotka kuuluvat kategorioihin 1A tai 1B asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti (Bio- sidiasetus artikla 5). Lisäksi tehoaineet, joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia tai aineet, jotka täyttävät PBT-aineiden tai vPvB-aineiden kriteerit, voidaan jättää hyväksy- mättä, jolloin niitä ei voida käyttää biosidituotteissa (Biosidiasetus artikla 5). Jotkut tehoaineet voidaan silti hyväksyä, vaikka ne täyttäisivät kyseiset kriteerit, mikäli niiden hyväksymättä jät-

tämisestä aiheutuisi esimerkiksi yhteiskunnalle suhteetonta haittaa verrattuna aineen käytöstä- aiheutuviin riskeihin (Biosidiasetus artikla 5). Esimerkkinä tällaisista tehoaineistaa voidaan käyttää jyrsijämyrkkyjä, jotka eivät täytä hyväksymisen ehtoja, mutta niitä tarvitaan yhteiskun- nassamme.

Biosidiasetuksen mukaisissa biosidivalmisteluvissa on määrätty erilaisia rajoituksia biosidival- misteen käytölle, jotta biosidien tarpeetonta käyttöä pystytään rajoittamaan. Rajoitusten tavoit- teena on välttää biosideista aiheutuvaa ympäristön kuormitusta ja mahdollisia terveyshaittoja.

Kun biosidivalmisteelle annetaan lupapäätös, on päätöksessä hyväksytty biosidin käyttö aino- astaan tiettyjen eliöiden torjuntaan. Lupapäätöksessä biosidivalmisteen käyttö on hyväksytty ainoastaan sellaisissa kohteissa, joissa sen käyttö on turvallista ja tehokasta (TUKES 2018a).

Wieckin ym. (2018a) mukaan uusien kemikaalisäädösten tulisi keskittyä vähentämään tehoai- neita sisältävien valmisteiden käyttöä ja valmistusta, eikä niinkään jättää biosidikuormituksen vähentämistä kuluttajien vastuulle. Wieckin ym. (2018b) toisessa tutkimuksessa todettiinkin, että vain 21% 133 kotitaloudesta ymmärsi termin ”biosidi” oikein ja 28% vastanneista ei ollut minkäänlaista tietoa siitä, mitä termillä tarkoitetaan. Wieckin ym. (2018a) mukaan biosi- diasetuksen lisäksi muidenkin säädösten, kuten kosmetiikkaa koskevan EU asetuksen (1223/2009), tulisi osallistua tehoainekuormituksen pienentämiseen tiettyjen aineiden osalta, sillä esimerkiksi kosmetiikassa käytetyt säilöntäaineet eivät kuulu biosidiasetuksen alaisuuteen (Biosidiasetus liite V). On kuitenkin tärkeää muistaa, että biosidivalmisteet ovat tärkeä osa yh- teiskuntaamme, esimerkiksi juomaveden desinfioinnissa ja sairaalahygieniassa. Myös erilaiset homehtumisen ja pilaantumisen estossa käytetyt biosidit ovat olennainen osa rakennus- ja elin- tarviketuotantoa (TUKES 2018a).

2.3 BIOSIDIASETUS JA SEN HAASTEET

Murphy (2015) kirjoitti artikkelissa ”EU Biocidal Product Regulations - One Year Later” bio- sidiasetuksen koskettavan toimijoita, joilla ei aikaisemmin ollut minkäänlaisia biosideihin liit- tyviä säännöksiä tai velvoitteita. Tämän seurauksena, biosidiasetuksen astuttua voimaan, useat teollisuudenalat eivät olleet valmistautuneet rooliin, jossa niiltä vaaditaan erilaisia toimia bio- sidien käytön, tuotannon tai maahantuonnin jatkamiseen.

Milmon (2014) mukaan biosidiasetuksen noudattaminen on tuonut mukanaan suuria haasteita.

Esimerkiksi biosidiasetuksen mukaiset tietovaatimukset ovat paljon tiukemmat, kuin suurinta osaa kemikaaleista koskevassa REACH-asetuksessa (Euroopan parlamentin ja neuvoston ase- tus 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista) määrätyt tietovaatimukset. Milmo (2014) haastatteli lehtiartikkelissaan lontoolaista konsultti- toimistoa (REACHready), jonka mukaan biosidiasetus voi olla biosidivalmisteiden toimittajille ja maahantuojille monimutkainen ja hämmentävä asetus ja lisäksi tulla erittäin kalliiksi. Nano- materiaalien osalta biosidiasetuksen on jo todettu aiheuttavan haasteita erityisesti tietovaati- musten täyttämisen osalta. Nanomateriaalimuodossa oleville biosideille vaaditaan biosi- diasetuksen mukaan ekotoksikologisia testejä, mutta suosituksia nanomateriaalien testistandar- deille ei löydy. Tästä syystä yritysten ja valvojien on vaikeaa täyttää nanomateriaaleille asetet- tuja tietovaatimuksia (Brinch ym. 2016).

3 TYÖN TAVOITTEET

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa biosidiasetuksen tuomia haasteita yritys-, toimialajär- jestö- ja viranomaistasolla. Työssä pyrittiin keskittymään erityisesti in situ -biosideihin ja nii- den asemaan biosidiasetuksessa. Työn tärkeimpänä hypoteesina oli, että biosdiasetuksen sovel- taminen ja tulkinta on tuonut mukanaan haasteita niin viranomaisille kuin yrityksille ja toimi- alajärjestöillekin. Työssä pyrittiin haastattelututkimuksen keinoin kartoittamaan edellä mainit- tujen tahojen kokemuksia ja ajatuksia biosidiasetuksen tuomista haasteista sekä antamaan tut- kimuksen kohteena oleville henkilöille mahdollisuus tuoda ilmi heidän toimialansa tarpeita biosdiasetukseen liittyen. Viranomaishaastattelujen tavoitteena oli edellä mainittujen asioiden lisäksi selkeyttää in situ -biosidien ohjeistuksiin liittyviä suuria linjauksia.

Opinnäytetyön suurempana tavoitteena on parantaa yrityksille kohdistetun informaation ja pal- veluiden kehittymistä sekä tuoda ilmi biosidiasetuksen aiheuttamia haasteita ja tätä kautta vai- kuttaa biosidiasetukseen ja siihen liittyvän ohjeistuksen kehitykseen. Yhtenä tavoitteena on myös saada uusia opiskelijoita ja tutkijoita kiinnostumaan biosidiasetuksesta ja sen monimuo- toisista tutkimismahdollisuuksista oikeustieteiden, luonnontieteiden ja yhteiskuntatieteiden sa- ralla sekä lisätä yleistä tietoisuutta biosideista ja niiden ympäristövaikutuksista.

4 AINEISTO JA MENETELMÄT

4.1 HAASTATTELUMENETELMÄN VALINTA

Koska tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa biosidiasetuksen tuomia haasteita yritysten, toi- mialajärjestöjen ja viranomaisten toiminnassa, oli haastattelututkimus sopivin menetelmä tie- don keräämiseen. Biosidiasetuksen vaikuttavuudesta ei ole aiemmin tehty tutkimuksia, joten uuden tiedon keräämisessä haastattelua pidettiin kattavimpana tiedonkeruumuotona. Lisäksi haastattelututkimuksessa pystytään ottamaan huomioon haastateltavan omia kokemuksia ai- heesta. Hirsjärven ja Hurmeen (2000) sekä Tuomin ja Sarajärven (2009) mukaan haastattelu- tutkimus sopii moniin eri tutkimustarkoituksiin ja on yksi käytetyimmistä tiedonkeruumuo- doista. Hirsjärven ja Hurmeen (2000) mukaan haastattelua voidaan käyttää, kun kyseessä on vähän tutkittu alue, jolloin tutkijan on vaikea etukäteen tietää, mihin suuntaan vastaukset tulevat menemään. Lisäksi he mainitsevat haastattelun eduksi sen, että saatavia tietoja pystytään sy- ventämään lisäkysymysten avulla ja esitettyihin mielipiteisiin voidaan pyytää perusteluja.

Haastattelututkimuksen muina etuina mainitaan se, että haastateltavat pystytään valitsemaan sen mukaan, onko heillä kokemusta tutkittavasta aiheesta ja samalla varmistamaan, että saata- van informaation määrä on riittävä (Tuomi ja Sarajärvi 2009).

Tutkimushaastattelut jaetaan yleensä strukturoituihin ja strukturoimattomiin haastatteluihin sen perusteella, kuinka sitovia kysymykset ovat. Strukturoidusta haastattelusta käytetään myös ni- meä lomakehaastattelu ja sen avulla saadaan kerättyä esimerkiksi kvantitatiivista tietoa tai sillä voidaan testata kvalitatiivisten tulosten yleistettävyyttä. Strukturoimattomalla haastattelulla tar- koitetaan haastattelua, jossa kysymyksiä ei ole ennalta määrätty vaan haastattelutilanne vastaa enemmänkin normaalia keskustelua. Strukturoimattomalla haastattelulla pystytään keräämään kvalitatiivista aineistoa, josta on myös mahdollista analysoida kvantitatiivista dataa (Hirsjärvi ja Hurme 2000). Koska tutkielman tavoitteena oli saada tietoa biosidiasetuksen tuomista haas- teista, valittiin haastattelutyyliksi teemahaastattelu, joka sijoittuu strukturoidun ja strukturoi- mattoman haastattelun välimaastoon.

Teemahaastattelua kutsutaan puolistrukturoiduksi haastattelumenetelmäksi, sillä siinä on piir- teitä strukturoimattomasta haastattelusta sekä strukturoidusta haastattelusta. Teemahaastatte- lussa strukturoidun haastattelun piirteenä näkyvät teema-alueet, jotka ovat kaikille samat, mutta

kysymysten järjestys ja muoto eivät ole tarkkoja (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Teemahaastattelu ei ota kantaa haastattelukertojen määrään tai siihen kuinka syvällisesti tutkittavaa aihetta käsi- tellään (Hirsjärvi ja Hurme 2000). Haastattelumenetelmän valintaan vaikutti se, että aiemman oman kokemuksen perusteella biosidiasetuksesta keskustelu koettiin joskus hankalaksi sen vai- keaselkoisuuden takia. Teemahaastattelumenetelmä tuki sitä, että haastattelujen aikana pystyt- tiin havainnoimaan tilannetta ja muokkaamaan kysymyksiä haastateltavan tietopohjan perus- teella. Lisäksi teemahaastattelu antoi mahdollisuuden vapaammalle keskustelulle, jonka avulla haastateltavilta saatiin enemmän informaatiota. Teemahaastattelu ei myöskään ota kantaa haas- tattelukertojen määrään, mikä oli myös yksi tärkeä valintaperuste, sillä itse ei pystytty vaikut- tamaan siihen, kuinka moni viranomainen ja toimija halusi osallistua haastatteluihin.

4.2 HAASTATTELUKYSYMYKSET

Haastattelukysymykset laadin biosidiasetuksen pohjalta. Biosidiasetuksen lisäksi kysymyksiin vaikutti paljon aikaisempi työkokemukseni biosidiasetuksen parissa Linnunmaa Oy:llä. Työ- jakson aikana tein havaintoja mahdollisista ongelmatilanteista biosidiasetuksen käytännön so- veltamisessa ja käytin näitä havaintoja pohjana haastatteluille.

Merton ym. (1956) määrittelevät kirjassaan ”The focused interview” yleispiirteet kohdenne- tulle haastattelulle, jonka pohjalle myös teemahaastattelu perustuu. Hirsjärvi ja Hurme (2000) kuvaavat Mertonin ym. (1956) laatimia ominaispiirteitä seuraavanlaisesti: ”Ensinnäkin tiede- tään, että haastateltavat ovat kokeneet tietyn tilanteen. Toiseksi yhteiskuntatieteilijä on alusta- vasti selvitellyt tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, prosesseja ja kokonai- suutta. Tämän sisällön- tai tilanneanalyysin avulla hän on päätynyt tiettyihin oletuksiin tilan- teen määräävien piirteiden seurauksista siinä mukana olleille. Analyysinsä perusteella hän kol- mannessa vaiheessa kehittää haastattelurungon. Neljänneksi ja viimeiseksi haastattelu suun- nataan tutkittavien henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin tilanteista, jotka tutkija on ennalta analysoinut”.

Edellä mainittujen ominaispiirteiden lailla minäkin ensin selvitin biosidiasetuksen tuomien muutosten ja haasteiden takana olevia ilmiöitä, jonka jälkeen päädyin oletuksiin siitä, millä tavalla nämä ilmiöt voisivat vaikuttaa kohderyhmiin. Tämän jälkeen kehitin haastattelurungon ja suuntasin haastattelut tutkittaville henkilöille/edustajille.

Haastattelukysymyksillä pyrittiin saamaan informaatiota seuraavista aiheista:

1. Biosidiasetuksen ja erityisesti in situ -biosidien velvoitteiden vaikutuksista viranomaisten, toimialajärjestöjen ja yritysten työmäärään

2. In situ -biosidejä koskevan lainsäädännön mahdollisista käytännön soveltamisen ongel- mista

3. Kuinka in situ -biosideille kohdistetut vaatimukset koetaan ja kuinka niistä on selvitty 4. Millaista apua yritykset tarvitsisivat koskien biosidiasetusta

5. Millainen koulutus/tiedotus olisi tarpeen yritysten näkökulmasta

Laadin kolme eri haastattelupohjaa (Liitteet 1, 2 ja 3) kolmelle eri toimijalle: viranomaiset, toimialajärjestöt ja yritykset. Haastattelupohjien kysymykset vaihtelevat eri toimijoiden välillä, mutta teema-alueet pysyvät osittain samoina, jotta eri toimijoiden haastattelujen tuloksia pys- tyttiin analysoimaan myös keskenään. Haastattelupohjien kysymyksissä ja teema-alueissa pyrin ottamaan huomioon kunkin toimijan aseman suhteessa biosidiasetukseen. En jättänyt haastat- telurunkoa vain teema-alueiden varaan, vaan halusin lisätä alueiden alle melko tarkkojakin ky- symyksiä, sillä koin haastattelutilanteen sujuvammaksi ja ammattitaitoisemmaksi kun minulla oli valmiita kysymyksiä. Lisäksi koin, että valmiit kysymykset helpottaisivat haastateltavien valmistautumista haastatteluun ja lisäisivät informaation määrää, jota he minulle kertoisivat.

4.3 HAASTATELTAVIEN VALINTA

Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on pyrkiä kuvaamaan jotain ilmiötä tai tapahtumaa, eikä sillä pyritä tilastollisiin yleistyksiin. Tämän takia laadullisessa tutkimuksessa on hyvä pyrkiä keräämään tietoa ihmisiltä, joilta sitä todennäköisimmin saa eniten. Opinnäytetöissä aineistojen kokoon vaikuttavat tutkimusresurssit kuten aika ja raha. Yleisesti ottaen opinnäytetöiden ai- neistojen koot ovat pieniä, mutta tätä seikkaa ei tule pitää opinnäytetyön merkittävimpänä kri- teerinä (Tuomi ja Sarajärvi 2009). Tässä opinnäytetyössäni haastateltavien määrä jäi melko vä- häiseksi, johtuen siitä, että osa viranomaisista ja toimijoista ei pystynyt osallistumaan haastat- teluihin. Lisäksi biosidiasetuksen rajaaminen koskemaan in situ -biosideja vähensi mahdollis- ten haastateltavien määrää. Koska tein tutkimuksen itsenäisesti, ajan puute vaikutti myös ai

neiston kokoon. Aineiston pientä kokoa voidaan pitää rajoitteena tieteellisen tutkimuksen yleis- tettävyyden kannalta, mutta ottaen huomioon in situ -biosidien tuoma rajaus, koen, että haas- tatteluilla saatiin riittävästi informaatiota eri tahoilta.

Haastateltavien valinta tapahtui selvittämällä mahdollisten haastateltavien joukosta ne henkilöt, jotka olivat olleet omassa organisaatiossaan eniten tekemisissä biosidiasetuksen ja erityisesti in situ -biosidien kanssa joko viranomais-, toimialajärjestö- tai yritystasolla. Linnunmaa Oy:n asi- antuntijat auttoivat mahdollisten haastateltavien löytämisessä. Oikeiden haastateltavien löytä- minen oli välillä hankalaa ja se vaati paljon aikaa ja kyselyjä yritysten ja järjestöjen toimihen- kilöiltä. Osa haastattelupyynnön saaneista joutui kieltäytymään haastatteluun osallistumisesta.

Kieltäytymisten syy oli usein ajan puute, mutta monta mahdollista haastattelua jäi tekemättä myös kommunikaation katkeamisen takia.

Viranomaishaastatteluissa haastateltavat henkilöt edustivat sekä virastonsa näkökulmaa, että omaa henkilökohtaista näkemystään kysymyksistä. Yksi viranomaishaastattelu suoritettiin ryh- mähaastatteluna paikan päällä, jossa neljä henkilöä samasta virastosta vastasi kysymyksiin ja toinen viranomaishaastattelu suoritettiin yksilöhaastatteluna puhelimen välityksellä. Viran- omaiset tutustuivat haastattelukysymyksiin ja teemoihin etukäteen, jolloin he pystyivät otta- maan huomioon virastonsa muidenkin työntekijöiden mielipiteitä ja näkemyksiä kysymyksiini.

Viranomaishaastattelut tehtiin kahden eri Euroopan maan toimivaltaisille viranomaisille.

Toimialajärjestöjen haastatteluista toinen suoritettiin kasvotusten paikan päällä ja toiseen sain kirjalliset vastaukset sähköpostin välityksellä. Haastatteluihin osallistuneet toimialajärjestöt toimivat Suomessa ja niiden tehtäviin kuuluu mm. biosidiasetuksen velvoitteiden seuraaminen.

Yrityshaastatteluissa haastattelin yhtä yrityksen edustajaa yritystä kohden, poikkeuksena yhden isomman yrityksen kohdalla, jolloin haastattelin kolmea henkilöä yrityksen sisältä. Yritykset, joita haastattelin toimivat pääosin Suomessa ja ovat joutuneet ottamaan toiminnassaan huomi- oon biosidiasetuksen ja in situ -biosidien tuomia velvoitteita. Yrityshaastatteluja suoritin siis kolmelle eri yritykselle, joista yksi suoritettiin kasvotusten ja loput puhelimen välityksellä.

Opinnäytetyössäni siis haastattelin kahden eri Euroopan maan viranomaista, kahta eri toimiala- järjestöä ja kolmea yritystä. Toimijoiden yksityisyydensuojan takia jätin opinnäytetyöstäni pois

kaikkien yritysten, toimialajärjestöjen ja viranomaisten tarkemmat tiedot. Haastateltavien hen- kilöiden tarkempi kuvaaminen ei ole tässä opinnäytetyössä oleellista, eikä anna tutkimukselle lisäarvoa, sillä kiinnostuksen kohteena on henkilöillä oleva faktatieto.

4.4 HAASTATTELUJEN SUORITTAMINEN

Ennen haastatteluihin ryhtymistä oli haastattelu ajankohdasta sovittava haastateltavien kanssa.

Tässä yhteydessä lähetin haastateltaville sähköpostilla enemmän informaatiota tutkimuksesta ja sen tavoitteista, sekä aineiston säilytyksestä. Pyrin myös lähettämään haastattelukysymykset haastateltaville etukäteen, jotta he pystyivät valmistautumaan haastatteluun paremmin. Olin suunnitellut suorittavani kaikki haastattelut kasvotusten, mutta ottaen huomioon joidenkin haastateltavien maantieteellisen sijainnin, ei kaikkia haastatteluja voitu suorittaa paikan päällä.

Tähän seikkaan vaikutti myös pieni budjetti ja opinnäytetyön aikaraamit. Koin puhelinhaastat- telut sopivana keinona informaation keräämiseen, sillä opinnäytetyössäni ei olla kiinnostuneita vuorovaikutustilanteesta, vaan faktoista.

Haastattelut suoritettiin siis joko puhelimen välityksellä tai paikan päällä yritysten ja toimijoi- den omissa toimitiloissa. Haastattelujen kestot olivat lyhimmillään 30 minuuttia ja pisimmil- lään 90 minuuttia, mutta suurin osa haastatteluista sijoittui niiden välimaastoon. Nauhoitin pai- kan päällä tehdyt haastattelut sanelimen avulla ja puhelimen välityksellä tehdyt haastattelut

”call recorder” puhelinsovelluksella. Ennen nauhoittamista varmistin haastateltavilta nauhoi- tuksen sopivuuden ja kerroin että nauhoitteita käytetään ainoastaan muistiinpanojen tekemi- seen. Ruusuvuoren ja Tiittulan (2005) mukaan tutkimushaastattelujen nauhoittaminen on eduksi, sillä nauhoitus toimii muistiinpanona ja se on mahdollista muuttaa litteroiduksi tekstiksi myöhemmin.

Haastattelutilanteessa pyrin esittämään kysymykset kysymyslomakkeiden mukaisessa järjes- tyksessä, mutta annoin haastateltaville myös vapauden kertoa itselleen tärkeitä asioita, jotka eivät välttämättä liittyneet täysin kysymyksiini. Esitin myös paljon tarkentavia kysymyksiä ja koin, että informaation määrä olisi ollut paljon pienempi, mikäli haastattelujen sijaan olisi käy- tetty sähköisiä kyselylomakkeita. Haastattelutilanteet koin alkuun melko jännittäviksi, mutta parin haastattelun jälkeen haastattelut sujuivat jo jouhevammin.

4.5 HAASTATTELUJEN LITTEROINTI

Aineiston keräämisen ja tallentamisen jälkeen aineisto litteroidaan eli kirjoitetaan puhtaaksi.

Sanasta sanaan litterointi ei ole tarpeellista, mikäli ei olla kiinnostuneita sanojen ja sanamuoto- jen tai vuorovaikutustilanteen pienistä yksityiskohdista ja tulkinnoista. Esimerkiksi keskuste- luanalyysissä haastatteluaineisto litteroidaan jokaista huokausta ja jopa naurahdusta myöten, mutta teemahaastattelun litteroinnissa voidaan halutessaan valita, kuinka tarkasti litterointi teh- dään. Litteroinnin tekemiseen on olemassa useita tekstianalyysiohjelmia, jotka voivat toimia apuna litteroinnille ja aineiston luokittelemiselle ja analysoinnille, mutta litteroinnin voi suorit- taa myös ilman näitä ohjelmia tietokoneen avustuksella (Hirsjärvi ja Hurme 2000).

Päätin litteroida haastatteluista saamani aineiston sillä tarkkuudella, että kirjoitin ylös vain teema-alueita koskevat asiat. Lisäksi päätin jättää litteroinnin ulkopuolelle keskustelun, joka ei koskenut varsinaisesti tutkittavaa ilmiötä, eli biosidiasetuksen aiheuttamia muutoksia ja haas- teita. Aineiston sanasta sanaan litterointi ei ollut tarpeen tutkimuskysymykseni kannalta, eikä se olisi tuonut tutkimukselle lisäarvoa. Alastalon (1997) mukaan haastattelujen litterointitark- kuutta päätettäessä tulee huomioida se, kuinka paljon aikaa litteroinnin tekemiselle on mahdol- lista antaa ja että jokaista haastattelutuntia kohden voi mennä 6-10 tuntia litteroinnin suoritta- miseen. Aineiston litteroinnissa en käyttänyt apuna tekstianalyysiohjelmia, vaan purin haastat- telut tietokoneella Word-tiedostolle. Aineistoa litteroidessa purin jokaisen haastattelun erikseen omalle tiedostolleen, mutta käytin jokaiselle teema-alueelle omaa sivua. Hirsjärven ja Hurmeen (2000) mukaan haastattelujen kirjaaminen teema-alueiden mukaisesti vaikuttaa siihen, että haastattelujen ajallinen eteneminen ei ole enää jäljitettävissä. Koin kuitenkin, että tällä ei ollut merkitystä tutkittavan aiheeni kannalta vaan tärkeintä oli se, että haastattelut saatiin kirjattua järkevästi teemojen mukaan, jolloin niiden analysointikin olisi helpompaa.

Haastattelujen litteroinnissa en käyttänyt muita litterointimerkkejä, kuin H= haastattelija ja V=

haastateltava. Litterointimerkkejä on kehitelty esimerkiksi taukojen pituuksien, sisäänhengityk- sien ja äänensävynmuutosten kirjaamiseen (Ruusuvuori ja Tiittula 2005). Tämän tyylisen in- formaation kirjaaminen ja analysointi ei kuitenkaan ollut tutkittavan aiheeni kannalta merkittä- vää, sillä olin kiinnostunut enemmän faktatiedosta, kuin vuorovaikutustilanteesta ja haastatel- tavien persoonallisuudesta. Lisäksi osa haastatteluista suoritettiin puhelimen välityksellä, joten tarkempi litterointi olisi ollut hyvin haastavaa sillä nauhoitusten laatu oli vaihtelevaa, eikä haas-

tattelun vuorovaikutustilannetta pystynyt tulkitsemaan pelkän äänen perusteella. Haastatteluti- lanteissa pyrin tekemään myös omia muistiinpanoja paperille, mikäli tallennustekniikka olisi pettänyt. Muistiinpanojen tekeminen jäi kuitenkin hyvin pintapuoliseksi ja hataraksi, sillä haas- tattelutilanne vaati paljon keskittymistä, eikä muistiinpanojen tekemiselle jäänyt paljoa aikaa.

Muistiinpanoista ei ollut juurikaan apua litteroinnin tekemisessä tai aineiston analyysissä.

Litteroitua tekstiä syntyi kokonaisuudessaan 84 sivun verran ja litterointiin käytetty työaika oli kohtalaisen pitkä. Litteroitu teksti ei ole opinnäytetyön liitteenä, mutta osia siitä on käytetty tulosten esittämisen tukena. Litteroidusta tekstistä otettuja lainauksia on voitu muuttaa niin, että niiden alkuperää ei voida tunnistaa. Lisäksi joitakin sanoja ja lauseita on voitu muokata arka- luontoisen tiedon piilottamiseksi.

4.6 HAASTATTELUJEN ANALYYSI

Valitsin haastattelututkimuksen analyysimenetelmäksi sisällönanalyysin. Tuomi ja Sarajärvi (2009) kirjoittivat kirjassaan Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi, että sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan käyttää kaikenlaisessa laadullisessa tutkimuksessa. Si- sällönanalyysillä pystytään analysoimaan esimerkiksi haastatteluja, jotka on muutettu kirjalli- seen muotoon, jonka jälkeen niistä pyritään muodostamaan tiivistetty kuvaus tutkittavasta ai- heesta tai ilmiöstä. Eskolan (2001) jaottelussa sisällönanalyysi on jaoteltu kolmeen eri katego- riaan, joita ovat aineistolähtöinen analyysi, teorialähtöinen analyysi ja teoriaohjaava analyysi.

Aineistolähtöisessä analyysissä pyritään löytämään itse aineistosta niin sanotut ”analyysiyksi- köt”, jotka luovat perustan analyysille. Aineistolähtöisessä analyysissä siis jo tutkitulla tiedolla tai teorioilla ei tulisi olla mitään merkitystä aineiston analyysin kannalta vaan tutkittavat ilmiöt ja teemat tulisi ottaa suoraan kerätystä aineistosta. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa teo- rialähtöinen analyysi on paljon käytetty menetelmä ja se pohjautuu johonkin tiettyyn teoriaan, jolla tutkittava ilmiö määritellään. Teorialähtöisessä sisällönanalyysissä tutkija on muodostanut valmiit teoriat aikaisemman tiedon perusteella ja nämä teoriat ohjaavat aineiston analyysiä.

Teoriaohjaava analyysi sijoittautuu ikään kuin aineistolähtöisen- ja teorialähtöisen analyysin välimaastoon. Teoriaohjaavassa analyysissä teoria toimii apuna analyysin etenemisessä ja se voi muodostaa kehyksen, johon aineistosta kerätyt aineistolähtöiset ”analyysiyksiköt” sijoite- taan (Eskola 2001).

Tässä opinnäytetyössä puhun analyysimenetelmästäni vain sisällönanalyysinä ja pyrin tule- vassa tekstissä kuvailemaan kuinka suoritin sisällönanalyysin ja mitkä seikat vaikuttivat tulos- ten analysointiin. Vaikka analyysimenetelmäni ei ollut puhtaasti aineistolähtöinen sisällönana- lyysi, suoritin analyysin lähes samalla tavalla, kuin Tuomi ja Sarajärvi (2009) kuvaavat tyypil- liseksi aineistolähtöiselle analyysille. Tuomi ja Sarajärvi (2009) ovat kuvanneet aineistolähtöi- sen sisällönanalyysin etenemistä kahdeksan vaiheen avulla:

1. Haastattelujen kuunteleminen ja aukikirjoitus sana sanalta 2. Haastattelujen lukeminen ja sisältöön perehtyminen 3. Pelkistettyjen ilmausten etsiminen ja alleviivaaminen 4. Pelkistettyjen ilmausten listaaminen

5. Samankaltaisuuksien ja erilaisuuksien etsiminen pelkistetyistä ilmauksista 6. Pelkistettyjen ilmausten yhdistäminen ja alaluokkien muodostaminen 7. Alaluokkien yhdistäminen ja yläluokkien muodostaminen

8. Yläluokkien yhdistäminen ja kokoavan käsitteen muodostaminen

Ensimmäisen vaiheen eli haastattelujen kuuntelemisen ja aukikirjoituksen olen kuvannut aikai- semmin ”Haastattelujen litterointi” otsikon alla. Analyysin alkuvaiheessa kokosin kaikki litte- roidut yritys-, toimialajärjestö- ja asiantuntijahaastattelut omiin tiedostoihinsa, jonka jälkeen aloitin aineiston pelkistämisen. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan aineiston pelkistämisessä aineistosta etsitään ilmaisuja, jotka kuvaavat tutkimuskysymystä ja siihen liittyviä aiheita. Ky- seisen pelkistämisen voi tehdä joko alleviivaamalla aineistosta merkityksellisiä osioita, tai koo- daamalla aineistoa. Valitsin aineiston pelkistämisen avuksi laadullisen aineiston analyysiohjel- man (Atlas.ti). Atlas.ti ohjelman avulla pystytään helposti koodaamaan erilaisia tekstitiedostoja tai dokumentteja. Latasin kunkin ryhmän litteroidut ”haastattelupaketit” analyysiohjelmaan ja aloin etsimään tekstistä ilmaisuja, jotka kuvasivat tutkimuskysymystäni eli ilmaisuja siitä mil- laisia haasteita biosidiasetus on tuonut mukanaan. Ensimmäisessä vaiheessa etsin ilmaisuja, jotka toistuivat eri haastatteluissa ja vastasivat asettamiini kysymyksiin (liitteet I, II ja III) ja teemoihin. Toisessa vaiheessa luin aineistot huolellisesti läpi ja etsin toistuvia teemoja tai ai- heita, jotka eivät varsinaisesti vastanneet tutkimuskysymyksiini, mutta toistuvuutensa takia oli- vat mielestäni tärkeitä nostaa aineistosta esille. Etsin siis aineistosta samankaltaisuuksia haas- tattelujen välillä.

Aineiston koodauksen jälkeen aineistosta pystyi muodostamaan pelkistettyjen ilmaisujen avulla alaluokkia. Alaluokkien muodostumisen jälkeen yhdistin luokat vielä edelleen ylä- luokiksi. Viimeisessä vaiheessa yläluokat yhdistettiin niin, että saatiin muodostettua yhdistävä luokka/kokoava käsite. Jokaisen ryhmän haastattelut analysoitiin erikseen, joten myös jokai- selle ryhmälle syntyi oma analyysirunko, jossa on nähtävissä yhdistävän käsitteen muodostu- minen ala- ja yläluokkien avulla (taulukko 3, 4 ja 5). Pelkistettyjen ilmaisujen määrä oli niin suuri, että päätin käyttää niitä vain esimerkkinä taulukossa 3, havainnollistamaan analyysirun- gon syntymistä.

Taulukko 3. Yrityshaastattelujen analyysirunko

Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka Yhdistävä luokka Alun epätietoisuus ja häm-

mennys Biosidiasetuksen

aiheuttama epä- tietoisuus

Asiantuntijoi-

den tarve Yritysten kokemuksia biosidiasetuksen tuo- mista haasteista Työmäärän lisääntyminen sel-

vitystyön tekemisessä

Epätietoisuus velvoitteiden täyttämisestä

Valmisteluvan hakemisen

käytännön menettelyt Avun tarve käy- tännön sovelta- misessa

Konsultoinnin tarve

Biosidiasetuksen kokeminen hankalaksi

Yhteistyön/konsortion merki- tys

Yhteistyö yritys- ten välillä Kustannusten jakaminen

Kustannusten kokeminen suu- riksi

Toimialajärjestöön tukeutu- minen

Tuen tarve Järjestöjen ja viranomaisten tuki

Toimialakohtainen tiedotus Tyytyväisyys viranomaisten

toimintaan Viranomaisten

Kemikaaliviraston oppaiden työ riittävyys

Toimialajärjestöjen analyysirungossa (Taulukko 4) korostui enemmän paikan päällä tehdyn haastattelun vastaukset, sillä toisen toimialajärjestön toimittamat kirjalliset vastaukset olivat melko lyhyet ja informaation määrä oli huomattavasti pienempi, kuin paikan päällä tehdystä haastattelusta saatu informaatio.

Taulukko 4. Toimialajärjestöhaastattelujen analyysirunko

Alaluokka Yläluokka Yhdistävä luokka

Alun selvitystyön aiheuttama työmäärän lisääntyminen

Haasteet biosidiasetuksen tulkinnassa

Toimialajärjestöjen koke- muksia biosidiasetuksen tuo- mista haasteista

Rajanveto biosidiasetuksen alaisuuteen kuuluvista kemi- kaaleista

Yritysten suuri vastuu ja asi- antuntijoiden tarpeellisuus

Yritysten haasteet ja tarpeet Kustannuskysymys yrityk-

sille kova

Toimialakohtaisen toimin- nan merkitys suuri

Viranomaisten toiminta ja

ohjeistus Yhteistyö viranomaisten, toi- mialajärjestöjen ja yritysten välillä

Yhteistyön tarve biosi- diasetuksen tulkitsemisessa ja soveltamisessa

Taulukko 5. Viranomaishaastattelujen analyysirunko

Alaluokka Yläluokka Yhdistävä luokka

Työntekijämäärän lisäänty-

minen Organisaatiomuutokset

Viranomaisten kokemuksia biosidiasetuksen tuomista muutoksista ja haasteista Viranomaisten tuki ja ohjeis-

tus

Yritysten tukeminen ja avus- taminen

Konsultoinnin merkitys suuri Yhteistyö EU:n jäsenmaiden viranomaisten välillä asetuk- sen soveltamisessa ja ohjeis- tuksen kehittämisessä

EU yhteistyön avulla kohti toimivampia markkinoita ja parempaa ympäristön, ihmis- ten ja eläinten suojelua.

Biosidiasetus nähdään toimi- vana markkinoiden edistymi- sen ja suojelutavoitteiden kannalta

Ohjeissa ei voida ottaa huo- mioon ainekohtaisia eroja, joten ohjeet toimivat raamina asetuksen soveltamiselle

Ohjeet antavat suuntaa ase- tuksen tulkinnalle

Biosidiasetuksen käytännön- soveltaminen in situ -biosi-

deihin joskus hankalaa Tapauskohtainen harkinta in situ -biosideillä

Biosidiasetuksen käytännön- soveltaminen in situ -biosi- deihin vaatii usein viran- omaisten tulkintaa ja tapaus- kohtaista harkintaa

Kustannukset merkittäviä

yrityksille Yritysten vastuu ja sen tuo- mat haasteet

Yritysten vastuu suuri Yrityksillä kysymyksiä kos- kien tietovaatimuksia

Taulukkoon 6 on koottu yritysten, toimialajärjestöjen ja viranomaisten haastatteluista esiin nousseita teemoja, jotka esiintyivät useasti ja olivat toistuvuutensa takia merkittäviä. Tässä tau- lukossa analyysiä ei ole tehty ala-, ylä- ja yhdistävän luokan kautta, sillä esiin nousseita teemoja oli vain kaksi. Kyseiset teemat nousivat esiin haastatteluaineiston analyysivaiheessa ja niistä muodostettiin yksi yhdistävä teema.

Taulukko 6. Aineistosta esiin nousseita teemoja

Teemat Yhdistävä teema

Huoli biosidivalmisteiden kehittymisen py- sähtymisestä ja markkinoiden kaventumi-

sesta Biosidiasetuksen herättämiä huolia

Huoli pienten yritysten selviämisestä biosi- diasetuksen velvoitteista

4.7 TUTKIMUSMENETELMIEN HAASTEET JA EETTISYYS

Haastattelu on hyvin laajasti käytetty ja joustava menetelmä aineiston keräämisessä. Sen avulla voidaan saada tarkempia tietoja, kuin pelkällä sähköisellä kyselylomakkeella. Haastatteluun ai- neistonkeräys menetelmänä liittyy myös paljon haasteita ja haittoja, joilta ei voida välttyä.

Haastattelutilanteessa sosiaaliset taidot ovat tärkeitä, mutta aiheuttavat myös mahdollisia vir- helähteitä. Haastateltava voi pyrkiä antamaan sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia, jolloin tut- kimuksen luotettavuus voi kärsiä. Lisäksi haastattelijana toimivalla henkilöllä tulisi olla koke- musta ja taitoa haastattelutilanteista, jotta haastattelutilanteet olisivat mahdollisimman jousta- via ja etenisivät haastateltavan ehdoilla (Hirsjärvi ja Hurme 2000). Itselläni ei ollut kokemusta haastatteluiden tekemisestä ennen tätä opinnäytetyötä ja koin tilanteet melko jännittäviksi ja haastaviksi. Pyrin kuitenkin ottamaan huomioon haastattelijalle tärkeitä ominaisuuksia, joita Hirsjärvi ja Hurme (2000) kuvaavat mm. seuraavanlaisesti: osoittaa luottamuksellisuutta, toimii tehtäväkeskeisesti ja on samalla sekä osallistuva että tutkiva persoona.

Haastattelun haittana voidaan nähdä myös se, että haastattelujen tekeminen vie enemmän aikaa ja rahaa, kuin esimerkiksi sähköisen kyselylomakkeen lähettäminen suurelle joukolle. Haastat- telujen sopiminen ja toteutus ovat työläitä prosesseja ja oikeiden haastateltavien löytäminen on usein vaikeaa (Hirsjärvi ja Hurme 2000). Kaikki nämä seikat vaikuttavat siis haastattelujen määrään ja sitä kautta tutkimuksen laajuuteen. Halusin kuitenkin suorittaa tutkimuksen haas- tatteluna, sillä aikaisemman kokemukseni perusteella koin, että biosidiasetuksesta kertominen olisi saattanut olla hyvin hankalaa esimerkiksi kyselylomakkeen avulla. Lisäksi kyselylomake olisi voinut johtaa erityisesti viranomaisten päätökseen olla suostumatta tutkimukseen, sillä se saatettaisiin kokea työlääksi ja aikaa vieväksi prosessiksi. Haastatteluja tehdessäni jouduin poh-

timaan, onko haastattelu järkevää tehdä kasvotusten vai puhelimen välityksellä. Osa haastatel- tavistani oli sijoittunut ulkomaille, joten ei ollut mahdollista toteuttaa kaikkia haastatteluja kas- votusten. Mikäli olisin tehnyt tutkimuksen osana tutkimusryhmää, olisi kaikki haastattelut voi- nut tehdä paikan päällä haastateltavan kanssa ja haastateltavien määrä olisi voinut olla suu- rempi.

Kun tehdään tutkimusta ihmisistä tai aineisto kerätään ihmisiltä, tulee tutkimuksen eettiset nä- kökulmat ottaa hyvin huomioon. Hyvään tutkimusetiikkaan kuuluu se, että tutkittaville on ker- rottu mihin tutkimukseen he ovat osallistumassa, sekä heille kerrotaan tutkimusmenetelmistä ja aineiston säilytyksestä ja suojaamisesta (Kuula 2006). Lähettäessäni mahdollisille haastatel- taville haastattelupyyntöjä sähköpostitse, kerroin mitä tutkielmani koskee ja miksi haluaisin haastatella heitä. Lisäksi annoin heille yhteystietoni, mikäli heille ilmenisi lisäkysymyksiä tut- kimusta kohtaan. Jälkikäteen lähetin vielä haastatteluun suostuville erillisen dokumentin, jossa kerroin hieman tutkimusmenetelmästä ja sen tavoitteista, sekä siitä, että tutkimusaineistoa kä- sittelen ainoastaan minä ja että se on suojattu asianmukaisesti. Ennen jokaista haastattelua ker- roin haastateltaville, että haastattelusta saatua aineistoa käsitellään luottamuksellisesti, sekä kerroin myös että mitään henkilötietoja ei tulla julkaisemaan opinnäytetyössäni.

Kokemattomuuteni laadullisen tutkimuksen tekijänä näkyi eniten haastattelujen sopimisessa ja tutkittavien tiedottamisessa. Koen, että tutkimusetiikan huomioonottaminen aikaisemmassa vaiheessa olisi ollut tarpeellista ja esimerkiksi valmis lomake, jossa olisi ollut tarkemmin seli- tettynä tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusmenetelmät olisi ollut hyvä lähettää haastateltaville heti alkuvaiheessa. Pyrin kuitenkin haastattelutilanteessa ottamaan huomioon kyseiset asiat ja rakentamaan luottamuksen minun ja haastateltavan välille.