Yrittäjä on kokenut vaikeimmaksi
yritystoiminnassaan Haastateltuja
kpl Suomalainen byrokratia eri ilmenemismuotoineen 10 Kielen ja kulttuurin oppiminen ja hallinta 5
Mitään ei ole koettu vaikeaksi 5
Asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden löytäminen 4
Asiakkaiden luottamuksen saavuttaminen 3
Muut tekijät (yhteistyö asiakkaiden kanssa,
rahoitus, alihankinta ulkomailta) 3
Yhteensä 30
Maahanmuuttajayrittäjän asema on luonnollisesti hankala, koska ensin pitää oppia maan kieltä tai kieliä, jotta voisi alkaa ottaa selvää asioista. Tietoa on vaikeata löytää ja tietoa viranomaisten sekä muiden apua tarjoavien tahojen olemassaolosta on vaikeata saada. Monesti nämä tahot varmasti tarjoaisivat apuaan. Vaikuttaa kui-tenkin siltä, että viranomaisten ja muiden neuvontaa tarjoavien tahojen informaatio ei nykyisellään tavoita kaikkia maahanmuuttajayrittäjiä. Sinänsä viranomaisten ja neuvontapisteiden palveluihin ovat monet tyytyväisiä, kunhan tarvittavat viran-omaiset ja neuvontapisteet ensin löytyvät.
Koska suomalainen byrokratia on erilaista kuin entisessä kotimaassa, se tuntuu tuottavan maahanmuuttajayrittäjille suunnattomia vaikeuksia. Mukana oli niitä, joiden entisessä kotimaassa byrokratia oli paljon vähäisempää kuin Suomessa.
”Italiassa on paljon helpompaa olla yrittäjänä vähäisemmän byrokratian takia. Italiassa ei noudateta lakeja sillä tavalla, kuin Suomessa tehdään.
Kahdeksan vuoden aikana minulle kertyi siellä kirjanpitoa noin 5 sent-timetriä vahva mappi. Suomessa määrät ovat monta sataa kertaa suu-rempia.”
Niitäkin yrittäjiä on, joista suomalainen byrokratia tuntui vähäiseltä. Vaikka yrittäjyyteen liittyvää tietoa on paljon Internetissä, sen löytäminen on ollut vaikeata myös kielitaitoisille maahanmuuttajille. Vaikeaksi on koettu yritystoimintaan ja yrityksen perustamiseen liittyvä paperisota ja lomakkeiden täyttäminen.
Monet maahanmuuttajat myös yrittävät itse tehdä kirjanpitonsa ja veroilmoi-tuksensa. Silloin kaiken tarvittavan tiedon pitäisi olla vaivattomasti saatavissa ja sellaisessa muodossa, että säännökset olisivat helposti ymmärrettävissä. Joku haas-tatelluista mainitseekin, että hän yritti ensin itse tehdä kirjanpitoa ja perehtyä suo-malaisiin normeihin, koska oli ollut kirjanpitäjänä omassa maassaan. Hän totesi kuitenkin vähän ajan kuluttua, että työstä ei tullut mitään. Hän joutui siirtämään kirjanpidon pitämisen paikalliselle tilitoimistolle.
Yksi haastatelluista koki erittäin negatiivisena sen, että starttirahaa ei myönnetty vaikka sitä oli ensin hänelle luvattu. Hän täytti kaikki lomakkeet, hankki lukematto-mia liitteitä anomusta varten ja käytti paljon aikaa anomuksen tekemiseen. Työvoi-matoimisto ei kuitenkaan ollut hyväksynyt anomusta, vaan vetosi kovaan kilpailuun alalla. Yrityksen perustajat kokivat, että kuluneen ajan olisi voinut käyttää johonkin muuhun perustamisprosessissa. Realistisen informaation antaminen olisi varmasti näissäkin tilanteissa paikallaan. Erilaisesta kulttuurista tulevien on toisinaan myös melko vaikeata ymmärtää suomalaisia melko tiukkoja sääntöjä ja määräyksiä.
Koska maahanmuuttajat eivät välttämättä osaa kovin hyvin vielä maan kieliä, on monissa tilanteissa vaikeata toimia. Myös byrokratiaa on silloin vaikea hallita.
Koettiin myös, että puutteellinen kielitaito on vaikuttanut tuotteiden markkinointiin ja esittelyyn. Ravintoloissa on ollut vaikeata tietää suomalaisten makutottumuksia ja se on saattanut tuottaa ravintola-alan yrittäjälle alkuun vaikeuksia.
Kun mukana on yrittäjiä, jotka ovat oppineet vain ruotsia ja pärjäävät sillä Poh-janmaalla, on ongelmaksi noussut näiden kohdalla se, että viranomaisten infor-maatio on saatavissa vain suomeksi.
”Suomalainen lainsäädäntö on vaikeaselkoista. olen huomannut, että kaikki suomalaisetkaan eivät saa lakien tarkoituksesta selvää. Kun soitan jonnekin ja siellä puhutaan vain suomea, käännetään puhelinta uudelleen ja uudelleen. Lopuksikin vastataan usein suomeksi, vaikka on yritetty kääntää ruotsinkieliselle. Puhelimen kääntäminen henkilöltä aina vain uudelle saattaa kestää 15 minuuttia. Lopuksi ei itse jaksa enää odottaa, vaan sulkee puhelimen. Saan myös usein kirjeitä ja informaatiota vain suomeksi. Ruotsiksi vastaavaa tekstiä ei voi saada. Minulle saatetaan sanoa, että käännätä se jollakin itse. Se tietysti maksaa minulle. Odottaisi, että viranomaisilta tulisi saada teksti myös ruotsiksi. ”
”Vaikeata on ollut saada viranomaisilta ja eri paikoista ruotsinkielistä informaatiota eri asioista. Kun on kuitenkin kaksikielinen maa, on ih-meellistä ja hankalaa, että infoa ei saa ruotsin kielellä. Monet lomakkeet ja hakemukset, jotka tulevat joltakin ministeriöltä ovat vain suomeksi.
Kun kuitenkin voin businesskontakteja hoitaa täysin ruotsiksi tai eng-lanniksi, tuo on ihmeellistä.”
Asiakkaiden löytäminen on ollut varsinkin joillakin toimialoilla vaikeata. Näin oli esimerkiksi rakennusalalla. Asiakkaat ovat olettaneet, että maahanmuuttaja te-kee työt paljon halvemmalla ja mahdollisesti pimeästi. Kun näin ei olekaan ollut, suomalaiset asiakkaat ovat vetäytyneet sopimuksenteosta. Monen maahanmuut-tajayrittäjän oli tehtävä paljon työtä sen eteen, että suomalaisten luottamus saa-vutettiin. Ravintola-alalla tämä on todennäköisesti ollut helpointa, koska maahan-muuttajien ravintoloita on ollut jo pitkään Suomessa. Mitä ”uudempi” toimiala on kysymyksessä, sitä vaikeampaa asiakkaiden hankinta ja heidän luottamuksensa saavuttaminen on ollut.
Yksi ravintola-alalla toimivista haastatelluista oli kokenut suomalaisten rasisti-sen hyökkäykrasisti-sen vaikeimmaksi asiaksi yritystoiminnassaan. Poliisikaan ei hänen mielestään ollut välittänyt tarpeeksi tapahtuneesta, vaikka hänen poikansa oli sii-nä yhteydessä saanut myös fyysisiä vammoja. Rikosilmoituskaan ei ollut johtanut mihinkään.
Muutama maahanmuuttaja koki, että mikään ei ole ollut kovin vaikeata Suo-messa. Eri ihmiset kokevat varmasti asioita eri tavoin. Toisen mielestä byrokratia ja paperityöt ovat erittäin hankalia, mutta toisen mielestä mikään ei ole ollut vai-keata, vaikka onkin pitänyt ottaa normeista selvää, jotta on pystynyt itse tekemään kirjanpidon ja muut paperityöt. Asian kokemiseen varmasti vaikuttaa myös se, minkälaisesta maasta Suomeen on muutettu. Jos maa on ollut hyvin byrokraatti-nen, Suomen byrokratia voi tuntua vähäiseltä. Seuraava kommentti kuvaa asiaa:
”En ole kokenut mitään asiaa kovin vaikeana. Jos olisin perustanut yri-tyksen entisessä kotimaassani, se olisi vaatinut hyvin paljon papereita ja paljon byrokratiaa ja ollut vaikeata. Täällä tarvitsi vain täyttää pari paperia ja maksaa perustamismaksu. Yritys oli rekisterissä parin viikon sisällä. Se oli helppoa.”
Odotettua helpommaksi koetut asiat yrittäjyydessä
Myös tämän kysymyksen kohdalla näkyvät yksilölliset erot sekä se, minkälaisesta maasta Suomeen on tultu. Eri toimialoilla näyttäisi myös olevan eroja. Monilta osin vastaukset hajaantuivat melko paljon. Seuraavassa on esitetty tiivistettynä vastaajien mielipiteet asiasta: